Tulevaisuuden terve Suomi vuonna 2080

"Entä mitä on tapahtunut niille suurille määrille muovijätettä, jota kutsuttiin ihmisen ensimmäiseksi itse tehdyksi mantereeksi?" Kuva: Jari Kolehmainen.

Ympäristöekologian kurssilaisemme ovat kirjoittaneet tekstejä siitä, millainen on tulevaisuuden luontoystävällinen Suomi. Tässä julkaisemme yhden näistä kirjoituksista.

"On vuosi 2080 ja olen jo 83-vuotias. Katselen ympärilleni hymyillen, sillä näen sen suuren muutoksen ympäristössämme, jonka vuoksi aloimme taistella jo 2000-luvun alussa. Niin minkä vuoksi? Ilmastonmuutoksen. Ihmisten toiminta näytti riistäytyvän käsistä ja tuhoavan meidän elinplaneettamme, mutta sisulla ja tahdolla planeettamme on taas vihreä. Nykyään ihmisten ruokavalio pohjautuu enemmän kasvisruokavalioon, kulkuvälineiden päästöt ovat vähentyneet, ihmisten ensimmäinen 'itse luotu manner' eli suuret määrät muovijätettä on saatu hävitettyä. Mutta miten? Minäpä kerron teille ensin yhden tarinan nuoruudestani, siitä miten tämä kaikki sai edes alkunsa.

Oma lapsuudenperheeni ei välittänyt ympäristöstämme vähääkään. Ilmastonmuutos ei huolettanut heitä, eihän se olisi ajankohtaista heidän elinaikanaan. En itse ollut kiinnittänyt vanhempieni toimintaan huomiota, ennen kuin lukiossa ollessani sain kuulla ilmastonmuutoksen syyt ja sen konkreettiset haitat. Opettajan luetellessa syitä huomasin kaiken tämän tapahtuvan perheessäni ja halusin tehdä siihen muutoksen, mutta vanhempani eivät kuitenkaan ottaneet minua tosissaan. Silti päätin puuttua asiaan ja keräsin kotipaikkakunnaltani kokoon ryhmän, jossa jäsenet olivat samaa mieltä kuin minä. Ilmastonmuutos tulisi pysäyttää. 

Perustimme silloiseen sosiaaliseen mediaan, Facebookiin, kaikille avoimen ryhmän, joka oli ilmastonmuutosta vastaan. Päivä päivältä jäseniä tuli lisää ja lisää, pian myös ulkomailta. Jäsenemme hakivat paikkaa eduskunnan puolueesta, jotta saisimme mielipiteemme vielä vahvemmin esille. Saimme muutaman paikan puolueesta, mutta huomasimme, ettei se ajakaan haluamaamme asiaa niin kuin me olisimme halunneet. Ryhmämme sai kuitenkin tukiryhmältämme tarvittavan tuen, joten lopulta pystyimme perustamaan kokonaan uuden puolueen, joka oli vihreämmän elämän ja maapallon hyvinvoinnin puolesta. Pienin askelin saavuimme kohti parempaa tulevaisuutta, joka on nyt jo nykyhetkeä.

Ennen tulevaisuuden Suomi näytti synkältä ja heikolta. Nyt kuitenkin eläessäni täällä 'tulevaisuuden Suomessa' kenelläkään ei ole syytä huoleen. Voin iloisin mielin nähdä selkeän muutoksen ihmisten toiminnassa, joka on johtanut siihen, että ilmaston lämpeneminen on hallinnassa. Saan nukkua yöni rauhassa, sillä tiedän, että jopa lastenlasteni lastenlapset tulevat näkemään tämän meille omaksi tehdyn maan ja kokemaan sen parhaat puolet. Parikymmentä vuotta sitten tulleet muutokset vaativat oman aikansa sulautuakseen ihmisten arkeen, mutta kukaan ei nykypäivänä edes ajattele niiden olevan muutoksia, pikemminkin vain normaalia arkipäivää, jota kaikkien olisi tullut elää aikaisemmin.

Millaista tämä arkielämä nykyään siis on? Ruokavalio on muuttunut suuresti: ihmisten tietoisuuteen tuli tieto, miten paljon lihantuotanto vaikuttaa ilmastonmuutokseen, joten vaikka ihmiset rakastivat lihaa, olivat he valmiita vähentämään kulutustaan planeettamme tähden. Naudan ja kanojen tuotantoa vähennettiin, mutta kalastusta on lisätty, sillä sen huomattiin olevan ekologinen keino saada eräänlaista liharavintoa. Moni ruoka perustuu siis kasvisruokavalioon, mutta jos kerran viikossa perheet haluavat pitää illallisen, joka sisältää erilaisia lihoja, on se heille sallittua. 

Kuten mainitsin, kulkuvälineiden päästötkin ovat vähentyneet. Tähän erittäin suurena tekijänä on ollut maailmalaajuinen laki, joka vaatii vain yhden auton naapurustoa kohti. Kuulostaa hullulta ja kenties mahdottomalta? Ei suinkaan. Kimppakyydit ja auton vuorottelulistat ovat toimineet paremmin kuin hyvin. Entä mitä on tapahtunut päästöille, jotka ovat tulleet laivoista ja lentokoneista, joilla on kuljetettu markkinatuotteita? Niitä ei enää tarvita muulloin kuin pakon edessä. Kaikista maista on tullut omavaraisempia elintarvikkeiden ja raaka-aineiden suhteen, jolloin ulkomailta ostamiselle ei ole tarvetta. Toki aineet, joita ei yksinkertaisesti Suomessa voida tuottaa, tuodaan meille ulkomailta, mutta nekin mahdollisimman ekologisesti: suuret määrät yhdellä kuljetuskerralla. Näillä keinoilla olemme vähentäneet päästöjämme puoleen! Uskomatonta? Kyllä. Mahdotonta? Ei.

