Opiskelijapalautteita ympäristöekologian kurssista

Säilöttyjä unelmia: karuja ihmis- ja eläinkohtaloita



Elokuvatraileri Filmtrailer.com in kanssa

Syksyn 2012 ympäristöekologian kurssin aluksi osa opiskelijoista kävi katsomassa Kouvolan kaupunginkirjasto-maakuntakirjaston Mediamajassa yleisönäytöksenä esitetyn "Säilöttyjä unelmia" -elokuvan. Tässä opiskelijoiden kurssipalautteita elokuvasta:

”Elokuva 'Säilöttyjä unelmia' oli dokumentti säilyketölkin ja sen sisällön matkasta kaupan hyllylle. Siinä kuvattiin ihmisten ankeita oloja ja myös eläinten raakaa kohtelua. Itse olin vaikuttunut siitä, ettei mitään kaunisteltu. Eläinten huonot olot ja teurastukset näytettiin. Tämä todennäköisesti sai ihmiset miettimään lihansyöntiä tai sitten sitä, miten voimme parantaa eläinten olosuhteita. Elokuva sai myös miettimään, miten voimme parantaa toisten ihmisten olosuhteita, esimerkiksi kaatopaikalla elävien ihmisten olosuhteita. Itse pidin dokumentista ja se sai myös minut miettimään.”

”Elokuva 'Säilöttyjä unelmia' on ruuan, yksityiskohtaisemmin purkkivalmisteiden, valmistamisesta kertova ja ihmisten elämänoloihin paneutuva mielenkiintoinen katselukokemus. Tässä elokuvassa näytetään, kuinka paljon raaka-aineita ja aikaa menee kaupasta löytyvän säilykkeen valmistamiseen ja millaisia ihmisiä työskentelee tämän valmistusprosessin eri vaiheissa. Omalla tavallaan pidin tästä elokuvasta, koska se näyttää hyvin, mitä oikeasti tavaroiden valmistuksen takana piilee, eikä jätä sitä vain siihen, kuinka helppoa tällaisen säilykkeen saanti kaupan hyllyltä on – ja suhteellisen halvalla. Elokuva oli myös hyvin erilainen kuin elokuvat ja dokumentit, joita olen aikaisemmin katsonut. Ihmisten tarinat olivat myös hyvin mielenkiintoisia. Sai tietää heidän taustaansa ja kuinka tai miksi he ovat tekemässä tätä työtään. Huonoksi sanoisin hyppimisen; ensin oltiin paikassa A, mentiin paikkoihin B ja C, sitten palattiin taas A:han. Se teki välillä katsomisesta sekavaa. Toinen huono puoli ainakin henkilökohtaisesti oli eläinten tappaminen, mitä ei kestänyt katsoa. Kokonaisuutena elokuva oli mielenkiintoinen ja herätti kyllä ajattelemaan. Tarinoiden ansiosta se sai tajuamaan, kuinka paljon tarvitaan tavaroiden valmistamiseksi.”

”Elokuva 'Säilöttyjä unelmia' oli melko huono. Ihmisiä pyrittiin sympatisoimaan, mutta ainakaan minua ihmisten 'synkät kohtalot' eivät juuri kiinnostaneet. Eläinten kohtelusta sai todenmukaisen kuvan, mutta silti otokset olivat erittäin raakoja. Elokuvakokemukseen vaikutti myös se, ettei tekstityksiä nähnyt lukea muiden takaa ja kielet olivat tuntemattomia. Myös äänet olivat huonot, ja elokuva oli liian pitkä.”

”Kävin katsomassa elokuvan 'Säilöttyjä unelmia'. Se kertoi säilykepurkin ja sen sisällön matkasta meidän kauppoihimme. Elokuva antoi miettimisen aihetta. Ennen elokuvan näkemistä minulla ei ollut harmainta aavistustakaan raaka-aineiden alkuperästä. Pieni järkytys oli se, että raaka-aineet tulevat niin eri puolilta maailmaa vain yhden säiulykepurkkimuonan takia. Elokuvan haittapuolena oli ehkä lievähkö pitkäveteisyys. Kaikista raaka-aineiden tuottajista kerrottiin pitkät tarinat. Jos elokuva olisi ollut hieman tiiviimpi, sen sanoma olisi iskostunut katsojien päähän paremmin. Nykyisessä muodossaan elokuvan lopussa iski pieni väsymys, mikä taas vaikuttaa keskittymiseen ja sitä kautta ajattelemiseen. Tärkeä voimakeino elokuvasa oli eläinten kohtelun näyttäminen. Se antoi varmasti monelle katsojalle ajattelemisen aihetta. Myös minulle.”

”Kävin katsomassa elokuvan 'Säilöttyjä unelmia', joka esitettiin maakuntakirjaston Mediamajassa. Elokuvaan mennessäni ajattelin, ettei elokuva ole mielenkiintoinen, mutta kun elokuva alkoi, kiinnostuin heti ja seurasin tarkasti koko elokuvan. Elokuvasta minulle jäi päällimmäisenä mieleen eläinten tappaminen. Ne olivat elokuvan kannalta tärkeitä, koska niiden avulla katsoja saatiin ymmärtämään, mistä on kyse. Huonojakin puolia elokuvalla oli. Elokuvassa oli keskellä tylsä vaihe, jolloin elokuva ei edennyt mihinkään. Myös eläinten tappamista olisi voitu edes vähän sensuroida. Huomasin elokuvan aikana, etteivät kaikki edes pystyneet katsomaan sitä kokonaan, koska kaikki näytettiin niin suoraan. Mitään ei jätetty näyttämättä. Kaiken kaikkiaan elokuva on katsomisen arvoinen, jos on pohtinut, mistä ruoka ja liha ovat peräisin, millaisissa olosuhteissa eläimet kasvavat ja kuinka suuren hiilijalanjäljen ne saavat aikaan. Suosittelen elokuvaa siis kaikille, jotka ovat kiinnostuneet maataloudesta ja biologiasta! ****”

Webinaari ilmastonmuokkauksesta

Filosofian tohtori Hannele Korhosen webinaari "Lyhyt katsaus ilmastonmuokkaukseen" 8.11.2012.

Marraskuun alussa saimme nauttia suorasta webinaarista (live-luennosta netin kautta), jossa Ilmatieteen laitoksen tutkija Hannele Korhonen kertoi ilmastonmuokkauksesta. Webinaari oli osa TULUVAT-hanketta. Kouvolan Lyseon lukion 110-vuotisen historian ilmeisesti ensimmäinen webinaari ihastutti opiskelijoita:

”Nykyaika on toden totta kohdannut Lyseon lukion! Kouvolan Lyseon lukion opiskelijoilla oli mahdollisuus osallistua luennolle, joka pidettiin toisesta kaupungista Internet-yhteyden avulla. Luennon piti Ilmatieteen laitoksen tutkija Hannele Korhonen ja aiheena oli ilmastonmuokkaus. Luennolla käytiin läpi muutamia ideoita, joilla voitaisiin estää maapallon lämpenemistä. Näistä kahteen keskityttiin eniten, koska niiden toteuttaminen olisi taloudellisesti kannattavinta. Korhonen kertoi laajasti ilmastonmuokkaussuunnitelmista. Esitystä oli myös mukava seurata, koska opiskelijoille annettiin paperiversiot kuvista, joita Korhonen näytti Internetin kautta. Tämä oli ensimmäinen webinaarini, eikä minua haittaisi, vaikka näitä olisi enemmänkin. Kuva- ja ääniyhteys toimivat hyvin ja yleisön kysymyksetkin otettiin huomioon. Toisaalta vierailevat luennoitsijat ovat yhä suosiossani.”

"Haluaisin vielä antaa positiiviset kommentit web-luennosta, joka oli jokaisen minuutin arvoinen. Puhuja esitti asiat selkeästi ja johdonmuksisesti, mistä tietysti aiheen lisäksi tykkäsin tosi paljon (tuli taas sellainen 'ah, yliopisto' -hetki)."

Vierailevat luennoitsijat

Norppakuvaaja Juha Taskinen esiintyi 5.11.2012 kahteen kertaan omassa koulussamme sekä kertaalleen kirjaston Mediamajassa, jossa kaksi opiskelijaamme haastatteli Taskista. Kuva: Sami Hammouda, Mediamaja.

Eniten kiitosta saivat vierailevat luennoitsijat. Meillä kävi esitelmöimässä mehiläistenhoitaja ja eläinoikeusjärjestön edustaja. Kohokohtana saimme vieraaksemme myös norppakuvaaja Juha Taskisen. Illalla kaksi opiskelijaamme vielä haastatteli Taskista kirjaston Mediamajassa.

Opintoretki Hartwallin tehtaille

Limsapullojen aihioita, joista kuumassa paineilmalla puhaltamalla saadaan muotin avulla tehtyä virvoitusjuomapulloja.

Kurssin lopuksi vierailimme 30.11.2012 Hartwallin Lahden tehtailla. Tavanomaisen tuotantolaitoskierroksen ja maistiaisten lisäksi saimme nauttia erityisluennosta, jossa esiteltiin Hartwallin ympäristövastuuta. Hartwallin tehdas Lahdessa on yksi maailman automatisoiduimpia virvoitusjuomatehtaita.

