Kouvolan Lyseon lukion ympäristöekologian kurssilaiset keräävät tänne ajankohtaisia ympäristöaiheisia uutisia ja kommentoivat niitä.
Koulun viralliset kotisivut löydät tästä linkistä ja opettajan henkilökohtaisen blogin täältä.
perjantai 16. lokakuuta 2009
Blogiteemapäivä, ilmastonmuutos ja koulumatkat
Kirjoituksenne on huomattu myös Suomen WWF:ssä. Miika sai kirjoitukseensa kommentin Maailman luonnonsäätiössä työskentelevältä Samilta.
Ympäristöekologian ryhmämme on osallistunut myös koulumatkaa ja ilmastonmuutosta käsittelevään kyselyyn. Tässä väliaikatietoja kyselyn tuloksista (tilanne 16.10.2009).
-Koulumatkan hiilidioksidipäästöjen määrä keskimäärin:
kaikki maat 86,3 g/km
Suomi 62,3 g/km
Kouvolan Lyseon lukio 48,8 g/km
-Kyselyyn osallistuneiden lukumäärä:
kaikki maat 57331
Suomi 1318
Kouvolan Lyseon lukio 35
-Koulumatkan pituus keskimäärin:
kaikki maat 4,7 km
Suomi 4,2 km
Kouvolan Lyseon lukio 6,9
(muutama pitkältä kulkeva nostaa koulumme keskiarvoa)
-Hiilidioksidipäästöjen määrä keskimäärin yhtä opiskelijaa kohden koko kouluvuoden aikana (190 vuorokautta):
kaikki maat 154 kg
Suomi 99 kg
Kouvolan Lyseon lukio 128 kg
Tässä pari aiheeseen liittyvää videota You Tubesta:
Lähde: YouTube, Ooops
Lähde: YouTube, Sea Level Rising
Hyvää syyslomaa kaikille!
Jari
PS. Elokuvat "Katastrofin aineksia" ja "Pingviinien matka" toteutuvat tilausnäytöksinä ympäristöekologian ryhmällemme Kino Kouvossa ennalta ilmoitetun aikataulun mukaisesti.
torstai 15. lokakuuta 2009
Toinen huono näkökulma
Ajatellaan vaikka, että Suomeen tulisi välimeren ilmasto. Näin voisi käydä jos kasvihuone ilmiö voimistuisi entisestään, mutta sulava jää ei pysäyttäisi golf virtaa. Useat eliölajit kokisivat muutoksen tuhoisana, mikä ei tietenkään ole hyvä asia. Mutta ihmiset voisivat makoilla rannoilla pidempään ja ehkä itsemurhat, masentuneisuus ja alkoholin käyttö vähenisi lisääntyneen lämmön seurauksena. Pimeää olisi kyllä edelleen..
En kuitenkaan toivo että näin käy. Liikaa eläimiä kuolisi ja kuuluuhan talvi ja kylmyys osaksi Suomea. Ilmastonmuutoksesta on vaikea keksiä mitään positiivista ja kaikki sekin mitä siitä saa irti on teennäistä ja "ihmis itsekästä". Eiköhän se siis ole enemmänkin huono kuin hyvä asia, niinkuin monesti on jo todettu.
Blogiteemapäivä: Ilmastonmuutos
Ilmastonmuutoksen hillitsemiseen tarvitaan kuitenkin muutakin kuin uusia tekniikoita ja utopistisia suunnitelmia. Myös omilla valinnoilla ja teoilla voi ehkäistä ympäristön saastumista. Jokainen voi istuttaa vuodessa yhden puun ja reipastua kävelemään tai pyöräilemään kouluun ja työpaikalle. Julkinen liikenne on autoa parempi vaihtoehto ja autolla ajaessa kannattaa suosia kimppakyytejä ja välttää tyhjäkäyntiä. Vanhoista verhoista saa uusia vaatteita ja kirpputorilta voi tehdä löytöjä. Kotimaiset tuotteet ja lähiruoka eivät rasita niin paljon ympäristöä kuin tuontituotteet, sillä kuljetusmatkat lyhenevät. Vettä kannattaa säästää niin suihkussa kuin hampaita pestessäkin ja jätteet on muistettava kierrättää. Ei kannata myöskään tuijottaa liikaa ”parasta ennen”-päivämääriä, sillä ruokaa menee turhaan hukkaan.