Jokaisella perheellä on oma komposti ja roskien lajittelematta jättäminen ei tulisi enää kuuloonkaan. Katsotpa minne tahansa, näet talojen katoilla aurinkopaneeleja, joista tulee virtaa asuntoihin. Tuotamme sähköä siis koteihimme ainoastaan ekologisin keinon. Myös esimerkiksi tehtaiden toimintaan käytetään pelkästään aurinko-, vesi- ja tuulienergiaa. Vaikka naudanlihan tuotantoa on rajoitettu, on sallittua, että maitoa haluavilla perheillä on oma lehmänsä kotonaan. On kannattavampaa pitää oma lehmä ja lypsää maidot kotona kuin ostaa sitä kaupasta, mihin on käytetty paljon luontomme raaka-aineita.

Entä mitä on tapahtunut niille suurille määrille muovijätettä, jota kutsuttiin ihmisen ensimmäiseksi itse tehdyksi mantereeksi? Yhdessä, päivä päivältä, vältimme parhaamme mukaan muovijätettä, ihmiset tekivät retkiä meressä kelluvan muovilautan luokse ja keräsivät roskia mukaansa. Ne kasattiin hiljalleen muovivuoreksi, joka lopulta poltettiin energiaksi. Vajaassa sadassa vuodessa ihmiskunta sai korjattua melkein kaikki virheet, jotka ihmiskunta oli itse tehnyt vain muutamassa kymmenessä vuodessa.

Kaiken tämän seurauksena saamme elää terveessä Suomessa ja ylipäätään terveessä maailmassa. Pelot jäätiköiden sulamisesta, mannerten peittymisestä veden alle, eläinten kuolemisesta sukupuuttoon ja maapallon kasvamisesta elinkelvottomaksi ovat historiaa. Nyt, vuonna 2080, meillä on puhdas maapallo niin meille kuin tuleville sukupolvillekin. Eikä tämä vaatinut kuin muutaman ihmisen uskalluksen sanoa ei ilmastonmuutokselle."

Elina Hämäläinen

Älä osta mitään -päivä ja krääsätön joulu 2014

Vastamainoksen tehnyt ympäristöekologian kurssimme opiskelija Miko Katajainen.

Voisiko ajanvietettä olla ilman kulutushysteriaa?

Perjantaina 28.11.2014 vietetään kansainvälistä "Älä osta mitään" -teemapäivää, jonka ideana on saada meidät kuluttajat edes päivän ajaksi miettimään kulutustottumuksiaan. Olisiko mahdollista olla yksi päivä ostamatta mitään aineellista tuotetta?

Teemapäivä on saanut myös omat nettisivut: http://www.alaosta.fi/. Sivustolta löytyy mielenkiintoista lisämateriaalia, mm. tarkempaa tietoa päivän taustalla olevasta ajatusmaailmasta sekä ideoita aineettomista lahjoista ja ajanvietteestä ilman kulutushysteriaa. Facebook-naamakirjaankin päivä on löytänyt tiensä.

Krääsätön joulu ja musta perjantai

Tänä vuonna Älä osta mitään -päivän erityisteemana on viime vuoden tapaan krääsätön joulu. Kuluttajat haastetaan viettämään kulutusvalveutunutta, kohtuullista joulukuuta, ei ainoastaan yhtä krääsätöntä päivää.

Älä osta mitään -päivän ajankohta (vuosittain marraskuun viimeinen perjantai) onkin osuvasti valittu. Se on Yhdysvalloissa kiitospäivän (Thanksgiving Day, marraskuun neljäs torstai) jälkeinen perjantai, josta käytetään myös nimeä Black Friday eli musta perjantai, kauppojen kiireisimmän joulusesongin alku. Yhdysvalloissa tämä on kaupoille vuoden suurin yksittäinen myyntipäivä ja usein suurten alennusmyyntikampanjoiden päivä, jolloin ihmisille kaupataan "kaikkea mahdollista krääsää". Itse nimi Black Friday viittaa päivään, jolloin kauppojen vuoden kirjanpidossa päästään tappiota osoittavasta punaisesta väristä voittoa osoittavaan mustaan väriin. Kauppojen väitetään tekevän tappiota suurimman osan vuotta ja nappaavan voittonsa hyvän joulumyynnin ansiosta.

Vastamainoksen tehnyt ympäristöekologian kurssimme opiskelija Anton Laine.

Turhakkeita hajustetusta roskapussista maitopurkin muovikorkkiin ja muoviseen banaaninkuljetusrasiaan

Suomen Luonnonsuojeluliitto on jo vuodesta 2000 alkaen valinnut yleisöäänestyksellä turhakkeita, joita ilman pärjää mainiosti. Vuoden 2014 turhake julkaistaan 12. joulukuuta ilmestyvässä Suomen Luonto -lehdessä. Melkoinen turhake on esimerkiksi maitotölkkien muovikorkki.

Aiempina vuosina turhakkeiksi on valittu lehtipuhallin, vaipankätkijä, ulkomainen pullovesi (itsekin olen pulloveden turhuudesta blogannut), hampurilaisaterian kylkiäiset, juotava jugurtti, citymaasturi, kahdet puhelinluettelot, mönkijä, pantiton pullo, ilotulitteet, turkikset, pöntöstä huuhdeltava vessapaperihylsy, saippua-automaatti ja hajustettu roskapussi.

Turhakelistaa on jokaisen helppo jatkaa itsekin: banaaninkuljetusrasia, hopeoitu samppanjavispilä, hammaslankateline, keitetyn kananmunan kuorenrikkoja, valmis lettutaikina muovipullossa jne. Mieluummin elän ja käyn vaikka teatterissa kuin hukun kaikkeen tavaraan ja samalla huonoon omaantuntoon luonnonvarojen kuluttamisesta.

Grillinpuhdistuskoneen harjojen puhdistuskone?

Juuri pari päivää sitten katselin osin kauhulla ja osin huvittuneena suuren elektroniikkaketjun mainosta, jossa kaupattiin mm. hotdog-konetta, automaattisesti pyörivää kauhaa, grillinpuhdistusrobottia, popcorn-konetta, hattarakonetta, jäähilejuomamukia sekä kaikkea muuta omituista. Grilli siis pitäisi puhdistaa grillinpuhdistuskoneella, jonka harjat sitten pitää puhdistaa vaikkapa astianpesukoneessa. Varmaan kohta keksitään erillinen grillinpuhdistuskoneen harjojen puhdistuskone.

