Tämä on Kouvolan Lyseon lukion ympäristöekologian kurssin blogi.
Koulun viralliset kotisivut löydät tästä linkistä ja opettajan henkilökohtaisen blogin täältä.



torstai 15. lokakuuta 2009

Blogiteemapäivä: Ilmastonmuutos

Geo-lehden elokuun numerossa 2009 esitellään ”villejä visioita ilmastonsuojelun hyväksi” (artikkeli löytyy myös lehden netti-sivuilta). Tutkimusjäänmurtaja Polarsternin tutkijat epäonnistuivat yrityksessään kasvattaa keinotekoista leväkukintoa Eteläisellä jäämerellä, jonka tarkoituksena oli sitoa ilmakehän hiilidioksidia. Yhdysvaltalainen tähtitieteilijä Roger Angel taas ehdottaa ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi piilevyistä valmistettua valtavan suurta aurinkovarjoa, joka sijoitettaisiin Auringon ja Maan väliin. Ilmaston pelastamista suunnitellaan myös alumiinisten ilmapallojen avulla sekä voimistamalla pilvien muodostumista. Artikkelin lopussa mainitaan kuitenkin ympäristönsuojelijoiden kritisoineen näitä ”futuristisia suurprojekteja” siitä, että niissä ei huomioida hiilidioksidipäästöjen hillitsemistä uusien käyttövoima- tai tuotantotekniikoiden avulla, jotka tuottaisivat päästöjä vanhoja tekniikoita vähemmän.
Ilmastonmuutoksen hillitsemiseen tarvitaan kuitenkin muutakin kuin uusia tekniikoita ja utopistisia suunnitelmia. Myös omilla valinnoilla ja teoilla voi ehkäistä ympäristön saastumista. Jokainen voi istuttaa vuodessa yhden puun ja reipastua kävelemään tai pyöräilemään kouluun ja työpaikalle. Julkinen liikenne on autoa parempi vaihtoehto ja autolla ajaessa kannattaa suosia kimppakyytejä ja välttää tyhjäkäyntiä. Vanhoista verhoista saa uusia vaatteita ja kirpputorilta voi tehdä löytöjä. Kotimaiset tuotteet ja lähiruoka eivät rasita niin paljon ympäristöä kuin tuontituotteet, sillä kuljetusmatkat lyhenevät. Vettä kannattaa säästää niin suihkussa kuin hampaita pestessäkin ja jätteet on muistettava kierrättää. Ei kannata myöskään tuijottaa liikaa ”parasta ennen”-päivämääriä, sillä ruokaa menee turhaan hukkaan.
Siispä kaikki joukolla tekemään pieniä muutoksia ilmaston hyväksi, muulloinkin kuin blogiteemapäivänä.

Keskustelu luo pohjan toiminnalle...

Tänään vietetään kansainvälistä Blog Action Day:n (http://www.blogactionday.org) järjestämää blogiteemapäivää, jonka aiheena on ilmastonmuutos. Mielestäni on hyvä, että on taho, joka järjestää tämänkaltaisia keskustelua herättäviä tempauksia. Ja nimenomaan keskustelua, pohdintaa ja faktoja tempaus on tälläkin sivulla saanut kiitettävästi aikaan. Oman blogimme lisäksi muuallakin maailmalla pohditaan samoja ilmastoon liittyviä asioita varsinkin tänään. Toivottavasti tärkeä asia ei unohdu vaan sitä pohdittaisiin muulloinkin.

Kuullessani sanan ilmastonmuutos tai ilmaston lämpeneminen en yleensä kiinnitä siihen pahemmin huomiota. On paljon helpompaa vain sivuuttaa asia sitä pahemmin miettimättä, vaikka asia sinänsä on tärkeä. Toistuvathan nuo sanat nykyisin milloin missäkin. Alkutalvesta kun tulee vain räntää, jos nyt sitäkään, kuulee ihmisten usein puhuvan, että tämä nyt on sitä ilmaston lämpenemistä. Sadetta useimmiten joulun aikaan, eikä lunta mailla halmeilla. Pääseekö joulupukkikaan tulemaan vai pitääkö kuuraparran ostaa helikopteri? , muistuu mieleeni jo lapsuudenaikaisesta joululaulusta. Ihmiset eivät kuitenkaan muista tai tiedä mitä sanalla ilmasto edes tarkoitetaan. Se kun tarkoittaa pitkän aikavälin, yleensä noin 30 vuoden ajanjakson tilastollista sään keskiarvoa. Kesällä aurinkotuolilla makoillessa ei niitä räntäkelejä enää muistella. Ihmiset kun tuppaavat unohtamaan niin nopeasti. Mietitään sen hetkistä säätä, ei kokonaisuutta. Kun nyt on hyvä sää ilmastonmuutosta ei ole, eikä tule, mutta huonon sään koittaessa se on itsestäänselvyys.

Ei ihmekään jos ilmastonmuutoksen puolesta on vaikea toimia, jos ihmiset unohtavat nopeasti, eivät kiireiltään ehdi, heitä ei kiinnosta tai eivät vain välitä. Mitä ilmastonlämpenemisen puolesta sitten voi tehdä? Tässä muutamia esimerkkejä...

