Anniina voitti valtakunnallisen pääpalkinnon kirjoituksellaan "Voi kunpa he olisivat tienneet"

Kouvolan Lyseon lukion ympäristöekologian kurssin opiskelija Anniina Tarvainen voitti kurssilla tekemällään kirjoituksella Luonto-Liiton ja Ilmastovanhemmat ry:n kirjoituskilpailussa valtakunnallisen pääpalkinnon (100 euroa) nuorten (14-17 -vuotiaiden) sarjassa. Raatiin kuuluivat kirjailija Laura Gustafsson, sarjakuvataitelija Kaisa Leka ja ilmastotutkija Mikko Lensu. Voittajakirjoitus julkaistaan Nuorten Luonto -lehdessä ammattimaisesti kuvitettuna. Kaikki menestyneet kirjoitukset voitte lukea Ilmastovanhempien nettisivuilta. Tässä Anniinan upea kirjoitus luettavaksenne.

Kuvan © Kamiya Ichiro - Fotolia

Voi kunpa he olisivat tienneet

Mikael pilkkoi omenaa aamupalaksi tyttärelleen Liljalle tämän katsellessa vieressä. ”Onko isi totta, kun ope sanoi, että joskus ihmiset Suomessa ostivat omenoita jostain Espanjasta asti?”, Lilja kysyi ihmetellen. ”Näinhän se meni. Muistan, kuinka mekin lapsuudessani kävimme koko perheen voimin isoissa supermarketeissa, joiden hyllyt pullistelivat tuotteita eri puolilta maailmaa”, Mikael vastasi hieman epäuskoisesti hymähtäen ja ojensi omenan tyttärelleen pörröttäen tämän hiuksia. ”Silloin se oli aivan normaalia arkea.”

Vielä työmatkallaan kuljetuskapselin istuimelle istuutuessaan Liljan aamuinen kysymys pyöri Mikaelin mielessä. ”Kylläpä tämä maailman on muuttunut. Eivät minun vanhempani varmasti osanneet kuvitellakaan meidän 2050-lukulaisten matkustavan töihin tällaisilla aurinkovoimalla toimivilla junakapseleilla, vaan tyytyväisinä köröttelivät niillä turkasen hitailla bensasyöpöillään.”

Mikael työskenteli Kaakkois-Suomen ympäristövalvomon johdossa ja, koska tänään oli kuukauden ensimmäinen maanantai, kuluisi työpäivä tutulla kierroksella Mikaelin vastuulla olevien yksiköiden tarkastuksissa. Ensimmäisenä vuorossa oli tällä kertaa jäte- ja kierrätysvalvomon toimisto ja nyt, kun kodinkoneiden uusiokäytettävien osien lajitteluohjeistusta oltiin uudistamassa, tiesi Mikael toimistossa riittävän kiirettä kerrakseen eikä hän aikonut viipyä pitkään. ”Ei siis ilmeisesti ole sattunut mitään tavanomaisesta poikkeavaa”, Mikael totesi selaillessaan kuukausiraporttihologrammia edessään. Lista koostui muun muassa teini-ikäisten kaduilla tekemistä roskaamisrikkeistä sekä ihmisten yrityksistä kiertää ongelmajäteveroa. ”Ei ehkä tänään mutta odotahan kuukauden päivät niin kodinkonekierrätyksen edistysaskeleet saavat sinunkin laisesi vanhan konkarin hämmästymään!”, raporttia esitellyt assistentti kehaisi silmäänsä iskien. ”Omia suosikkejani ovat vanhoista televisioruutujen laseista valmistetut upeat rakennus- ja sisustuselementit.”

Seuraavaan kohteeseen eli sähkö- ja lämpöjakamoon ei ollut pitkä matka. Siihen Mikael oli tottunutkin, sillä viime vuosikymmenten aikana koko Suomea oli tiivistetty hurjasti. Lähes kaikki asuivat Etelä-Suomessa ja sen ansiosta säästyi matkustamisen aiheuttamien päästöjen lisäksi aikaa. Harvaan asutuilla alueilla voitiin nyt paremmin keskittyä luonnonsuojeluun ja yhä suuremmiksi kasvavat metsäalueet toimivat erinomaisina hiilinieluina. Mikaelista tuntui käsittämättömältä ajatella, kuinka typerästi ihmiset vielä hänen nuoruudessaan tuhosivat esimerkiksi sademetsiä. Tuhoa oli tehty niin paljon, että paluuta entiseen lajikirjoon ei todennäköisesti enää olisi. ”Onni, että ihmisten ahneudelle tuli rajansa ja kelkan suunta on muuttunut”, Mikael ajatteli päätään puistellen.

”Tulit juuri oikeaan aikaan!”, sähkö- ja lämpöjakamon päällikkö huudahti nähdessään Mikaelin. ”Riemuitsimme juuri uudesta ennätyksestä, sillä viime kuussa ennätysmäärä uusia yrityksiä oli osallistunut sähkönsäästötunteihin.” Sähkönsäästötunnit olivat koko ajan suosiotaan kasvattava tapa toimia ekologisemmin. Niitä pidettiin pitkin viikkoa ja niiden aikana ihmiset minimoivat sähkökulutuksen parhaansa mukaan, jopa katkaisivat sen tulon kokonaan. Mikaelkin piti säästötuntien viettämisestä, koska niiden aikana tuli usein tehtyä jotain yhteistä perheen kanssa ilman elektroniikkaa. ”Hienoa! Mitä isommat yritykset tähän lähtevät mukaan, sitä paremmin idea toimii”, Mikael iloitsi. ”Ja mikä parasta, tästä hyötyvät kaikki, niin luonto kuin itse ihmiset sähkölaskun kutistuessa.”

Koska kello lähenteli jo puoltapäivää, päätti Mikael suunnata seuraavaksi lounaalle. Ihmiset söivät lounaansa valtavissa suurravintoloissa, mikä oli ekologisempaa verrattuna siihen, että kaikki ruoka valmistettaisiin pienemmissä keittiöissä pienemmille ihmismäärille. Lisäksi näin lounastauosta muodostui hauska ja rentouttava osa päivää, kun ihmiset lähtivät pois työpaikoiltaan ja tapasivat muillakin kuin omalla alallaan työskenteleviä. Mikaelkin oli juuri viime viikolla lounastanut älypölyinsinöörien kanssa, jotka olivat kertoneet kehittelemiensä hiukkasten mielenkiintoisesta GPS-ominaisuudesta, jota esimerkiksi meteorologit hyödyntävät. Tänään ruokana oli ampiaisentoukka-papupastaa ja porkkanapihvejä sesonginkasviksilla, sillä ruokalistat suunniteltiin aina vuodenajan mukaisesti ja niin, että raaka-aineet saatiin mahdollisimman läheltä. Mikael ei ollut vuosikymmeniin syönyt punaista lihaa, olihan sen tuottaminen laissakin kielletty. ”Joskus kyllä ikävöin äidin lihapullia”, Mikael ajatteli kaihoisasti. ”Silti en ikinä harkitsisikaan meneväni noihin laitakaupungin laittomiin punaista lihaa tarjoaviin pikkukuppiloihin.”

Syötyään Mikael kiinnitti irrotettavat luistelurullat kenkiensä pohjiin ja lähti viilettämään kohti monimuotoisuudensuojelukonttoria. ”Uskon, että nykymaailmassa ihmiset ovat onnellisempia kuin nuoruudessani”, hän ajatteli. ”Ihmiset ovat sopeutuneet hienosti, vaikka esimerkiksi kesän tukalat helteet ovat entistä paahtavampia, useat uimarannat täynnä sinilevää ja keväisin siitepölyongelmat hankalampia. Ihmiset ovat sekä henkisesti että taloudellisesti paljon rikkaampia”, Mikael pohti ja tarkoitti esimerkiksi rahankäytössä tapahtuneita muutoksia. Nykyään ihmiset ostivat vain välttämättömät tuotteet ja lähes kaikki lainattiin valtavista supervuokraamoista ja palautettiin käytön jälkeen. Iso osa ruoasta tuotettiin yhdessä naapuruston kanssa ja vehreät kattopuutarhat kaunistivatkin kaupunkimaisemaa. Raha käytettiin elämyksiin tavaroiden sijasta.

Kun loputkin kohteen oli kierretty, oli työpäivä pulkassa. ”Vaikka kaikki menikin tänään näin hienosti, tiedän, että kaikissa yksiköissä ei ole yhtä helppoa”, Mikael pohti kotimatkallaan. Esimerkiksi pakolaisten vastaanottokeskukset ovat läkähtymäisillään valtavaan työmäärään, kun ilmastopakolaisten määrä kasvaa asuinkelvottomien alueiden lisääntyessä ja vesisotien lisääntyessä. ”Vaikka lahjoitankin rahaa ilmastokummina ja osallistuin juuri tulivuorienergiahankkeeseen avustusrahalla, kasvaa kärsimyksen määrä joissakin paikoissa jatkuvasti.”, Mikael ajatteli ahdistuneena. ”Vaikka meillä päin ilmalaivat kulkevat ja turismi kukoistaa Keski-Euroopan ollessa jo liian kuuma lomakohde, ei ilmastonmuutoksen tuhoja ole helppo katsella.”

”Muistatko, kun aamulla puhuimme niistä omenoista?”, Mikael kysyi illalla Liljalta peitellessään tätä vuoteeseen. ”Juu-u”, Lilja nyökkäsi. ”Tänään voisin kertoa iltasaduksi muistakin asioista, jotka olivat hyvin erilailla minun ollessa sinun ikäisesi”, Mikael ehdotti. ”Olen muistellut tänään vähän yhtä sekä toista”, Mikael aloitti ja niin hän kertoili muistojaan aina lihapullista sademetsähakkuisiin. ”Voi kunpa ne ihmiset olisivat tienneet, miten onnellista erilainen elämä voi olla”, Lilja voihkaisi kuunneltuaan isänsä kertomuksen. ”Niin, sinäpä sen sanoit”, Mikael huokaisi.

Lue myös nämä

Tulevaisuuden terve Suomi vuonna 2080

Ilmastonmuutos ja tulevaisuus: Suomi vuonna 2050

Kouvolan Lyseon lukion viimeinen lukukausi alkaa: Mitä ympäristöekologian opiskelussa on saatu aikaan?