Valmistetun tuotteen vesijalanjälki on noin kolminkertainen lopputuotteen määrään verrattuna eli virvoitusjuomalitran valmistamiseen on kulunut noin kolme litraa vettä, mikä on yksi maailman tehokkaimmista luvuista. Yhden virvoitusjuomapullollisen hiilijalanjälki on noin 200 grammaa. Maustamattoman pullotetun kivennäisveden hiilijalanjälki on noin 38,4 grammaa (hiilidioksidiekvivalentteina) per 0,5 litraa.

Makeutusaine stevia tuodaan Etelä-Amerikasta ja Pepsin makusiirappi Isosta-Britanniasta. Tölkit tulevat kokonaisina (kansi irti) lähinnä ulkomaisilta tehtailta. Muovipullot tulevat pieninä aihioina (kuva), joissa kierteet ovat valmiina. Muovipullosta puolet voi olla kierrätettyä muovimateriaalia, kun taas tölkkien alumiinia on mahdollista kierrättää lähes loputtomasti. Käytetyistä muovikorkeista voidaan valmistaa esimerkiksi fleece-kangasta. Yksi lasipullo kiertää hieman yli 30 kertaa eli se voi olla kierrossa vaikkapa 30 vuotta.

Kirja-arvosteluja

Oppikirjojen lisäksi opiskelijat lukivat myös kaunokirjallisia teoksia, joissa käsitellään ympäristöekologisia aiheita, esimerkiksi ilmastonmuutosta ja eläinten oikeuksia. Näin pääsimme tarkastelemaan sitä, kuinka tieteellisiä asioita käsitellään romaaneissa ja kuinka kaunokirjallisilla teoksilla on mahdollista vaikuttaa ihmisten asenteisiin. Seuraavista kirjoista julkaisimme arvosteluja myös nettisivuillamme:

-Risto Isomäki: Herääminen (arvostelu löytyy tästä linkistä)
-Risto Isomäki: Sarasvatin hiekkaa (arvostelu löytyy tästä linkistä)
-Risto Isomäki: Litium 6 (arvostelu löytyy tästä linkistä)
-Jussi Viitala: Miten maailma loppuu? (arvostelu löytyy tästä linkistä)
-Antti Tuomainen: Parantaja (arvostelu löytyy tästä linkistä)
-Johanna Sinisalo: Linnunaivot (arvostelu löytyy tästä linkistä)
-Eija Lappalainen & Anne Leinonen: Routasisarukset (arvostelu löytyy tästä linkistä)
-Carl Honoré: Slow - Elä hitaammin (arvostelu löytyy tästä linkistä)
-Colin Beavan: Ekovuosi Manhattanilla (arvostelu löytyy tästä linkistä)
-Alan Weisman: Maailma ilman meitä (arvostelu löytyy tästä linkistä)
-Stephen Mills & Roger Fouts: Simpanssini Washoe - yhteinen matkamme (arvostelu löytyy tästä linkistä)
-Shirley C. Strum: Melkein ihmisiä - matka paviaanien maailmaan (arvostelu löytyy tästä linkistä)
-Dian Fossey: Sumuisten vuorten gorillat (arvostelu löytyy tästä linkistä)
-Eugene Linden & Francine Patterson: Koko - puhuva gorilla (arvostelu löytyy tästä linkistä)
-Joy Adamson: Perheeseemme kuuluu leijona (arvostelu löytyy tästä linkistä)
-Joy Adamson: Elsa perustaa perheen (arvostelu löytyy tästä linkistä)
-Veikko Huovinen: Puukansan tarina (arvostelu löytyy tästä linkistä)

Vuosi 2012 historian lämpimimpiä

Maailman ilmatieteen järjestö ilmoitti keskiviikkona vuoden 2012 mahtuvan mukaan kymmenen lämpimimmän mitatun vuoden joukkoon. WMO:n johtaja Michael Jarraud kommentoi, että ilmastonmuutos etenee silmiemme alla. Qatarin Dohassa valtiot neuvottelevat, miten edetään kaikkia sitovaan ilmastosopimukseen vuonna 2015. 

Tammikuun ja lokakuun välinen aika oli yhdeksänneksi lämpimin vuoden 1850 jälkeen, jolloin ilmastotietoja alettiin kerätä. Myös mantereiden ja merian pintalämpötila oli vuonna 2012 0.45 astetta korkeampi kuin vuosina 1961-1990. 

Ilmastokokouksessa  WMO nosti esille useita erilaisia ja äärimmäisiä sääilmiöitä vuodelta 2012. Maaliskuun aikana mitattiin paikallisia lämpäennätyksiä jopa 15 000 kertaa eri puolilla Yhdysvaltoja. Poikkeuksellista hellettä oli myös Venäjällä ja Etelä-Euroopassa. 

Myös kuivuus kiusasi Yhdysvaltoja ja  joitakin alueita Kiinassa esimerkiksi Yunnanin maakuntaa vuoden 2012 aikana. Toisaalta Etelä-Kiinassa oli keväällä kovimmat sateet yli kolmeenkymmeneen vuoteen.

Tulvat vaivasit läntistä Afrikkaa, Sahelin aluetta ja Länsi-Venäjän Krasnodaria. Tulvat tappoivat kyseisissä paikoissa yhteensä useita satoja ihmisiä.

Sen sijaan myrs­kyt piis­ka­si­vat Ka­ri­bian­me­ren val­tioi­ta ja Yh­dys­val­tain itä­ran­nik­koa, hur­ri­kaa­ne­ja oli jo kol­matta vuotta pe­räk­käin ta­val­lis­ta enem­män. New Yorkin kuvernööri Andrew Cuomo arvioi hirmumyrsky Sandyn aiheuttaneen pelkästään New Yorkissa ja New Jerseyssa jopa 47 miljardin euron edestä vahinkoa. 

Äärimmäisten sääilmiöiden lisäksi WMO muistutti, että Pohjoisen jäämeren jää kutistui ennätyksellisen pieneksi syyskuussa. Jää­tä oli puo­let vä­hem­män kuin keskimäärin vuo­si­na 1979–2000. Tiedelehti Environmental Research Letters julkaisi artikkelin, jossa kerrottiin merenpinnan nousevan 60 prosenttia nopeammin kuin tähän asti on arvioitu.

Sak­sa­lai­sen Pots­da­min il­mas­to­ins­ti­tuu­tin tut­ki­joi­den mu­kaan maa­pal­lo läm­pe­nee luo­tet­ta­van ar­vion mu­kaan 0,16 as­tet­ta vuo­si­kym­me­nes­sä.

Voinko vaikuttaa ilmastonmuutokseen?

Monet ajattelevat, ettei heidän tarvitse muuttaa käyttäytymistään mitenkään, sillä eiväthän muutkaan tee niin.
Totuus kuitenkin on, että pienilläkin valinnoilla voi vaikuttaa, sillä jos jokainen ihmisen tekisi pienen ekologisen teon, olisi pian koossa aika suuri määrä ihmisiä ja suuri määrä ekologisia valintoja. Näin ilmastonmuutos saataisiin kuriin tai ainakin hidastumaan.

Mitä sitten voit tehdä? Helpoin ja arkisin tapa on välttää turhaa sähkönkulutusta esimerkiksi sammuttamalla valot lähtiessäsi huoneesta, sammuttaa televisiot ja tietokoneet kun niitä ei käytä sekä vaihtaa hehkulamput energiansäästölamppuihin. Myös jätteiden kierrättämisellä on suuri vaikutus. Näin tuotteita voidaan uusiokäyttää ja säästetää uusiutumattomia luonnonvaroja. Biojätteet on tärkeää pistää kompostiin ja saada maatumaan, sillä jos ne hajoavat kaatopaikalla, syntyy runsaasti metaania. Metaania syntyy myös lihantuotannossa, joten suosi kasvisruokaa ja valitse kasviksistakin ne, jotka on tuotettu mahdollisimman lähellä. Näin säästät energiaa, joka kuluisi ruuan kuljettamiseen mm. rekoilla.

Lentomatkailu ja autoliikenne ovat yhtiä suurimpia hiilidioksidipäästöjen lähteitä, joten suosi junaa matkustaessasi pitempiä matkoja, sillä sen päästöt ovat yli viisi kertaa pienemmät kuin esimerkiksi lentokoneen. Lyhyillä matkoilla ympäristöystävällisimpiä ja tietenkin myös terveellisimpiä vaihtoehtoja olisivat kävely ja pyöräily, mutta myös julkinen liikenne on parempi vaihtoehto kuin yksityisautoilu.

Ilmastonmuutoksen estämiseen vaikuttavia arkisia valintoja on vielä paljon enemmänkin. Yksi niistä on tupakoinnin lopettaminen. Tupakantuotannon takia kaadetaan maailmassa vuosittain 200 000 hehtaaria metsää, joka poltetaan tupankanlehtien kuivaamiseksi. Metsät ovat maapallon tärkeä hiilinielu, sillä ne sitovat hiilidioksidia itseensä yhteyttäessään ja näin vähentävät kasvihuoneilmiötä. Tee siis palvelus ympäristölle äläkä tupakoi!