Siispä kaikki joukolla tekemään pieniä muutoksia ilmaston hyväksi, muulloinkin kuin blogiteemapäivänä.
Keskustelu luo pohjan toiminnalle...
Kuullessani sanan ilmastonmuutos tai ilmaston lämpeneminen en yleensä kiinnitä siihen pahemmin huomiota. On paljon helpompaa vain sivuuttaa asia sitä pahemmin miettimättä, vaikka asia sinänsä on tärkeä. Toistuvathan nuo sanat nykyisin milloin missäkin. Alkutalvesta kun tulee vain räntää, jos nyt sitäkään, kuulee ihmisten usein puhuvan, että tämä nyt on sitä ilmaston lämpenemistä. Sadetta useimmiten joulun aikaan, eikä lunta mailla halmeilla. Pääseekö joulupukkikaan tulemaan vai pitääkö kuuraparran ostaa helikopteri? , muistuu mieleeni jo lapsuudenaikaisesta joululaulusta. Ihmiset eivät kuitenkaan muista tai tiedä mitä sanalla ilmasto edes tarkoitetaan. Se kun tarkoittaa pitkän aikavälin, yleensä noin 30 vuoden ajanjakson tilastollista sään keskiarvoa. Kesällä aurinkotuolilla makoillessa ei niitä räntäkelejä enää muistella. Ihmiset kun tuppaavat unohtamaan niin nopeasti. Mietitään sen hetkistä säätä, ei kokonaisuutta. Kun nyt on hyvä sää ilmastonmuutosta ei ole, eikä tule, mutta huonon sään koittaessa se on itsestäänselvyys.
Ei ihmekään jos ilmastonmuutoksen puolesta on vaikea toimia, jos ihmiset unohtavat nopeasti, eivät kiireiltään ehdi, heitä ei kiinnosta tai eivät vain välitä. Mitä ilmastonlämpenemisen puolesta sitten voi tehdä? Tässä muutamia esimerkkejä...
- vältä turhaa lentomatkustusta, suosi junia
- suunnitellessasi talon rakentamista, ota selvää matalaenergiataloista. Voit joutua pulittamaan rakennuskustannuksissa vähän enemmän, mutta kulut korvaavat nopeasti itsensä
- älä jätä valoja palamaan itsekseen ja aina kun mahdollista osta energiansäästölamppu, niiden kestoikä on monikymmenkertainen ja kulutus murto-osa hehkulampusta
- jos vain mahdollista käytä polkupyörää, liiku kävellen, vältä yksityisautoilua ja suosi joukkoliikennettä
- älä osta sellaista mitä et tarvitse, korjaa vanha
- suosi lähi- ja kasvisruokaa
- puhu ja informoi asiasta lehdissä, netissä, haasta ihmiset ja yhteiskunta toimimaan
Poliitikot vetoavat helposti ilmastonmuutokseen liittyvissä toimissa talouteen. On huolehdittava siitä, että talous pyörii ja rahaa tulee. Ilmastonmuutoksen pysäyttämiseen tähtääviä toimia vastustavat poliitikot eivät ymmärrä, että taloutta voidaan käyttää hyväksi ilmastonmuutoksen torjunnassa. Taloudella on nykymaailmassa eniten valtaa. Ehkä juuri sen avulla voisimme saada oman sinisen planeettamme pelastetuksi. Raha ratkaisee. Rahalla on valtaa. Kohdentamalla ja tukemalla varoja voidaan saada paljon aikaan. Sitä paitsi uskon, että maailman varojen ilmastonmuutoksen hidastamiseen sijoittamatta jättäminen nielee paljon enemmän rahaa kuin sen tukeminen. Lisääntyvät luonnonmullistukset ja merenpinnan nousu saa helposti aikaa miljardi ellei biljoonatappiot. Korjauksiin käytettävät varat voisi paljon mieluummin käyttää ehkäisevästi.