Tulevaisuuden terve Suomi vuonna 2080

"Entä mitä on tapahtunut niille suurille määrille muovijätettä, jota kutsuttiin ihmisen ensimmäiseksi itse tehdyksi mantereeksi?" Kuva: Jari Kolehmainen.

Ympäristöekologian kurssilaisemme ovat kirjoittaneet tekstejä siitä, millainen on tulevaisuuden luontoystävällinen Suomi. Tässä julkaisemme yhden näistä kirjoituksista.

"On vuosi 2080 ja olen jo 83-vuotias. Katselen ympärilleni hymyillen, sillä näen sen suuren muutoksen ympäristössämme, jonka vuoksi aloimme taistella jo 2000-luvun alussa. Niin minkä vuoksi? Ilmastonmuutoksen. Ihmisten toiminta näytti riistäytyvän käsistä ja tuhoavan meidän elinplaneettamme, mutta sisulla ja tahdolla planeettamme on taas vihreä. Nykyään ihmisten ruokavalio pohjautuu enemmän kasvisruokavalioon, kulkuvälineiden päästöt ovat vähentyneet, ihmisten ensimmäinen 'itse luotu manner' eli suuret määrät muovijätettä on saatu hävitettyä. Mutta miten? Minäpä kerron teille ensin yhden tarinan nuoruudestani, siitä miten tämä kaikki sai edes alkunsa.

Oma lapsuudenperheeni ei välittänyt ympäristöstämme vähääkään. Ilmastonmuutos ei huolettanut heitä, eihän se olisi ajankohtaista heidän elinaikanaan. En itse ollut kiinnittänyt vanhempieni toimintaan huomiota, ennen kuin lukiossa ollessani sain kuulla ilmastonmuutoksen syyt ja sen konkreettiset haitat. Opettajan luetellessa syitä huomasin kaiken tämän tapahtuvan perheessäni ja halusin tehdä siihen muutoksen, mutta vanhempani eivät kuitenkaan ottaneet minua tosissaan. Silti päätin puuttua asiaan ja keräsin kotipaikkakunnaltani kokoon ryhmän, jossa jäsenet olivat samaa mieltä kuin minä. Ilmastonmuutos tulisi pysäyttää. 

Perustimme silloiseen sosiaaliseen mediaan, Facebookiin, kaikille avoimen ryhmän, joka oli ilmastonmuutosta vastaan. Päivä päivältä jäseniä tuli lisää ja lisää, pian myös ulkomailta. Jäsenemme hakivat paikkaa eduskunnan puolueesta, jotta saisimme mielipiteemme vielä vahvemmin esille. Saimme muutaman paikan puolueesta, mutta huomasimme, ettei se ajakaan haluamaamme asiaa niin kuin me olisimme halunneet. Ryhmämme sai kuitenkin tukiryhmältämme tarvittavan tuen, joten lopulta pystyimme perustamaan kokonaan uuden puolueen, joka oli vihreämmän elämän ja maapallon hyvinvoinnin puolesta. Pienin askelin saavuimme kohti parempaa tulevaisuutta, joka on nyt jo nykyhetkeä.

Ennen tulevaisuuden Suomi näytti synkältä ja heikolta. Nyt kuitenkin eläessäni täällä 'tulevaisuuden Suomessa' kenelläkään ei ole syytä huoleen. Voin iloisin mielin nähdä selkeän muutoksen ihmisten toiminnassa, joka on johtanut siihen, että ilmaston lämpeneminen on hallinnassa. Saan nukkua yöni rauhassa, sillä tiedän, että jopa lastenlasteni lastenlapset tulevat näkemään tämän meille omaksi tehdyn maan ja kokemaan sen parhaat puolet. Parikymmentä vuotta sitten tulleet muutokset vaativat oman aikansa sulautuakseen ihmisten arkeen, mutta kukaan ei nykypäivänä edes ajattele niiden olevan muutoksia, pikemminkin vain normaalia arkipäivää, jota kaikkien olisi tullut elää aikaisemmin.

Millaista tämä arkielämä nykyään siis on? Ruokavalio on muuttunut suuresti: ihmisten tietoisuuteen tuli tieto, miten paljon lihantuotanto vaikuttaa ilmastonmuutokseen, joten vaikka ihmiset rakastivat lihaa, olivat he valmiita vähentämään kulutustaan planeettamme tähden. Naudan ja kanojen tuotantoa vähennettiin, mutta kalastusta on lisätty, sillä sen huomattiin olevan ekologinen keino saada eräänlaista liharavintoa. Moni ruoka perustuu siis kasvisruokavalioon, mutta jos kerran viikossa perheet haluavat pitää illallisen, joka sisältää erilaisia lihoja, on se heille sallittua. 

Kuten mainitsin, kulkuvälineiden päästötkin ovat vähentyneet. Tähän erittäin suurena tekijänä on ollut maailmalaajuinen laki, joka vaatii vain yhden auton naapurustoa kohti. Kuulostaa hullulta ja kenties mahdottomalta? Ei suinkaan. Kimppakyydit ja auton vuorottelulistat ovat toimineet paremmin kuin hyvin. Entä mitä on tapahtunut päästöille, jotka ovat tulleet laivoista ja lentokoneista, joilla on kuljetettu markkinatuotteita? Niitä ei enää tarvita muulloin kuin pakon edessä. Kaikista maista on tullut omavaraisempia elintarvikkeiden ja raaka-aineiden suhteen, jolloin ulkomailta ostamiselle ei ole tarvetta. Toki aineet, joita ei yksinkertaisesti Suomessa voida tuottaa, tuodaan meille ulkomailta, mutta nekin mahdollisimman ekologisesti: suuret määrät yhdellä kuljetuskerralla. Näillä keinoilla olemme vähentäneet päästöjämme puoleen! Uskomatonta? Kyllä. Mahdotonta? Ei.

Jokaisella perheellä on oma komposti ja roskien lajittelematta jättäminen ei tulisi enää kuuloonkaan. Katsotpa minne tahansa, näet talojen katoilla aurinkopaneeleja, joista tulee virtaa asuntoihin. Tuotamme sähköä siis koteihimme ainoastaan ekologisin keinon. Myös esimerkiksi tehtaiden toimintaan käytetään pelkästään aurinko-, vesi- ja tuulienergiaa. Vaikka naudanlihan tuotantoa on rajoitettu, on sallittua, että maitoa haluavilla perheillä on oma lehmänsä kotonaan. On kannattavampaa pitää oma lehmä ja lypsää maidot kotona kuin ostaa sitä kaupasta, mihin on käytetty paljon luontomme raaka-aineita.

Entä mitä on tapahtunut niille suurille määrille muovijätettä, jota kutsuttiin ihmisen ensimmäiseksi itse tehdyksi mantereeksi? Yhdessä, päivä päivältä, vältimme parhaamme mukaan muovijätettä, ihmiset tekivät retkiä meressä kelluvan muovilautan luokse ja keräsivät roskia mukaansa. Ne kasattiin hiljalleen muovivuoreksi, joka lopulta poltettiin energiaksi. Vajaassa sadassa vuodessa ihmiskunta sai korjattua melkein kaikki virheet, jotka ihmiskunta oli itse tehnyt vain muutamassa kymmenessä vuodessa.

Kaiken tämän seurauksena saamme elää terveessä Suomessa ja ylipäätään terveessä maailmassa. Pelot jäätiköiden sulamisesta, mannerten peittymisestä veden alle, eläinten kuolemisesta sukupuuttoon ja maapallon kasvamisesta elinkelvottomaksi ovat historiaa. Nyt, vuonna 2080, meillä on puhdas maapallo niin meille kuin tuleville sukupolvillekin. Eikä tämä vaatinut kuin muutaman ihmisen uskalluksen sanoa ei ilmastonmuutokselle."

Elina Hämäläinen

Älä osta mitään -päivä ja krääsätön joulu 2014

Vastamainoksen tehnyt ympäristöekologian kurssimme opiskelija Miko Katajainen.

Voisiko ajanvietettä olla ilman kulutushysteriaa?

Perjantaina 28.11.2014 vietetään kansainvälistä "Älä osta mitään" -teemapäivää, jonka ideana on saada meidät kuluttajat edes päivän ajaksi miettimään kulutustottumuksiaan. Olisiko mahdollista olla yksi päivä ostamatta mitään aineellista tuotetta?

Teemapäivä on saanut myös omat nettisivut: http://www.alaosta.fi/. Sivustolta löytyy mielenkiintoista lisämateriaalia, mm. tarkempaa tietoa päivän taustalla olevasta ajatusmaailmasta sekä ideoita aineettomista lahjoista ja ajanvietteestä ilman kulutushysteriaa. Facebook-naamakirjaankin päivä on löytänyt tiensä.

Krääsätön joulu ja musta perjantai

Tänä vuonna Älä osta mitään -päivän erityisteemana on viime vuoden tapaan krääsätön joulu. Kuluttajat haastetaan viettämään kulutusvalveutunutta, kohtuullista joulukuuta, ei ainoastaan yhtä krääsätöntä päivää.

Älä osta mitään -päivän ajankohta (vuosittain marraskuun viimeinen perjantai) onkin osuvasti valittu. Se on Yhdysvalloissa kiitospäivän (Thanksgiving Day, marraskuun neljäs torstai) jälkeinen perjantai, josta käytetään myös nimeä Black Friday eli musta perjantai, kauppojen kiireisimmän joulusesongin alku. Yhdysvalloissa tämä on kaupoille vuoden suurin yksittäinen myyntipäivä ja usein suurten alennusmyyntikampanjoiden päivä, jolloin ihmisille kaupataan "kaikkea mahdollista krääsää". Itse nimi Black Friday viittaa päivään, jolloin kauppojen vuoden kirjanpidossa päästään tappiota osoittavasta punaisesta väristä voittoa osoittavaan mustaan väriin. Kauppojen väitetään tekevän tappiota suurimman osan vuotta ja nappaavan voittonsa hyvän joulumyynnin ansiosta.

Vastamainoksen tehnyt ympäristöekologian kurssimme opiskelija Anton Laine.