Lähde: http://ilmasto.org/vaikuttaminen/mita-sina-voit-tehda

Merenpinta nousee enemmän kuin ennustettu

Merenpinnan nousu on aina ollut yksi väistämättömistä ilmastonmuutoksen haitoista.Nyt tuore tutkimus kertoo,että merenpinta nousee 60 prosenttia YK:n ennustetta nopeammin. Raportti julkaistiin  Environmental Research Letter-lehdessä.

YK:n ilmastopaneeli IPCC ennusti viisi vuotta sitten,että merenpinta nousisi 2 millimetriä vuodessa.Kansainvälisen tutkijakolmikon tekemän raportin mukaan nousua tällä hetkellä on kuitenkin enemmän,jopa noin 3,2 millimetriä vuodessa.Ero on siis huomattava, ja herättääkin monia kysymyksiä.On arvioitu, että suurempi merenpinnan nousu voisi johtua siitä,että aikaisemmin ei tiedetty jäätiköiden sulamisesta.

Tutkija Grant Letter arvioi uutistoimisto AFP:lle merenpinnan nousevan noin metrin tämän vuosisadan loppuun mennessä.Merenpinnan noustua, monet alavilla alueilla asuvat joutuvat jättämään kotinsa ja heistä tulee ilmastopakolaisia.Esimerkiksi jatkuvat tulvat uhkaavat panamalaisen Kuna-heimon asumuksia San Blasin saaristossa.

Vaikka kaikki syyt eivät olekaan selviä, miksi pinta nousee nopeammin kuin ennen, tieto on silti hyvin huolestuttavaa. Tulevaisuudessa yhä useampi jää ilman kotia ja lisää maata vajoaa mereen.Vaikka tulvien estämiseksi on rakennettu valleja,eivät nekään riitä tulevaisuudessa, ellei ilmaston lämpenemistä yritetä pysäyttää.

Lähde:http://www.hs.fi/ulkomaat/Merenpinta+nousee+60+prosenttia+YKn+ennustetta+nopeammin/a1305623144528

tulevaisuuden uhka on merenpinnan nousu(Madeira 2010)

Ilmaston lämpenemisen ennusteet ovat karua luettavaa

Kaikki ovat kuulleet puhuttavan ilmastonmuutoksen yhteydessä ilmaston lämpenemisestä. Monet ajattelevat että kyse on pienistä luvuista, eivätkä lämpenemisen vaikutukset tule näkymään heidän elämänsä aikana. Kuinka suurista vaikutuksista oikeasti puhutaankaan?

Maailma.net julkaisi 22.11 artikkelin, joka käsittelee Maailmanpankin ennusteita ilmaston lämpenemisestä. Artikkeli pelästyttää yllättävän karuilla faktoilla. Turn the Heat Down- raportin mukaan tämän hetkiset ilmaston lämpenemistä estävät toimet ovat täysin riittämättömiä. Tämän vuoden loppuun mennessä puhutaan jopa neljän asteen lämpenemisestä.

Neljän asteen lämpeneminen on maailmanpankin mukaan koko ajan todennäköisempää ja sillä tulee olemaan erittäin vakavia seurauksia. Tälläkin hetkellä maailmassa on kovaa vesipulaa ja tulvia. Jos ilmasto lämpenee ennusteiden mukaisesti se tulee lisäämään rannikkoalueiden tulvia, lisäämään vesipulaa, aiheuttamaan todella kuumia helleaaltoja ja vaarantamaan ruokatuotantoa. Koko maailman väestö tulee kärsimään seurauksista, mutta eniten ne vaikuttavat köyhään väestöön, jolla on jo nyt vaikeuksia hankkia ruokaa ja saada puhdasta vettä.

Maailmanpankin johtaja Jim Yong Kim toteaa ilmastonmuutoksen olevan suurin yksittäinen haaste sosiaalisen oikeudenmukaisuuden toteuttamisessa. Hän on aivan oikeassa, sillä meillä ei hetkeen pitäisi tulla pulaa vedestä eikä ruuasta, mutta jos pula kovenee siellä päin maailmaa, missä ei nytkään ole tarpeeksi ruokaa ja vettä, ongelmat sen kuin kasaantuvat. Maailmanpankki on suurentanut viime vuosina avustuksiaan kehitysmaille, jotka pyrkivät sopeutumaan ilmastonmuutokseen.

Lähde: http://maailma.net/artikkelit/maailmanpankki_hatkayttaa_karulla_ilmastoennusteella

Uusi tutkimus : Ilmastonmuutos aiheuttaa siirtolaisuutta

Maailma.net on julkaissut artikkelin jonka mukaan Ilmastonmuutos aiheuttaa paikallista siirtolaisuutta! 

Myrskyjen, tulvien ja kuivuuden takia kotinsa jättäneet muuttavat yleensä lähialueille, kerrotaan Worldwatch-instituutin tekemässä raportissa. Tutkimustuloksia ei nähdä mullistavina, mutta ne auttavat ymmärtämään yhteyksiä ihmisten muuttoliikkeen ja ilmastonmuutoksen välillä.

Matalat rannikkoalueet  sekä kuivat alueet kuuluvat riskiryhmään, johon ilmastonmuutos aiheuttaa voimakkaimmin. Kuivien alueiden kohdalla ongelmallisia etenkin ne alueet, joilla ei ole toimivaa vedenjakelu systeemiä. Ympäristötekijät ovat harvoin syy muuttamiseen, eli muuttoliikkeen prosentuaalisena osuutena ilmastonmuutoksen aiheuttamien luonnonkatastrofien syystä muuttaminen ei kohoa korkealle listalle.

Pieneenkin muuttoliikkeeseen kuitenkin on syytä kiinnittää huomiota, sillä ilmastonmuutosten aiheuttamat ongelmat ovat marginaalisesti nousussa. Jatkossa yhä useampi ja useampi joutuu siirtolaiseksi menetettyään kotinsa luonnonkatastrofeille, jotka yleistyvät ilmaston epävakaistuessa ja lämmetessä.

Ilmiö ei ole uusi vaikka se onkin noussut otsikoihin vastikään. Nähtäväksi jää, kuinka iso ongelma aiheesta tulevaisuudessa tulee. Saasteiden lisääntyessä jatkuvasti ilmastonmuutokseen olisi syytä kiinnittää huomiota. Tämä on taas kerran yksi varoittava esimerkki siitä, kuinka teoilla on vaikutus moniin asioihin, joihin esimerkiksi autolla ajon ei tulisi mieleenkään vaikuttavan

.

Siis taas kerran loppumaton kiertokulku lähtee viattomasta autoilusta tms. saasteesta ja johtaa siihen, että ihminen jää kodittomaksi, kuolee tai voi pahoin. Vaikutukset eivät ole suoranaisia, joten niihin ei kiinnitetä huomiota. Muutokset tapahtuvat hitaasti jälkikäteen, mutta niitä tulisikin pohtia etukäteen. Mistä edes tiedämme, mihin kaikkeen muuhun tekemisemme vaikuttaa tietämättämme? Milloin tutkimustulokset taas todistavat uusia yhteyksiä ilmastonmuutoksen ja ympäristön välillä? 

"Valkealan tulva" ei ehkä aiheuta siirtolaisuutta, mutta ehkä ilmastonmuutoksella on jotain tekemistä tämän kanssa.

http://maailma.net/artikkelit/selvitys_ilmastonmuutos_aiheuttaa_paikallista_siirtolaisuutta

Kasvihuonepäästöt suuremmat kuin koskaan ennen!

Helsingin sanomat uutisoivat kun YK:n alainen Maailman meteorologinen WMO järjestö tiedotti tiistaina ilmaston lämpenemistä aiheuttavien kasvihuonekaasujen päästöjen nouseen suuremmiksi kuin koskaan ennen. Vuonna 2011 hiilidioksidi päästöt nousivat kaksi yksikköä vuoden 2010 päästöistä ja ihmisen aiheuttaman ilmastonmuutoksen pahin yksittäinen kaasu onkin juuri hiilidioksidi. Päästöt ovat kasvaneet 140 prosenttia ajasta ennen teollistumisen aikakautta, eli vuoden 1750 jälkeen. Ilmakehään on päässyt 375 miljardia tonnia hiilidioksidia, suurin osa on vapautunut hiilen ja muiden fossiilisten polttoaineiden käytön seurauksena.
      "Nämä miljardit tonnit ylimääräistä hiilidioksidia pysyvät ilmakehässä satoja vuosia. Niiden vuoksi planeettamme lämpenee edelleen ja se vaikuttaa kaikkeen elämään maapallolla", WMO:n pääsihteeri Michel Jarraud sanoi. Jarraud kertoo "hiilinielujen", kuten metsien ja merien kuluttaneen tähän mennessä lähes puolet hiilidioksidipäästöistä , mutta muistuttaa tämän mahdollisesti loppuvan. Tämä on tulevaisuudessa luultavasti suuri ongelma, sillä metsiä tuhotaan koko ajan ympäri maailmaa.
     Metaani on toiseksi tärkein kasvihuonekaasu ja myös metaania vapautui vuonna 2011 ilmakehään enemmän kuin koskaan ennen. Metaania vapautuu luonnosta karjankasvatuksen ja kaatopaikkojen sivutuotteina.
     Myös Maailmanpankki varoitti kattavassa raportissaan, että maapallon ilmakehä voi lämmetä neljällä asteella tämän vuosisadan aikana, ellei kasvihuonekaasujen päästöjä rajoiteta. Saksalainen tutkimuslaitos IWR listasi viime viikolla kasvihuonekaasujen tärkeimmät tuottajat ja kun katsotaan kokonaispäästöjä teollistumisen jälkeen, on johtavan teollisuusmaan Yhdysvaltain osuus ylivertaisesti suurin.
     YK-raportti edeltää marraskuun lopulla alkavaa YK:n ympäristökokousta, joka pidetään Dohassa, Qatarissa. Toivottavasti kokouksessa saadaan aikaan päätöksiä jotka todella vaikuttavat kasvihuonepäästöjen määriin!