   - vältä turhaa lentomatkustusta, suosi junia

   - suunnitellessasi talon rakentamista, ota selvää matalaenergiataloista. Voit joutua pulittamaan rakennuskustannuksissa vähän enemmän, mutta kulut korvaavat nopeasti itsensä

   - älä jätä valoja palamaan itsekseen ja aina kun mahdollista osta energiansäästölamppu, niiden kestoikä on monikymmenkertainen ja kulutus murto-osa hehkulampusta

   - jos vain mahdollista käytä polkupyörää, liiku kävellen, vältä yksityisautoilua ja suosi joukkoliikennettä

   - älä osta sellaista mitä et tarvitse, korjaa vanha

   - suosi lähi- ja kasvisruokaa

   - puhu ja informoi asiasta lehdissä, netissä, haasta ihmiset ja yhteiskunta toimimaan

Poliitikot vetoavat helposti ilmastonmuutokseen liittyvissä toimissa talouteen. On huolehdittava siitä, että talous pyörii ja rahaa tulee. Ilmastonmuutoksen pysäyttämiseen tähtääviä toimia vastustavat poliitikot eivät ymmärrä, että taloutta voidaan käyttää hyväksi ilmastonmuutoksen torjunnassa. Taloudella on nykymaailmassa eniten valtaa. Ehkä juuri sen avulla voisimme saada oman sinisen planeettamme pelastetuksi. Raha ratkaisee. Rahalla on valtaa. Kohdentamalla ja tukemalla varoja voidaan saada paljon aikaan. Sitä paitsi uskon, että maailman varojen ilmastonmuutoksen hidastamiseen sijoittamatta jättäminen nielee paljon enemmän rahaa kuin sen tukeminen. Lisääntyvät luonnonmullistukset ja merenpinnan nousu saa helposti aikaa miljardi ellei biljoonatappiot. Korjauksiin käytettävät varat voisi paljon mieluummin käyttää ehkäisevästi.

Ilmastonmuutos on kuin onkin skeptikoista riippumatta totta. Asian kieltäminen ei auta, vaikka jotkut sitä yrittävätkin. Parempi toimia nyt kuin vasta sitten kun ollaan saatu enemmän tuhoa aikaan ja niiden korjaaminen ja hillitseminen on vaikeampaa tai jopa mahdotonta. Toivottavasti teemapäivä saa ihmiset pysähtymään ja miettimään. Ja vielä miettimisestä tekoihin.

Lisää tietoa ilmastonmuutoksesta ja sen torjunnasta:

wikipedia

suomen ilmatieteenlaitos

WWF

ilmasto.org

Ilmastonmuutos vai Ilmastonvaihtelu

Blogiteemapäivän kunniaksi kirjoittelen Ilmastonmuutoksen vaikutuksista Itämereen.
Se on ollut mm. maankohoamisen ja valtamerten pinnankorkeuksien muutoksien aiheuttamana välillä järvi ja välillä meri. Muutokset jatkuvat nyt sekä tulevaisuudessa.

Itämeren alueen suuri ilmastollinen vaihtelevuus johtuu Itämeren sijainnista Pohjois-Atlantin läheisyydessä. Erityisesti talvella ilmakehässä puhaltavat usein voimakkaat länsituulet, jolloin Pohjois-Atlantilla syntyneet matalapaineet kulkeutuvat Itämeren alueelle. Ne tuovat mukanaan kosteaa ja lämmintä ilmaa, joka havaitaan runsaina sateina ja keskimääräistä lämpimämpinä ajanjaksoina.

Tiedemiehet ovat kuitenkin vahvasti sitä mieltä että ilmastonmuutos vaikuttaa mereen vahvemmin kuin ilmastonvaihtelu varsinkin nyt viimeisten 30 vuoden aikana. Itämeren ekologinen tukirakenne on siis vahvasti muuttumassa joka vaikuttaa koko ravintoverkkoon.
BACC- raportin päätulos on, että ilman lämpötila on kohonnut Itämeren alueella 0.07 ºC vuosikymmenessä(BACC = BALTEX Assesment of Climate Change).

Ilmastonmuutos

Tänään blogiteemapäivän kunniaksi kirjoitan (Blog Action Day, http://www.blogactionday.org/) tärkeästa ajankohtaisesta huolenaiheesta. Tänä vuonna aiheena on ilmastonmuutos, joten kirjoitan siitä.
Ilmastonmuutoksella tarkoitetaan merkittävää pitkän aikavälin muutosta globaalisesti. Ilmastonmuutos on hyvin vakava asia ja myös hyvin suuri uhka eläimille, sekä ihmisille. Osa eläimistä tulee kuolemaan sukupuuttoon jos asialle ei tehdä mitään. Sen myötä myös ihmiskunta tulee kärsimään kasvihuone kaasujen aiheuttamista muutoksista.