Ilmastonmuutos on kuin onkin skeptikoista riippumatta totta. Asian kieltäminen ei auta, vaikka jotkut sitä yrittävätkin. Parempi toimia nyt kuin vasta sitten kun ollaan saatu enemmän tuhoa aikaan ja niiden korjaaminen ja hillitseminen on vaikeampaa tai jopa mahdotonta. Toivottavasti teemapäivä saa ihmiset pysähtymään ja miettimään. Ja vielä miettimisestä tekoihin.
Lisää tietoa ilmastonmuutoksesta ja sen torjunnasta:
Ilmastonmuutos vai Ilmastonvaihtelu
Se on ollut mm. maankohoamisen ja valtamerten pinnankorkeuksien muutoksien aiheuttamana välillä järvi ja välillä meri. Muutokset jatkuvat nyt sekä tulevaisuudessa.
Itämeren alueen suuri ilmastollinen vaihtelevuus johtuu Itämeren sijainnista Pohjois-Atlantin läheisyydessä. Erityisesti talvella ilmakehässä puhaltavat usein voimakkaat länsituulet, jolloin Pohjois-Atlantilla syntyneet matalapaineet kulkeutuvat Itämeren alueelle. Ne tuovat mukanaan kosteaa ja lämmintä ilmaa, joka havaitaan runsaina sateina ja keskimääräistä lämpimämpinä ajanjaksoina.
Tiedemiehet ovat kuitenkin vahvasti sitä mieltä että ilmastonmuutos vaikuttaa mereen vahvemmin kuin ilmastonvaihtelu varsinkin nyt viimeisten 30 vuoden aikana. Itämeren ekologinen tukirakenne on siis vahvasti muuttumassa joka vaikuttaa koko ravintoverkkoon.
BACC- raportin päätulos on, että ilman lämpötila on kohonnut Itämeren alueella 0.07 ºC vuosikymmenessä(BACC = BALTEX Assesment of Climate Change).
Ilmastonmuutos
Ilmastonmuutoksella tarkoitetaan merkittävää pitkän aikavälin muutosta globaalisesti. Ilmastonmuutos on hyvin vakava asia ja myös hyvin suuri uhka eläimille, sekä ihmisille. Osa eläimistä tulee kuolemaan sukupuuttoon jos asialle ei tehdä mitään. Sen myötä myös ihmiskunta tulee kärsimään kasvihuone kaasujen aiheuttamista muutoksista.
Ilmastonmuutos ei jakaudu tasaisesti kaikkialle ja ns. tasa-arvoisuus ei toteudu siinä mielessä, sillä ilmaston muutoksesta kärsivät eniten kehitysmaat, vaikka ne tuottavat vähiten saasteita. Ilmastonmuutos on seurausta pääasiassa fossiilisten polttoaineiden käytöstä ja metsien hävittämisestä, jotka lisäävät lämpöä sitovien kaasujen määrää ilmakehässä. Kasvihuonekaasuja ovat mm. CO2 (=hiilidioksidi), CH4(=metaani, yksittäisen metaani molekyylin vaikutus on jopa 20 kertaa suurempi kuin yhden hiilidioksidi molekyylin) ja O3(= otsooni, joka sijaitsee alailmakehässä). Suurin osa CO2 päästöistä tulee mm. autoilusta ja metaania mm. lihatuotannosta, sekä riisipeltojen vettyneestä maaperästä. Emme voi syyttää pelkästään kehitysmaissa olevia ihmisiä siitä, että he viljelevät paljon riisiä josta aiheutuu metaani päästöjä, sillä he tekevät sitä elääkseen ja taatakseen toimeentulonsa, Yhdysvallat nimittäin aiheuttavat eniten kasvihuonekaasuja ja myös Suomi tulee valitettavan hyvin perässä. Ilmastonmuutos aiheuttaa mm. kuivuutta, merenpinnan nousemista, jäätiköiden sulamista, myös ikiroudan ja tietysti lämpötilan nousua (eniten pohjoisella pallonpuoliskolla). Kehitysmaat tulevat kärsimään