Turhakkeita hajustetusta roskapussista maitopurkin muovikorkkiin ja muoviseen banaaninkuljetusrasiaan

Suomen Luonnonsuojeluliitto on jo vuodesta 2000 alkaen valinnut yleisöäänestyksellä turhakkeita, joita ilman pärjää mainiosti. Vuoden 2014 turhake julkaistaan 12. joulukuuta ilmestyvässä Suomen Luonto -lehdessä. Melkoinen turhake on esimerkiksi maitotölkkien muovikorkki.

Aiempina vuosina turhakkeiksi on valittu lehtipuhallin, vaipankätkijä, ulkomainen pullovesi (itsekin olen pulloveden turhuudesta blogannut), hampurilaisaterian kylkiäiset, juotava jugurtti, citymaasturi, kahdet puhelinluettelot, mönkijä, pantiton pullo, ilotulitteet, turkikset, pöntöstä huuhdeltava vessapaperihylsy, saippua-automaatti ja hajustettu roskapussi.

Turhakelistaa on jokaisen helppo jatkaa itsekin: banaaninkuljetusrasia, hopeoitu samppanjavispilä, hammaslankateline, keitetyn kananmunan kuorenrikkoja, valmis lettutaikina muovipullossa jne. Mieluummin elän ja käyn vaikka teatterissa kuin hukun kaikkeen tavaraan ja samalla huonoon omaantuntoon luonnonvarojen kuluttamisesta.

Grillinpuhdistuskoneen harjojen puhdistuskone?

Juuri pari päivää sitten katselin osin kauhulla ja osin huvittuneena suuren elektroniikkaketjun mainosta, jossa kaupattiin mm. hotdog-konetta, automaattisesti pyörivää kauhaa, grillinpuhdistusrobottia, popcorn-konetta, hattarakonetta, jäähilejuomamukia sekä kaikkea muuta omituista. Grilli siis pitäisi puhdistaa grillinpuhdistuskoneella, jonka harjat sitten pitää puhdistaa vaikkapa astianpesukoneessa. Varmaan kohta keksitään erillinen grillinpuhdistuskoneen harjojen puhdistuskone.

Ilmeisesti samaa kuvastoa on selaillut Kouvolan Sanomien toimittaja Katariina Hakaniemi, joka eilen kirjoitti Kouvolan Sanomiin erinomaisen kolumnin otsikolla "Turhuuden joulumarkkinat". Kaikille näille koneille tarvitsemme sitten lisää lämmintä tilaa (isommat keittiöt), lisää sähköä, lisää kaikkea...

Vanhat tupakkamainokset ja monet nykymainoksetkin ovat surullisen hauskoja!

Hauska aiheeseen liittyvä sivusto on http://www.mainoskupla.fi/, josta löytyy ns. vastamainoksia. Ne jäljittelevät oikeita mainoksia, mutta niiden sanoma on täysin erilainen. Lisää hykerryttäviä vastamainoksia löytyy Voima-lehden sivulta http://fifi.voima.fi/blogit/Vastamainokset/5. Näiden vastamainosten parissa voi viettää monta todella riemastuttavaa hetkeä! Suosittelen!

Naurammekohan muutaman vuosikymmenen kuluttua yhtä paljon nykyisille kulutushysteriaa ihannoiville mainoksille ja rasvaisia sekä sokerisia ruokia ylistäville mainoksille kuin vanhoille tupakkamainoksille. Nämä vanhat tupakkamainokset, joissa lääkärit suosittelevat tupakointia terveyden edistämiseksi lihottavien karkkien syönnin sijaan, ovat surullisen hauskoja!

Luonnonvarojen käyttö ryöstäytynyt käsistä viimeisimmän sukupolven aikana: pariskunnan yhteisistä tekohampaista siirrytty kulutushysteriaan

Ihmiskunta kulutti tänä vuonna alle kahdeksassa kuukaudessa kaikkia maapallolla tämän vuoden aikana syntyviä luonnonvaroja vastaavan määrän luonnonvaroja. Vielä vuonna 1961 maapallon ihmiset käyttivät vuodessa vain 3/4 maapallolla vuoden aikana syntyvistä resursseista. Nykyisellä luonnonvarojen käytöllä tarvittaisiin yli 1,5 maapalloa tuottamaan kestävästi ihmiskunnan käyttämät luonnonvarat. Ennen tämän vuosisadan puoliväliä tarvitaan jo kolme maapalloa.

Vielä 1960-1970 -luvuilla oli helppoa olla huomaamattaankin ekologinen, kun maito oli taskulämmintä, televisio-ohjelmia tuli 1-2 kanavalta vain kuusi tuntia päivässä ja pariskunnalla oli yhteiset tekohampaat. Tosin silloin käytettiin surutta ympäristömyrkky DDT:tä ja vesistöt olivat monin paikoin nykyistä likaisempia.

Ekologisen elämän ei tarvitse olla paluuta vanhaan ja kaikesta kivasta luopumista. Olisi varmaankin mahdollista löytää jonkinlainen kompromissi puutteessa elämisen (eikä 1970-luvullakaan mitään pula-aikaa eletty!) ja kulutushysterian väliltä.

Miksi kaikilla on niin kamala kiire? Olisiko syytä hieman hidastaa ja käyttää aikaa rahan sekä materian hankkimisen sijaan lähimmäisiimme? Älä osta mitään -päivän ja Krääsättömän joulun kampanjakoordinaattori Suvi-Anne Kinnunen toteaakin näin: "Näyttää siltä, että tavaran arvostus on vähentynyt. Ajan arvo taas tuntuu kasvaneen. Minä ainakin olisin positiivisesti yllättynyt, jos joku haluaisi lahjoittaa minulle kodinhoitoapua tai vaikka jostain osaamastaan taidosta hyödyllisen oppitunnin!"

Me jokainen voisimme ehkä edes hieman miettiä päivittäisiä kulutusvalintojamme. Jos luonnonvarojen käyttöä ja luonnon saatuttamista olisi mahdollista vähän rajoittaa, voisimme elää nyt ihmiskunnan historian parasta aikaa. Tähän Älä osta mitään -päivä herättelee hyvin.

Ajatuksia Älä osta mitään -päiväksi

Olen kerännyt tähän joitakin sitaatteja, joiden toivon herättävän ajatuksia. Kannattaa tutustua myös lähteenä käytettyihin laajempiin kirjoituksiin.

"Liite on pullollaan lähinnä Pelle Pelottoman keksinnöiltä kuulostavia turhakkeita. On popcorn- ja hot dog -konetta, pizzauunia, herätysvaloa, hierovaa tyynyä ja jäähilejuomamukia. Kaikkea sellaista maapalloa kiihtyvällä vauhdilla tuhoavaa roinaa, joka muutaman vuoden kuluttua siirtyy jäteasemalle prässättäväksi. -- Mutta jos tervekätisenä ihmisenä joskus toivon joulupukilta grillinputsausrobottia, minulla on todennäköisesti aivan liikaa kaikkea — paitsi suhteellisuudentajua." Lähde: Katariina Hakaniemi, Kouvolan Sanomien kolumni

"Ostoksillekin menimme kävellen, emmekä hypänneet 300-hevosvoimaiseen autoon aina kun piti mennä parin korttelin päähän lähikauppaan.Me pidimme lihaskuntoa yllä työnteolla, emmekä kuntosalin sähköisillä juoksumatoilla. Mutta kassa oli ihan oikeassa, emme me mitään vihreitä ajatuksia miettineet." Lähde: Markku Leiwo, Ilkan kolumni

"Nyt keskiluokka määrittelee itseään kokonaisen elektroniikka- ja laitevuoren avulla. -- Katsotaanpa ensin olohuoneeseen. Sieltä löytyy luonnollisesti vähintään 42-tuumainen litteä televisio, mieluiten Sony tai Samsung. Sen alla on pelikonsoli, johon on liitetty sekä karaokemikit että liiketunnistin. Kaiuttimet ovat kotimaiset Genelecit tai Amphionit, äänenlaatuun vähemmän vakavasti suhtautuneilla ne ovat Boset. -- Keittiöt ovat aiempaa suurempia yksinkertaisesti siksi, että kaikki laitteet tarvitsevat omat tasonsa. Mehupuristin, SodaStream, Juran pavut jauhava espressokone ja jotain Kitchen Aidin erikoiskoneita. Vieressä induktioliesi ja Smegin jääkaappi, jossa on jääpalakone. -- Ajotiellä on navigaattorilla, kaistavahdilla, peruutuskameralla, langattomalla bluetooth-yhteydellä, sadesensoreilla ja vireystilavahdilla varustettu saksalainen auto. Ruohon leikkaa kesällä ruohonleikkuurobotti ja talvella lumi poistetaan mönkijällä." Lähde: Pekka Pekkala, Helsingin Sanomien kolumni

"Luokkahuoneen ilman edullisin lämpömäärä on 16-18 C. -- Tässä lämpötilassa kykenee tavallisiin vaatteisiin puettu, koulutyössä oleva terve oppilas vaikeudetta ylläpitämään ruumiinsa lämpötilan normaalisena +37 C. -- Mutta toiselta puolen, kuten edellä jo huomautettiin, luokkahuoneen ilma ei saisi nousta paljon normaalimäärää korkeammallekaan (ei yli 20 C). -- Kouluhallituksen kiertokirjeessä heinäkuun 23 p:ltä 1913 määrätään, että kouluhuoneita ei saa lämmittää yli 18 lämpöasteen Celciusta." Lähde: Kouluhygienia-kirja vuodelta 1945

"Pesukone ja jääkaappi ja nauhuri ovat tietysti asioita, jotka ovat vain pienen kansanosan ulottuvilla, niiden hyvinvoivien." Lähde: Apu-lehti 19/1971 (14.5.1971)

"Avun Katseluviikko 16.5.-22.5.1971 -osuudesta selviää, että televisio-ohjelmia lähetettiin kahdella kanavalla, pääosin mustavalkoisena ja vain reilut kuusi tuntia vuorokaudessa. Uutiset ja Urheiluruutu tulivat varmuuden vuoksi samanaikaisesti kummaltakin kanavalta, ettei kukaan katsellut niiden aikaan mitään muuta. MTV sai muutaman tunnin päivässä lähetysaikaa Ylen kanavilta. Lauantai-iltana kakkoskanavalla nähtiin vain kaksi ohjelmaa, nimittäin kotimainen elokuva ja uutiset." Lähde: Jarin blogi

