Mirja Sipinen kirjoitti Kouvolan Sanomissa 4.marraskuuta 2008.
Venäjän johto havahtuu n. 10 vuoden välein parantamaan maan energiatehokkuutta ja nyt energiatehokkuus on taas kiinnostushuipussaan. Maan presidentti Dmitri Medvedev on julistanut energiatehokkuus kampanjan, jonka tavoitteena on tehostaa energiankäyttöä 40% vuoteen 2020 mennessä. Haaste on kova, mutta tärkeä, koska Venäjä on yksi maailmaan energiatehottomimmista maista.
Cenefi - Venäjän energiatehokkuuden tutkimuskeskus - arvioi, että n. 154 milj. öljytonnin verran vuodessa, olisi mahdollisuus säästää energiaa , jos Venäjä tehostaisi energiatoimiaan. Energiatehottomuuteen vaikuttavat useat eri syyt, ja tärkeimmät tehostamiskohteet olisivat energian tuotannossa ja siirrossa. Parannettavaa löytyy myös venäläisten arkisesta energiankulutuksesta. Ihmisten pitäisi myös saada konkreettista hyötyä mm. energiaa säästävistä ratkaisuista, mikä kannustaisi säästäväisyyteen.
Mielestäni on hyvä, että Venäjä on jälleen alkanut miettiä energiantuotanto asioita, toivottavasti tällä kertaa tuloksellisesti. Tärkeää olisi panostaa siihen, että kansalaiset kokisivat konkreettisesti hyödyn ostaessaan vaikka energialuokaltaan paremman pesukoneen. Pienillä teoilla noin suuressa maassa saataisiin paljon aikaan.
tiistai 4. marraskuuta 2008
sunnuntai 2. marraskuuta 2008
Kaakkois-Suomen pintavesien kunnostus kestää
Kouvolan Sanomat kirjoitti 31. lokakuuta Kaakkois-Suomen vesistöjen kunnosta.
Eu:n laajuisena tavoitteena vesihoidolla on kaikkien pintavesien hyvä ekologinen tila vuoteen 2015 mennessä. Myös pohjavesien kemiallinen ja määrällinen tila halutaan pitää kunnossa. Jotta nämä tavoitteet voitaisiin turvata on Suomen vesienhoitoalueille laadittu ehdotukset vesienhoitosuunnitelmista.
Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen hydrologi Taina Ihaksi kertoo, että Salpausselän pohjoispuolella vesistöjen kunto on varsin hyvä, mutta eteläpuoli kaipaa toimenpiteitä. Erityisesti maatalous aiheuttaa eteläpuolisten vesistöjen kuormitusta. Toimenpiteitä on tehtävä myös metsäteollisuuden, yhdyskuntajätevesien, haja-asutuksen, turvetuotannon ja metsätalouden aiheuttamien ongelmien vähentämiseksi. Joissain vesistöissä huonontavat tekijät vaihtelevat niin paljon, ettei toimivaa patenttiratkaisua löydy. Ihaksi jatkaa vielä, että keinot täytyy valita tapauksen mukaan ja joidenkin vesistöjen parantaminen tarvitsee myös kunnostustoimenpiteitä.
Vaikka kaikki mahdolliset toimenpiteet suoritettaisiin, aika vuoteen 2015 mennessä ei riitä kunnostamaan kaikkia vesialuieta, etenkin jos tarvitaan laajoja sisäkuormitusta vähentäviä ja rakenteellisia toimenpiteitä. Niinpä jatkoaikaa on esitetty muutamille vesistöille, joista meitä lähimpänä mainittakoon Kymijoki, pohjassa olevien haitallisten sedimenttien takia. Lehtiartikkelissa kerrotaan vielä, että kansalaisilla on mahdollisuus vaikuttaa julkaistuun vesienhoitosuunnitelmaan.
