Gazpachokeitto #BAD11

Ainekset:

• 500 g kypsiä tomaatteja
• 3 oksaa tuoretta basilikaa
• 4 dl tomaattimehua
• 150 g kurkkua
• 1 sipuli
• 2 viipaletta vaaleaa leipää
• 1 valkosipulinkynsi
• 2 rkl valkoviinietikkaa
• 1 tl tabascoa
• 1 tl suolaa
• 3 rkl oliiviöljyä
• mustapippuria

Valmistusohjeet:
Halkaise tomaatit ja poista niistä kanta. Laita ne isoon kulhoon. Lisää joukkoon paloiteltu kurkku, leipä ilman reunoja, murskattu valkosipulin kynsi ja muut aineet sekä mausteet. Soseuta tehosekoittimessa tai sauvasekoittimella keitoksi. Anna maustua kylmässä hetki ennen tarjoilua!

Pullovesi, ei kiitos #BAD11

Vesi on ihmiselle elintärkeä ravintoaine. Ihminen tarvitsee vettä moniin tarkoituksiin; ravintoaineiden kuljetukseen ja imeytymiseen, kuona-aineiden poistoon, sekä ruumiin lämmönsäätelyyn. Aikuisen päivittäinen nestetarve on 2-3 litraa; tästä osa tulee ruuan mukana, vettä tulisi juoda sellaisenaan vähintään 1-1,5 litraa - kuumalla ilmalla huomattavasti enemmän.

Nyt kuitenkin myös Suomessa on yleistymässä järjettömältä tuntuva trendi: pullovesi. Pullotettujen vesien kulutus on kaksinkertaistunut viimeisen kymmenen vuoden aikana, keskimäärin jokainen suomalainen käyttää n. 14 litraa pullotettua vettä vuodessa. Tämä ei ehkä kuulosta paljolta, mutta ajatus on silti liki käsittämätön - Suomen vesijohtovesihän on tutkitusti maailman puhtaimpia. Hanasta laskettu vesi on myös useimmiten puhtaampaa, kuin pullovesi, Kansanterveyslaitoksen julkaiseman tutkimuksen mukaan pullovesi voi sisältää jopa 100 kertaa enemmän bakteereja kuin hanavesi.

Kaikille lienee selvää myös se, ettei pullotettu vesi ole ekologinen vaihtoehto. Niin muovipullojen valmistus ja pakkaukseen käytettävät materiaalit, kuin pulloveden kuljetuskin muodostavat, etenkin Suomessa, täysin turhia ympäristöhaittoja sekä kustannuksia.

Oman kokemukseni perusteella pulloveden käyttö on järjetöntä myös maailmalla. Yhdysvalloissa asuessani saatoin käyttää 4 x 0,5l pulloa vettä päivässä, ja niin uskomattomalta kuin se kuulostaakin; Havaijille juomaveteni tuli pullotettuna Sveitsistä!

Koska vesi on ihmiselle elintärkeää, ei kenenkään tule vähentää vedenjuontiaan, vaan kiinnittää huomionsa siihen miten vetensä nauttii. Kotona juomapullon täyttäminen vedellä on huomattavasti ekologisempaa ja varmasti edullisempaakin, kuin veden ostaminen kaupasta valmiiksi pullotettuna! Nyt kaikki siis nauttimaan Suomalaisesta hanavedestä!


Lähteet:

Karjalainen

ET

Ruoan ja ilmastonmuutoksen suhde #BAD11

Tiestkö, että ruoantuotanto kuormittaa huomattavasti ilmastoa? Merkittävimpiä ruoantuotannossa syntyvistä kaasuista ovat hiilidioksidi, dityppioksidi sekä metaani. Suomen kasvihuonepäästöistä n. 20% on peräisin maataloudesta.

Sekasyöjällä ja kasvissyöjällä on suuri ero. Sekasyöjän ruokkimiseen kuluu 2300 neliömetriä viljelysmaata, kun taas lakto-ovovegetaristin ruokkimiseen 1500 neliömetriä ja vegaanin 1000 neliömetriä. Näillä on huomattavia eroja. Hyvä esimerkki tästä on, että naudalihakilon tuottamiseen kuluu 15 kertaa enemmän enemmän energiaa kuin kiloon proteiinipitoisia palkokasveja. Sianlihakiloon kuluva energia on puolestaan 10 kertainen palkokasveihin verrattuna.

Ihmisen ruokavalinnoilla voi olla suuri merkitys ilmastonmuutosta ajatellessa. Lähellä tuotetuista aineksista tehtyyn kasvisateriaan kuluu yhdeksän kertaa vähemmän kasvihuonepäästöjä kuin ateriaan, jossa on tuontikasveja sekä lihaa.

Mitä siis normaali pulliainen voisi tehdä asialle?

-Ryhdy kasvisyöjäksi, näin säästät luonnonvaroja, energiaa sekä vältyt turhilta kasvihuonepäästöiltä.

-Käytä lähiruokaa. Ruokien kuljettamiseen voi kulua varsin paljon energiaa.