Lähde: http://www.hs.fi/ulkomaat/YK+Kasvihuonep%C3%A4%C3%A4st%C3%B6t+enn%C3%A4tystasolla/a1305620670982

Teollisuuden saastuttama maaperä voidaan puhdistaa!

Saastuneiden maiden puhdistukseen on keksitty uusi tekniikka. Yle.fi uutisoi tästä uudesta Kemin Holstinharjulla käytettävästä edistyneestä keinosta puhdistaa maata. Menetelmä täyttää myös EU:n jätteenpolttodirektiivin vaatimukset.

Tällä käytännöllä poistetaan maaperästä mm. mineraaliöljy, kloorifenoli, dioksiini, torjunta-aineet ja PCB-yhdisteet.
Saastunutta, puhdistusta kaipaavaa maata löytyy mm. huoltoasemien ja teollisuuslaitosten ympäristöstä.

Uutta menetelmää käyttävän yhtiön tekninen johtaja paljastaa, että tarkoituksena olisi laajentaa toimintaa ulkomaille.Johtaja Uotinen kehuu firmansa olevan ainoa laatuaan, joka pystyy puhdistaa maaperästä pahimmatkin ”pöpöt”.

Nykypäivänä maan saastutus on laitonta, mutta vanhoja saasteita on runsaasti ja ne tulisi poistaa maaperästä.

Ihmisten itse aiheuttamat saasteet maaperässä vahingoittavat luontoa ja vastuullista olisikin tehdä kaikkensa pelastaakseen itse pilaamansa maa. Uotisen firman kaltaisia yrityksiä tulisi olla useampiakin ja valtion tulisi olla velvollinen kustantamaan saastuneen maaperän puhdistus. Miksi firma tuli uutisiin vasta nyt?! Eikö aiemmin ole tullut mieleen, että pilatulle luonnolle voisi tehdä jotain, jos se on kerta mahdollistakin.

Jos luonnon hyväksi on mahdollista tehdä jotain näin merkittävää, olisi se ehdottomasti toteutettava!

http://yle.fi/uutiset/uusi_tekniikka_puhdistaa_maan/6350436

Ilmasto muuttuu!

Mikä ilmastonmuutos?

Tämänhetkisellä ilmastonmuutoksella tarkoitetaan ilmaston maailmanlaajuista lämpenemistä. Lämpeneminen johtuu ihmisen aiheuttamista kasvihuonepäästöistä, joita ovat muun muassa hiilidioksidi ja metaani. Kyseiset kaasut voimistavat kasvihuoneilmiötä. Auringosta lähtöisin olevasta lämpösäteilystä vain pieni osa pääsee karkaamaan takaisin avaruuteen. Tällöin suuri osa säteilystä jää lämmittämään maapalloa. Keskilämpötilan uskotaan nousevan 1,1-6,4 °C vuoteen 2100 mennessä verrattuna vuosien 1980-1999 keskilämpötilaan.

Vesihöyryn aikaansaama luonnollinen kasvihuoneilmiö on kuitenkin planeetallemme elintärkeä. Maapallon keskimääräinen pintalämpötila on 14 °C, mutta ilman kasvihuoneilmiötä se olisi vain noin -18 °C(!) Vesi on elämän edellytys. Jos planeetallamme ei olisi nestemäistä vettä, se olisi yhtä eloton kuin aurinkokuntamme muut planeetat.

Ennusteiden mukaan lämpötilat tulevat kohoamaan eniten Amerikan ja Aasian pohjoisosissa sekä Pohjois-Euroopassa kuten Suomessa. Lisäksi uskotaan, että veden kiertokulkuun tulisi lämpenemisen myötä muutoksia.

Mitä voimme tehdä?

Meidän tulisi vähentää ilmaan vapautuvien kasvihuonekaasujen määrää. Tämä onnistuisi parhaiten vähentämällä fossiilisten polttoaineiden käyttöä. Kansainvälisistä sopimuksista huolimatta niiden käyttö jatkaa kuitenkin kasvuaan. Tarvitsemme vaihtoehtoisia energianlähteitä, jotka eivät aiheuta ilmastoa kuormittavia saasteita. Näitä ovat esimerkiksi uusiutuvat energialähteet kuten tuuli- ja vesivoima. Ydinvoimaa voidaan pitää parempana vaihtoehtona ilmastonmuutoksen kannalta, vaikka edellä näkyvä video hämäävästi kertookin toista. Kaikki kuitenkin tiedämme, että ydinvoimassa on aina omat riskinsä. Monet kasvihuonekaasut ovat kuitenkin pitkäaikaisia. Vaikka niistä luovuttaisiin, muutosten huomaamiseen kuluisi vuosia.

Ilmastonmuutosta voidaan torjua myös lisäämällä hiilinieluja. Meret, mannerten kasvillisuus ja suot sitovat hiilidioksidia itseensä. Ilmastonmuutosta ei kuitenkaan pysäytetä pelkästään lisäämällä metsiä, mutta ei siitä haittaakaan ole. Huolestuttavaa on se, että merten kyky sitoa hiilidioksidia heikkenee samalla kun lämpötila nousee. 

Uusia apukeinoja ilmastonmuutoksen hillitsemiseen on kuitenkin kehitteillä. Tulevaisuudessa voi olla mahdollista valkaista pilviä, jolloin ne heijastavat aurinonsäteitä paremmin. On myös mahdollista johtaa happoa ilmakehään, joka myös vähentäisi lämpösäteilyn määrää. Näihin ilmastonmuokkaus suunnitelmiin liittyy kuitenkin omat ongelmansa ja riskinsä. Ne eivät vähennä kavihuonekaasujen määrää ja menetelmiä tulee ylläpitää jatkuvasti, jotta lämpötila ei pääsisi kohoamaan äkisti. Tutkijat tekevät kuitenkin jatkuvasti töitä uusien ideoiden luomiseen. 

Meidän täytyy toimia!

Otetaanko ilmastonmuutos huomioon päätöksenteossa?

Ilmastonmuutoksen torjunta käsitetään ja siitä puhutaan usein omana, muusta yhteiskunnallisesta toiminnasta erillisenä asiana. Sama on todettu Suomen ympäristökeskuksen tänään (20.11.2012) julkaistussa tutkimuksessa Ilmastonmuutoksen ja muun yhteiskuntapolitiikan koherenssi. Julkaisu on sähköisessä muodossa luettavissa (ja tulostettavissa) ympäristöhallinnon www-sivuilla osoitteessa http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=423930&lan=fi&clan=fi.

Valtioneuvoston vuonna 2009 julkaiseman ilmasto- ja energiapoliittisessa selonteon (löytyy osoitteesta http://vnk.fi/julkaisukansio/2009/j28-ilmasto-selonteko-j29-klimat-framtidsredogoerelse-j30-climate_/pdf/fi.pdf) mukaan vähäpäästöinen yhteiskunta on keino, jolla ilmastonmuutosta hallitaan. Tässä selonteossa valtio sitoutuu toimimaan aktiivisesti sen puolesta, että ilmaston lämpeneminen saadaan globaalisti rajoitettua kahteen asteeseen. Vähäpäästöisen yhteiskunnan rakentaminen vaatii selonteon mukaan ripeitä ja vahvoja toimia kaikilla aloilla. Nyt julkaistussa tutkimuksessa tarkasteltiin, miten on onnistuttu yhdistämään ilmastonmuutoksen hallinta metsäbioenergiaan ja elintarvikeketjuihin kohdistuvissa päätöksissä.

Kuten arvata saattaa, kilpailevat intressit eivät ole tulleet huomioon otetuksi. SYKE onkin otsikoinut tutkimusta koskevan tiedotteensa toteamalla, että ilmastopoliitiikan ja muun yhteiskuntapolitiikan välisten ristiriitojen tunnistamisessa on puutteita. Keino, jolla ilmastonmuutosaspekti on mahdollista saada paremmin mukaan päätöksentekoon, on tutkimuksen mukaan eri tavoitteiden välisten ristiriitojen avoimempi käsittely ja tavoitteiden selkeä priorisointi. Kannatan!