"Alison muovimaassa: Noin 6,5 kilometrin päässä Malediivien pääkaupunki Malésta sijaitsevalle Thilafushi-jätesaarelle viedään noin 330 000 kg jätettä päivittäin. Suuri osa tästä tulee turismista, joka on alueen pääelinkeino. Malediiveilla vierailee vuosittain yli 750 000 turistia, mikä on kaksinkertaisesti valtion oman väkiluvun verran. Jokainen turisti tuottaa noin 3,5 kg jätettä päivässä." Lähde: Jarin blogi

"Ihmisten elintaso perustuu monilla alueilla toisten alueiden luonnonvarojen riistämiseen. Jos koko maapallon ihmisillä olisi qatarilaisten kulutustottumukset, tarvittaisiin peräti 4,8 maapalloa näiden luonnonvarojen tuottamiseen! Tanskalaisten elintasolla maapalloja tarvittaisiin 4,3, yhdysvaltalaisten elintasolla 3,9, suomalaisten elintasolla 3,1 ja thaimaalaistenkin elintasolla 1,3. Sen sijaan tansanialaisten elintasolla riittäisi 0,7 maapalloa ja nepalilaisten elintasolla 0,5 maapalloa." Lähde: Jarin blogi

"Jos oletetaan epärealistisesti, että kaikki (Suomen) maito ja piimä juodaan korkillisista yhden litran tölkeistä, korkkien aiheuttamat kasvihuonekaasupäästöt hiilidioksidiekvivalentteina ovat 3 861 304 355 grammaa. Vuonna 2013 Suomessa myytyjen henkilöautojen hiilidioksidipäästöt olivat keskimäärin vajaat 139 grammaa kilometrillä. Siten maitotuotteiden korkkien hiilidioksidipäästöt vastaavat noin 27 779 168 kilometrin autoilua.Kun suomalainen autoilija autoilee keskimäärin 16 000 kilometriä vuodessa, maitotuotteiden korkit vastaavat siis noin 1736 suomalaisen henkilöauton koko vuoden kasvihuonekaasupäästöjä." Lähde: Jarin blogi

Ajatuksia herättävää Älä osta mitään -päivää!

Kouvolan Lyseon lukion ympäristöekologian kurssin opiskelijan vetoomus kansanedustajille

"Hyvät kansanedustajat,

asiani koskee ilmastonmuutosta ja sen merkitystä suomalaisille ja etenkin suomalaisille nuorille. Vaikka mielestäni Suomessa on ryhdytty sopiviin toimenpiteisiin, aina on tietysti mahdollisuus parempaan. Mitä maapallolle tapahtuu, sitä meistä kukaan ei voi etukäteen ennustaa. Mielestäni on hyvä, että asia otetaan vakavasti, mutta asiaa tulisi vielä hioa.
 
Ilmastonmuutoksesta on paljon tietoa, mutta olen sitä mieltä, ettei se kuitenkaan ole tarpeeksi esillä. Siksi ehdotankin, että te, hyvät kansanedustajat, alkaisitte ajaa ilmastonmuutokseen liittyviä asioita entistä enemmän. Mielestäni asian mainostaminen on tärkeää. Mainosten ja muunkin materiaalin tulisi olla pysäyttävämpää ja huomiota herättävämpää kuin aiemmin. 
 
Ilmastonmuutos koskee meitä kaikkia. Kaikki varmasti ovat tietoisia siitä, mutta ottavatko ihmiset sitä tarpeeksi vakavasti? Siitä voi olla montaa mieltä. Uskon kuitenkin, että siihen liittyvien tapahtumien ja mainostuksen avulla suomalaisia - etenkin suomalaisia nuoria - olisi helpompi koskettaa ja saada heidät ajattelemaan. Nuoret eivät välttämättä aina koe ympäristöön liittyviä asioita kovinkaan kiinnostavina. Siksi olisikin tärkeää saada nuoret kiinnostumaan ilmastonmuutoksesta jollakin keinolla, mistä tapahtumat voisivat olla hyvänä esimerkkinä. Olen sitä mieltä, että tapahtumien ei tarvitsisi olla välttämättä niin asiallisia ja virallisia vaan ennemminkin rentoja, mutta ajatus tulisi kuitenkin kaikille selväksi.
 
Jos mietitään suomalaisia yleisesti, ei pelkästään nuoria, uskon, että monet ovat kiinnostuneita hidastamaan kasvihuoneilmiön voimistumista. Toivoisin teiltä kansanedustajilta sitä, että asiasta tiedotettaisiin enemmän ja kansaa rohkaistaisiin osallistumaan. Tietoa toki löytyy, mutta jaksavatko tai osaavatko ihmiset todella hakea tietoa? Toivoisin, että osallistumisesta tehtäisiin helpompaa, mikä varmasti kannustaisi yhä useampia osallistumaan ilmastonmuutoksen hidastamiseen. 

Toivon teille onnea matkaan, osoittautukaa kansalaisten luottamuksen arvoisiksi!"

Julia Laurila

Ilmastonmuutosluento

Katsoin Jouni Räisäsen luennon "Ilmastonmuutoksen perusteet" Biologian ja maantieteen sivuilla 3.12.2013 https://sites.google.com/site/biologiajamaantiede/s%C3%A4%C3%A4-ja-ilmasto/ilmastonmuutosvideot. Luento alkoi lyhyellä esittelyllä aiheesta, jonka jälkeen siirryttiin syvempään käsittelyyn. Räisänen pureutui aiheeseen monelta osa-alueelta. Hän aloitti luentonsa selvittämällä mitä ilmastonmuutos ja kasvihuoneilmiö tarkoittavat. Esituksen rakenne oli kaiken puolin hyvä sillä hän selvitti aluksi käsitteet. Tämän jälkeen hän esitteli ongelman ja sen osatekijät. Räisänen huomioi myös osatekijöiden myötävaikutukset ilmastonmuutoksen ehkäisyyn, kuten fossiilisten polttoaineiden hyödyntämisestä syntyvät pienhiukkaspäästöt. Hän toi esille myös sen faktan että ilmaston olosuhteet ovat vaihdelleet miljoonien vuosien aikana useasti riippumatta ihmisten toiminnasta. Lopuksi Räisänen toi esille ratkaisuja joilla ilmastonmuutonmuutosta voitaisiin ehkäistä. Esitystapa sekä puhe oli rauhallista ja mielenkiinto säilyi luennon loppuun saakka. Tilastot ja kuvat havainnollistivat sekä selkeyttivät esitystä. Räisäsen luennosta pystyi päättelemään että ihmisten toiminta kiihdyttää ilmastonmuutosta esimerkiksi fossiilisten polttoaineiden käytöllä. Ekologisemmilla valinnoilla ja toimilla ihminen voi myös hidastaa ilmastonmuutoksen vaikutuksen etenemistä.

Toiviainen livenä Lyskalla!

Suurelle yleisölle erityisesti dokumentin Venus- teoria (Talent House, 2004) käsikirjoittaja-ohjaajana sekä kirjan Ilmastonmuutos. Nyt. (Otava, 2007; Seven, 2008) kirjoittajana tutuksi tullut tiedetoimittaja ja ilmastoasiantuntija Pasi Toiviainen vieraili Kouvolan Lyseon lukiossa 23.4.2013. Liki puolentoista tunnin mittainen luento oli jaettu Toiviaisen ilmastonmuutoksen perusteita käsittelevälle esitykselle sekä yleisökysymyksille ja avoimelle keskustelulle.

Luento lähtee liikkeelle Toiviaisen omasta henkilöhistoriasta: alansa vakiintuneita käytäntöjä vastaan kapinoivan arkkitehdin opinnot ja työskentely ekologiseen suunnitteluun erikoistuneessa toimistossa, ura televisiossa Ympäristöuutisten toimittajana ja myöhemmin myös Ylen tiedetoimituksessa. Sitä ennen jo 1980-luvun lopulta jatkunut huoli maailman ja sitä suureksi osaksi säätelevän ilmastojärjestelmän tilasta, omin sanoin kuvailtu ”ekoahdistus”. Kirjailija, toimittaja, dokumentaristi – mitä hän haluaa sanoa auditoriolliselle pääosin nuoria lukiolaisia?

Toiviainen kertoo aloittaneensa koulunkäyntinsä 1970-luvulla kansainvälisessä koulussa Tansaniassa ja oppineensa lukemaan ja kirjoittamaan englanniksi, mikä on myöhemmin edesauttanut mm. vaativien tieteellisten tekstien lukemisen niiden alkuperäiskielellä, mikä on puolestaan helpottanut tiedon hyödyntämistä sekä asiantuntijatyössä että ilmastokeskustelussa. Luennon ensimmäisen osan päätteeksi Toiviainen kuitenkin toteaa: ’’Se minusta, mennään asiaan’’.

Tässä vaiheessa yleisölle esitetään suora kysymys; kuinka moni huomasi ilmastotutkijoilta vuotaneista sähköposteista alkaneen ns. climategate – jutun uutisoinnin vuonna 2009, ja kuinka moni toisaalta taas huomasi skandaalin oikaisun vähän myöhemmin? Kysymysten välillä nousevat kädet eivät korreloi toistensa kanssa. Toiviainen haluaakin nostaa esiin ja muistuttaa median puolueellisuuden, kun skandaali rakennetaan uutisesta, jota ei enää myöhemmin oikaista. Osa saattaa menettää kiinnostuksensa, mutta globaalille ilmastoliikkeelle aiheutunutta haittaa saattaa olla myöhemmin hankala korjata, kun suurelle yleisölle syötetään ilmastovastaisia tietoja.

Toiviainen oikaisee myös niitä, joiden taipumuksena on käyttää lyhyen ajan säänmuutoksia todisteena ilmastonlämpenemistä vastaan. Parin viime talven, ja erityisesti tämän vuoden, ennätyslumisuus nähdäänkin kansan parissa usein merkkinä entisajan talvisäiden paluusta, vaikka muistelijoiden ikä on maailmanlaajuisen ilmastohistorian näkökulmasta mikroskooppisen pieni aika, jotta johtopäätöksiä nykyhetkeen voisi vetää. Toiviainen muistuttaakin nykyisen kylmän talvisään johtuvan pohjoisnavalle kylmää ilmaa eristäneen pohjoisen napapyörteen hajoamisesta ja kylmän ilman siirtymisestä Pohjois-Amerikan ja Euroopan yläpuolelle – globaalissa mittakaavassa maapallo siis lämpenee yhä.