-Suosi myös luomua. Se on ekotehokkaampaa ja sillä vältyt myös turhilta energiapäästöiltä.

Lähde:

http://www.oikeuttaelaimille.net

Syötkö sinä lautasen tyhjäksi? #BAD11

Ruuasta menee hukkaan jopa kolmannes. Puolet siitä määrästä olisi vielä syömäkelpoista.
Mielummin kannattaa kiinnittää huomiota siihen syökö lautasen tyhjäksi kuin siihen , että miten tuote on pakattu.Ruuan pois heittäminen on pahempi luonnon kannalta kuin se miten tuote on pakattu. Vaikkakin pakkaus tapa vaikkuttaa luontoo,mutta ei niin paljoa. Jos oikeasti aikoo vaikuttaa siihen ,että miten luonto muuttuu kannattaa tehdä oiketa ekologisia valintoja.

Syötkö sinä lautasen tyhjäksi?

Riisi ja sen ympäristö vaikutukset #BAD11

Riisi on todella suosittua ruokaa Suomessa. Minäkin syön sitä monta kertaa viikossa. Se helppoa valmistaa ja kohtuullisen halpaa. Riisi on myös kasvis ruoka ja kasvis ruuat ovat yleisesti ekologisempia kuin liharuuat, mutta riisi on poikkeus. Monikaan tiedä kuinka pahasti riisi ja sen valmistus kuluttavat ympäristöä.

Ensimmäinen riisin ympäristö vaikutuksista on piiloveden käyttö. Tietyssä vaiheessa riisin kasvua sen pitää olla kokonaan veden peitossa, joten se kuluttaa maailman vesivarantoja. Yhteen kiloon riisiä on käytetty n. 3500 litraa piilovettä. Vesi, jota paikalliset voisivat itse juoda käytetään riisin kasvatukseen.

Myös toinen riisin ympäristö vaikutuksista johtuu vedestä. Kun pelto täyttyy vedellä alkaa kemiallinen reaktio, jossa syntyy merkittäviä määriä metaania, joka on jopa hiilidioksidia haitallisempi kasvihuonekaasu. Riisin tuonti synnyttää myös kasvihuone kaasuja ja muita ympäristö haittoja, koska se täytyy kuljettaa tänne kaukaa.

Terveellisen ruuan perustana olevan ruokaympyrän yksi osa alue koostuu riisistä, pastasta ja perunasta. Perunan ja pastan syöminen olisivat huomattavasti ekologisempia valintoja. Suosikaa siis kotimaista perunaa.

Ruokavalintojen vaikutukset ympäristöön #BAD11

Suomessa elintarvikkeiden käyttö vaikuttaa eniten ympäristöön. Voimmeko me todella vaikuttaa ympäristön hyvinvointiin ruokavalinnoillamme? Kaupassa elintarvikkeiden valinta voi olla haastavaa. Miten voin tietää tuotteen taustat esimerkiksi kuinka paljon luonnonvaroja kuten vettä kyseisen tuotteen valmistamiseen on kulunut tai miten tuote on kuljetettu kauppaan. Kaikista tuotteista sitä ei voi tietää, mutta ympäristömerkillä varustetut tuotteet ovat kaikissa vaiheissa ympäristöystävällisempi kuin muut samankaltaiset tuotteet. Näitä tuotteita kannattaa siis suosia. Elintarvikkeet ovat pakattu eri tavoin. Kaupassa itse näkee miten tuote on pakattu ja kuinka hyvin siihen käytetyt materiaalit voi kierrättää ja näin ohjata omaa valintaansa ympäristöystävällisempään suuntaan.

Kauppaan meneminen voi vaikuttaa paljon ympäristöön. Aina autolla kauppaan menevä henkilö aiheuttaa päästöjä, kun taas pyörällä tai kävellen meneminen sen sijaan ei aiheuta päästöjä. Lisäksi kävellessä tai pyöräilessä saa raitista ilmaa ja liikuntaa. Itse käyn kaupassa lähes aina pyörällä tai kävellen. Näin ollen myös turhan tavaran ostaminen kaupasta vähenee, koska kaikkea ei jaksa kantaa käsin tai pyörän kanssa kotiin asti.

Tuotteen käyttö vaikuttaa myös ympäristöön. Jopa kolmas osa ruuasta menee hukkaan, joista puolet olisi voinut vielä syödä. Ostavatko suomalaiset liikaa ruokaa kaupasta vai eivätkö ihmiset osaa säilyttää elintarvikkeita oikealla tavalla? Luulen, että molemmat asiat ovat osittain totta. Jotkut taas saattavat heittää ruokaa liian herkästi pois, esimerkiksi oikean säilömistaidon puuttuessa. Pakastaminen on hyvä vaihtoehto. Tarjouksesta ostetun tuotteen voi laittaa pakkaseen, jolloin sitä ei tarvitse heti käyttää.