Ilmeisesti samaa kuvastoa on selaillut Kouvolan Sanomien toimittaja Katariina Hakaniemi, joka eilen kirjoitti Kouvolan Sanomiin erinomaisen kolumnin otsikolla "Turhuuden joulumarkkinat". Kaikille näille koneille tarvitsemme sitten lisää lämmintä tilaa (isommat keittiöt), lisää sähköä, lisää kaikkea...

Vanhat tupakkamainokset ja monet nykymainoksetkin ovat surullisen hauskoja!

Hauska aiheeseen liittyvä sivusto on http://www.mainoskupla.fi/, josta löytyy ns. vastamainoksia. Ne jäljittelevät oikeita mainoksia, mutta niiden sanoma on täysin erilainen. Lisää hykerryttäviä vastamainoksia löytyy Voima-lehden sivulta http://fifi.voima.fi/blogit/Vastamainokset/5. Näiden vastamainosten parissa voi viettää monta todella riemastuttavaa hetkeä! Suosittelen!

Naurammekohan muutaman vuosikymmenen kuluttua yhtä paljon nykyisille kulutushysteriaa ihannoiville mainoksille ja rasvaisia sekä sokerisia ruokia ylistäville mainoksille kuin vanhoille tupakkamainoksille. Nämä vanhat tupakkamainokset, joissa lääkärit suosittelevat tupakointia terveyden edistämiseksi lihottavien karkkien syönnin sijaan, ovat surullisen hauskoja!

Luonnonvarojen käyttö ryöstäytynyt käsistä viimeisimmän sukupolven aikana: pariskunnan yhteisistä tekohampaista siirrytty kulutushysteriaan

Ihmiskunta kulutti tänä vuonna alle kahdeksassa kuukaudessa kaikkia maapallolla tämän vuoden aikana syntyviä luonnonvaroja vastaavan määrän luonnonvaroja. Vielä vuonna 1961 maapallon ihmiset käyttivät vuodessa vain 3/4 maapallolla vuoden aikana syntyvistä resursseista. Nykyisellä luonnonvarojen käytöllä tarvittaisiin yli 1,5 maapalloa tuottamaan kestävästi ihmiskunnan käyttämät luonnonvarat. Ennen tämän vuosisadan puoliväliä tarvitaan jo kolme maapalloa.

Vielä 1960-1970 -luvuilla oli helppoa olla huomaamattaankin ekologinen, kun maito oli taskulämmintä, televisio-ohjelmia tuli 1-2 kanavalta vain kuusi tuntia päivässä ja pariskunnalla oli yhteiset tekohampaat. Tosin silloin käytettiin surutta ympäristömyrkky DDT:tä ja vesistöt olivat monin paikoin nykyistä likaisempia.

Ekologisen elämän ei tarvitse olla paluuta vanhaan ja kaikesta kivasta luopumista. Olisi varmaankin mahdollista löytää jonkinlainen kompromissi puutteessa elämisen (eikä 1970-luvullakaan mitään pula-aikaa eletty!) ja kulutushysterian väliltä.

Miksi kaikilla on niin kamala kiire? Olisiko syytä hieman hidastaa ja käyttää aikaa rahan sekä materian hankkimisen sijaan lähimmäisiimme? Älä osta mitään -päivän ja Krääsättömän joulun kampanjakoordinaattori Suvi-Anne Kinnunen toteaakin näin: "Näyttää siltä, että tavaran arvostus on vähentynyt. Ajan arvo taas tuntuu kasvaneen. Minä ainakin olisin positiivisesti yllättynyt, jos joku haluaisi lahjoittaa minulle kodinhoitoapua tai vaikka jostain osaamastaan taidosta hyödyllisen oppitunnin!"

Me jokainen voisimme ehkä edes hieman miettiä päivittäisiä kulutusvalintojamme. Jos luonnonvarojen käyttöä ja luonnon saatuttamista olisi mahdollista vähän rajoittaa, voisimme elää nyt ihmiskunnan historian parasta aikaa. Tähän Älä osta mitään -päivä herättelee hyvin.

Ajatuksia Älä osta mitään -päiväksi

Olen kerännyt tähän joitakin sitaatteja, joiden toivon herättävän ajatuksia. Kannattaa tutustua myös lähteenä käytettyihin laajempiin kirjoituksiin.

"Liite on pullollaan lähinnä Pelle Pelottoman keksinnöiltä kuulostavia turhakkeita. On popcorn- ja hot dog -konetta, pizzauunia, herätysvaloa, hierovaa tyynyä ja jäähilejuomamukia. Kaikkea sellaista maapalloa kiihtyvällä vauhdilla tuhoavaa roinaa, joka muutaman vuoden kuluttua siirtyy jäteasemalle prässättäväksi. -- Mutta jos tervekätisenä ihmisenä joskus toivon joulupukilta grillinputsausrobottia, minulla on todennäköisesti aivan liikaa kaikkea — paitsi suhteellisuudentajua." Lähde: Katariina Hakaniemi, Kouvolan Sanomien kolumni

"Ostoksillekin menimme kävellen, emmekä hypänneet 300-hevosvoimaiseen autoon aina kun piti mennä parin korttelin päähän lähikauppaan.Me pidimme lihaskuntoa yllä työnteolla, emmekä kuntosalin sähköisillä juoksumatoilla. Mutta kassa oli ihan oikeassa, emme me mitään vihreitä ajatuksia miettineet." Lähde: Markku Leiwo, Ilkan kolumni