Mielestäni on hyvä, että tällaisia toimenpiteitä on lähdetty ajamaan. Jos vesistöjen kuntoon ei kiinnitetä mitään huomiota on lähes varmaa, ettei niiden tila ainakaan parane - todennäköisesti huononee samaa tahtia kuin tähänkin asti. Vesistöjä tarvitaan ja etenkin puhtaita sellaisia, jotta ekosysteemit ja ravintoketjut toimivat oikealla tavalla. Yhden vesistön saastuminen vaikuttaa yleensä laajemmalle alalle aikojen kuluessa. Esim. purot vievät saasteita vesistöstä toiseen ja näin ollen yhä uudet vesistöt saastuvat. Kun kaikkien vesistöjen tila saadaan kuntoon ja varmistetaan, ettei uhkaavia tekijöitä ole lähipiirissä, on kaikkien vesistöjen tila paremmin turvattu. Jokainen voi ajatella tätä käytännöntasolla vaikka siten, että tuskin kukaan tahtoo kesämökillä kuumana päivänä pulahtaa järveen, jonka pohjaan koskeminen on vaarallista, pohjassa majailevien myrkyllisten aineiden vuoksi.
Eu:n laajuisena tavoitteena vesihoidolla on kaikkien pintavesien hyvä ekologinen tila vuoteen 2015 mennessä. Myös pohjavesien kemiallinen ja määrällinen tila halutaan pitää kunnossa. Jotta nämä tavoitteet voitaisiin turvata on Suomen vesienhoitoalueille laadittu ehdotukset vesienhoitosuunnitelmista.
Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen hydrologi Taina Ihaksi kertoo, että Salpausselän pohjoispuolella vesistöjen kunto on varsin hyvä, mutta eteläpuoli kaipaa toimenpiteitä. Erityisesti maatalous aiheuttaa eteläpuolisten vesistöjen kuormitusta. Toimenpiteitä on tehtävä myös metsäteollisuuden, yhdyskuntajätevesien, haja-asutuksen, turvetuotannon ja metsätalouden aiheuttamien ongelmien vähentämiseksi. Joissain vesistöissä huonontavat tekijät vaihtelevat niin paljon, ettei toimivaa patenttiratkaisua löydy. Ihaksi jatkaa vielä, että keinot täytyy valita tapauksen mukaan ja joidenkin vesistöjen parantaminen tarvitsee myös kunnostustoimenpiteitä.
Vaikka kaikki mahdolliset toimenpiteet suoritettaisiin, aika vuoteen 2015 mennessä ei riitä kunnostamaan kaikkia vesialuieta, etenkin jos tarvitaan laajoja sisäkuormitusta vähentäviä ja rakenteellisia toimenpiteitä. Niinpä jatkoaikaa on esitetty muutamille vesistöille, joista meitä lähimpänä mainittakoon Kymijoki, pohjassa olevien haitallisten sedimenttien takia. Lehtiartikkelissa kerrotaan vielä, että kansalaisilla on mahdollisuus vaikuttaa julkaistuun vesienhoitosuunnitelmaan.
Mielestäni on hyvä, että tällaisia toimenpiteitä on lähdetty ajamaan. Jos vesistöjen kuntoon ei kiinnitetä mitään huomiota on lähes varmaa, ettei niiden tila ainakaan parane - todennäköisesti huononee samaa tahtia kuin tähänkin asti. Vesistöjä tarvitaan ja etenkin puhtaita sellaisia, jotta ekosysteemit ja ravintoketjut toimivat oikealla tavalla. Yhden vesistön saastuminen vaikuttaa yleensä laajemmalle alalle aikojen kuluessa. Esim. purot vievät saasteita vesistöstä toiseen ja näin ollen yhä uudet vesistöt saastuvat. Kun kaikkien vesistöjen tila saadaan kuntoon ja varmistetaan, ettei uhkaavia tekijöitä ole lähipiirissä, on kaikkien vesistöjen tila paremmin turvattu. Jokainen voi ajatella tätä käytännöntasolla vaikka siten, että tuskin kukaan tahtoo kesämökillä kuumana päivänä pulahtaa järveen, jonka pohjaan koskeminen on vaarallista, pohjassa majailevien myrkyllisten aineiden vuoksi.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)