Lopuksi kun elintarvike on käytetty on vuorossa kierrätys ja jätteiden käsittely. Jos ruokaa joutuu heittämään pois, tulisi se laittaa mieluummin biojätteeseen kuin kaatopaikalle. Pakkauspahvit tai säilykkeiden metallipurkit on hyvä kierrättää. Kun mahdolliset materiaalit kierrättää, kaatopaikalle menevän jätteen määrä vähenee huomattavasti. Itse voi vaikuttaa ruokavalinnoilla monella tapaa ympäristöön. Välillä itsekin mietin, että vaikuttaako oikeasti yhden ihmisen jätteiden lajittelu ja kierrättäminen, mutta kyllä se vaikuttaa. Lisäksi saa itselle hyvän mielen, kun tietää, että on tehnyt jotain hyvää luonnonsuojelun eteen.

Couscous #BAD11

Couscous on lähi-Idästä ja Pohjois-Afrikasta ympäri maailmaa levinnyt lisuke, jota valmistetaan durumvehnästä. Perinteisesti naiset ovat valmistaneet sitä pyörittelemällä käsin karkeita durumvehnäjauhoja, mutta nykyään perunan, riisin ja makaronin rinnalle noussut lisuke on käytännössä tehdasvalmisteista. Sitä voidaan syödä lihan ja kasvisten tai esim. maidon ja sokerin kanssa, mutta oma reseptini rakentuu pelkästään couscousin ympärille, jolloin vuodenajasta riippuen siihen voi yhdistellä haluamiaan aineksia. Ruoan kasvisversio on jo itsessään lihaversiota ekologisempi, mutta hiilijalanjälkeä voi pienentää entisestään käyttämällä itse viljeltyjä tai torilta ostettuja, läheltä kuljetettuja avomaavihanneksia ja sieniä. Lihan korvikkeena voi käyttää tofua tai soijavalmisteita.

vettä
GoGreen täysjyväcouscousta
kasvisliemijauhetta
Alpro Soya -tofua (yrteillä maustettua)
purjoa
porkkanoita
paprika
sieniä
oliiviöljyä

Keitä vedenkeittimellä tarvitsemasi määrä vettä ja lisää siihen kasvisliemijauhetta. Mittaa couscousta ja vettä 1:1, esimerkiksi 3 dl vettä ja 3 dl couscousta. Laita kansi päälle ja anna hautua 5-7 min.

Pilko vihannekset ja sienet sekä kuutioi tofu, paista ne pannulla oliiviöljyssä.

Sekoita couscous haarukalla irtonaiseksi ja lisää se paistamiesi ainesten joukkoon.


lähteet: wikipedia.org/wiki/Kuskus

Värikäs kasviswokki #BAD11

1 punasipuli
1 iso porkkana
herkkusieniä (oman maun mukaan)
paprikaa (pun.,kelt.,vihr.)
soijarouhetta (oman maun mukaan)
1 dl vettä

paistamiseen: rypsiöljyä

mausteet:
1 kasvisliemikuutio
suolaa
ripaus mustapippuria
1 tl paprikajauhetta
hyppysellinen valkopippuria
1 dl ruokakermaa

Pese ja pilko ensin kasvikset ja herkkusienet haluamallasi tavalla. Paista sitten sipuli ja porkkanan viipaleet pannulla rypsiöljyssä. Lisää sitten vesi, soijarouhe, paprikan ja herkkusienten viipaleet. Lisää myös kasvisliemikuutio. Paista kunnes ainekset ovat pehmentyneet ja lisää tarvittaessa vettä.
Mausta ja anna hautua. Lisää lopuksi vielä kerma.

Tämä kyseinen ruoka on hyvä esimerkki siitä kuinka yksinkertaisilla arkipäivän valinnoilla voit vaikuttaa: Vaihtamalla esimerkiksi naudan lihan soijarouheeseen edes muutaman kerran viikossa, säästät suuren määrän luonnonvaroja. Lisäksi kasvispainotteiset ruoat ovat liharuokia paljon terveellisempiä ja kevyempiä vaihtoehtoja!

Elämä kasvissyöjänä #BAD11

Oletko koskaan harkinnut kasvisruokavaliota tai miettinyt, mitä pistät lautasellesi? Monet saattavat ajatella ensimmäiseksi, että mitä se hyödyttää, jos itse rupean kasvissyöjäksi tai kuka jaksaa tarkkailla ruokavaliotaan jatkuvasti? Mutta oikeasti sillä on merkitystä, mitä laitat suuhusi. Sillä on myös vaikutusta ympäristöön sekä ennen kaikkea oman kehosi hyvinvointiin.

On olemassa paljon erilaisia kasvisruokavalioita, joista löytyy varmasti jokaiselle se oma. Jotkut syövät vain kasviperäisiä tuotteita, toiset kasvisruokaa ja kananmunia tai maitotuotteita tai vaikkapa kalaa. Oikein toteutetulla kasvisruoalla voi korvata eläinperäiset ruokatottumukset. On vain pidettävä huoli, ettei ruoka ruokavalio ole yksipuolista, mikä saattaa aiheuttaa luiden haurastumista ja raudanpuuteanemiaa. On myös huomioitava, että syö tarpeeksi proteiineja, joita saa mm. soijasta, pavuista, hernekasveista ja pähkinöistä. Soijalla on havaittu olevan positiivinen vaikutus painonhallintaan ja vaihdevuosiin. Ruoanvalmistus vaati myös perehtymistä ja opettelua oikeanlaisten ruokakokonaisuuksien kokoamiseen, koska saadakseen monipuolisen aterian on tiedettävä, mitä tärkeitä ravinto-aineita mistäkin tuotteesta saa.