"Nyt keskiluokka määrittelee itseään kokonaisen elektroniikka- ja laitevuoren avulla. -- Katsotaanpa ensin olohuoneeseen. Sieltä löytyy luonnollisesti vähintään 42-tuumainen litteä televisio, mieluiten Sony tai Samsung. Sen alla on pelikonsoli, johon on liitetty sekä karaokemikit että liiketunnistin. Kaiuttimet ovat kotimaiset Genelecit tai Amphionit, äänenlaatuun vähemmän vakavasti suhtautuneilla ne ovat Boset. -- Keittiöt ovat aiempaa suurempia yksinkertaisesti siksi, että kaikki laitteet tarvitsevat omat tasonsa. Mehupuristin, SodaStream, Juran pavut jauhava espressokone ja jotain Kitchen Aidin erikoiskoneita. Vieressä induktioliesi ja Smegin jääkaappi, jossa on jääpalakone. -- Ajotiellä on navigaattorilla, kaistavahdilla, peruutuskameralla, langattomalla bluetooth-yhteydellä, sadesensoreilla ja vireystilavahdilla varustettu saksalainen auto. Ruohon leikkaa kesällä ruohonleikkuurobotti ja talvella lumi poistetaan mönkijällä." Lähde: Pekka Pekkala, Helsingin Sanomien kolumni

"Luokkahuoneen ilman edullisin lämpömäärä on 16-18 C. -- Tässä lämpötilassa kykenee tavallisiin vaatteisiin puettu, koulutyössä oleva terve oppilas vaikeudetta ylläpitämään ruumiinsa lämpötilan normaalisena +37 C. -- Mutta toiselta puolen, kuten edellä jo huomautettiin, luokkahuoneen ilma ei saisi nousta paljon normaalimäärää korkeammallekaan (ei yli 20 C). -- Kouluhallituksen kiertokirjeessä heinäkuun 23 p:ltä 1913 määrätään, että kouluhuoneita ei saa lämmittää yli 18 lämpöasteen Celciusta." Lähde: Kouluhygienia-kirja vuodelta 1945

"Pesukone ja jääkaappi ja nauhuri ovat tietysti asioita, jotka ovat vain pienen kansanosan ulottuvilla, niiden hyvinvoivien." Lähde: Apu-lehti 19/1971 (14.5.1971)

"Avun Katseluviikko 16.5.-22.5.1971 -osuudesta selviää, että televisio-ohjelmia lähetettiin kahdella kanavalla, pääosin mustavalkoisena ja vain reilut kuusi tuntia vuorokaudessa. Uutiset ja Urheiluruutu tulivat varmuuden vuoksi samanaikaisesti kummaltakin kanavalta, ettei kukaan katsellut niiden aikaan mitään muuta. MTV sai muutaman tunnin päivässä lähetysaikaa Ylen kanavilta. Lauantai-iltana kakkoskanavalla nähtiin vain kaksi ohjelmaa, nimittäin kotimainen elokuva ja uutiset." Lähde: Jarin blogi

"Alison muovimaassa: Noin 6,5 kilometrin päässä Malediivien pääkaupunki Malésta sijaitsevalle Thilafushi-jätesaarelle viedään noin 330 000 kg jätettä päivittäin. Suuri osa tästä tulee turismista, joka on alueen pääelinkeino. Malediiveilla vierailee vuosittain yli 750 000 turistia, mikä on kaksinkertaisesti valtion oman väkiluvun verran. Jokainen turisti tuottaa noin 3,5 kg jätettä päivässä." Lähde: Jarin blogi

"Ihmisten elintaso perustuu monilla alueilla toisten alueiden luonnonvarojen riistämiseen. Jos koko maapallon ihmisillä olisi qatarilaisten kulutustottumukset, tarvittaisiin peräti 4,8 maapalloa näiden luonnonvarojen tuottamiseen! Tanskalaisten elintasolla maapalloja tarvittaisiin 4,3, yhdysvaltalaisten elintasolla 3,9, suomalaisten elintasolla 3,1 ja thaimaalaistenkin elintasolla 1,3. Sen sijaan tansanialaisten elintasolla riittäisi 0,7 maapalloa ja nepalilaisten elintasolla 0,5 maapalloa." Lähde: Jarin blogi

"Jos oletetaan epärealistisesti, että kaikki (Suomen) maito ja piimä juodaan korkillisista yhden litran tölkeistä, korkkien aiheuttamat kasvihuonekaasupäästöt hiilidioksidiekvivalentteina ovat 3 861 304 355 grammaa. Vuonna 2013 Suomessa myytyjen henkilöautojen hiilidioksidipäästöt olivat keskimäärin vajaat 139 grammaa kilometrillä. Siten maitotuotteiden korkkien hiilidioksidipäästöt vastaavat noin 27 779 168 kilometrin autoilua.Kun suomalainen autoilija autoilee keskimäärin 16 000 kilometriä vuodessa, maitotuotteiden korkit vastaavat siis noin 1736 suomalaisen henkilöauton koko vuoden kasvihuonekaasupäästöjä." Lähde: Jarin blogi

Ajatuksia herättävää Älä osta mitään -päivää!

HYI, PAHAA RUOKAA

 

Tristram Stuart voitti vuonna 2011 kansainvälisen Sophie- ympäristöpalkinnon kampanjallaan 5000 ihmisen ruokkimisesta. Ideana oli käyttää lounaaseen ainesosia, jotka olisivat muuten menneet jäteastiaan. 

Tristram onkin huolestunut maailmanlaajuisesta elintarvikkeiden tuhlauksesta ja asiaan on saatava muutos. Hän toimii yhdessä kansalaisjärjestöjen kanssa, jotta hallitus ja yksityiset yritykset saataisiin tajuamaan asian vakavuus. Tarmokas mies on myös kirjoittanut kirjoja aiheesta, uusimpana  Waste: Uncovering the Global Food Scandal. 

Vaikka englannin kielestä ei kaikkea ymmärtäisi, Tristram Stuartin video aiheesta on katsomisen arvoinen. Se puhuttelee ja kertoo myös hauskan tarinan, mistä miehen innostus tähän aiheeseen sai alkunsa.

 

Aihe koskettaa myös läheisesti meitä, sillä länsimaissa heitetään pois jopa puolet syömäkelpoisesta ruoasta, kuvittele! Samaan aikaan monissa maissa nähdään nälkää. Ja mitä tulee elintarvikkeiden kustannuksiin; melkein kuin heittäisi rahaa roskikseen.