Heini Pyysaari

Suomen sää jälleen epänormaalia?  – ennätyksellisen sateinen lokakuu

Ylen kotimaan uutisen raportoivat jälleen kuukauden keskiverrosta poikkeavaa säätä Suomessa.

Kulunut lokakuu oli jopa ennätyksellisen sateinen. Myös ilman lämpötila heittelehti merkittävästi kuun alkaessa poikkeuksellisen lämpimänä ja päättyessä poikkeuksellisen kylmänä. Keskilämpötila kuitenkin näyttää normaalille, sillä suuret lämpötilan muutokset tasoittivat keskiarvon.

Sadetta tuli lokakuun ensimmäisten viikkojen aikana lähes kaksinkertainen määrä keskivertoon katsottuna.

Kuukauden yli lämpötila oli 16C (Hämeenlinna), matalin taas -25C (Salla). Edellisen kerran näin kylmää on ollut lokakuussa 1995.

Mittausten mukaan koko syksy alkoi myöhässä: etelässä 2 viikkoa normaalia myöhemmin.

Poikkeuksellisen sateinen lokakuu ja heittelehtivät lämpötilat voidaan selittää sattuman avulla, mutta on huolestuttavaa kuinka yhä useammin kuukausien ja vuosien keskilämpötilat poikkeavat keskiverrosta ja normaalista. Tätä ei pystytä selittämään pelkällä sattumalla vaan syyllinen on todennäköisemmin ihmisen itse aiheuttama ilmastonmuutos.

Syy, miksi kuukausien keskilämpötilojen muutokset tuntuvat yleistyvän on toisaalta myös se, että niihin kiinnitetään yhä enemmän huomiota entiseen verrattuna, kun ilmastonmuutoksesta on alettu kiinnostua.

Alkava talvi kuitenkin muistuttaa huolestuttavasti edeltävää, jolloin pysyvä lumi satoi vasta tammikuun alussa.

Toivottavasti ilmastonmuutos voisi odottaa edes sen verran, että saataisiin luminen joulu 2012 !

Kuva on otettu tammikuussa 2012, ei vastaa ihan perinteistä käsitystä tammikuusta? 

http://yle.fi/uutiset/lokakuu_oli_ennatyksellisen_sateinen_-_lumi_tuli_myos_paikoin_aikaisin/6362730

Maatalous ja ruoantuotanto aiheuttavat jopa kolmanneksen kasvihuonekaasupäästöistä

CO2-raportin julkaisema nettiartikkeli (12.11.2012) "Maatalous ja ruoantuotanto aiheuttavat jopa kolmanneksen kasvuhuonekaasupäästöissä" käsittelee maanviljelyn sopeutumista ilmastonmuutokseen. Artikkelin mukaan maanviljely ja ruoantuotanto vastaa 29% kaikista päästöistä. Tutkijoiden mukaan ilmastonmuutoksen hillitseminen vaatii koko ruoantuotantoketjun päästöjen vähentämistä. Maapallon väkiluku on jatkuvassa nousussa, jolloin myös ruoantarve lisääntyy, josta seuraa että päästöjen vähentyminen vaikeutuu.

Arviot maailmanlaajuisista ruoantuotannon päästöistä perustuvat Consultative Group on International Agricultural Research (CGIAR)-tutkimuslaitoksen Climate Change, Agriculture and Food Security (CCAFS)- tutkimusohjelman julkaisemaan raporttiin.

Ruantuotannon lisääminen niin että päästöjä vähennettäisiin vaatii uuden analyysin mukaan koko ruoantuotantoketjun uudelleensuunnittelua. CCAFS-ohjelman johtaja Bruce Campbell sanoo, että ilmastonmuutoksen hillintä ja muutokseen sopeutuminen on yhteiskuntien tärkeimpiä tehtäviä. Erityisesti maanviljelijät tarvitsevat tietoa ja teknistä taitoa yhä enemmän.

Ilmaston muutoksessa oleellinen tekijä on maanviljely. Päästöt ovat kasvaneet odotettua nopeammin ja myös sään ääri-ilmiöt ja muuttuvat olosuhteet aiheuttavat maanviljelijöille sopeutimisessa vaikeuksia. Tutkimuksessa otettiin huiomioon koko globaalin ruokajärjestelmän hiilijalanjälki.

Mitä milläkin alueella kannattaa viljellä?

Tutkimuksen mukaan ilmaston lämmetessä ja sademäärien muuttuessa monet sadot pienenevät mm. maissin, riisin ja vehnän. Tämän seurauksena hinnat nousevat ja karjan kasvatus vaikeutuu. Myös monet kalalajit karsivät lämpenevästä merestä ja sen happamoitumisesta.

Pääsääntöisesti lämpötilan nousu tietää ylimääräisiä ongelmia. Ruokaan liittyvät sairaudet lisääntyvät erityisesti tulvaherkillä alueilla. Myöskin logistiikka ja ruoansäilytys vaikeutuu.Tutkijoiden mielestä ruokaan liittyvissä keskusteluissa pitäisi kiinnittää huomiota päästöjen ja kestävän kehityksen lisäksi ruokaturvallisuuteen.

Tutkimuksen mukaan haasteisiin on mahdollista sopeutua, mutta se vaatii sen, että viljelijöitä opastetaan viljelemään oikeanlaisia ravintoa olosuhteisiin nähden. Tilanne teollisuusmaissa näyttää paljon valoisammalta, kun taas kehitysmaissa väkiluku kasvaa huimaa tahtia.

Tutkijoiden mukaan viljelijät pystyvät vaikuttamaan paljon, mutta se vaatii päätöksentekijöiltä ja poliitikoilta oikeanlaista ohjausta ja kannustusta. Sopeutumistoimet olisi aloitettava mahdollisimman pian.

http://www.co2-raportti.fi/?page=ilmastouutisia&news_id=3607

Ilmastonmuutos vaikuttaa tulevaisuudessa Intian monsuunisateisiin

Maailma.netin 12.11.2012 julkaiseman uutisen mukaan ilmastonmuutos tulee merkittävästi vaarantamaan Intian monsuunisateita, jotka ovat elintärkeitä yli miljardin ihmisten ruoantuotannolle. Ilmaston lämpeneminen johtaa yhä suurempaan veden haihtumiseen meristä, mikä lisää sateita joillakin alueilla. Kuitenkin muutokset häiritsevät ilmavirtoja, jolloin sateet Intiassa heikentyvät.

Uutisessa kerrotaan, että Environmental Research Letters -julkaisussa ilmestyneen arvion mukaan jopa joka viides monsuunikausi saattaa epäonnistua vuoden 2150 jälkeen, mikä vaarantaa samalla yli miljardin ihmisen ruokaturvan. Monsuunisateet kestävät Intiassa tavallisesti kesäkuusta syyskuuhun, ja ne ovat erittäin tärkeitä riisin, vehnän ja maissin viljelylle.

"Viime vuosisadan aikana Intian monsuunisateet ovat olleet vakaita. Kymmenen prosentin väheneminen sateissa aiheuttaa jo katastrofin", sanoo Anders Levermann, ilmastoasioiden prfessori ja yksi selvityksen kirjoittajista.

Lähde: http://maailma.net/artikkelit/ilmastonmuutos_vaarantaa_intian_monsuunisateet

Sateet voimistuvat luultua enemmän

Miksi ilmastonmuutos tapahtuu niin nopeasti? Mitkä asiat vaikuttavat ilmastonmuutoskseen?

 Tiede-lehti julkaisi 29.4. nettisivuillaan uutisen, jonka mukaan ilmastonmuutos on jo voimistanut veden haihtumisen ja sateiden vaihtelua maapallolla. Tutkijoiden havainnot kertovat, että vedenkierto kiihtyy enemmän kuin mitä uskottiin.

 Tutkijat uskovat, että ilmaston lämpeneminen voimistaa vedenkiertoa ilmakehässä, koska lämmin ilma pystyy varastoimaan enemmän vettä ja liikuttamaan sitä eri paikkoihin. Tutkijoiden laskelmat kertovat, että kierto kasvaisi kaksi kertaa enemmän kuin nykyiset ilmastomallit ennakoivat. Uudet havaintosarjat valtamerien suolaisuuden muutoksista vuosilta 1950–2000 antavat tukea  laskelmille. Suolaisuuden erot kertovat veden haihtumisen ja sateiden jakautumisen merillä.

 Australialaisen tutkimuslaitoksen Paul Durack ja hänen työtoverinsa arvioivat, että maapallon vedenkierto kasvaa16–24 prosenttia, mikäli ilma lämpenee 2-3 astetta. Tämä muutos muuttaisi vähäsuolaiset meret entistä vähäsuolaisemmiksi ja suolaiset entistä suolaisemmiksi.

 http://www.tiede.fi/uutiset/4673/sateet_voimistuvat_luultua_enemman#4673

Lyheneekö maapallon elinikä kuten kalojen koko?

Itse ollessaan kalastamassa on huomannut, että ärsyttävän usein onkeen tai virveliin tarttuvat todellakin vain kaikista pienimmät kalat. Kalojen kutistuminen on todistettu trooppisilla alueilla mutta voisiko sama tapahtua Suomessa?