Itse ilmastonmuutosta sääteleviä mekanismeja käsittelevä osio alkaa takaisinkytkentämenetelmien, erilaisten hiilinielujen, perinpohjaisella esittelemisellä. Perinteisesti lukiokursseilla mainittujen merien, metsän ja maaperän lisäksi Toiviainen nostaa esiin mm. pilvien heijastus- ja eristysvaikutukset, samoin kuin lumen ja jään heijastavuuden. Oman lisänsä soppaan tuo pohjoisen pysyvän merijään sekä Grönlannin mannerjään pinnan sulaminen tutkijoiden ennusteita nopeammin, sillä kun valkoinen lumi- ja jääpeite korvautuu tummalla meri- ja maa-alueella, auringon lämpösäteilystä heijastuu yhä pienempiä osia takaisin avaruuteen, mikä kasvihuonekaasujen määrän kasvaessa lämmittää maapalloa entistä enemmän.

Merialueiden monimutkaista merkityssuhdetta ilmastonmuutokseen ei voidakaan tarpeeksi alleviivata. Esimerkiksi planktonien sitoman hiilidioksidin määrää tai ilmaston lämpenemisen aiheuttamaa vaikutusta merivirtoihin ja hiilidioksidin sitoutumisesta aiheutuvaa happamoitumista ei pystytä vielä täysin arvioimaan. Toiviainen kuitenkin täsmentää, että jo 40 vuoden päästä esimerkiksi trooppisten koralliriuttojen, herkkien ja ainutlaatuisten ekosysteemien, pohjassa näyttää täysin kuolleelta. Myös kasvihuonekaasuina toimivien metaanihydraattien vapautumisnopeutta sedimentistä ei voida kunnolla ennustaa, vaikka tutkijat ovat jo tässä vaiheessa havainneet alati kiihtyvää aktiivisuutta merenpohjassa.

Toiviainen tuokin esiin nimenomaan kaikenlaisten tieteellisten mallinnuksien epävarmuuden, sillä esimerkiksi lämpenemistä on eri käyrissä verrattu eri vuosien lämpötiloihin, eikä esimerkiksi takaisinkytkentämekanismeja ole otettu huomioon kaikissa tieteellisissä mallinnuksissa. Jotakin arviota skenaariot tulevaan kuitenkin antavat, vaikkei yli neljän asteen vaikutuksia olekaan vielä arvioitu. Toiviainen kuitenkin palaa Grönlannin tilanteeseen käyttäessään saarta esimerkkinä maapalloa uhkaavasta lämpenemisestä. Keskilämpötilan noustessa neljällä asteella Grönlanti sulaa varmasti kokonaan, mikä taas vaikuttaa nouseviin merenpintoihin, mitä puolestaan merien lämpölaajeneminen voimistaa. Pahimmillaan seitsemän metriä nouseva rantaviiva vaikuttaisi monien suurkaupunkien, mukaan lukien Helsinki, ja metropolialueiden maantieteeseen.

Vaikka maapallon keskilämpötilan kohoaminen on suurin ihmiskuntaa koskeva uhkakuva, varsinaiseksi ongelmaksi Toiviainen haluaa kuitenkin nimetä sen primaarisyyn eli hiilidioksidipitoisuuksien kasvun ilmakehässä. Talouslamalla oli omalta osaltaan pienen ajan kasvua heikentävä vaikutus, mutta markkinoiden eheytyessä on skenaarioissakin palattu takaisin entiseen malliin. Toiviainen esitteleekin 90 prosentin vähennystavoitteen nykyisestä mahdollisuudeksi päästä kestävälle tasoitteelle. Realistista ilmastosopimusta on tavoiteltu esimerkiksi Kööpenhaminan ilmastokokouksessa vuonna 2009, jolloin pääosin Suomessa uutisoimaton toivorikas ilmapiiri ei kuitenkaan pystynyt muuttamaan kehnoa lopputulosta ja politiikan puuroutumista.

Toiviaisen varsinainen luento-osuus päättyy tiivistelmään ja kokoelmaan ratkaisuehdotuksista – jollei ilmastonmuutoksen kokonaisvaltaiseen pysäyttämiseen, niin ainakin sen kaikkein vaarallisimpien vaikutuksien torjumiseen. Erääksi avaintekijäksi Toiviainen mainitseekin energiajärjestelmän perustavanlaatuisen muutoksen uusiutuviin energiamuotoihin: aurinko-, vesi- ja tuulienergiaan, joiden lisäksi esimerkiksi uudet merivoimalat tarjoavat vaihtoehdon jo perinteisiksi muodostuneille aurinkopaneeleille ja tuulivoimaloille. Lisäksi joukkoliikenteen, erityisesti raideliikenteen, kehittäminen ja autojen sähköistäminen auttavat hiilidioksidipäästöjen karsimisessa, vaikka sähkön tuottamisen muoto onkin jo pitkään ollut ilmastoaktivistien kiistelyn alla.

Puun polttamisen vastustajana Toiviainen haluaakin keskittää toivonsa mahdollisen massiivipuurakentamisen uuteen tulemiseen, mikä toimisi myös keinotekoisena hiilinieluna rakennuksen varastoidessa puun sitoman hiilen koko sen olemassaoloajan. Myöskään ruoan ja ruokavalintojen osuutta ilmastokriisin ratkaisuun ei tulisi vähätellä, sillä ne tuottavat noin neljäsosan ihmisten hiilidioksidipäästöistä, jolloin tulisi keskittyä luomu-, lähi- ja kasvisruoan vaalimiseen ruokavaliossamme. Lopuksi Toiviainen kuitenkin tiivistää, ettei maapallo pelastu pelkillä teknologiamuutoksilla, vaan niiden tueksi tarvitaan koko kansan kattavia asennemuutoksia ja tavoitteiden realisoimista.

Viime joulukuussa Ilmastotoimintapäivillä kuultuun luentoon verrattuna Toiviainen osaa kokeneen esiintyjän tavoin muuttaa vakiintuneen esityksensä tyyliä ja fokusta kohdeyleisönsä mukaan. Yhteistä molemmille luentokokemuksille on pääesiintyjän vapaamuotoinen esiintyminen ja toive yleisön suuresta osallistumisesta, oman uransa tiivistäminen sekä ilmastonmuutoksen tunnetuimpien todisteiden, seurauksien ja ratkaisumallien tiivis esitteleminen. Toiviainen osaakin tuoda maapallon ilmastojärjestelmää säätelevien tekijöiden monimutkaiset syy-seuraussuhteet esille lukiolaistason kuulijoita vastaavalla tavalla pitäen kuitenkin yleisönsä mielenkiinnon ja huomion ihmisläheisessä esiintymistyylissään.

Opiskelijapalautteita ympäristöekologian kurssista

Säilöttyjä unelmia: karuja ihmis- ja eläinkohtaloita



Elokuvatraileri Filmtrailer.com in kanssa

Syksyn 2012 ympäristöekologian kurssin aluksi osa opiskelijoista kävi katsomassa Kouvolan kaupunginkirjasto-maakuntakirjaston Mediamajassa yleisönäytöksenä esitetyn "Säilöttyjä unelmia" -elokuvan. Tässä opiskelijoiden kurssipalautteita elokuvasta:

”Elokuva 'Säilöttyjä unelmia' oli dokumentti säilyketölkin ja sen sisällön matkasta kaupan hyllylle. Siinä kuvattiin ihmisten ankeita oloja ja myös eläinten raakaa kohtelua. Itse olin vaikuttunut siitä, ettei mitään kaunisteltu. Eläinten huonot olot ja teurastukset näytettiin. Tämä todennäköisesti sai ihmiset miettimään lihansyöntiä tai sitten sitä, miten voimme parantaa eläinten olosuhteita. Elokuva sai myös miettimään, miten voimme parantaa toisten ihmisten olosuhteita, esimerkiksi kaatopaikalla elävien ihmisten olosuhteita. Itse pidin dokumentista ja se sai myös minut miettimään.”

”Elokuva 'Säilöttyjä unelmia' on ruuan, yksityiskohtaisemmin purkkivalmisteiden, valmistamisesta kertova ja ihmisten elämänoloihin paneutuva mielenkiintoinen katselukokemus. Tässä elokuvassa näytetään, kuinka paljon raaka-aineita ja aikaa menee kaupasta löytyvän säilykkeen valmistamiseen ja millaisia ihmisiä työskentelee tämän valmistusprosessin eri vaiheissa. Omalla tavallaan pidin tästä elokuvasta, koska se näyttää hyvin, mitä oikeasti tavaroiden valmistuksen takana piilee, eikä jätä sitä vain siihen, kuinka helppoa tällaisen säilykkeen saanti kaupan hyllyltä on – ja suhteellisen halvalla. Elokuva oli myös hyvin erilainen kuin elokuvat ja dokumentit, joita olen aikaisemmin katsonut. Ihmisten tarinat olivat myös hyvin mielenkiintoisia. Sai tietää heidän taustaansa ja kuinka tai miksi he ovat tekemässä tätä työtään. Huonoksi sanoisin hyppimisen; ensin oltiin paikassa A, mentiin paikkoihin B ja C, sitten palattiin taas A:han. Se teki välillä katsomisesta sekavaa. Toinen huono puoli ainakin henkilökohtaisesti oli eläinten tappaminen, mitä ei kestänyt katsoa. Kokonaisuutena elokuva oli mielenkiintoinen ja herätti kyllä ajattelemaan. Tarinoiden ansiosta se sai tajuamaan, kuinka paljon tarvitaan tavaroiden valmistamiseksi.”

”Elokuva 'Säilöttyjä unelmia' oli melko huono. Ihmisiä pyrittiin sympatisoimaan, mutta ainakaan minua ihmisten 'synkät kohtalot' eivät juuri kiinnostaneet. Eläinten kohtelusta sai todenmukaisen kuvan, mutta silti otokset olivat erittäin raakoja. Elokuvakokemukseen vaikutti myös se, ettei tekstityksiä nähnyt lukea muiden takaa ja kielet olivat tuntemattomia. Myös äänet olivat huonot, ja elokuva oli liian pitkä.”