Ensi kerralla, kun olet aikeissa heittää ruokalassa tähteitä pois, mieti kahdesti. 

Pullovesi, ei kiitos #BAD11

Vesi on ihmiselle elintärkeä ravintoaine. Ihminen tarvitsee vettä moniin tarkoituksiin; ravintoaineiden kuljetukseen ja imeytymiseen, kuona-aineiden poistoon, sekä ruumiin lämmönsäätelyyn. Aikuisen päivittäinen nestetarve on 2-3 litraa; tästä osa tulee ruuan mukana, vettä tulisi juoda sellaisenaan vähintään 1-1,5 litraa - kuumalla ilmalla huomattavasti enemmän.

Nyt kuitenkin myös Suomessa on yleistymässä järjettömältä tuntuva trendi: pullovesi. Pullotettujen vesien kulutus on kaksinkertaistunut viimeisen kymmenen vuoden aikana, keskimäärin jokainen suomalainen käyttää n. 14 litraa pullotettua vettä vuodessa. Tämä ei ehkä kuulosta paljolta, mutta ajatus on silti liki käsittämätön - Suomen vesijohtovesihän on tutkitusti maailman puhtaimpia. Hanasta laskettu vesi on myös useimmiten puhtaampaa, kuin pullovesi, Kansanterveyslaitoksen julkaiseman tutkimuksen mukaan pullovesi voi sisältää jopa 100 kertaa enemmän bakteereja kuin hanavesi.

Kaikille lienee selvää myös se, ettei pullotettu vesi ole ekologinen vaihtoehto. Niin muovipullojen valmistus ja pakkaukseen käytettävät materiaalit, kuin pulloveden kuljetuskin muodostavat, etenkin Suomessa, täysin turhia ympäristöhaittoja sekä kustannuksia.

Oman kokemukseni perusteella pulloveden käyttö on järjetöntä myös maailmalla. Yhdysvalloissa asuessani saatoin käyttää 4 x 0,5l pulloa vettä päivässä, ja niin uskomattomalta kuin se kuulostaakin; Havaijille juomaveteni tuli pullotettuna Sveitsistä!

Koska vesi on ihmiselle elintärkeää, ei kenenkään tule vähentää vedenjuontiaan, vaan kiinnittää huomionsa siihen miten vetensä nauttii. Kotona juomapullon täyttäminen vedellä on huomattavasti ekologisempaa ja varmasti edullisempaakin, kuin veden ostaminen kaupasta valmiiksi pullotettuna! Nyt kaikki siis nauttimaan Suomalaisesta hanavedestä!


Lähteet:

Karjalainen

ET

Globen uupuneet

Molièren hengessä. Kuva Globen uupuneiden Facebook-sivulta. Julkaisulupa saatu.

Ympäristöekologian ryhmämme kävi torstaina 18. marraskuuta katsomassa Lappeenrannan kaupunginteatterin Veeran kammarissa Kansallisteatterin kiertueella olevan näytelmän Globen uupuneet, joka kertoo ilmastoahdistuksesta

Globen uupuneet on todella Historiallinen näytelmä isolla H:lla monessa mielessä. Se käy nopeassa tahdissa läpi luonnontieteiden, teknologian ja väestönkasvun historiaa, mutta se myös tekee historiaa. Globen uupuneet on Kansallisteatterin ensimmäinen kiertävä näytelmä koskaan. Se lienee myös ensimmäinen suomalainen teatteriesitys, jossa vähähiilisyys (mahdollisimman pienet päästöt) on tarkkaan otettu huomioon

Alkuperäinen idea näytelmään tuli pari vuotta sitten Kansallisteatterin näyttelijä Jussi Lehtoselta, joka esitteli ajatuksensa hiilidioksidineutraalista ja kiertävästä näytelmästä Kansallisteatterin silloiselle pääjohtajalle Maria-Liisa Nevalalle. Hän otti ajatuksen heti ilolla vastaan. Nyt uuden pääjohtajan Mika Myllyahon kaudella näytelmiä tullaan viemään kiertueelle jatkossakin

Esityksen käsikirjoittamiseen sekä musiikin säveltämiseen saatiin rahoitus Niilo Helanderin säätiöltä. Esityksen työstivät valmiiksi ohjaaja Saana Lavaste, käsikirjoittaja Emilia Pöyhönen ja säveltäjä Sanna Salmenkallio. Myös lavastaja-puvustaja Markus Tsokkinen sekä näyttelijät Jussi Lehtonen, Nora Raikamo ja Hanna Raiskinmäki ovat olleet aikaisessa vaiheessa mukana näytelmän käsikirjoittamisessa. Yhteistyökumppaneina toimivat alusta alkaen myös ”urbaani ympäristöjärjestö” Dodo ry sekä Katastrofin aineksia -elokuvan ohjannut John Webster, joka on esityksessä mukana äänenä

Esitystä valmisteltaessa työryhmä oli yhteydessä lukuisiin asiantuntijoihin ja kysyi myös monien julkkisten mielipiteitä ilmastonmuutoksesta. Marja-Sisko Aalto, Paavo Arhinmäki, Satu Hassi, Teemu Mäki, Päivi Räsänen, Paola Suhonen ja Miina Äkkijyrkkä toivat esiin oman näkemyksensä. Inspiraation lähteinä ja erilaisten näkökulmien muodostamisen apuna toimivat myös Leo Stranius, Risto Isomäki sekä Atte Korhola ja hänen puolisonsa Eija-Riitta Korhola, joiden teksteihin työryhmä perehtyi

Titanic. Kuva Globen uupuneiden Facebook-sivulta. Julkaisulupa saatu.

Syksyllä 2010 Globen uupuneet -näytelmää esitettiin Helsingissä Kansallisteatterissa, kunnes marraskuun alussa se lähti Suomen-kiertueelle. Teatteriseurue liikkuu junalla ja polkupyörillä! Esityksestä ei ole myöskään paperille painettua käsiohjelmaa tai mainosjulisteita.