Ilmastonmuutos ei jakaudu tasaisesti kaikkialle ja ns. tasa-arvoisuus ei toteudu siinä mielessä, sillä ilmaston muutoksesta kärsivät eniten kehitysmaat, vaikka ne tuottavat vähiten saasteita. Ilmastonmuutos on seurausta pääasiassa fossiilisten polttoaineiden käytöstä ja metsien hävittämisestä, jotka lisäävät lämpöä sitovien kaasujen määrää ilmakehässä. Kasvihuonekaasuja ovat mm. CO2 (=hiilidioksidi), CH4(=metaani, yksittäisen metaani molekyylin vaikutus on jopa 20 kertaa suurempi kuin yhden hiilidioksidi molekyylin) ja O3(= otsooni, joka sijaitsee alailmakehässä). Suurin osa CO2 päästöistä tulee mm. autoilusta ja metaania mm. lihatuotannosta, sekä riisipeltojen vettyneestä maaperästä. Emme voi syyttää pelkästään kehitysmaissa olevia ihmisiä siitä, että he viljelevät paljon riisiä josta aiheutuu metaani päästöjä, sillä he tekevät sitä elääkseen ja taatakseen toimeentulonsa, Yhdysvallat nimittäin aiheuttavat eniten kasvihuonekaasuja ja myös Suomi tulee valitettavan hyvin perässä. Ilmastonmuutos aiheuttaa mm. kuivuutta, merenpinnan nousemista, jäätiköiden sulamista, myös ikiroudan ja tietysti lämpötilan nousua (eniten pohjoisella pallonpuoliskolla). Kehitysmaat tulevat kärsimään eniten, sillä ne ovat riippuvaisia viljelystä ja viljelysmaiden suolaantuminen, kuivuus , hirmumyrskyt, merenpinnan nousu, äärimmäiset sää ilmiöt ja nälänhätä koettelevat niitä. On myös arviotu, että miljoonat ihmiset tulevat kärsimään puhtaan juomaveden puuttesta, joka taas johtuu jäätiköiden sulamisesta. Ravinnon maailmanlaajuisen hinnan odotetaan nousevan ilmastonmuutoksen vuoksi 40%, mikä tarkoittaa sitä että monia ihmisä odottaa hyvin todennäköisesti nälkäkuolema. Tälloin syntyy hyvin helposti noidankehä puhtaan juomaveden- ja ravinnonpuutteesta. Luin, että Kööpenhaminassa järejestetään jolukuun alussa kokous, jossa laaditaan uusi ilmastosopimus.( Greenpeace ja WWF työskentelevät hyvin hyvin aktiivisesti ilmastonmuutosta vastaan ja varsinkin sen hillitsemisen puolesta)

Pelkästään isot tekijät eivät vaikuta vaan myös yksittäisen ihmisen teot vaikuttavat kasvihuonekaasujen määrään. Jokainen ihminen voi ihan arkipäiväisilä teoilla vaikuttaa siihen millainen maailman ilmasto tulee olemaan tulevaisuudessa. Standby-sivuston (http://energy.failedrobot.com/standby.html) avulla näkee montako puuta pitäisi istuttaa, omien hiilidioksidipäästöjen kompenssoimiseksi. Tässä muutamia arkipäiväisiä keinoja joita ihan tavallinen lukiolainenkin voisi harkita:
- pyörällä vai skootterilla?
- standby tilojen käytön vähentäminen
- valojen sammutus huoneesta poistuessa jo kymmeneksi minuutiksi
- riisin sijaan perunaa (silloin tällöin)
- lihan sijaan kasvisruokia (myös silloin tällöin)
-jätteiden lajittelu (kannattaa aina, eikä vie paljon aikaa)
-kierrätys

Jos jokainen ihminen tekisi edes jotain ilmastonmuutoksen hidastamiseksi, niin se vaikuttaisi paljon tulevaan, joten kaikkien tulisi miustaa että jokaisella on mahdollisuus vaikuttaa asiaan ihan pienilläkin teoilla. Ilmastonmuutosta ei voida enään pysäyttää, mutta sitä voidaan hidastaa, joten näyttäkäämme, että ilmasto ei lämpene liikaa ainakaan meidän sukupolvemme aikana. Tehkäämme siis kaikki jotain, että tulevaisuus ei olisi yhtä synkkä kuin sen ennustetaan olevan.

Pienistä puroista modostuu suuri joki...

Kun nyt on kerta blogiteemapäivä ja sen aiheena ilmastonmuutos, niin voisi kirjoittaa jotain siitä aiheesta. Monet ajattelevat, että ilmastonmuutos johtuu ainoastaan isoista tekijöistä, kuten esimerkiksi ydinvoimaloista tai muusta raskasteollisuudesta. Usein jää kuitenkin huomioimatta, että yksittäisen ihmisen jokapäiväiset valinnat vaikuttavat suuresti siihen, mihin maan olot ovat tulevaisuudessa menossa.

Tässä on esimerrkejä asioista, joita jokainen lukiolainen voisi harkita päivittäin:

-Pyörällä/kävellen vai mopolla?
-Erilaiset ostokset (tarvitseeko kyseistä asiaa välttämättä) +katsoo minkälaisia tuotteita suosii.
-Omien jätteiden lajittelu.
-Valojen käyttö kotona.
-Suihku vai kylpyammeessa kylpeminen?