”Kävin katsomassa elokuvan 'Säilöttyjä unelmia'. Se kertoi säilykepurkin ja sen sisällön matkasta meidän kauppoihimme. Elokuva antoi miettimisen aihetta. Ennen elokuvan näkemistä minulla ei ollut harmainta aavistustakaan raaka-aineiden alkuperästä. Pieni järkytys oli se, että raaka-aineet tulevat niin eri puolilta maailmaa vain yhden säiulykepurkkimuonan takia. Elokuvan haittapuolena oli ehkä lievähkö pitkäveteisyys. Kaikista raaka-aineiden tuottajista kerrottiin pitkät tarinat. Jos elokuva olisi ollut hieman tiiviimpi, sen sanoma olisi iskostunut katsojien päähän paremmin. Nykyisessä muodossaan elokuvan lopussa iski pieni väsymys, mikä taas vaikuttaa keskittymiseen ja sitä kautta ajattelemiseen. Tärkeä voimakeino elokuvasa oli eläinten kohtelun näyttäminen. Se antoi varmasti monelle katsojalle ajattelemisen aihetta. Myös minulle.”

”Kävin katsomassa elokuvan 'Säilöttyjä unelmia', joka esitettiin maakuntakirjaston Mediamajassa. Elokuvaan mennessäni ajattelin, ettei elokuva ole mielenkiintoinen, mutta kun elokuva alkoi, kiinnostuin heti ja seurasin tarkasti koko elokuvan. Elokuvasta minulle jäi päällimmäisenä mieleen eläinten tappaminen. Ne olivat elokuvan kannalta tärkeitä, koska niiden avulla katsoja saatiin ymmärtämään, mistä on kyse. Huonojakin puolia elokuvalla oli. Elokuvassa oli keskellä tylsä vaihe, jolloin elokuva ei edennyt mihinkään. Myös eläinten tappamista olisi voitu edes vähän sensuroida. Huomasin elokuvan aikana, etteivät kaikki edes pystyneet katsomaan sitä kokonaan, koska kaikki näytettiin niin suoraan. Mitään ei jätetty näyttämättä. Kaiken kaikkiaan elokuva on katsomisen arvoinen, jos on pohtinut, mistä ruoka ja liha ovat peräisin, millaisissa olosuhteissa eläimet kasvavat ja kuinka suuren hiilijalanjäljen ne saavat aikaan. Suosittelen elokuvaa siis kaikille, jotka ovat kiinnostuneet maataloudesta ja biologiasta! ****”

Webinaari ilmastonmuokkauksesta

Filosofian tohtori Hannele Korhosen webinaari "Lyhyt katsaus ilmastonmuokkaukseen" 8.11.2012.

Marraskuun alussa saimme nauttia suorasta webinaarista (live-luennosta netin kautta), jossa Ilmatieteen laitoksen tutkija Hannele Korhonen kertoi ilmastonmuokkauksesta. Webinaari oli osa TULUVAT-hanketta. Kouvolan Lyseon lukion 110-vuotisen historian ilmeisesti ensimmäinen webinaari ihastutti opiskelijoita:

”Nykyaika on toden totta kohdannut Lyseon lukion! Kouvolan Lyseon lukion opiskelijoilla oli mahdollisuus osallistua luennolle, joka pidettiin toisesta kaupungista Internet-yhteyden avulla. Luennon piti Ilmatieteen laitoksen tutkija Hannele Korhonen ja aiheena oli ilmastonmuokkaus. Luennolla käytiin läpi muutamia ideoita, joilla voitaisiin estää maapallon lämpenemistä. Näistä kahteen keskityttiin eniten, koska niiden toteuttaminen olisi taloudellisesti kannattavinta. Korhonen kertoi laajasti ilmastonmuokkaussuunnitelmista. Esitystä oli myös mukava seurata, koska opiskelijoille annettiin paperiversiot kuvista, joita Korhonen näytti Internetin kautta. Tämä oli ensimmäinen webinaarini, eikä minua haittaisi, vaikka näitä olisi enemmänkin. Kuva- ja ääniyhteys toimivat hyvin ja yleisön kysymyksetkin otettiin huomioon. Toisaalta vierailevat luennoitsijat ovat yhä suosiossani.”

"Haluaisin vielä antaa positiiviset kommentit web-luennosta, joka oli jokaisen minuutin arvoinen. Puhuja esitti asiat selkeästi ja johdonmuksisesti, mistä tietysti aiheen lisäksi tykkäsin tosi paljon (tuli taas sellainen 'ah, yliopisto' -hetki)."

Vierailevat luennoitsijat

Norppakuvaaja Juha Taskinen esiintyi 5.11.2012 kahteen kertaan omassa koulussamme sekä kertaalleen kirjaston Mediamajassa, jossa kaksi opiskelijaamme haastatteli Taskista. Kuva: Sami Hammouda, Mediamaja.

Eniten kiitosta saivat vierailevat luennoitsijat. Meillä kävi esitelmöimässä mehiläistenhoitaja ja eläinoikeusjärjestön edustaja. Kohokohtana saimme vieraaksemme myös norppakuvaaja Juha Taskisen. Illalla kaksi opiskelijaamme vielä haastatteli Taskista kirjaston Mediamajassa.

Opintoretki Hartwallin tehtaille

Limsapullojen aihioita, joista kuumassa paineilmalla puhaltamalla saadaan muotin avulla tehtyä virvoitusjuomapulloja.

Kurssin lopuksi vierailimme 30.11.2012 Hartwallin Lahden tehtailla. Tavanomaisen tuotantolaitoskierroksen ja maistiaisten lisäksi saimme nauttia erityisluennosta, jossa esiteltiin Hartwallin ympäristövastuuta. Hartwallin tehdas Lahdessa on yksi maailman automatisoiduimpia virvoitusjuomatehtaita.

Valmistetun tuotteen vesijalanjälki on noin kolminkertainen lopputuotteen määrään verrattuna eli virvoitusjuomalitran valmistamiseen on kulunut noin kolme litraa vettä, mikä on yksi maailman tehokkaimmista luvuista. Yhden virvoitusjuomapullollisen hiilijalanjälki on noin 200 grammaa. Maustamattoman pullotetun kivennäisveden hiilijalanjälki on noin 38,4 grammaa (hiilidioksidiekvivalentteina) per 0,5 litraa.

Makeutusaine stevia tuodaan Etelä-Amerikasta ja Pepsin makusiirappi Isosta-Britanniasta. Tölkit tulevat kokonaisina (kansi irti) lähinnä ulkomaisilta tehtailta. Muovipullot tulevat pieninä aihioina (kuva), joissa kierteet ovat valmiina. Muovipullosta puolet voi olla kierrätettyä muovimateriaalia, kun taas tölkkien alumiinia on mahdollista kierrättää lähes loputtomasti. Käytetyistä muovikorkeista voidaan valmistaa esimerkiksi fleece-kangasta. Yksi lasipullo kiertää hieman yli 30 kertaa eli se voi olla kierrossa vaikkapa 30 vuotta.

Kirja-arvosteluja

Oppikirjojen lisäksi opiskelijat lukivat myös kaunokirjallisia teoksia, joissa käsitellään ympäristöekologisia aiheita, esimerkiksi ilmastonmuutosta ja eläinten oikeuksia. Näin pääsimme tarkastelemaan sitä, kuinka tieteellisiä asioita käsitellään romaaneissa ja kuinka kaunokirjallisilla teoksilla on mahdollista vaikuttaa ihmisten asenteisiin. Seuraavista kirjoista julkaisimme arvosteluja myös nettisivuillamme:

-Risto Isomäki: Herääminen (arvostelu löytyy tästä linkistä)
-Risto Isomäki: Sarasvatin hiekkaa (arvostelu löytyy tästä linkistä)
-Risto Isomäki: Litium 6 (arvostelu löytyy tästä linkistä)
-Jussi Viitala: Miten maailma loppuu? (arvostelu löytyy tästä linkistä)
-Antti Tuomainen: Parantaja (arvostelu löytyy tästä linkistä)
-Johanna Sinisalo: Linnunaivot (arvostelu löytyy tästä linkistä)
-Eija Lappalainen & Anne Leinonen: Routasisarukset (arvostelu löytyy tästä linkistä)
-Carl Honoré: Slow - Elä hitaammin (arvostelu löytyy tästä linkistä)
-Colin Beavan: Ekovuosi Manhattanilla (arvostelu löytyy tästä linkistä)
-Alan Weisman: Maailma ilman meitä (arvostelu löytyy tästä linkistä)
-Stephen Mills & Roger Fouts: Simpanssini Washoe - yhteinen matkamme (arvostelu löytyy tästä linkistä)
-Shirley C. Strum: Melkein ihmisiä - matka paviaanien maailmaan (arvostelu löytyy tästä linkistä)
-Dian Fossey: Sumuisten vuorten gorillat (arvostelu löytyy tästä linkistä)
-Eugene Linden & Francine Patterson: Koko - puhuva gorilla (arvostelu löytyy tästä linkistä)
-Joy Adamson: Perheeseemme kuuluu leijona (arvostelu löytyy tästä linkistä)
-Joy Adamson: Elsa perustaa perheen (arvostelu löytyy tästä linkistä)
-Veikko Huovinen: Puukansan tarina (arvostelu löytyy tästä linkistä)

Vuosi 2012 historian lämpimimpiä

Maailman ilmatieteen järjestö ilmoitti keskiviikkona vuoden 2012 mahtuvan mukaan kymmenen lämpimimmän mitatun vuoden joukkoon. WMO:n johtaja Michael Jarraud kommentoi, että ilmastonmuutos etenee silmiemme alla. Qatarin Dohassa valtiot neuvottelevat, miten edetään kaikkia sitovaan ilmastosopimukseen vuonna 2015. 

Tammikuun ja lokakuun välinen aika oli yhdeksänneksi lämpimin vuoden 1850 jälkeen, jolloin ilmastotietoja alettiin kerätä. Myös mantereiden ja merian pintalämpötila oli vuonna 2012 0.45 astetta korkeampi kuin vuosina 1961-1990. 