Erityisesti valaistuksessa ja lavatekniikassa on huomioitu ympäristöasiat. Kaikki sähkö tuotetaan uusiutuvista energianlähteistä (kaksi tuulisähköllä ladattavaa akkua) ja pienen osan näyttelijät tuottavat itse lavalla dynamoon virtaa polkien. Yhteensä yksi esitys kuluttaa energiaa noin 0,3 kWh. Se vastaa viiden 60-wattisen hehkulampun yhdessä tunnissa kuluttamaa määrää.

Esityksen sähkönkulutus on tarkasti eriteltynä ja laskettuna näytelmän netistä löytyvässä käsiohjelmassa. Globen uupuneet kuluttaa energiaa 0,25 kW/h, kun keskimäärin Kansallisteatterin suurella näyttämöllä esitettävät näytelmät kuluttavat sähköä noin 250 kW/h eli noin tuhatkertaisen määrän!

Kansallisteatteri kuluttaa vuodessa sähköä noin 1 490 000 kWh. Kuukausikulutus vastaa kahdeksan sähkölämmitteisen pientalon tai 30 kerrostaloasunnon koko vuoden kulutusta! Globen uupuneiden ideamoottori Jussi Lehtonen tuleekin varmaan viemään vielä monta muutosta läpi Kansallisteatterin energiankulutuksen ja materiaalienkäytön vähentämiseksi. Itse näytelmäkin kertoo rivien välistä luettuna Jevonsin paradoksista: ”Energiankäytön tehokkuus lisää energiankulutusta.” Energiatehokkuuden myötä säästynyt energia käytetään muihin tarkoituksiin, eikä kulutus vähene.

Näytelmän juoni alkaa siitä, että pieni teatteriseurue valmistelee uutta esitystä. Kunnianhimoisena haaveena on toteuttaa ympäristöasioista kertova ja ympäristöystävällinen esitys Molièren Ihmisvihaaja-näytelmästä ja saada Jonh Webster tekemään siitä dokumenttielokuva. Webster joutuu kuitenkin omien kiireidensä vuoksi peruuttamaan tämän hankkeen. Silloin osa näyttelijöistä haluaisikin toteuttaa näyttämöllä suureellisen version Titanic-elokuvasta, sillä ”eihän ole mitään mieltä tehdä ekologista näytelmää, ellei siitä tehdä dokumenttia”. Lopulta Titanic ja Ihmisvihaaja sekoittuvat todella herkulliseksi sekahedelmäkeitoksi. Aivan näytelmän lopussa päästään ”sukelluskellossa” esitettävän varjoteatterin keinoin jopa tulevaisuuteen.

Ilmastonmuutos jää näytelmässä lopulta taka-alalle, kun sanoma on pikemminkin kritiikkiä kaiken viihteellistymistä, kulutusyhteiskuntaa ja väestönkasvua vastaan. Mutta tästähän ilmastonmuutoksessa oikeastaan onkin kyse! Ilmastonmuutos ei aiheudu vain energiantuotannosta, vaan syynä ovat perimmiltään liiallinen kuluttaminen ja väestönkasvu. Thaimaan-matkoista ja turistikrääsän ostamisesta on tullut arkipäivää. Näytelmän Nipan sanoin: ”Vaikka muuttuisin tammeksi, en pysty elämäni aikana sitomaan sitä kaikkea hiilidioksidia, jonka vanhempani ovat tuottaneet.”

Globen uupuneet tavallaan jatkaa Neil Postmanin ”Huvitamme itsemme hengiltä” -kritiikkiä. Lopulta myös näytelmän musikaalinen tosi-tv-tähti Tracy huomaa, että pienillä myönnytyksillä voi saada paljon aikaan. Kompromissi löytyy jostakin tavarapaljoudessa piehtaroivan tv-hömpän ja Kainuun korpimökkiin muuttamisen väliltä.

Ohjaaja Saana Lavaste tiivistää näytelmän sanoman näin: ”On tavallaan tyrmistyttävää, että meille asetetaan rajoja. Meidänhän pitäisi saada tehdä juuri mitä haluamme, meidän täytyy saada olla vapaita. Olemmeko kuitenkin myös salaa helpottuneita siitä, että lopulta on olemassa joku raja? Rajattomuus on merkityksettömyyttä. Rajattomuus ja vapaus eivät ole synonyymejä. Mitä vapaus lopulta on? Onko todella vapautta kuluttaa mielin määrin? Merkitykselliset tarinat alkavat syntyä vasta, kun kohtaamme omat rajamme.”

Tulevaisuuden sukelluskello. Kuva Globen uupuneiden Facebook-sivulta. Julkaisulupa saatu.

Globen uupuneet -esitys kiertää Suomea ainakin kevään 2011 loppuun asti ja jatkaa kierrostaan mahdollisesti syksyllä 2011. Esitys vierailee esimerkiksi kouluissa ja nuorisotaloissa, mutta suurelle yleisölle avoimia teatteriesityksiä on ainakin seuraavilla paikkakunnilla

11.1.2011 Kaustinen, kansanmusiikkikeskus
26.1.2011 Kajaani, kaupunginteatteri
7.2.2011 Rauma, kaupunginteatteri
15.2.2011 Kotka, kaupunginteatteri
24.2. ja 25.2.2011 Oulu, kaupunginteatteri
8.4., 13.4. ja 14.4. Turku, kaupunginteatteri

Muita esityspaikkoja ja -aikoja voi katsoa esimerkiksi kiertuejärjestelyjä hoitavan Teatteri 2.0:n kotisivuilta.

Mikäli kiertueen päättymisen jälkeen käsikirjoitus on saatavissa, tämä olisi erinomainen näytelmä myös koulujen näytelmäkerhojen ja näytelmäryhmien esitettäväksi.