Se, että syö terveellisesti auttaa samalla myös ympäristöä. Esimerkiksi soijan viljelyssä tarvitaan monin kerroin vähemmän maa-alaa ja vettä verrattuna maito- ja karjatalouteen. Ja toki yleensäkin kasvien viljely on eettisempi ratkaisu kuin eläimien pitäminen ahtaissa ja niille luonnottomissa tiloissa. Eläimiä jalostetaan silkan ihmisen ahneuden takia, jotta ne olisivat mahdollisimman tuottoisia, mutta se on aiheuttanut paljon sairauksia ja kärsimystä eläimille. Kasvissyönnin myötä arvostus ruokaan kasvaa, koska tietää tekevansä hyvää eläinten ja ympäristön suhteen. Yleensä maito- ja lihatuotteiden korvikkeet on pakattu ekologisemmin. Pakkausmateriaalien valinnoilla kuormitetaan ympäristöä vähemmän.

Olen itse ollut kasvissyöjä jo pari vuotta ja saanut vain positiivia kokemuksia. Lihan syömisen jälkeen tulee usein paha ja "ähky" olo, mutta kasvisruoan kanssa sitä ongelmaa ei enää ole. Olo on kevyt ja keho tuntuu hyvinvoivalta. Kasvisruoasta saa yhtä herkullista kuin lihastakin, kun näkee hieman vaivaa. Tässä yksi hyvä resepti:

Tofupihvit

200-400 g tofua

1 porkkana raastettuna

vähän juuriselleriraastetta

1 hienonnettu sipuli

persiljaa, basilikaa, timjamia

1 rkl soijakastiketta tai 1 tl yrttisuolaa

kaurahiutaleita

Hienonna tofu ja sekoita ainekset yhteen.

Käytä kaurahiutaleita pihvien muotoiluun.

Taikinaan voi lisätä myös grahamjauhoja tai soijajauhoja.

Paista pannulla tai uunissa.

Puhtaan veden tarve

Yleensä puhutaan siitä kuinka esim. Afrikkalaiset kuolevat keskinäisissä sodissaan tai kuinka heikossa tilassa kyseisten maiden terveydenhuolto on. Usein ei kuitenkaan kuule siitä faktasta, että todellinen kehitysmaita riivaava taudinaiheuttaja on puhtaan juomaveden puute. Puhtaan juomaveden puutteeseen kuolee vuosittain 3,6 miljoonaa ihmistä. Sairaudet iskevät tehokkaimmin kehitysmaiden lapsiin, joille ripuli on hengenvaarallinen tauti.

Juomaveden likaantuminen aiheutuu useinmiten ulosteen joutumisesta veteen. Kehitysmaissa ei ole toimivaa viemäröintiä, joten veden likaantumisen riski on entistä suurempi. Likaisen veden mukana leviäviä tauteja on esimerkiksi kolera ja hepatiitti-a.

Puhdas vesi ei ole siis itsestäänselvyys läheskään kaikille maapallomme asukkaille. Puhtaan veden määrä on vähenemässä ja se tulee aiheuttamaan tulevaisuudessa suuria kriisejä, jopa sotia. Olemme täällä Suomessa suhteellisen hyvässä tilanteessa, koska meillä on runsaasti puhtaita pohjavesivarastoja. Mutta meidän täytyy käyttää niitä säästeliäästi.

-Aleksi Pellinen

Lähteet:
http://global.finland.fi/public/default.aspx?contentid=86388
http://www.kuluttajat-konsumenterna.fi.j-serv.kotisivut.com/index.php?option=com_content&task=view&id=20&Itemid=26

Piilovesi

Monesti kuulen puhuttavan piilorasvasta, mutta tuskin kukaan tulee edes ajatelleeksi niin sanottua "piilovettä". Tällä tarkoitetaan vettä, joka kuluu tuotteiden valmistamiseen.
Esimerkiksi yhden tavallisen farkkuparin valmistamiseen kuluu noin
6 750 litraa vettä (no, ymmärtäähän tuon, kun vähän aikaa ajattelee asiaa, sillä suurin osa vedestähän kuluu puuvillan kasvattamiseen). Yhden henkilöauton renkaan valmistaminen taas kuluttaa 2 000 litraa vettä, kun koko auton valmistaminen kuluttaa keskimäärin 150 000 litraa vettä.
Mutta kaikista hölmöimmältä kuulostaa se, että yhden 0,5 vesipullon valmistamiseen kuluu 7 litraa vettä, eli 14 kertaa yhtä paljon kuin mitä siitä juot. Ja eihän esim. kirkkaan muovin tekemiseen voi käyttää likaista vettä, sen täytyy olla suhteellisen puhdasta. Jo sillä, että Yhdysvaltojen asukkaat alkaisivat käyttää hanavettä pullotetun veden sijasta, säästettäisiin huikeat 43 200 000 000 litraa puhdasta vettä vuodessa. Ja mieti sitä energian kulutusta ja saasteiden määrää, joka syntyy muovin valmistamisesta, ja osa näistä saasteistahan kulkeutuu sadevesien mukana erilaisiin vesistöihin.
Kaikille teille pulloveden ystäville: osta juomapullo ja täytä se hanasta, se vesi on luultavasti jopa "tuoreempaa" kuin pulloissa myytävä viikon tai kahden aikana väljähtänyt vesi.