Näitä asioita on todella monia, joita jokainen voi itsekseen harkita ja toteuttaa. Pidetään siis mielessä jokainen meistä vaikuttaa osaltaan ympäristöömme!

Kuka kärsii eniten ilmastonmuutoksesta?

Tasa-arvoisuus ei valitettavasti toteudu puhuttaessa ilmastonmuutoksen jakautumisesta maailmassa: eniten siitä kärsivät ihmiset, jotka tuottavat saasteita vähiten eli kehitysmaat. Teollisuusmaiden saasteiden osuutta maailmassa Oras Tynkkynen tilittää nettisivuillaan suurena. Teollisuusmaat tuottavat kaksi kolmasosaa maailman hiilidioksidipäästöistä, vaikka ihmisiä asuu teollisuusmaissa vain vajaa neljännes.

Meillä kulutusyhteiskunnassa päästöt tulevat suurimmaksi osaksi autoista, kulutustavaroista, lentokoneiden päästöistä ja talvisin suurten asuntojen lämmittämisestä. Entäs sitten kehitysmaissa? Suurin osa sieltä tulevista päästöistä tulee eloonjäämisestä. Monilla ei ole muuta mahdollisuutta kuin viljellä riisiä, raivata metsää tai kasvattaa karjaa. Meillä mahdollisuus valintaan kuitenkin on.

Kehitysmaat ovat hyvin riippuvaisia maataloudesta, joka taas on riippuvainen ilmastosta. Viljelysmaiden suolaantuminen, kuivuus, hirmumyrskyt, merenpinnan nousu, äärimmäiset sääilmiöt ja nälänhätä tuntuvat kaukaisilta ongelmilta suomalaisen silmissä, mutta totuus on kuitenkin karua. Ravinnon maailmanlaajuisenhinnan odotetaan nousevan ilmastonmuutoksen vuoksi 40%, jonka vuoksi miljoonia ihmisiä odottaa nälkäkuolema. Noidankehä syntyy helposti puhtaan juomaveden- ja ravinnonpuutteesta. Sairaudet, kuten malaria ja ripuli tulevat yleistymään huomattavasti. Jos meille harmiton ripuli tappaa nytkin jo neljä miljoona alle viisivuotiasta lasta kehitysmaissa vuosittain, mikä on sitten tilanne parin vuoden päästä ilmastonmuutoksen edelleen kiihtyessä?

Kukaan tuskin enää pystyy välttymään ilmastonmuutoksen seurauksilta, mutta on kuitenkin todettava, että ensimmäisenä tulilinjalla ovat kehitysmaat. Ilmastonmuutoksen pysäyttäminen vaatii ihmisiltä mahdottomuuksia, vaikka teollisuusmaat lopettaisivat päästöjen tuottamisen kokonaan, sekään ei riittäisi pysäyttämään ilmastonmuutosta. Ilmastonmuutosta on kuitenkin mahdollista hidastaa niin etteivät vahingot olisi ylitsepääsemättömiä. Yksi hyvä vaikutustapa on media ja erilaiset kampanjat, kuten tänään käynnissä oleva Blog Action Day (http://www.blogactionday.org/) jonka tarkoituksena on juuri kiinnittää huomio maailmanlaajuiseen ilmasto-ongelmaan. Jo omat pienet ympäristöteot muuttavat kasvihuonekaasujen määrää - ja jopa auttavat säästämään rahaa.

Blogiteemapäivä ilmastonmuutos

Kirjoittelen nyt blogiteemapäivän kunniaksi (Blog Action Day, http://www.blogactionday.org). Luin WWF:n sivuilta että ilmastonmuutos on erittäin vakava uhka sekä luonnolle että ihmiselle. Sen vaikutuksia ovat esimerkiksi myrskyjen ja tulvien sekä vesipulaan johtavien kuivuuskausien yleistyminen. Useat lajit, kuten jääkarhu ja pingviinit, ovat vaarassa kuolla sukupuuttoon ilmastonmuutoksen takia.

WWF työskentelee aktiivisesti ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Se toimii niin neuvottelupöytien ääressä kuin ruohonjuuritasolla. Nyt on se aika muuttaa tapoja, ei ilmastoa!

Siinä ohella luin myös kokouksen tulevan Kööpenhaminassa ilmastokokouksessa 7.–18.12.2009, jolloin päätetään maapallon tulevaisuudesta.

Blogiteemapäivä: ilmastonmuutos

Blog action dayn http://www.blogactionday.org puitteissa postailen minäkin.

Katsoin hyvän kotimaisen, palkitun dokkarielokuvan Venus-teoria. Siinä oli runsaasti kiinnostavia ja pelottaviakin faktoja:

Ihmisten toiminnasta tulee joka vuosi ilmakehään yhtä paljon kasvihuonekaasuja kuin sadasta suuresta tulivuorenpurkauksesta.