eniten, sillä ne ovat riippuvaisia viljelystä ja viljelysmaiden suolaantuminen, kuivuus , hirmumyrskyt, merenpinnan nousu, äärimmäiset sää ilmiöt ja nälänhätä koettelevat niitä. On myös arviotu, että miljoonat ihmiset tulevat kärsimään puhtaan juomaveden puuttesta, joka taas johtuu jäätiköiden sulamisesta. Ravinnon maailmanlaajuisen hinnan odotetaan nousevan ilmastonmuutoksen vuoksi 40%, mikä tarkoittaa sitä että monia ihmisä odottaa hyvin todennäköisesti nälkäkuolema. Tälloin syntyy hyvin helposti noidankehä puhtaan juomaveden- ja ravinnonpuutteesta. Luin, että Kööpenhaminassa järejestetään jolukuun alussa kokous, jossa laaditaan uusi ilmastosopimus.( Greenpeace ja WWF työskentelevät hyvin hyvin aktiivisesti ilmastonmuutosta vastaan ja varsinkin sen hillitsemisen puolesta)
Pelkästään isot tekijät eivät vaikuta vaan myös yksittäisen ihmisen teot vaikuttavat kasvihuonekaasujen määrään. Jokainen ihminen voi ihan arkipäiväisilä teoilla vaikuttaa siihen millainen maailman ilmasto tulee olemaan tulevaisuudessa. Standby-sivuston (http://energy.failedrobot.com/standby.html) avulla näkee montako puuta pitäisi istuttaa, omien hiilidioksidipäästöjen kompenssoimiseksi. Tässä muutamia arkipäiväisiä keinoja joita ihan tavallinen lukiolainenkin voisi harkita:
- pyörällä vai skootterilla?
- standby tilojen käytön vähentäminen
- valojen sammutus huoneesta poistuessa jo kymmeneksi minuutiksi
- riisin sijaan perunaa (silloin tällöin)
- lihan sijaan kasvisruokia (myös silloin tällöin)
-jätteiden lajittelu (kannattaa aina, eikä vie paljon aikaa)
-kierrätys
Jos jokainen ihminen tekisi edes jotain ilmastonmuutoksen hidastamiseksi, niin se vaikuttaisi paljon tulevaan, joten kaikkien tulisi miustaa että jokaisella on mahdollisuus vaikuttaa asiaan ihan pienilläkin teoilla. Ilmastonmuutosta ei voida enään pysäyttää, mutta sitä voidaan hidastaa, joten näyttäkäämme, että ilmasto ei lämpene liikaa ainakaan meidän sukupolvemme aikana. Tehkäämme siis kaikki jotain, että tulevaisuus ei olisi yhtä synkkä kuin sen ennustetaan olevan.
Pienistä puroista modostuu suuri joki...
Tässä on esimerrkejä asioista, joita jokainen lukiolainen voisi harkita päivittäin:
-Pyörällä/kävellen vai mopolla?
-Erilaiset ostokset (tarvitseeko kyseistä asiaa välttämättä) +katsoo minkälaisia tuotteita suosii.
-Omien jätteiden lajittelu.
-Valojen käyttö kotona.
-Suihku vai kylpyammeessa kylpeminen?
Näitä asioita on todella monia, joita jokainen voi itsekseen harkita ja toteuttaa. Pidetään siis mielessä jokainen meistä vaikuttaa osaltaan ympäristöömme!
Kuka kärsii eniten ilmastonmuutoksesta?
Meillä kulutusyhteiskunnassa päästöt tulevat suurimmaksi osaksi autoista, kulutustavaroista, lentokoneiden päästöistä ja talvisin suurten asuntojen lämmittämisestä. Entäs sitten kehitysmaissa? Suurin osa sieltä tulevista päästöistä tulee eloonjäämisestä. Monilla ei ole muuta mahdollisuutta kuin viljellä riisiä, raivata metsää tai kasvattaa karjaa. Meillä mahdollisuus valintaan kuitenkin on.