Ilmastokokouksessa  WMO nosti esille useita erilaisia ja äärimmäisiä sääilmiöitä vuodelta 2012. Maaliskuun aikana mitattiin paikallisia lämpäennätyksiä jopa 15 000 kertaa eri puolilla Yhdysvaltoja. Poikkeuksellista hellettä oli myös Venäjällä ja Etelä-Euroopassa. 

Myös kuivuus kiusasi Yhdysvaltoja ja  joitakin alueita Kiinassa esimerkiksi Yunnanin maakuntaa vuoden 2012 aikana. Toisaalta Etelä-Kiinassa oli keväällä kovimmat sateet yli kolmeenkymmeneen vuoteen.

Tulvat vaivasit läntistä Afrikkaa, Sahelin aluetta ja Länsi-Venäjän Krasnodaria. Tulvat tappoivat kyseisissä paikoissa yhteensä useita satoja ihmisiä.

Sen sijaan myrs­kyt piis­ka­si­vat Ka­ri­bian­me­ren val­tioi­ta ja Yh­dys­val­tain itä­ran­nik­koa, hur­ri­kaa­ne­ja oli jo kol­matta vuotta pe­räk­käin ta­val­lis­ta enem­män. New Yorkin kuvernööri Andrew Cuomo arvioi hirmumyrsky Sandyn aiheuttaneen pelkästään New Yorkissa ja New Jerseyssa jopa 47 miljardin euron edestä vahinkoa. 

Äärimmäisten sääilmiöiden lisäksi WMO muistutti, että Pohjoisen jäämeren jää kutistui ennätyksellisen pieneksi syyskuussa. Jää­tä oli puo­let vä­hem­män kuin keskimäärin vuo­si­na 1979–2000. Tiedelehti Environmental Research Letters julkaisi artikkelin, jossa kerrottiin merenpinnan nousevan 60 prosenttia nopeammin kuin tähän asti on arvioitu.

Sak­sa­lai­sen Pots­da­min il­mas­to­ins­ti­tuu­tin tut­ki­joi­den mu­kaan maa­pal­lo läm­pe­nee luo­tet­ta­van ar­vion mu­kaan 0,16 as­tet­ta vuo­si­kym­me­nes­sä.

Voinko vaikuttaa ilmastonmuutokseen?

Monet ajattelevat, ettei heidän tarvitse muuttaa käyttäytymistään mitenkään, sillä eiväthän muutkaan tee niin.
Totuus kuitenkin on, että pienilläkin valinnoilla voi vaikuttaa, sillä jos jokainen ihmisen tekisi pienen ekologisen teon, olisi pian koossa aika suuri määrä ihmisiä ja suuri määrä ekologisia valintoja. Näin ilmastonmuutos saataisiin kuriin tai ainakin hidastumaan.

Mitä sitten voit tehdä? Helpoin ja arkisin tapa on välttää turhaa sähkönkulutusta esimerkiksi sammuttamalla valot lähtiessäsi huoneesta, sammuttaa televisiot ja tietokoneet kun niitä ei käytä sekä vaihtaa hehkulamput energiansäästölamppuihin. Myös jätteiden kierrättämisellä on suuri vaikutus. Näin tuotteita voidaan uusiokäyttää ja säästetää uusiutumattomia luonnonvaroja. Biojätteet on tärkeää pistää kompostiin ja saada maatumaan, sillä jos ne hajoavat kaatopaikalla, syntyy runsaasti metaania. Metaania syntyy myös lihantuotannossa, joten suosi kasvisruokaa ja valitse kasviksistakin ne, jotka on tuotettu mahdollisimman lähellä. Näin säästät energiaa, joka kuluisi ruuan kuljettamiseen mm. rekoilla.

Lentomatkailu ja autoliikenne ovat yhtiä suurimpia hiilidioksidipäästöjen lähteitä, joten suosi junaa matkustaessasi pitempiä matkoja, sillä sen päästöt ovat yli viisi kertaa pienemmät kuin esimerkiksi lentokoneen. Lyhyillä matkoilla ympäristöystävällisimpiä ja tietenkin myös terveellisimpiä vaihtoehtoja olisivat kävely ja pyöräily, mutta myös julkinen liikenne on parempi vaihtoehto kuin yksityisautoilu.

Ilmastonmuutoksen estämiseen vaikuttavia arkisia valintoja on vielä paljon enemmänkin. Yksi niistä on tupakoinnin lopettaminen. Tupakantuotannon takia kaadetaan maailmassa vuosittain 200 000 hehtaaria metsää, joka poltetaan tupankanlehtien kuivaamiseksi. Metsät ovat maapallon tärkeä hiilinielu, sillä ne sitovat hiilidioksidia itseensä yhteyttäessään ja näin vähentävät kasvihuoneilmiötä. Tee siis palvelus ympäristölle äläkä tupakoi!

Lähde: http://ilmasto.org/vaikuttaminen/mita-sina-voit-tehda

Merenpinta nousee enemmän kuin ennustettu

Merenpinnan nousu on aina ollut yksi väistämättömistä ilmastonmuutoksen haitoista.Nyt tuore tutkimus kertoo,että merenpinta nousee 60 prosenttia YK:n ennustetta nopeammin. Raportti julkaistiin  Environmental Research Letter-lehdessä.

YK:n ilmastopaneeli IPCC ennusti viisi vuotta sitten,että merenpinta nousisi 2 millimetriä vuodessa.Kansainvälisen tutkijakolmikon tekemän raportin mukaan nousua tällä hetkellä on kuitenkin enemmän,jopa noin 3,2 millimetriä vuodessa.Ero on siis huomattava, ja herättääkin monia kysymyksiä.On arvioitu, että suurempi merenpinnan nousu voisi johtua siitä,että aikaisemmin ei tiedetty jäätiköiden sulamisesta.

Tutkija Grant Letter arvioi uutistoimisto AFP:lle merenpinnan nousevan noin metrin tämän vuosisadan loppuun mennessä.Merenpinnan noustua, monet alavilla alueilla asuvat joutuvat jättämään kotinsa ja heistä tulee ilmastopakolaisia.Esimerkiksi jatkuvat tulvat uhkaavat panamalaisen Kuna-heimon asumuksia San Blasin saaristossa.

Vaikka kaikki syyt eivät olekaan selviä, miksi pinta nousee nopeammin kuin ennen, tieto on silti hyvin huolestuttavaa. Tulevaisuudessa yhä useampi jää ilman kotia ja lisää maata vajoaa mereen.Vaikka tulvien estämiseksi on rakennettu valleja,eivät nekään riitä tulevaisuudessa, ellei ilmaston lämpenemistä yritetä pysäyttää.

Lähde:http://www.hs.fi/ulkomaat/Merenpinta+nousee+60+prosenttia+YKn+ennustetta+nopeammin/a1305623144528

tulevaisuuden uhka on merenpinnan nousu(Madeira 2010)

Ilmaston lämpenemisen ennusteet ovat karua luettavaa

Kaikki ovat kuulleet puhuttavan ilmastonmuutoksen yhteydessä ilmaston lämpenemisestä. Monet ajattelevat että kyse on pienistä luvuista, eivätkä lämpenemisen vaikutukset tule näkymään heidän elämänsä aikana. Kuinka suurista vaikutuksista oikeasti puhutaankaan?

Maailma.net julkaisi 22.11 artikkelin, joka käsittelee Maailmanpankin ennusteita ilmaston lämpenemisestä. Artikkeli pelästyttää yllättävän karuilla faktoilla. Turn the Heat Down- raportin mukaan tämän hetkiset ilmaston lämpenemistä estävät toimet ovat täysin riittämättömiä. Tämän vuoden loppuun mennessä puhutaan jopa neljän asteen lämpenemisestä.

Neljän asteen lämpeneminen on maailmanpankin mukaan koko ajan todennäköisempää ja sillä tulee olemaan erittäin vakavia seurauksia. Tälläkin hetkellä maailmassa on kovaa vesipulaa ja tulvia. Jos ilmasto lämpenee ennusteiden mukaisesti se tulee lisäämään rannikkoalueiden tulvia, lisäämään vesipulaa, aiheuttamaan todella kuumia helleaaltoja ja vaarantamaan ruokatuotantoa. Koko maailman väestö tulee kärsimään seurauksista, mutta eniten ne vaikuttavat köyhään väestöön, jolla on jo nyt vaikeuksia hankkia ruokaa ja saada puhdasta vettä.

Maailmanpankin johtaja Jim Yong Kim toteaa ilmastonmuutoksen olevan suurin yksittäinen haaste sosiaalisen oikeudenmukaisuuden toteuttamisessa. Hän on aivan oikeassa, sillä meillä ei hetkeen pitäisi tulla pulaa vedestä eikä ruuasta, mutta jos pula kovenee siellä päin maailmaa, missä ei nytkään ole tarpeeksi ruokaa ja vettä, ongelmat sen kuin kasaantuvat. Maailmanpankki on suurentanut viime vuosina avustuksiaan kehitysmaille, jotka pyrkivät sopeutumaan ilmastonmuutokseen.

Lähde: http://maailma.net/artikkelit/maailmanpankki_hatkayttaa_karulla_ilmastoennusteella

Uusi tutkimus : Ilmastonmuutos aiheuttaa siirtolaisuutta

Maailma.net on julkaissut artikkelin jonka mukaan Ilmastonmuutos aiheuttaa paikallista siirtolaisuutta! 

Myrskyjen, tulvien ja kuivuuden takia kotinsa jättäneet muuttavat yleensä lähialueille, kerrotaan Worldwatch-instituutin tekemässä raportissa. Tutkimustuloksia ei nähdä mullistavina, mutta ne auttavat ymmärtämään yhteyksiä ihmisten muuttoliikkeen ja ilmastonmuutoksen välillä.

Matalat rannikkoalueet  sekä kuivat alueet kuuluvat riskiryhmään, johon ilmastonmuutos aiheuttaa voimakkaimmin. Kuivien alueiden kohdalla ongelmallisia etenkin ne alueet, joilla ei ole toimivaa vedenjakelu systeemiä. Ympäristötekijät ovat harvoin syy muuttamiseen, eli muuttoliikkeen prosentuaalisena osuutena ilmastonmuutoksen aiheuttamien luonnonkatastrofien syystä muuttaminen ei kohoa korkealle listalle.