Amazonin sademetsä saattaa isolta osin tuhoutua ilmastonmuutoksen takia. Jo se että sadekausi lyhentyisi vaivaiset kaksi viikkoa ilmastonmuutoksen takia, voi ajaa Amazonin sademetsän sellaiseen syösykierteeseen, että koko laaja metsäalue tuhoutuu.

Meriin sitoutuu tällä hetkellä noin puolet fossiilisista polttoaineista ilmaan vapautuvasta hiilidioksidista. Meret ovat siis tärkeä hiilinielu. Merten kyky sitoa hiilidioksidia kuitenkin heikkenee merten lämmetessä, jolloin ilmastonmuutos voimistuu.

Meriä lämmittää myös arktisen merijään sulaminen. Jäätikkö toimii kuin jättiläispeili, joka heijastaa auringon säteitä pois. Kun jää sulaa, auringon lämpö imeytyy tehokkaasti meriin.

Merien pohjassa on metaanihydraatteja, varastoituneena paljon hiilidioksidiakin voimakkaampaa kasvihuonekaasua. Lämpenevistä meristä nämä metaanihydraatit voivat vapautua ilmaan, jolloin ilmaston lämpeneminen kiihtyy hyvin nopeasti ja hyvin äkillisesti. Seurauksena voi olla ns. kostea kasvihuoneilmiö, joka voi suistaa maapallon Venuksen kaltaiseksi kuumaksi pätsiksi. Onneksi tutkijat pitävät kosteaa kasvihuoneilmiötä HYVIN epätodennäköisenä (silti ainakin teoriassa mahdollisena) vaihtoehtona.

Blogiteemapäivänäkin lajeja kuolee sukupuuttoon

Tämä viesti lähtee blogiteemapäivän (Blog Action Day, http://www.blogactionday.org) kunniaksi. Aiheena bloggauspäivässä on tänä vuonna ilmastonmuutos.

Hurjimpien arvioiden mukaan jopa puolet maapallon kasvi- ja eläinlajeista voi kuolla sukupuuttoon ilmastonmuutoksen seurauksena. Ahtaimmalla on arktisen alueen lajit. Arktinen alue lämpiää eniten eivätkä arktiset lajit voi kovin paljon paeta pohjoisemmaksi. Vastaan tulee Jäämeri. Kaiken lisäks maapallon pallonmuotoisuudesta johtuen pinta-ala on pohjoisempana pienempi kuin hiukka etelämpänä.

Lisää tietoa täältä: http://ec.europa.eu/environment/climat/campaign/news/news05_fi.htm.
Siellä on myös hyvä tietovisa (mun mielestä kysymysten vaikeustaso sopiva) ja hauska video siitä miten jokainen voi olla supersankari. Kun vähän aattelee toimintaansa, voi myös estää ilmaston muutosta.

sunnuntai 11. lokakuuta 2009

Pelikonsolien, kännykkälatureiden ja digiboksien sähkönkulutus

Tietokone-lehden uutisen mukaan Nokian kännykkälatureiden energiankulutus on jopa 300 mW. Mikäli kännykkää ladataan kolme tuntia kahdesti viikossa ja muina aikoina laturi on pistorasiassa ilman kännykkää, vuodessa laturi kuluttaa energiaa noin 2500 Wh (tosin uusimpien ja tehokkaimpien latureiden virrankulutus on vain kolmisenkymmentä mW eli vuodessa noin 250 Wh). Näin jopa 2/3 kännykkälaturin koko elinkaaren aikaisesta energiankulutuksesta kuluu hukkaan, koska pistorasiaan kiinni jätetty laturi kuluttaa energiaa, vaikkei kännykkä olisikaan siinä latautumassa. Tosin tuosta ”hukkaenergiasta” osa lämmittää taloa ja vähentää siten muuta lämmitystarvetta. Lämmityskauden ulkopuolella tästä ei kuitenkaan ole mitään hyötyä. Lisäksi lämmitykseen on olemassa järkevämpiäkin (tehokkaampia ja ympäristöystävällisempiä) tapoja kuin sähkön avulla lämmittäminen. Jos kaikki suomalaiset irrottaisivat kännykkälaturin seinästä, kun kännykkä ei ole latautumassa, säästyvällä sähköllä voisi toimittaa kaikki sähköt 85 000 kotiin.

Jarmo Vestolan artikkeli MVnetissä on koonnut useista lähteistä mielenkiintoisia faktoja. Myös Xbox-pelikonsoli, Wii-pelikonsoli ja ladattavien paristojen latauslaite kuluttavat energiaa pistorasiassa kiinni ollessaan, vaikkei näissä laitteissa edes pala mitään punaista valmiustilan valoa. Wii-pelikonsoli kuluttaa valmiustilassa erityisen paljon energiaa, jos WiiConnect 24 -toiminto (oranssi valo konsolin etupaneelissa) on jätetty päälle. Tosin kaiken kaikkiaan Wii kuluttaa silti paljon vähemmän sähköä kuin Xbox.