Kehitysmaat ovat hyvin riippuvaisia maataloudesta, joka taas on riippuvainen ilmastosta. Viljelysmaiden suolaantuminen, kuivuus, hirmumyrskyt, merenpinnan nousu, äärimmäiset sääilmiöt ja nälänhätä tuntuvat kaukaisilta ongelmilta suomalaisen silmissä, mutta totuus on kuitenkin karua. Ravinnon maailmanlaajuisenhinnan odotetaan nousevan ilmastonmuutoksen vuoksi 40%, jonka vuoksi miljoonia ihmisiä odottaa nälkäkuolema. Noidankehä syntyy helposti puhtaan juomaveden- ja ravinnonpuutteesta. Sairaudet, kuten malaria ja ripuli tulevat yleistymään huomattavasti. Jos meille harmiton ripuli tappaa nytkin jo neljä miljoona alle viisivuotiasta lasta kehitysmaissa vuosittain, mikä on sitten tilanne parin vuoden päästä ilmastonmuutoksen edelleen kiihtyessä?
Kukaan tuskin enää pystyy välttymään ilmastonmuutoksen seurauksilta, mutta on kuitenkin todettava, että ensimmäisenä tulilinjalla ovat kehitysmaat. Ilmastonmuutoksen pysäyttäminen vaatii ihmisiltä mahdottomuuksia, vaikka teollisuusmaat lopettaisivat päästöjen tuottamisen kokonaan, sekään ei riittäisi pysäyttämään ilmastonmuutosta. Ilmastonmuutosta on kuitenkin mahdollista hidastaa niin etteivät vahingot olisi ylitsepääsemättömiä. Yksi hyvä vaikutustapa on media ja erilaiset kampanjat, kuten tänään käynnissä oleva Blog Action Day (http://www.blogactionday.org/) jonka tarkoituksena on juuri kiinnittää huomio maailmanlaajuiseen ilmasto-ongelmaan. Jo omat pienet ympäristöteot muuttavat kasvihuonekaasujen määrää - ja jopa auttavat säästämään rahaa.
Blogiteemapäivä ilmastonmuutos
Kirjoittelen nyt blogiteemapäivän kunniaksi (Blog Action Day, http://www.blogactionday.org). Luin WWF:n sivuilta että ilmastonmuutos on erittäin vakava uhka sekä luonnolle että ihmiselle. Sen vaikutuksia ovat esimerkiksi myrskyjen ja tulvien sekä vesipulaan johtavien kuivuuskausien yleistyminen. Useat lajit, kuten jääkarhu ja pingviinit, ovat vaarassa kuolla sukupuuttoon ilmastonmuutoksen takia.
WWF työskentelee aktiivisesti ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Se toimii niin neuvottelupöytien ääressä kuin ruohonjuuritasolla. Nyt on se aika muuttaa tapoja, ei ilmastoa!
Siinä ohella luin myös kokouksen tulevan Kööpenhaminassa ilmastokokouksessa 7.–18.12.2009, jolloin päätetään maapallon tulevaisuudesta.
Blogiteemapäivä: ilmastonmuutos
Katsoin hyvän kotimaisen, palkitun dokkarielokuvan Venus-teoria. Siinä oli runsaasti kiinnostavia ja pelottaviakin faktoja:
Ihmisten toiminnasta tulee joka vuosi ilmakehään yhtä paljon kasvihuonekaasuja kuin sadasta suuresta tulivuorenpurkauksesta.
Amazonin sademetsä saattaa isolta osin tuhoutua ilmastonmuutoksen takia. Jo se että sadekausi lyhentyisi vaivaiset kaksi viikkoa ilmastonmuutoksen takia, voi ajaa Amazonin sademetsän sellaiseen syösykierteeseen, että koko laaja metsäalue tuhoutuu.
Meriin sitoutuu tällä hetkellä noin puolet fossiilisista polttoaineista ilmaan vapautuvasta hiilidioksidista. Meret ovat siis tärkeä hiilinielu. Merten kyky sitoa hiilidioksidia kuitenkin heikkenee merten lämmetessä, jolloin ilmastonmuutos voimistuu.
Meriä lämmittää myös arktisen merijään sulaminen. Jäätikkö toimii kuin jättiläispeili, joka heijastaa auringon säteitä pois. Kun jää sulaa, auringon lämpö imeytyy tehokkaasti meriin.