Lähteet:
http://www.treehugger.com/files/2009/06/how-many-gallons-of-water.php
http://www.pacinst.org/topics/water_and_sustainability/bottled_water/bottled_water_and_energy.html

Näkyykö sinun vesijalanjälkesi?

Maapalloamme kutsutaan myös siniseksi planeetaksi, sillä veden pinta-ala planeetallamme on suuri. Vesi ei kuitenkaan ole itsestään selvyys kaikille, meille se on. Meillä on mahdollisuus jokapäiväiseen suihkuun ja puhtaaseen juomaveteen. Tajuammeko kuitenkaan kuinka paljon tietämättämme kulutamme maapallomme käytettävissä olevia vesivaroja käyttämiemme hyödykkeiden myötä? Emme näe ns. piilovettä, jolla tarkoitetaan tuotteen koko elämänkaaren aikana tarvittavaa vesimäärää. Tiedätkö sinä oman vesijalanjälkesi?

Vesijalanjälkihän tarkoittaa henkilön tai valtion kulutuksen vaatimaa vesimäärää. Jos totta puhutaan, laskettuani pikalaskurin avulla oman viikottaisen vedenkulutukseni kaikkine piilovesineen, järkytyin. Laskurin mukaan kulutukseni oli 30045l/viikko. Tämäkin tulos pääteltiin sen perusteella syönkö lihaa, juonko kahvia, kuinka usein käyn suihkussa ja mitä mieltä olin muuten kulutuksestani. Miettikää, yli 30 000 litraa vettä viikossa. Meidän suomalaisten keskiverto kulutus on 30 000l/viikko. Kun lukema kerrotaan reilulla viidellä miljoonalla, on vaikea kuvitella paljon vettä oikein kulutamme, varsinkin kun ajattelee, että monissa maissa kärsitään vesipulasta. Täällä me sitten kulutamme suurinpiirtein tietämättämme jokainen kymmeniä tuhansia litroja viikossa.

Vesijälkeen voi olla vaikea vaikuttaa, sillä tarvitsemme jokapäiväisen ruokamme ja muut hyödykkeet, mutta pienillä valinnoilla mekin voimme helposti vaikuttaa vedenkulutukseemme ja näin myös vesijalanjälkeemme. Vältetään siis turhaa vedellä läträämistä, voimme säästää sillä vuodessa jo merkittävän määrän vettä. Otetaan siis haasteeksi hieman lyhyemmät suihkut, pestään täysiä koneellisia pyykkiä ja astioita, ei tiskata juoksevan veden alla ja jäähdytetään juomavetemme kannussa jääkaapissa, näin ei tarvitse laskea litratolkulla vettä viemäriin kylmää vettä odotellessa. Ja ehkäpä vähennämme kahvin juontia yhdellä kupilla päivässä, sillä jo yhden kahvikupillisen piilovesimäärä on hurjat 140 litraa. Miettikää myös mäkissä käydessänne, että yhden hampurilaisen valmistamiseen on kulunut 2400 litraa vettä. Kuinka monta lasta sillä vesimäärällä voisimme Afrikasta pelastaa?

Blog Action Day -blogiteemapäivä

Petitions by Change.orgStart a Petition »

Blogimme osallistuu tänään kansainväliseen Blog Action Day -blogiteemapäivään, jonka aikana blogien kirjoittajat ympäri maapalloa julkaisevat samaan teemaan liittyviä tekstejä. Tänä vuonna aiheena on vesi.

Blogimme tekstejä on kirjoitettu jo aiemmin tällä tai viime viikolla, mutta ne julkaistaan vasta tänään. Postauksien päivämääränä näkyy kuitenkin alkuperäinen kirjoituspäivä, joten teemapäivän tuotoksia löytyy blogistamme aiempien päivien kohdilta:

Ihminen tarvitsee vettä

Veden tuhlaus

Jätevesien puhdistus

Elimistö tarvitsee vettä

Laivajätevesille suunnitellaan täyskieltoa Itämerellä

Vesi ihmisen perusoikeutena

Muiden blogien suomenkieliset teemapäivän kirjoitukset löytyvät listattuina Blog Action Day Participants -sivulta. Mielenkiintoisia lukuhetkiä. Aihe ei ainakaan ole kuiva!

Laivajätevesille suunnitellaan täyskieltoa Itämerellä

Maailman meristä Itämeri on lähellä jokaisen suomalaisen sydäntä. Jokakesäisen sinileväesiintymät eivät jätä ketään kylmäksi, vaikka ne eivät omaa uimista ja kesänviettoa haittaisikaan. Itämeren sinilevälautat kertovat karua kieltään siitä, että äiti-meremme voi huonosti.