Kotitalouksien sähkönkulutus onkin kaksinkertaistunut 20 vuodessa. Jopa 10 prosenttia kotien sähköstä kuluu laitteiden valmiustilaan. Suomen noin 2,4 miljoonaa digiboksia kuluttavat sähköä 0,4 terawattituntia vuodessa. Jos niitä ei pidettäisi jatkuvasti valmiustilassa, kulutus laskisi 0,3 terawattituntia. Ellei digiboksissa ole virtakytkintä, josta valmiustilankin saa sammutettua, digiboksin johto kannattaa käytön jälkeen irrottaa pistorasiasta, mikäli digiboksimalli on sellainen, ettei koko muisti nollaudu ilman sähköä.

Yllättävää on mielestäni se, että sähköllä toimiva pyyhekuivain kuluttaa vuodessa sähköä enemmän kuin saunominen kaksi kertaa viikossa vuoden ajan (1,5 tuntia kerrallaan). Jopa pyykinpesukone saattaa kuluttaa sähköä koko ajan, ellei pistoketta ole irrotettu pistorasiasta. Jos kaikkien suomalaisten turhaan valmiustilassa (stand-by) olevat laitteet olisi sammutettu kokonaan, uutta ydinvoimalaakaan ei tarvittaisi.

Lähteet:

http://www.tietokone.fi/uutiset/2008/laturi_ilman_kannykkaa_tuhlaa_energiaa

http://www.mvnet.fi/index.php?osio=Sekalaista&sivu=Laitteiden_virrankulutus

http://www.helen.fi/pdf/kulutusluvut.pdf

maanantai 5. lokakuuta 2009

Energiansäästöviikko 5.-11.10.2009


Valtakunnallista energiansäästöviikkoa vietetään 5.-11. lokakuuta 2009. Maanantaina erityisteemana on lämmitys, tiistaina liikenne ja liikkuminen, keskiviikkona veden käyttö, torstaina hankinnat, perjantaina sähkön käyttö, viikonloppuna kierrätys ja energiankulutus.

Tiistain erityisteema siis on liikenne ja liikkuminen. Siksi onkin hyvä aika palauttaa mieleen Kouvolan Sanomien 6.6.2007 julkaisemat faktat:

-Matkalla Kouvolasta Helsinkiin henkilöauto tuottaa hiilidioksidia 20 kg, vaikka päästöt olisivatkin vain 160 g/km.

-Kouvolan seudulla autoilu tuottaa kasvihuonekaasuja jopa 250 000 000 kg/vuosi.

-Kouvolan seudun kasvihuonekaasupäästöistä kolmannes tulee liikenteestä.

-Raskaan liikenteen osuus on vain 15 % kaikista kasvihuonekaasupäästöistä.

-Yksityisautoilla tehtävät työ- ja asiointimatkat ovat merkittävä kasvihuonekaasujen tuottaja.

-Kouvolan seutu on yksi Suomen autoistuneimmista alueista; asukasmäärään suhteutettuna taakse jäävät esimerkiksi Helsinki ja Kuopio.

-Kouvolan seudulla henkilöliikenteen matkoista joukkoliikenteessä tehdään vain 2 %, Suomessa keskimäärin 4 %.

Valtakunnallisestikin suurin osa 1-3 kilometrin matkoista autoillaan. Omalla autolla liikkuvan kannattaa tarkkailla ajotyyliään. Taloudellinen ajaja ennakoi ja välttää tyhjäkäyntiä. Taloudellisesti ajaen voi säästää bensakuluissa helposti 10 prosenttia. Auton esilämmitys kannattaa, kun lämpötilat laskevat alle + 5 asteen. Moottorin esilämmitys vähentää päästöjä ja polttoaineen kulutusta. Energia-Esterin mukaan kylmä moottori saastuttaa ensimmäisen kilometrin aikana yhtä paljon kuin lämmin moottori koko matkalla Helsingistä Ouluun!

Lisää tietoa voi lukea Easy Riderin sivulta ja hieman viihteellisemmässä muodossa Junttiauto-sivustolta.

Kannattaa tutustua myös näihin energia-aiheisiin sivuihin:

KSS Energia

Työtehoseura

Taloudellinen Tiedotustoimisto

Energia-Esteri

Energianeuvoja

Energiaa Suomessa (voit pelata sivun alalaidan energiavisoja)

Helsingin Energia

Lampputieto (energiansäästölamput vs. hehkulamput)

Motiva

Energiateollisuus ry

Ydinreaktioita

Edu.fi

Energiatietoinen kuluttaja (PDF-muoto)

Standby

Vampire Energy (vampyyrienergia)

Jarin blogi: Energia

YLE X:n Peltsi testaa vähäenergistä dieettiä

Seppo Leinosen luontokuvat ja pilapiirrokset

Kysymyksiä:

Miten itse voisit helpoiten omassa elämässäsi ja omassa kodissasi säästää energiaa?

Standby-sivuston mukaan kännykkälaturin pitäminen pistorasiassa kuluttaa vuodessa keskimäärin 43,92 kWh, vaikka et lataisi kännykkää kertaakaan. Tämä tuottaa 19 kg hiilidioksidipäästöjä. Tämän hiilidioksidimäärän kompensoimseksi pitäisi istuttaa neljä puuta. Muistatko irrottaa kännykän laturin pistorasiasta silloin, kun et lataa kännykkää? Vai onko laturi koko ajan pistorasiassa kiinni energiaa kuluttamassa?