Lisätietoja:

Kansallisteatteri
Globen uupuneiden Facebook-sivut
Globen uupuneiden käsiohjelma (paljon asiaa esityksen tekemisestä ja taustoista, myös tietoa ilmastonmuutoksesta ja konkreettisia vinkkejä ilmastonmuutoksen torjumiseen)
YLE Kulttuurin toimittaja Jaana Semerin arvostelu Globen uupuneet -esityksestä

Kiitokset:

Tea Tönnov ympäristöjärjestö Dodosta antoi minulle hyviä lisätietoja tästä teatteriesityksestä. Suurimmat kiitokset kuuluvat kuitenkin tietysti Globen uupuneet -tiimille, joka mielestäni on tehnyt aivan huikeaa työtä. Kiitän ja kumarran.

Muuta tieteen, urheilun ja taiteen yhteistyöstä:

Viime vuosina on ilmestynyt useita ympäristöä käsitteleviä kaunokirjallisia teoksia sekä esimerkiksi hitaampaa slow-elämää puolustavia kirjoja. Yhdysvalloissa myös urheilijat ovat alkaneet toimia ilmastonmuutoksesta tiedottamisen puolesta. Monet muusikotkin ovat ottaneet voimakkaasti kantaa ilmastonmuutokseen ja muihin ympäristöasioihin:

Disturbed: Another Way to Die
Michael Jackson: Earth Song
Chris Rea: The Road to Hell
Earthman: Climate Crisis Jam
Tracy Lyons: Save me

Uusimpia tietoja ilmastonmuutoksesta:

Ilmastotieto
Ilmasto.org

Tupakointi tuhoaa ihmisen keuhkojen lisäksi maapallon keuhkot

Ekomies-sivulla oli mielenkiintoinen uutinen. Tupakkakasvia viljellään trooppisilla alueilla. Tupakan lehdet on kuivattava. Siksi joudutaan kaatamaan paljon puita, jotta tulen lämmöllä lehdet saadaan kuivatetuiksi (kätevin ja halvin kuivatustapa köyhille kehitysmaiden tupakanviljelijöille). Lisäksi puuainesta tarvitaan pakkausmateriaalin tuottamiseen. Noin 300 tupakkaa tuhoaa aina yhden trooppisen puun. Ja trooppiset metsät ovat muutenkin hätää kärsimässä. Tupakanpoltto siis tuhoaa paitsi ihmisten keuhkot niin myös nämä maapallon keuhkot, metsät, jotka fotosynteesissä tuottavat paljon happea.

Tupakan viljely vaatii myös paljon erilaisia hyönteismyrkkyjä, koska tuhohyönteiset iskevät helposti tupakkakasviin. Kun köyhät kehitysmaiden viljelijät eivät osaa lukea myrkkyjen käyttöohjeitakaan, myrkkyjä käytetään miten sattuu. Ja muutenkin myrkkyjen käyttö on aina pahasta sekä luonnolle että viljelijöille itselleen. Näitä hyönteismyrkkyjen jäämiä jää sitten paljon myös lopulliseen tuotteeseen eli meilläkin Suomessa sauhuteltavaan tupakkaan. Ikäviä juttuja!

Olemmeko mainosten uhreja?

Tänään ilmestyneessä Suomen Luonto -lehdessä on jälleen julkaistu vuoden turhake. "Arvonimen" sai tällä kertaa pantiton juomapullo. Vaikka periaatteessa kaikki tällaiset muovipullot pitäisi ja voisi kierrättää, yhä on markkinoilla pantittomia pulloja, joissa myydään esimerkiksi mehuja ja lähdevettä.

Piakkoin valitaan myös vuoden vastamainos, jossa alkuperäisen mainoksen idea on käännetty päälaelleen, kuluttamisen vastaiseksi. Tänä vuonna myös yleisö pääsee äänestämään (25.11. asti) omaa suosikkiaan näistä hauskoista ja samalla vakavaan asiaan liittyvistä mainoksista. Kannattaa käydä äänestämässä tai ainakin muuten tutustumassa näihin mainoksiin Mainoskuplan ja Luonto-Liiton sivuilla. Ulkomaalaisia vastamainoksia bongaa esimerkiksi AdBustersin saitilta ja lisää suomalaista tuotantoa Voima-lehden galleriasta.

Perjantaina 28.11.2008 vietetään myös maailmanlaajuista Älä osta mitään -päivää, jonka tarkoituksena on kiinnittää huomiota turhaan kuluttamiseen. Mainonnan harhakuvat -osio käsittelee (epä)todellisuutta (valhetodellisuutta) mainosten ja lehtien kansikuvien taustalla. Teemapäivään liittyvää musiikkia saa myös Telluksen tulevaisuus -bändin sivulta. löydät esimerkiksi ÄOM-television, ajanvietettä (musiikkia, peli yms.), hyviä linkkejä ja ideamateriaaleja (mm. aineeton lahjalista vaikkapa joululahjavinkeiksi).

Aalloista energiaa talteen

Arja Ranni kirjoitti Kouvolan Sanomissa 18.11.2008

Ensi kesänä Kotkan Mussaloon aiotaan asentaa ensimmäinen aaltovoimalan prototyyppi. Hankkeen tarkoituksena on hyödyntää meren aaltoja energian tuotannossa. Vielä ei tiedetä tuleeko hankkeesta iso energiabisnes vai jääkö se kotitarvekäyttöön. Diplomi-insinööri Seppo Penttilä Aaltovoimaproktia vetävästä Ecowave Oy:sta kertoo, että suunniteltu laite ainakin toimii. Ecowave on perustettu tätä hanketta varten ja se sijaitsee Haminassa.

Hankkeen tavoitteena on asentaa ensimmäinen aaltovoimala Kotkan Mussalon sataman edustalle ensi kesäkuun loppuun mennessä. Laitteiston kehittelijät kertovat, että sillä on monia etuja esim. tuulivoimaan verrattuna. Se on pienempi, toimii pienessäkin aallokossa ja aaltovoimala on helppo ankkuroida vaikka lähelle rantaa. Veden ominaisuuksien hyödyntäminen on laitteen ensi periaate.

Kuusankoskelaisen keksijä diplomi-insinöörin Seppo Ryynäsen keksimä vesivoiman energiaksi muuntava aaltoturbiini on saannut kiinnostusta myös maailmalla. Monia koelaitteistoja on kehitelty, mutta kukaan ei vielä ole tehnyt läpimurtoa.