Itseäni hätkähdytti Helsingin Sanomissa 12.10.2010 julkaistuun uutiseen "Risteilyalukset asettavat ehtoja päästöjen täyskiellolle, Satamilla edessä suurremontti" sisältynyt tieto, että kansainvälisten säännösten mukaan alukset saavat laskea jätevesiään mereen käsittelemättöminä 22 kilometrin päässa rannasta ja käsiteltyinä 7 kilometrin päässä rannasta! Risteilyalukset eivät ole mitään pikkupaatteja: kyse on pienestä taajamasta. Aluksella saattaa olla 2000-5000 matkustajaa ja miehistön jäsentä. Jätevettä syntyy melkoisia määriä. Laivojen jätevesikäsittely ei myöskään ole kovin kummoista: uutisen mukaan puhdistamot ainoastaan desinfioivat jäteveden ja pilkkovat ja hienontavat kikkareet. Katselenko siis avoviemäriä, kun tuijottelen auringonlaskuun Ruotsin-laivan kannella?

Uutisen mukaan laivojen wc- ja talousvesistä päätyy Itämereen rehevöittäviä ravinteita saman verran kuin keskikokoisesta kaupungista. Fosforia Itämereen pääsee laivojen käymälävesistä kuusinkertainen määrä verrattuna koko Helsingin seudun 800 00 ihmisen aiheuttamaan kuormitukseen.

VTT:n arvion mukaan koko Itämeren kuormituksesta laivajätteiden osuus on kuitenkin pieni: vain 0.3 % fosforista ja 0.04 % typestä. Mutta yksittäisinä pistekuormittajina laivat ovat iso asia. Lisäksi käymäläjätevesien vaikutusta lisää se, että niiden sisältämät ravinteet ovat suoraan levien käytössä. Laivajätevesien vahingollinen vaikutus ei rajoitu pelkästään ravinnekuorman lisäämiseen: jätevedet sisältävät myös taudinaiheuttajia, raskasmetalleja ja vesieliöille haitallisia aineita.

HS:n uutisen mukaan Itämeren laivajätevesikuormaa pyritään nyt toden teolla rajoittamaan. Kansainvälinen merenkulkujärjestö IMO valmistelee jätevesien Itämereen laskemiselle täyskieltoa vuodesta 2013 alkaen. Tästä on periaatetasolla päätetty Itämeren suojelukomission Helcomin ministerikokouksessa toukokuussa Moskovassa. Kielto tulee voimaan, jos satamat pystyvät rakentamaan tarvittavat jätevesijärjestelmät. Tällä hetkellä sellaiset on vain Helsingissä, Visbyssä ja Tukholmassa.

Arvata saattaa, että varustamoissa täyskieltoa vastustetaan. Ne pelkäävät, että muut maailman herkät merialueet seuraavat Itämeren esimerkkiä. Toivottavasti ne tekevät niin!!

HS 12.10.2010

Elimistö tarvitsee vettä

Vesi on ihmisen elimistön toiminnan kannalta elintärkeä asia. Sitä tulisi saada päivässä noin 2,5 litraa. Koko määrää ei tarvitse kuitenkaan juoda, sillä saamme vettä myös ruoan joukossa, sekä aineenvaihdunnasta vapautuneena. Vettä poistuu elimistöstämme hien, virtsan, ulostuksen ja hengityksen mukana. Jo 10% nestehukka voi olla hengenvaarallinen varsinkin lapsille ja vanhuksille. Jos siis janottaa, niin kannattaa juoda. Ja paras janojuoma on tietysti vesi.

Ihmiskehosta on vettä 60-70%. Sitä on esimerkiksi kudosnesteissä, veressä ja ruuansulatusnesteissä. Vedellä on monia tärkeitä tehtäviä elimistössämme: Se on tärkein elimistön lämpötilan säätelijä, ylläpitää elimistön eri aineiden välistä tasapainoa ja happamuusastetta, veden mukana ravintoaineet imeytyvät suolistosta elimistön soluihin ja kudoksiin ja sen välityksellä munuaiset poistavat kuona-aineet virtsan mukana elimistöstä pois. Veden sanotaan auttavan myös ihon puhtauteen ja keskittymiseen, sekä vähentävän väsymystä.


Liika vedenjuonti on kuitenkin vaarallista, sillä ihminen voi saada vesimyrkytyksen. Tällöin liiallinen nesteenjuonti tiputtaa veren natriumpitoisuuden liian alhaalle ja veri laimenee. Kohtuus on siis oltava muussakin kuin alkoholin juomisessa. Myrkytystä ei kuitenkaan voi saada ihan huomaamatta, sillä se vaatii 5-10 litran päivittäistä veden nauttimista.

Vesi ihmisen perusoikeutena

Ihminen on suureksi osaksi vettä n.70 % ja ilman vettä eläminen on mahdotonta, joten olisi oikeutettua, että tämä aine olisi perusoikeus jokaiselle maapallon ihmiselle.