Paljonko itse kulutat vuodessa energiaa standby-tilojen eli eri laitteiden valmiustilojen päällä pitämisen takia ja paljonko varsinaisen laitteiden käytön takia (laske Standby-sivuston avulla)? Kuluuko energiaa enemmän standby-tiloihin vai varsinaiseen käyttöön? Onko ero suuri? Paljonko käyttösi tuottaa hiilidioksidia ja montako puuta pitäisi istuttaa tuon hiilidioksidimäärän kompensoimiseksi (poistamiseksi ilmakehästä)?

Mitä Junttiauto-sivusto mielestäsi haluaa kertoa? Onko sivusto toteutukseltaan onnistunut? Miksi?

Voit vastata em. kysymyksiin tämän tekstin alta kommenttia-linkistä.

Lisäksi voit kirjoittaa muita mielenkiintoisia faktatietoja ja/tai omia mielipiteitäsi energiantuotannosta ja energiansäästöstä sivun oikean ylälaidan Uusi teksti -linkistä. Kirjoita otsikko, teksti ja tunniste (aihe) omiin laatikoihinsa. Tekstiin voi tehdä linkkejä tekstinkirjoituslaatikon yläosassa olevasta linkkikuvakkeesta (ketju maapallon päällä). Kuvia voi lisätä kuvakuvakkeesta. Voit kuitenkin käyttää vain kuvia, joihin sinulla on käyttöoikeudet (itse ottamasi valokuvat, piirtämäsi + skannaamasi kuvat tai sellaiset netissä olevat kuvat, joihin on selvästi merkitty vapaa käyttöoikeus muualla netissä).

Hyvää energiansäästöviikkoa! Nyt on aika aloittaa On-Off -suhde! Suhdetta vaikkapa tietokoneen tai television kanssa ei kannata jättää Standby-valmiustilaan...

perjantai 21. marraskuuta 2008

Olemmeko mainosten uhreja?

Tänään ilmestyneessä Suomen Luonto -lehdessä on jälleen julkaistu vuoden turhake. "Arvonimen" sai tällä kertaa pantiton juomapullo. Vaikka periaatteessa kaikki tällaiset muovipullot pitäisi ja voisi kierrättää, yhä on markkinoilla pantittomia pulloja, joissa myydään esimerkiksi mehuja ja lähdevettä.

Piakkoin valitaan myös vuoden vastamainos, jossa alkuperäisen mainoksen idea on käännetty päälaelleen, kuluttamisen vastaiseksi. Tänä vuonna myös yleisö pääsee äänestämään (25.11. asti) omaa suosikkiaan näistä hauskoista ja samalla vakavaan asiaan liittyvistä mainoksista. Kannattaa käydä äänestämässä tai ainakin muuten tutustumassa näihin mainoksiin Mainoskuplan ja Luonto-Liiton sivuilla. Ulkomaalaisia vastamainoksia bongaa esimerkiksi AdBustersin saitilta ja lisää suomalaista tuotantoa Voima-lehden galleriasta.

Perjantaina 28.11.2008 vietetään myös maailmanlaajuista Älä osta mitään -päivää, jonka tarkoituksena on kiinnittää huomiota turhaan kuluttamiseen. Mainonnan harhakuvat -osio käsittelee (epä)todellisuutta (valhetodellisuutta) mainosten ja lehtien kansikuvien taustalla. Teemapäivään liittyvää musiikkia saa myös Telluksen tulevaisuus -bändin sivulta.
löydät esimerkiksi ÄOM-television, ajanvietettä (musiikkia, peli yms.), hyviä linkkejä ja ideamateriaaleja (mm. aineeton lahjalista vaikkapa joululahjavinkeiksi).

keskiviikko 19. marraskuuta 2008

Aalloista energiaa talteen

Arja Ranni kirjoitti Kouvolan Sanomissa 18.11.2008

Ensi kesänä Kotkan Mussaloon aiotaan asentaa ensimmäinen aaltovoimalan prototyyppi. Hankkeen tarkoituksena on hyödyntää meren aaltoja energian tuotannossa. Vielä ei tiedetä tuleeko hankkeesta iso energiabisnes vai jääkö se kotitarvekäyttöön. Diplomi-insinööri Seppo Penttilä Aaltovoimaproktia vetävästä Ecowave Oy:sta kertoo, että suunniteltu laite ainakin toimii. Ecowave on perustettu tätä hanketta varten ja se sijaitsee Haminassa.

Hankkeen tavoitteena on asentaa ensimmäinen aaltovoimala Kotkan Mussalon sataman edustalle ensi kesäkuun loppuun mennessä. Laitteiston kehittelijät kertovat, että sillä on monia etuja esim. tuulivoimaan verrattuna. Se on pienempi, toimii pienessäkin aallokossa ja aaltovoimala on helppo ankkuroida vaikka lähelle rantaa. Veden ominaisuuksien hyödyntäminen on laitteen ensi periaate.