Tiede-lehdessä uutisoitiin 30.09 kanadalaistutkijoiden tutkimustuloksesta Nature Climate Change-julkaisussa, jonka mukaan ilmastonmuutoksen seuraukset näkyvät nyt myös merissä yhä selkeämmin. Toisin sanoen ilmastoa lämmittävien päästöjen seuraukset ovat paljontikin luultua suuremmat. Vaikutukset näkyvät varsinkin trooppisten alueiden kaloissa.

Brittiläisen Columbian yliopiston tutkija William Cheung ja hänen kollegansa olivat mallintaneet yli 600 kalalajiin ilmastonmuutoksen vaikutuksia kalojen levinneisyyden, koon ja kantojen suhteen. Heidän mallinsa tulos on huomiota herättävä; kalojen koon arvioidaan pienenevän noin 20%.

Ilmastonmuutos ei vaikuta kaloihin suoraan, vaan välillisesti. Ilmaston lämpenemisen takia merien biokemialliset ominaisuudet muuttuvat, joka vaikuttaa kalojen kokoon, ja vuoteen 2050 mennessä maksimikoon arvioidaan pienenevän 14-24%. Koon pieneneminen johtuu monista eri seikoista, kuten levinnäisyyden muutoksista ja fysiologisista syistä.

Tutkimustulos koskee trooppisten alueiden kalalajeja, mutta hyvinkin todennäköistä on, että samanlaisia muutoksia on havaittavissa myös Suomen kalakannoissa seuraavien vuosikymmenten tai -satojen aikana.

Lähteet:

Tiede.fi http://www.tiede.fi/uutiset/4819/ilmastonmuutos_kutistaa_kalat

Ilmastonmuutos nopeutti mayojen katoamista

Miksi kehittynyt ja älykäs maya-yhteiskunta hävisi niin nopeasti? Pennsylvanian yliopiston tutkijat epäilevät syyn olevan ainakin osittain ilmastonmuutoksessa.

Tiede -lehti julkaisi 8.11. nettisivuillaan uutisen, jonka mukaan 2000 vuotta vanhoista belizeläisistä tippukivistä on saatu selville, että ilmastonmuutoksella oli suuri vaikutus maya-yhteiskuntaan. Mayat elivät nykyisessä Keski-Amerikassa ja hakkasivat runsaasti tietoa kiviin 300-1000 jaa. Vuosina 800-1000 merkinnät kuitenkin vähenivät huomattavasti ja loppuivat kokonaan kun maya-yhteiskunta lopulta romahti.

Doug Kennett ja hänen kollegansa Pennsylvanian yliopistosta tutkivat Yok Balumin tippukiviä ja saivat selville muinaisten mayojen aikaiset sademäärät. Tippukivistä saatujen tutkimustulosten ja kivipaasimerkintöjen vertailussa kävi ilmi, että runsaiden sadekausien aikana vahvistunut maya-yhteiskunta kohtasi tuhonsa sadekausia seuranneen kuivuuden aikana.

Kennett kollegoineen epäilee, että ilmaston kuivuminen aiheutti maya-yhteiskuntaan vakavia ongelmia, jotka johtivat lopulta maya-yhteiskunnan poliittisen järjestelmän murtumiseen.

Lähteet:

Tiede.fi http://www.tiede.fi/uutiset/4861/ilmastonmuutos_vauhditti_mayojen_haviota

Juha "Norppa" Taskinen Kouvolan Lyseon lukiossa

Norppakuvaaja Juha Taskinen vieraili maanantaina Kouvolan Lyseon lukiossa. Hän esiintyi auditoriossamme kahteen kertaan. Ensimmäisessä esityksessä auditorio oli viimeistä paikkaa myöten täynnä, ja toisessakin esityksessä kuuntelijoita oli ilahduttavan paljon.

Illalla Taskinen esiintyi vielä maakuntakirjaston Mediamajassa, jossa ympäristöekologian kurssin opiskelijamme Essi ja Eveliina haastattelivat Taskista. Tämä on mielestäni hyvä esimerkki lukion ja kirjaston yhteistyöstä. Viime talvena Kouvolan kirjasto järjesti kouluumme vierailijaksi Risto Isomäen, ja nyt me maksoimme Taskisen vierailun Mediamajassa. Suuret kiitokset kirjastolle ja Lauri Jäntin säätiölle. Odotamme innolla yhteistyön jatkuvan kirjaston kanssa myöhemminkin!

Taskisen kuvaama dvd-elokuva "Torsti-kuutin sukellusseikkailut Saimaalla" nostatti useita ihastuneita huokauksia. Erityisen upeaa oli nähdä norpan unisukellus, jonka Taskinen on onnistunut kuvaamaan ensimmäisenä maailmassa. Norppa nukahtaa pinnalla ja vaipuu vähitellen unessa pohjaan, herää, nousee pintaan, nukahtaa uudelleen ja vajoaa jälleen.

Mielenkiintoinen yksityiskohta oli myös norppakoira, joka on koulutettu talviaikaan etsimään saimaannorppien hengitysaukkoja tutkijoiden työn helpottamiseksi.

Juha Taskinen haastateltavana Mediamajassa. Kuva: Jari Kolehmainen.

Saimaannorpan tulevaisuus ei ole turvattu

Taskisen upea valokuvaesitys kuitenkin kertoi myös paljon vakavaa asiaa. Saimaannorppaa uhkaavat sekä verkkokalastus että ilmastonmuutos.

Saimaannorppaa vainottiin pitkään. Sitä on pidetty kalastajien kilpailijana kalansaaliista. Norppa kuitenkin syö hyvin paljon myös ns. roskakaloja, joten Taskisen mukaan se on hyvä kalastusvesien hoitaja.

Saimaannorpasta maksettiin tapporahaa vuoden 1947 loppuun asti. Saimaannorppa rauhoitettiin vuonna 1955.

Pienimmillään saimaannorppakanta on ollut arvioiden mukaan alle sata yksilöä. Nyt saimaannorppia on 310. Taskisen mukaan laskelmat osoittavat, että Saimaalla voisi elää kestävästi noin 4 000 norppaa, ja silti kaloja riittäisi kalastettavaksi ihmisellekin.

Keväällä 2012 syntyi 64 kuuttia eli norpan poikasta. Valitettava tosiasia on kuitenkin se, että suurin osa kuuteista kuolee ennen yhden vuoden ikää. Ennen kaikkea nuoria norppia hukkuu verkkoihin.

Ilmastonmuutos uhkaa saimaannorppaa

Myös liian lauhat talvet häiritsevät saimaannorppia, joiden pesintä tapahtuu jään päälle esimerkiksi karin tai rantakallion viereen kinostuneessa lumessa. Leutoina, vähälumisina talvina norpat eivät onnistu kaivamaan pesäluolia, vaan kuutit voivat syntyä jopa paljaalle jäälle. Näiden jääkuuttien selviämismahdollisuudet ovat pesissä syntyneitä kuutteja huonommat. Jääkuutit voivat paleltua kuoliaaksi tai jokin petoeläin, esimerkiksi kettu tai susi, voi napata pienen kuutin, vaikkakaan tästä ei ole varmoja havaintoja.

Itä-Suomen yliopiston kolmivuotisessa hankkeessa saimaannorpille kolattiin lumikolilla apukinoksia, joissa ne voisivat pesiä. Haukivedelle tehtiin 40 ja samoin Pihlajavedelle 40 apukinosta saarten pohjoispuolelle paikkoihin, joissa ne eivät sula ja romahda helposti.

Viime talvena 2011-2012 norppa oli käynyt yli 70 prosentissa kolatuista apukinoksista. Norppa oli pesinyt yli 60 prosentissa apukinoksia. Varmuudella tiedetään syntyneen kaksi apukinospoikasta.

Osa kolattujen kinosten paikoista oli sellaisia, joissa norppa on aiemminkin pesinyt (ns. A-kinokset). Osa paikoista oli taas sellaisia, joissa norpan ei tiedetä aiemmin pesineen (ns. B-kinokset). Norppa näytti hyväksyvän myös nämä B-kinokset. Taskinen ei kuitenkaan suosittele mökkeilijöitä kolaamaan norpalle kinoksia mökkirantoihin, koska väärään aikaan tapahtuva mökillä oleilu voi aiheuttaa niin suurta häiriötä, että se tuhoaa koko pesinnän.

Itä-Suomen yliopisto selvittää myös geeniperimän osuutta saimaannorppien huonoon menestymiseen. Etelä-Saimaalla perimä näyttää olevan laajempi kuin Pohjois-Saimaalla. Vaikka norppa liikkuukin melko pitkiä matkoja, se on silti kotipaikkauskollinen, eivätkä eri populaatiot sekoitu keskenään. Näyttää kuitenkin siltä, ettei saimaannorpan perimä ole liian yksipuolinen selviämisen kannalta.

Ympäristöekologian kurssimme opiskelijat haastattelivat Taskista. Kuva: Sami Hammouda, Mediamaja.

Verkkokalastuskielto!