Hyvinvointivaltiossa elävä ihminen ei voi ymmärtää sitä, miten kehitysmaissa elävillä ihmisillä on puutetta puhtaasta vedestä. Oikeasti todella suurella prosentilla ei ole käytössään edes tyydyttävää määrää puhdasta vettä ja tämä on maapallolla suuri ongelma. Puhtaan veden puute aiheuttaa sairauksia, jotka voivat johtaa kuolemiin. Miten on mahdollista, että meillä on paljon puhdasta vettä käytössä ja kehitysmaissa ei juurikaan? Kysymys on veden epäoikeudenmukaisesta jakamisesta ihmisille. Minusta on todella väärin, että me käytämme monia litroja vettä päivässä, kun Afrikan lapsilla ei ole vettä edes juotavaksi.



Jotta kehitysmaihin saataisiin puhdasta vettä, täytyisi siellä olla riittävän hyvät vesijohtojärjestelmät. Tämä taas vaatii varallisuutta, mitä näillä mailla ei ole, joten lähtökohdat puhtaan veden saamiselle on vaikeat. Koska eihän mikään valtio vain lahjoita kehitysmaille miljoonia euroja ilman mitään vastapalvelusta. Nykyään vesi on ennemminkin kauppatavara kuin jokaisen perusoikes. Vedestä joudutaan maksamaan, vesimaksut ja pullotetut vedet, onko oikein joutua maksamaan luonnon tuotteesta? Toisaalta on, koska vesijohtojärjestelmät maksaa. Toisaalta taas ei, koska jokaisen tulisi saada tätä välttämätöntä ainetta ilmaiseksi.



Jokainen voi itse miettiä, mitä mieltä on siitä, että vesi ei ole enään jokaisen saatavilla oleva perusoikeus. Toivottavasti tulevaisuudessa maapallon jokaisella ihmisellä olisi mahdollisuus käyttää päivittäin puhdasta vettä.

Jätevesien puhdistus

Kunnolliseen jätevesien puhdistukseen tarvitaan aina kolme vaihetta: mekaaninen, biologinen ja kemiallinen vaihe.

Mekaanisessa vaiheessa jätevesi johdetaan ritilöiden läpi altaaseen, jolloin suurimmat roskat siivilöityvät vedestä. Tämän jälkeen veden annetaan seistä altaassa, jotta esim. hiekka painuu vettä raskaampana pohjalle, mistä se voidaan kerätä talteen.

Biologisessa vaiheessa hyödynnetään biotekniikkaa. Vesi johdetaan altaaseen ja siihen päästetään hajottajia mm. bakteereita, ameeboja ja sukkulamatoja. Veteen puhalletaan myös voimakkaasti happea, jotta hajoitustoiminnan seurauksena happi loppuisi vedestä. Hajoittajat syövät vedestä orgaanisia ainesosia ja niitä painuu altaan pohjalle, josta ne kerätään talteen. Ne voidaan joko polttaa, jolloin saadaan energiaa, kompostoida maa-aineeksi tai mädättää anaerobisesti, jolloin syntyy metaania, josta saadaan energiaa. Osa hajoittajista kierrätetään uudelleen veteen jatkamaan hajotustoimintaa.

Veteen on vielä kuitenkin jäänyt ravinteita, kuten typen ja fosforin yhdisteitä, jotka aiheuttavat liiallisina pitoisuuksina vesistöjen rehevöitymistä. Siksi tarvitaankin vielä kemiallinen puhdistusvaihe. Suurin osa fosforista puhdistuu, kun veteen laitetaan alumiinin tai raudan yhdisteitä, joiden kanssa reagoituaan fosforin yhdisteet painuvat pohjalle, josta ne voidaan kerätä talteen. Typen yhdisteitä hapetetaan vähemmän haitalliseen muotoon, ja suurimmissa laitoksissa typen yhdisteet voidaan nitrifikaatio-denitrifikaatiobakteerien toimintaa hyödyntäen muuttaa typpikaasuksi. Typpeä ei pienemmissä voimaloissa saadakaan täysin pois vedestä.

Lähteet Ympäristö
Pyhä-Luosto Vesi
(BIOS 3 s.105)

Veden tuhlaus

Suomella on runsaat vesivarat, mutta silti veden tuhlaus ei ole kannattavaa, koska veden kulutuksen lisääntyessä myös jäteveden määrä lisääntyy. Vettä säästettäessä vähennetään puhdistukseen kuluvia kemikaaleja sekä lämmittämiseen ja pumppaamiseen kuluvaa energiaa. Veden lotraamista kannattaa välttää paitsi talousseikkojen vuoksi, myös siksi, että sillä on yhteys ilmastonmuutokseen. Suomen kasvihuonepäästöistä noin kolmannes tulee asumisesta ja tuosta energiamäärästä keskimäärin 10-20% poistuu käyttämättömänä valumalla alas viemäristä.