Olisi aika hienoa jos Suomi ehtisi ensimmäisenä tuoda markkinoille uuden energiantuotto tavan. Kaiken lisäksi uutisen mukaan laitteistosta annetaan melko hyvä kuva, se toimii hyvin ja sen energiantuotto on ympäristöystävällistä.

Venäjän energiatehokkuus paranee tehottomasti

Mirja Sipinen kirjoitti Kouvolan Sanomissa 4.marraskuuta 2008.

Venäjän johto havahtuu n. 10 vuoden välein parantamaan maan energiatehokkuutta ja nyt energiatehokkuus on taas kiinnostushuipussaan. Maan presidentti Dmitri Medvedev on julistanut energiatehokkuus kampanjan, jonka tavoitteena on tehostaa energiankäyttöä 40% vuoteen 2020 mennessä. Haaste on kova, mutta tärkeä, koska Venäjä on yksi maailmaan energiatehottomimmista maista.

Cenefi - Venäjän energiatehokkuuden tutkimuskeskus - arvioi, että n. 154 milj. öljytonnin verran vuodessa, olisi mahdollisuus säästää energiaa , jos Venäjä tehostaisi energiatoimiaan. Energiatehottomuuteen vaikuttavat useat eri syyt, ja tärkeimmät tehostamiskohteet olisivat energian tuotannossa ja siirrossa. Parannettavaa löytyy myös venäläisten arkisesta energiankulutuksesta. Ihmisten pitäisi myös saada konkreettista hyötyä mm. energiaa säästävistä ratkaisuista, mikä kannustaisi säästäväisyyteen.

Mielestäni on hyvä, että Venäjä on jälleen alkanut miettiä energiantuotanto asioita, toivottavasti tällä kertaa tuloksellisesti. Tärkeää olisi panostaa siihen, että kansalaiset kokisivat konkreettisesti hyödyn ostaessaan vaikka energialuokaltaan paremman pesukoneen. Pienillä teoilla noin suuressa maassa saataisiin paljon aikaan.

Puulämmitys saastuttaa yhtä paljon kuin liikenne

YLE uutisoi Kuopion yliopiston Jarkko Tissarin tutkimuksista, joissa on selvinnyt, että erityyppiset takat ja lämmityspömpelit tuottavat pienhiukkasia eri määriä. Pahimmiksi ilman saastuttajiksi paljastuivat kiukaat ja varaavat takat (Varaava takka=Takka, jossa savu ja kuuma ilma kiertävät takan sisässä lämmittäen takan kiviä ja muuria.)
Vähiten hiukkasia syntyi pelletin poltossa.

Tämän tutkimuksen tuloksia tullaan hyödyntämään tulevaisuudessa polttotekniikoiden parantamisessa sekä EU:n päästöjen vähentämis pyrkimysten saavuttamiseksi. Vielä puun polttoa ei olla rajoittamassa.

Skootterit turmelee Suomen luonnon (ja nuorison)!

Viime vuosina skootterit ja erilaiset mopot ovat yleistyneet huolettavassa määrin Suomen nuorison keskuudessa. Mielestäni mopokortin ikärajaa tulisi nostaa huomattavasti - kyllähän nuoret ihmiset voivat liikkua vaikka kävellen tai pyörällä, se kun on terveellistäkin! Nämä paholaisen pienet bensasyöpöt saastuttavat isänmaatamme nuorison huviajellessa ympäriinsä.
Ottakaa skootterit pois ja laittakaa lapset töihin!

PS: Myös internet ja energiajuomat pitäisi kieltää.

Ekologinen elämäntapa - parempi vaihtoehto

Nykypäivänä, kun ilmasto- ja ympäristökysymykset ovat kuumimmillaan, siirretään kaikki odotukset ja vastuu maapallon pelastamisesta nuorison harteille. Itse nuorena henkilönä ainakin aluksi ahdistuin näistä "paineista" joita meidän varaamme lasketaan, mutta sitten aloin pohtimaan asiaa tarkemmin; ei ole muuta mahdollisuutta, jos ME emme nyt tee jotakin ympäristömme elpymiseksi ja säästämiseksi, luultavasti kukaan muukaan ei sitä tule tulevaisuudessa tällä asenteella tekemään. Silloin kun on jo kenties liian myöhäistä.

Apokalyptisista mielikuvista arkisempiin: tavallisilla arjen puhteilla ympäristön hyväksi todellakin on merkitystä, vaikka niiden vaikutuksen suuruutta ei aina pystyisikään käsittämään. Tästä todisteena ovat Nuorisotiedotuskeskus Kompassin nettisivujen (www.kompassi.info) erinomainen kattaus arkipäivän kulutusvinkkejä nykypäivän nuorelle, sisältäen mm. kaikkea oikeaoppisesta roskien kierrättämisestä ekologisiin sisustusvinkkeihin tai vaikkapa ekobileiden järjestämiseen. Esimerkiksi juuri sisustusvinkeissä on halvalla ja helposti toteutettavia ohjeita huonekalujen valmistamiseen/hankkimiseen itsenäisesti asuvalle nuorelle.

Vinkkejä oli selvästi laadittu tietty pilke silmäkulmassa, mutta ainakin itselleni seassa oli useita oikeasti varteenotettavia vaihtoehtoja, ja löysin vastauksia useisiin pohtimiini kysymyksiin. Teksti ei ollut liian kapulakieltä lukiolaiselle luettavaksi saati yläaste-ikäisellekään, ja kuvat piristivät yleisilmettä. Lisäksi aiheittain luokiteltujen sivujen alareunassa oli vielä lisätietoa aiheesta linkkivinkkien muodossa.

Paatokseni tältä päivältä päätän näihin sanoihin: toivon että ainoastaan trendinomaisen suhtautumisen sijasta me nuoret ottaisimme nyt ekologiset elämänarvot kunnolla käyttöön, ja kuitenkaan äärirajoille astumatta pitäisimme ympäristön hyvinvoinnin lähellä sydäntä jokapäiväisessä elämässämme.