Tällä hetkellä saimaannorpan pahin uhka onkin verkkokalastus. Kevään ja alkukesän verkkokalastuskielto ei ole paljonkaan auttanut. Norppakuolemat ovat vain siirtyneet myöhempään kesään. Kun verkot lasketaan veteen heinäkuussa, kuutit eivät vielä tässäkään vaiheessa ole niin kehittyneitä, valppaita ja voimakkaita, että ne selviäisivät verkoista.

Suomen Luonnonsuojeluliitto onkin ehdottanut verkkokalastuskiellon jatkamista elokuun loppuun asti: "Vuosina 2000–2009 varmoja kuuttien kalanpyydyskuolemia tilastoitiin keskimäärin 3,7 vuodessa. Kuolemat tapahtuivat pääosin touko-kesäkuussa. Rajoitusten tiukentamisen jälkeen vuosina 2010–2012 kalanpyydyksiin varmasti kuolleita kuutteja on löytynyt keskimäärin 4,0 vuodessa. Näistä suurin osa on löytynyt heinäkuussa. Vuosi 2012 on ollut murheellinen: lokakuun alussa löytyi jälleen yksi kalaverkkoon kuollut kuutti. Se oli jäänyt verkkoon jo heinä-elokuussa, mutta löytyi rantaan ajautuneena vasta lokakuussa. Tämä nosti kalanpyydyksiin kuolleiden kuuttien määrän jo kuuteen. Lisäksi yhdestä kuolleena löydetystä kuutista on löytynyt viitteitä kalanpyydyskuolemasta. Luku on hälyttävän korkea, kun huomioidaan, että läheskään kaikki tapaukset eivät tule tietoon."

Juuri eilen tuli kuitenkin tieto, ettei verkkokalastuskieltoa ainakaan toistaiseksi venytetä pitemmäksi. Näin Taskinen arvelikin, koska nykyiset osakaskuntien kanssa tehdyt rajoitussopimukset ovat voimassa vuoden 2015 loppuun asti.

Taskinen ehdottaa koko Saimaalle ainakin 15 vuoden ympärivuotista verkkokalastuskieltoa. Taskisen mukaan missään muualla maailmassa verkkokalastus ei muutenkaan ole näin vapaata kuin Suomessa, poikkeuksena vain inuitit. Saimaan ammattikalastajat eivät muutenkaan juuri käytä verkkoja vaan trooleja ja nuottia. Kotitarvekalastajat taas saavat soppakalansa aivan hyvin myös katiskoilla. Katiskat ovat norpalle turvallisia, kunhan niiden nielu on niin tukevarakenteinen, ettei norppa pysty sitä levittämään. Norpat voivat jopa käyttää katiskan yläosaa makuualustanaan!

Kuutti hukkui Pihlajavedellä, ja kuvaaja Juha Taskinen siirsi sen kuvausta varten kirkkaampaan veteen Punkaharjun kupeelle. Kuva: Juha Taskinen.

Haluaisitko tuhota lopullisesti kaikki Sibeliuksen teokset?

Juha Taskinen vertasi saimaannorpan mahdollista sukupuuttoa siihen, että kaikki Sibeliuksen sävellykset hävitettäisiin pysyvästi siten, ettei kukaan enää koskaan voisi niitä soittaa tai kuulla. Sekä Sibelius että saimaannorppa ovat korvaamattomia kansallisaarteitamme!

HYI, PAHAA RUOKAA

 

Tristram Stuart voitti vuonna 2011 kansainvälisen Sophie- ympäristöpalkinnon kampanjallaan 5000 ihmisen ruokkimisesta. Ideana oli käyttää lounaaseen ainesosia, jotka olisivat muuten menneet jäteastiaan. 

Tristram onkin huolestunut maailmanlaajuisesta elintarvikkeiden tuhlauksesta ja asiaan on saatava muutos. Hän toimii yhdessä kansalaisjärjestöjen kanssa, jotta hallitus ja yksityiset yritykset saataisiin tajuamaan asian vakavuus. Tarmokas mies on myös kirjoittanut kirjoja aiheesta, uusimpana  Waste: Uncovering the Global Food Scandal. 

Vaikka englannin kielestä ei kaikkea ymmärtäisi, Tristram Stuartin video aiheesta on katsomisen arvoinen. Se puhuttelee ja kertoo myös hauskan tarinan, mistä miehen innostus tähän aiheeseen sai alkunsa.

 

Aihe koskettaa myös läheisesti meitä, sillä länsimaissa heitetään pois jopa puolet syömäkelpoisesta ruoasta, kuvittele! Samaan aikaan monissa maissa nähdään nälkää. Ja mitä tulee elintarvikkeiden kustannuksiin; melkein kuin heittäisi rahaa roskikseen.

Ensi kerralla, kun olet aikeissa heittää ruokalassa tähteitä pois, mieti kahdesti. 

Energiansäästöviikon oppien toivotaan vaikuttavan pidemmällä aikavälillä

Maanantaina 8.10 alkoi Suomessa valtakunnallinen energiansäästöviikko. Samana aamuna Ylen Aamu-tv:ssä olivat vierailijoina valtionyhtiö Motivan viestintäpäällikkö Leila Timonen ja palvelut ja kuluttajat-yksikön päällikkö Päivi Laitila.

Leila Timosen mukaan energiansäästöviikon viettäminen onnistuu hyvin, sillä Suomessa on paljon yrityksiä, yhteisöjä ja yksityisiä henkilöitä, jotka haluavat olla aktiivisesti mukana vuosittain järjestettävän viikon tapahtumissa. Hän kertoo energiansäästöviikolle osallistuvien yrityksien toimien olevan hyvin erilaisia, aina energiakatselmuksista koulutuksiin ja investointien suunnitteluun ja toteuttamiseen.

-Kaikki turha energian käyttö on turhaa, toteaa Päivi Laitila. Hän korostaa, että jokainen tuhlattu on kilowattitunti on turhaanheitetty. Näin ollen halutaan korostaa tarkoituksenmukaista energiankäyttöä, sekä kodeissa että työpaikoilla. Laitilan mukaan varsinkin kotitalouksissa pitäisi tarkkailla huoneen lämpötilaa, sillä lämmityksen osuus on puolet kotitalouksien käyttämästä energiasta.

Haastatttelussa tulee esiin myös erittäin hyödyllisiä rahansäästö vinkkejä. Timonen kertoo, että sähkölaitteeseen liitettävän kulutusmittarin saa lainaksi useimmista energiayhtiöistä. Mittarilla näkee helposti, miten erilaiset laitteet käyttäytyvät ja jos sähkölaitteen kulutus näyttää olevan suuri, on kannattavampaa vaihtaa se vähemmän kuluttavaan.

Laitilan mukaan suuri näyttöinen televisio, joka on päivittäin koko ajan valmiustilassa, vie enemmän energiaa kuin A+ -luokan jääkaappi. Hän sanoo viihdelaitteiden rohmuavan suuren osan meidän energiankulutuksestamme.

-Lämpömittari pitäisi olla jokaisessa kodissa ja sitä pitäisi aktiivisesti seurata, kertoo Leila Timonen. Lämpömittareita on paljon erilaisia, jotkut maliit jopa varoittavat valoilla kun lämpötila nousee liian korkeaksi. Timonen kertoo, että suositus kotitalouksien huonelämpötilaksi on 21-22 celsius astetta.

Ajankohtaisina vinkkeinä energiansäästöön mainitaan hämäräkytkimien ja ajastimien käyttö. Myös kynttilänvalo ja takkatuli voivat korvata keinovaloa. Laitila korostaa vielä haastattelun lopussa sitä, miten ihmiset käyttävät energiaa kotiensa ulkopuolella, sillä joukkoliikenteen hyödyntäminen on yksi helppo tapa vähentää energiankulutusta omalta osaltaan.

Lähteet:

Yle: http://yle.fi/uutiset/energiansaastoviikon_parhaat_vinkit/6325768

Hiljaisuuden päivä, eläinten viikko ja energiansäästöviikko 2012

Kuvaaja: Jari Kolehmainen

Hiljan nimipäivänä, maanantaina 8.10.2012 on hiljaisuuden päivä. Kuulosuoja.fi sekä Tinnitusyhdistys tarjoavat faktatietoa kuulovaurioista (mm. tinnitus) ja niiden aiheuttajista. Musiikille omistetulta Kuulosuoja.fi-sivuston alasivulta näkee esimerkiksi erilaisten soittimien aiheuttamat melutasot. Kannattaa lukea teksti ja katsoa video, mitä melusaaste on. Katso myös aiemmin ympäristöekologian kurssillamme tehty melututkimus. Kuuloliitto muistuttaa hiljaisuuden päivän merkitylksestä tällä tavalla:

"Päivän tavoitteena on nostaa esiin hiljaisuuden merkitys vastapainona lisääntyneelle melulle.Jo vartinkin hetki hiljaisessa ympäristössä laskee verenpainetta ja rauhoittaa mieltä. Hiljaisen vartin voi viettää vaikkapa luonnon keskellä tai muussa itselle mieluisessa paikassa. Luonto luo oivalliset puitteet täydelliseen rentoutumiseen ja hiljentymiseen. Metsän siimeksessä on hyvä kuunnella itseään ja kerätä voimia arjen jaksamiseen."