Peseytymisessä kannattaa välttää ammekylpyjä, sillä ne kuluttavat viisi kertaa niin paljon vettä, kuin suihkussa käyminen, vaikka totta kai myös suihkujen vedenkulutuksessa on suuria eroja. Tuhlailun loppuminen säästää erityisesti ympäristöä ja rahaa, joten olisi hyvä miettiä, kuinka kauan kuluttaa aikaa suihkussa käydessään. Nimittäin puhtauden kannalta lyhyt suihku on aivan yhtä tehokas kuin pitkä.

Jos peset astioita käsin, muista että et koskaan tee sitä juoksevan veden alla. Se on nimittäin kaikkein tuhlailevin tapa pestä astiat. Taas jos käytät astianpesukonetta, on suositeltavaa pestä vain täysiä koneellisia.

Myös ruuan pois heittämistä voidaan pitää veden tuhlauksena, sillä ruuan kasvattamiseen ja tuottamiseen kuluu uskomattomia määriä vettä.

Voisit siis joskus miettiä, kuinka omalla kohdallasi vähentäisit veden tuhlausta ja estäisit näin omalta osaltasi ilmastonmuutoksen etenemistä.

Ihminen tarvitsee vettä

Ihmisen kehossa on vettä 60-70%, joten on luonnollista, että vesi on elämämme edellytys. Vettä tulisikin saada päivittäin keskimäärin 2,5 litraa, josta juodun veden osuus on noin 1-1,5 litraa. Fyysinen rasitus, esimerkiksi urheilusuoritus, nostaa veden tarvetta. Myös kuumalla ilmalla vettä tulisi nauttia normaalia enemmän. Ihmiskehossa vettä on esimerkiksi kudoksissa, veressä sekä ruoansulatusnesteissä. Vettä poistuu elimistöstä hien, virtsan, ulosteen ja hengityksen kautta.

Vedellä on useita tärkeitä tehtäviä ihmiskehossa. Se on tärkein elimistön lämpötilan säätelijä ja ylläpitää eri aineiden välistä tasapainoa ja happamuusastetta. Veden mukana ravintoaineet imeytyvät suolistosta soluihin ja kudoksiin. Munuaiset poistavat veden avulla kuona-aineet pois elimistöstä virtsan mukana. Lisäksi vesi on osallisena monissa elintärkeissä kemiallisissa reaktioissa elimistössämme.

Elimistön veden tarve ilmenee janon tunteena, jota hormonit säätelevät. Jos ihminen ei juo tarpeeksi, vaarana saattaa olla nestehukka. Jo 10% nestehukka voi olla hengenvaarallinen, joten siksi nesteitä kannattaa nauttia riittävästi. Liiallinen veden juonti ei kuitenkaan ole terveellistä. Siitä voi seurata vesimyrkytys, jolloin veden natriumpitoisuus laskee vaarallisen alhaiseksi. Vesimyrkytystä ei kuitenkaan saa aivan huomaamatta, sillä sen aiheuttamiseksi tulee juoda 5-10 litraa nesteitä.

Suomessa vesi kannattaa ottaa suoraan hanasta. Hanavetemme on hyvälaatuista ja puhdasta, ja ennen kaikkea, se saastuttaa vähemmän kuin kalliit pullovedet. Vesi on paras janojuoma, se ei sisällä energiaa eikä vahingoita hampaita.

Blogiteemapäivä, ilmastonmuutos ja koulumatkat

Eilisen Blog Action Day -blogiteemapäivän aikana saimme blogiimme kymmenen ilmastonmuutosaiheista kirjoitusta. Kiitokset kaikille kirjoittajille!

Kirjoituksenne on huomattu myös Suomen WWF:ssä. Miika sai kirjoitukseensa kommentin Maailman luonnonsäätiössä työskentelevältä Samilta.

Ympäristöekologian ryhmämme on osallistunut myös koulumatkaa ja ilmastonmuutosta käsittelevään kyselyyn. Tässä väliaikatietoja kyselyn tuloksista (tilanne 16.10.2009).

-Koulumatkan hiilidioksidipäästöjen määrä keskimäärin:
kaikki maat 86,3 g/km
Suomi 62,3 g/km
Kouvolan Lyseon lukio 48,8 g/km

-Kyselyyn osallistuneiden lukumäärä:
kaikki maat 57331
Suomi 1318
Kouvolan Lyseon lukio 35

-Koulumatkan pituus keskimäärin:
kaikki maat 4,7 km
Suomi 4,2 km
Kouvolan Lyseon lukio 6,9
(muutama pitkältä kulkeva nostaa koulumme keskiarvoa)

-Hiilidioksidipäästöjen määrä keskimäärin yhtä opiskelijaa kohden koko kouluvuoden aikana (190 vuorokautta):
kaikki maat 154 kg
Suomi 99 kg
Kouvolan Lyseon lukio 128 kg

Tässä pari aiheeseen liittyvää videota You Tubesta:


Lähde: YouTube, Ooops


Lähde: YouTube, Sea Level Rising

Hyvää syyslomaa kaikille!

Jari

PS. Elokuvat "Katastrofin aineksia" ja "Pingviinien matka" toteutuvat tilausnäytöksinä ympäristöekologian ryhmällemme Kino Kouvossa ennalta ilmoitetun aikataulun mukaisesti.