Merien pohjassa on metaanihydraatteja, varastoituneena paljon hiilidioksidiakin voimakkaampaa kasvihuonekaasua. Lämpenevistä meristä nämä metaanihydraatit voivat vapautua ilmaan, jolloin ilmaston lämpeneminen kiihtyy hyvin nopeasti ja hyvin äkillisesti. Seurauksena voi olla ns. kostea kasvihuoneilmiö, joka voi suistaa maapallon Venuksen kaltaiseksi kuumaksi pätsiksi. Onneksi tutkijat pitävät kosteaa kasvihuoneilmiötä HYVIN epätodennäköisenä (silti ainakin teoriassa mahdollisena) vaihtoehtona.
Blogiteemapäivänäkin lajeja kuolee sukupuuttoon
Hurjimpien arvioiden mukaan jopa puolet maapallon kasvi- ja eläinlajeista voi kuolla sukupuuttoon ilmastonmuutoksen seurauksena. Ahtaimmalla on arktisen alueen lajit. Arktinen alue lämpiää eniten eivätkä arktiset lajit voi kovin paljon paeta pohjoisemmaksi. Vastaan tulee Jäämeri. Kaiken lisäks maapallon pallonmuotoisuudesta johtuen pinta-ala on pohjoisempana pienempi kuin hiukka etelämpänä.
Lisää tietoa täältä: http://ec.europa.eu/environment/climat/campaign/news/news05_fi.htm.
Siellä on myös hyvä tietovisa (mun mielestä kysymysten vaikeustaso sopiva) ja hauska video siitä miten jokainen voi olla supersankari. Kun vähän aattelee toimintaansa, voi myös estää ilmaston muutosta.
sunnuntai 11. lokakuuta 2009
Pelikonsolien, kännykkälatureiden ja digiboksien sähkönkulutus
Jarmo Vestolan artikkeli MVnetissä on koonnut useista lähteistä mielenkiintoisia faktoja. Myös Xbox-pelikonsoli, Wii-pelikonsoli ja ladattavien paristojen latauslaite kuluttavat energiaa pistorasiassa kiinni ollessaan, vaikkei näissä laitteissa edes pala mitään punaista valmiustilan valoa. Wii-pelikonsoli kuluttaa valmiustilassa erityisen paljon energiaa, jos WiiConnect 24 -toiminto (oranssi valo konsolin etupaneelissa) on jätetty päälle. Tosin kaiken kaikkiaan Wii kuluttaa silti paljon vähemmän sähköä kuin Xbox.
Kotitalouksien sähkönkulutus onkin kaksinkertaistunut 20 vuodessa. Jopa 10 prosenttia kotien sähköstä kuluu laitteiden valmiustilaan. Suomen noin 2,4 miljoonaa digiboksia kuluttavat sähköä 0,4 terawattituntia vuodessa. Jos niitä ei pidettäisi jatkuvasti valmiustilassa, kulutus laskisi 0,3 terawattituntia. Ellei digiboksissa ole virtakytkintä, josta valmiustilankin saa sammutettua, digiboksin johto kannattaa käytön jälkeen irrottaa pistorasiasta, mikäli digiboksimalli on sellainen, ettei koko muisti nollaudu ilman sähköä.
Yllättävää on mielestäni se, että sähköllä toimiva pyyhekuivain kuluttaa vuodessa sähköä enemmän kuin saunominen kaksi kertaa viikossa vuoden ajan (1,5 tuntia kerrallaan). Jopa pyykinpesukone saattaa kuluttaa sähköä koko ajan, ellei pistoketta ole irrotettu pistorasiasta. Jos kaikkien suomalaisten turhaan valmiustilassa (stand-by) olevat laitteet olisi sammutettu kokonaan, uutta ydinvoimalaakaan ei tarvittaisi.
Lähteet:
http://www.tietokone.fi/uutiset/2008/laturi_ilman_kannykkaa_tuhlaa_energiaa
http://www.mvnet.fi/index.php?osio=Sekalaista&sivu=Laitteiden_virrankulutus
http://www.helen.fi/pdf/kulutusluvut.pdf