Pieneenkin muuttoliikkeeseen kuitenkin on syytä kiinnittää huomiota, sillä ilmastonmuutosten aiheuttamat ongelmat ovat marginaalisesti nousussa. Jatkossa yhä useampi ja useampi joutuu siirtolaiseksi menetettyään kotinsa luonnonkatastrofeille, jotka yleistyvät ilmaston epävakaistuessa ja lämmetessä.

Ilmiö ei ole uusi vaikka se onkin noussut otsikoihin vastikään. Nähtäväksi jää, kuinka iso ongelma aiheesta tulevaisuudessa tulee. Saasteiden lisääntyessä jatkuvasti ilmastonmuutokseen olisi syytä kiinnittää huomiota. Tämä on taas kerran yksi varoittava esimerkki siitä, kuinka teoilla on vaikutus moniin asioihin, joihin esimerkiksi autolla ajon ei tulisi mieleenkään vaikuttavan

.

Siis taas kerran loppumaton kiertokulku lähtee viattomasta autoilusta tms. saasteesta ja johtaa siihen, että ihminen jää kodittomaksi, kuolee tai voi pahoin. Vaikutukset eivät ole suoranaisia, joten niihin ei kiinnitetä huomiota. Muutokset tapahtuvat hitaasti jälkikäteen, mutta niitä tulisikin pohtia etukäteen. Mistä edes tiedämme, mihin kaikkeen muuhun tekemisemme vaikuttaa tietämättämme? Milloin tutkimustulokset taas todistavat uusia yhteyksiä ilmastonmuutoksen ja ympäristön välillä? 

"Valkealan tulva" ei ehkä aiheuta siirtolaisuutta, mutta ehkä ilmastonmuutoksella on jotain tekemistä tämän kanssa.

http://maailma.net/artikkelit/selvitys_ilmastonmuutos_aiheuttaa_paikallista_siirtolaisuutta

Kasvihuonepäästöt suuremmat kuin koskaan ennen!

Helsingin sanomat uutisoivat kun YK:n alainen Maailman meteorologinen WMO järjestö tiedotti tiistaina ilmaston lämpenemistä aiheuttavien kasvihuonekaasujen päästöjen nouseen suuremmiksi kuin koskaan ennen. Vuonna 2011 hiilidioksidi päästöt nousivat kaksi yksikköä vuoden 2010 päästöistä ja ihmisen aiheuttaman ilmastonmuutoksen pahin yksittäinen kaasu onkin juuri hiilidioksidi. Päästöt ovat kasvaneet 140 prosenttia ajasta ennen teollistumisen aikakautta, eli vuoden 1750 jälkeen. Ilmakehään on päässyt 375 miljardia tonnia hiilidioksidia, suurin osa on vapautunut hiilen ja muiden fossiilisten polttoaineiden käytön seurauksena.
      "Nämä miljardit tonnit ylimääräistä hiilidioksidia pysyvät ilmakehässä satoja vuosia. Niiden vuoksi planeettamme lämpenee edelleen ja se vaikuttaa kaikkeen elämään maapallolla", WMO:n pääsihteeri Michel Jarraud sanoi. Jarraud kertoo "hiilinielujen", kuten metsien ja merien kuluttaneen tähän mennessä lähes puolet hiilidioksidipäästöistä , mutta muistuttaa tämän mahdollisesti loppuvan. Tämä on tulevaisuudessa luultavasti suuri ongelma, sillä metsiä tuhotaan koko ajan ympäri maailmaa.
     Metaani on toiseksi tärkein kasvihuonekaasu ja myös metaania vapautui vuonna 2011 ilmakehään enemmän kuin koskaan ennen. Metaania vapautuu luonnosta karjankasvatuksen ja kaatopaikkojen sivutuotteina.
     Myös Maailmanpankki varoitti kattavassa raportissaan, että maapallon ilmakehä voi lämmetä neljällä asteella tämän vuosisadan aikana, ellei kasvihuonekaasujen päästöjä rajoiteta. Saksalainen tutkimuslaitos IWR listasi viime viikolla kasvihuonekaasujen tärkeimmät tuottajat ja kun katsotaan kokonaispäästöjä teollistumisen jälkeen, on johtavan teollisuusmaan Yhdysvaltain osuus ylivertaisesti suurin.
     YK-raportti edeltää marraskuun lopulla alkavaa YK:n ympäristökokousta, joka pidetään Dohassa, Qatarissa. Toivottavasti kokouksessa saadaan aikaan päätöksiä jotka todella vaikuttavat kasvihuonepäästöjen määriin!

Lähde: http://www.hs.fi/ulkomaat/YK+Kasvihuonep%C3%A4%C3%A4st%C3%B6t+enn%C3%A4tystasolla/a1305620670982

Teollisuuden saastuttama maaperä voidaan puhdistaa!

Saastuneiden maiden puhdistukseen on keksitty uusi tekniikka. Yle.fi uutisoi tästä uudesta Kemin Holstinharjulla käytettävästä edistyneestä keinosta puhdistaa maata. Menetelmä täyttää myös EU:n jätteenpolttodirektiivin vaatimukset.

Tällä käytännöllä poistetaan maaperästä mm. mineraaliöljy, kloorifenoli, dioksiini, torjunta-aineet ja PCB-yhdisteet.
Saastunutta, puhdistusta kaipaavaa maata löytyy mm. huoltoasemien ja teollisuuslaitosten ympäristöstä.

Uutta menetelmää käyttävän yhtiön tekninen johtaja paljastaa, että tarkoituksena olisi laajentaa toimintaa ulkomaille.Johtaja Uotinen kehuu firmansa olevan ainoa laatuaan, joka pystyy puhdistaa maaperästä pahimmatkin ”pöpöt”.

Nykypäivänä maan saastutus on laitonta, mutta vanhoja saasteita on runsaasti ja ne tulisi poistaa maaperästä.

Ihmisten itse aiheuttamat saasteet maaperässä vahingoittavat luontoa ja vastuullista olisikin tehdä kaikkensa pelastaakseen itse pilaamansa maa. Uotisen firman kaltaisia yrityksiä tulisi olla useampiakin ja valtion tulisi olla velvollinen kustantamaan saastuneen maaperän puhdistus. Miksi firma tuli uutisiin vasta nyt?! Eikö aiemmin ole tullut mieleen, että pilatulle luonnolle voisi tehdä jotain, jos se on kerta mahdollistakin.

Jos luonnon hyväksi on mahdollista tehdä jotain näin merkittävää, olisi se ehdottomasti toteutettava!

http://yle.fi/uutiset/uusi_tekniikka_puhdistaa_maan/6350436

Ilmasto muuttuu!

Mikä ilmastonmuutos?

Tämänhetkisellä ilmastonmuutoksella tarkoitetaan ilmaston maailmanlaajuista lämpenemistä. Lämpeneminen johtuu ihmisen aiheuttamista kasvihuonepäästöistä, joita ovat muun muassa hiilidioksidi ja metaani. Kyseiset kaasut voimistavat kasvihuoneilmiötä. Auringosta lähtöisin olevasta lämpösäteilystä vain pieni osa pääsee karkaamaan takaisin avaruuteen. Tällöin suuri osa säteilystä jää lämmittämään maapalloa. Keskilämpötilan uskotaan nousevan 1,1-6,4 °C vuoteen 2100 mennessä verrattuna vuosien 1980-1999 keskilämpötilaan.

Vesihöyryn aikaansaama luonnollinen kasvihuoneilmiö on kuitenkin planeetallemme elintärkeä. Maapallon keskimääräinen pintalämpötila on 14 °C, mutta ilman kasvihuoneilmiötä se olisi vain noin -18 °C(!) Vesi on elämän edellytys. Jos planeetallamme ei olisi nestemäistä vettä, se olisi yhtä eloton kuin aurinkokuntamme muut planeetat.

Ennusteiden mukaan lämpötilat tulevat kohoamaan eniten Amerikan ja Aasian pohjoisosissa sekä Pohjois-Euroopassa kuten Suomessa. Lisäksi uskotaan, että veden kiertokulkuun tulisi lämpenemisen myötä muutoksia.

Mitä voimme tehdä?

Meidän tulisi vähentää ilmaan vapautuvien kasvihuonekaasujen määrää. Tämä onnistuisi parhaiten vähentämällä fossiilisten polttoaineiden käyttöä. Kansainvälisistä sopimuksista huolimatta niiden käyttö jatkaa kuitenkin kasvuaan. Tarvitsemme vaihtoehtoisia energianlähteitä, jotka eivät aiheuta ilmastoa kuormittavia saasteita. Näitä ovat esimerkiksi uusiutuvat energialähteet kuten tuuli- ja vesivoima. Ydinvoimaa voidaan pitää parempana vaihtoehtona ilmastonmuutoksen kannalta, vaikka edellä näkyvä video hämäävästi kertookin toista. Kaikki kuitenkin tiedämme, että ydinvoimassa on aina omat riskinsä. Monet kasvihuonekaasut ovat kuitenkin pitkäaikaisia. Vaikka niistä luovuttaisiin, muutosten huomaamiseen kuluisi vuosia.

Ilmastonmuutosta voidaan torjua myös lisäämällä hiilinieluja. Meret, mannerten kasvillisuus ja suot sitovat hiilidioksidia itseensä. Ilmastonmuutosta ei kuitenkaan pysäytetä pelkästään lisäämällä metsiä, mutta ei siitä haittaakaan ole. Huolestuttavaa on se, että merten kyky sitoa hiilidioksidia heikkenee samalla kun lämpötila nousee. 

Uusia apukeinoja ilmastonmuutoksen hillitsemiseen on kuitenkin kehitteillä. Tulevaisuudessa voi olla mahdollista valkaista pilviä, jolloin ne heijastavat aurinonsäteitä paremmin. On myös mahdollista johtaa happoa ilmakehään, joka myös vähentäisi lämpösäteilyn määrää. Näihin ilmastonmuokkaus suunnitelmiin liittyy kuitenkin omat ongelmansa ja riskinsä. Ne eivät vähennä kavihuonekaasujen määrää ja menetelmiä tulee ylläpitää jatkuvasti, jotta lämpötila ei pääsisi kohoamaan äkisti. Tutkijat tekevät kuitenkin jatkuvasti töitä uusien ideoiden luomiseen. 

Meidän täytyy toimia!