Kuusankoskelaisen keksijä diplomi-insinöörin Seppo Ryynäsen keksimä vesivoiman energiaksi muuntava aaltoturbiini on saannut kiinnostusta myös maailmalla. Monia koelaitteistoja on kehitelty, mutta kukaan ei vielä ole tehnyt läpimurtoa.

Olisi aika hienoa jos Suomi ehtisi ensimmäisenä tuoda markkinoille uuden energiantuotto tavan. Kaiken lisäksi uutisen mukaan laitteistosta annetaan melko hyvä kuva, se toimii hyvin ja sen energiantuotto on ympäristöystävällistä.

perjantai 14. marraskuuta 2008

Vanhankaupunginlahden ahvenista on löydetty eniten tinamyrkkyä Suomessa

Antti Pilke kirjoitti Helsingin Sanomissa 14.11.2008

Vanhankaupungin edustalta on löydetty suuria pitoisuuksia orgaanisia tinayhdisteitä. Elintarvikevirasto Evira on tehnyt tutkimuksen, jonka mukaan lahti on Suomen meri, - ja järvialueista tinayhdisteiden pahiten turmelema. Tina on päässyt vesistöön laivojen ja veneiden pohjamaalista, jota käytetään levien ja pieneliöiden kasvua vastaan. Tämän pohjamaalinkäyttö kiellettiin EU-maihin rekisteröidyissä laivoissa vuoden alussa. Tosin se ei välttämättä heti pienennä tinan määrää vedessä.

Ahvenet sisältävät keskimäärin 181 mikrogrammaa per kilo tinayhdisteitä. Vanhoissa ja suurissa ahvenissa tinapitoisuus oli jopa 500 mikrogrammaa kilossa kalaa. Kalojen elinympäristö vaikuttaa myös tinan määrään sillä kauempana satamasta tinayhdisteitä on vähemmän. Satama, vanha jätelaitos lahden reunalla, vedenpuhdistamo ja kaatopaikka lisäävät tinan määrää rannassa.

Tinayhdisteitä sisältävän kalan syönti vaikuttaa luultavasti elimistön vastustuskykyyn heikentävästi, mutta siitä ei ole varmaa tietoa. Kaloille tina aiheuttaa hormonitoiminnan häiriöitä.

Eviran Hallikaisen mukaan oli hämmästyttävää, että tinapitoisuuksia löytyi myös puhtaina pidetyistä vesistöistä, kuten Östersundomin yläpuolelta Sipoosta.

Toivottavasti tinapitoisuudet lähtevät laskuun kiellon seurauksena, jotta tuonkin alueen ahvenia voidaan jatkossa huoleti syödä. Onneksi kuitenkin tinayhdisteet eivät ole levinneet rannasta kovin voimakkaasti ulapalle, jolloin niiden esiintyvyys ei ole niin laajaa ja ahvenilla on mahdollisuus uida "puhtaammille vesille."

maanantai 10. marraskuuta 2008

Suomen vesistöt saivat pelastussuunnitelman

Suomen vesistöjen tilaa ollaan tulevaisuudessa kohentamassa. Vesistöjen
hoitosuunnitelmilla parannetaan noin puolia Suomen vesistä. Tavoitteena on selvittää vesistön tila, kuormitus ja keino tilanteen kohentamiseksi, sekä pysäyttää veden laadun huononemista. Tämän pitäisi tapahtua 2015 mennessä.

Kuitenkin suurin osa Suomen järvistä ja joista on hyvän ja jatkuvan suojelun ansiosta kunnossa, mutta noin vajaa kolmannesosa järvistä on huonokuntoisia. Myös puolet jokivesistä sekä vähän yli puolet rannikkovesistä osallistuu tähän vesistöjen pelastussuunnitelmaan. Suunnitelmien onnistuessa niiden ekologinen tila paranee huomattavasti.

Vesistöihin kohdistuneita vahinkoja ei pystytä hävittämään nopeasti pitkän kuormitusajan takia. Joten kolmasosa huonossa kunnossa olevista vesistä, saadaan hyväkuntoisiksi vasta vuoden 2015 jälkeen.

Tehokkaampaa ja parempaa hoitoa vaativat maatalouden pilaamat vedet. Maatalouksille olisi siis tärkeää lannoitteiden optimaalinen käyttö, viljelymaiden talviaikainen kasvipeite, suojavyöhykkeet sekä kosteikot. Muun muassa näiden avulla vesistöjen rehevöitymistä voitaisiin vähentää.

Hajakuormituksen ravinnepäästöjä on rehevöitymisen torjumiseksi erityisesti vähennettävä. Haja-asutuksien jätevesihuolloissa olisi tehostettava jätevedenpuhdistukseen kiinteistökohtaisesti.

Mielestäni tämä on hyvä uutinen Suomen vesistöjen kannalta, sillä osa Suomen vesistä on pahasti rehevöityneitä tai saastuneita, esimerkiksi Kymijoki. Myös lukuisat uimavesistöt sisältävät paljon levää, joka estää niissä uimisen. Muun muassa näiden takia vesistöt olisi hyvä saada puhdistettua.

Lähde: Yle, ympäristö