Kansainvälistä eläinten päivää vietetään vuosittain 4. lokakuuta, joka on Franciscus Assisilaisen muistopäivä. Italialainen Franciscus Assisilainen (synt. 1181/1182, kuoli 1226) on katolisen kirkon mukaan eläinten suojelupyhimys. Assisilaisen sanoin: "Niin kauan kuin maailmassa on lapsia, kukkia ja lintuja, niin kauan on toivoa."

Suomessa eläinten päivän järjestämisen aloitti Helsingin eläinsuojeluyhdistyksessä toiminut Constance Ullner jo vuonna 1909. Silloin Helsingissä suurimpana ongelmana olivat näännyksiin ajetut hevoset, nyt hylätyt kissat, koirat ja kanit.

Eläinten päivästä alkoi eläinten viikko, jota tänä vuonna vietetään siis 4.-10.10.2012. Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liitto ry (SEY) kertoo nettisivuillaan viikon tämänvuotisesta teemasta näin:

"SEYn Eläinten viikon 2012 teemana on kana. Kana on Suomen kolmanneksi yleisin lintu. Munijakanoja ja lihakanoja eli broilereita on maassamme yli 10 miljoonaa, mutta niitä pääsee näkemään vain harvoin. Missä ja miten nuo 10 miljoonaa eläintä elävät? Suomessa kanoja kasvatetaan enemmän kuin muissa Pohjoismaissa. Broilerinlihan kulutus kasvaa jatkuvasti, vaikka ihmiset ovat huolissaan niiden kasvatusolosuhteista. Myös kananmunien kulutus on viime vuosina kääntynyt jälleen kasvuun. Alati yleistyvät harrastekanalat ja kotieläinpihat tuovat kanan lähemmäksi tavallista kansalaista, mutta kanaa pääsee näkemään tavanomaisissa tuotanto-olosuhteissa vain harvoin. Ruoaksi kasvatettavien kanojen tehotuotanto-olosuhteista olemme pitkälti mielikuvien ja imagomarkkinoijien luomusten varassa Missä kaikki kanat sitten ovat? Millaisissa olosuhteissa nuo miljoonat linnut todellisuudessa elävät? Entä millainen eläin kana ylipäänsä on ja onko se todella tyhmä, kuten usein kuulee sanottavan? Millainen on kanan maailma?"

Viikon kunniaksi on avattu Kanatieto.fi-sivusto, josta löytyy vastauksia edellä esitettyihin kysymyksiin. Tutustu esimerkiksi kananmunien pakkausmerkintöihin, katso video kanojen elinolosuhteista tai osallistu kanagami-kilpailuun.

Tällä viikolla vietetään myös valtakunnallista energiansäästöviikkoa. Lue blogikirjoitus pelikonsolien, kännykkälatureiden ja digiboksien energiankulutuksesta. Lisää mielenkiintoisia linkkejä löydät viimevuotisesta energiansäästöviikon tekstistä.

TEHTÄVIÄ YMPÄRISTÖEKOLOGIAN KURSSILAISILLE:

1) Mitä hiljaisuus merkitsee sinulle? Onko hiljaisuus katoava luonnonvara ja miten voisit itse vaikuttaa asiaan?

2) Mitä eläinten oikeudet merkitsevät sinulle? Puhutaanko niistä Suomessa tarpeeksi? Jos vertailet yhdysvaltalaisen ja brittiläisen eläinsuojelujärjestö PETAn (eri osoitteissa brittiläinen sivusto ja PETA TV), espanjalaisen Anima Naturalis -järjestön (videoituja performansseja erillisellä sivulla) sekä suomalaisten Animalian ja Eläinoikeusyhdistys Faunan toimintaa ja kampanjoita, onko niiden asiallisuudessa tai vaikuttavuudessa mielestäsi eroja? Löysitkö asiattomia kampanjoita? Mikä olisi oikeasti paras tapa vaikuttaa? Perustele.

3) Merimies Martti Leinonen työskenteli Neste Oilissa, kuunteli lemiläisen metalliyhtye Stam1nan levyä, sai ympäristöherätyksen ja siirtyi töihin Greenpeacelle. Tutustu tekstiin "Globen uupuneet" ja sen linkeissä oleviin musiikkivideoihin. Kuinka hyvät mielestäsi ovat teatterin, musiikin, kirjallisuuden, kuvataiteen, valokuvauksen tai urheilijoiden mahdollisuudet vaikuttaa eläinten suojeluun ja ympäristönsuojeluun?

4) Mikä on turhin omistamasi tavara, josta helposti voisit luopua? Perustele.

5) Tee sivulla "Testit ja pelit" olevat tehtävät. Kuinka monta maapalloa Ilmasto muuttuu -sivuston mukaan tarvittaisiin elintapojesi tyydyttämiseen? Kuinka monta puuta pitäisi istuttaa Standby-sivuston mukaan, jotta elektroniikan (televisio, videonauhuri/dvd-soitin, mikroaaltouuni, kännykkä) käyttösi tuottamat hiilidioksidipäästöt olisi mahdollista saada sidottua? Voit myös arvioida sitä, kuinka luotettavia tuloksia tällaisilla testeillä mielestäsi saadaan.

6) Miten voisit itse helposti säästää energiaa?

7) Osallistu koulun käytävällä olevaan energiansäästöviikon tietokilpailuun. Voit voittaa jättikassillisen makeisia ja retkijuomapullon, pääliinan tai avaimenperän, jossa on valokennolla toimiva lamppu.

Voit lähettää vastauksia em. kysymyksiin 1-6 tämän blogikirjoituksen kommentteina alla olevasta "kommenttia"-linkistä. Energiansäästöviikon kilpailuvastaukset (kysymys 7) palautetaan vastauslaatikkoon.

Risto Isomäki Kouvolan Lyseon lukiossa 9.2.2012

Kirjailija Risto Isomäki

Kirjailija ja tiedetoimittaja Risto Isomäki vieraili Kouvolan Lyseon lukiossa torstaina 9. helmikuuta 2012. Auditoriossa häntä oli kuuntelemassa noin sata Kouvolan Lyseon lukion ja Kouvolan iltalukion (myös amis- ja kauppislukion) opiskelijaa ja opettajaa.

Risto Isomäen henkilökohtainen herääminen ympäristöasioihin

Risto Isomäki kiinnostui luonnosta jo lapsena. Hieman yli kymmenvuotiaana häntä huoletti mummolan lähiharjun tuhoaminen ja hän kirjoittikin asiasta kirjeen ympäristöviranomaisille. Kaikesta huolimatta harju kuitenkin tuhottiin.

Ilmastonmuutoksesta Isomäki kirjoitti ensimmäistä kertaa ollessaan toimitusharjoittelija Etelä-Suomen Sanomissa. Tämän jälkeen hän keskittyi kehitysyhteistyöprojekteihin Afrikassa ja Intiassa. Opiskeluaikanaan 1980-luvulla Isomäki pitikin nälänhätää ja köyhyyttä maapallon vakavimpina ongelmina.

Varsinainen herätys ilmastonmuutosasioihin tapahtui vuonna 1984, kun Isomäki matkusti Bangladeshissa jokilaivalla Brahmaputran suistoalueella. Siellä Isomäki huomasi, kuinka suuria kyliä oli rakennettu vain hiukan merenpinnan tason yläpuolelle. Hän oivalsi, että ilmastonmuutoksesta aiheutuva merenpinnan nousu olisi hyvin kohtalokas. Ilmastonmuutos iskeekin pahimmin juuri köyhiin ihmisiin.

Ilmastonmuutoksen vakavuus kävi Isomäelle erityisen selväksi vuodesta 2003 alkaneiden tapahtumien seurauksena. Vuosina 2003-2004 Grönlanti ja Länsi-Antarktis alkoivat sulaa. Vuonna 2005 Länsi-Siperian ikirouta-alue alkoi sulaa. Vuonna 2006 Itä-Antarktis alkoi sulaa. Vuonna 2008 Siperian pohjoispuolella oleva mannerjalustan ikirouta ja sitä myötä metaaniklatraatit alkoivat sulaa. Alueelle ilmestyi kymmenien metrien kokoisia purkauksia. Vuonna 2011 havaittiin jo jopa yli kilometrin kokoisia purkauksia.

Isomäki on optimistinen ratkaisukeinojen keksijä

Isomäki on kuitenkin kaiken pessimistisen tiedon keskellä optimistinen. Hänen mukaansa toivo ei ole mennyttä, mutta pelkkä päästöjen vähentäminen ei riitä. Lisäkeinoina tarvitaan hiilidioksidin poistamista ilmasta ja Jäämeren keinotekoista viilentämistä, jotta metaanipurkaukset saadaan loppumaan.

Laptevinmeren pohjavesi on lämmennyt kolme astetta. Isomäen mielestä venäläisten pitäisi alkusyksyisin leikata rantajää irti rannasta jäänmurtajilla. Näin jääpeite pääsisi ajelehtimaan kauemmaksi merelle ja lämpö pääsisi karkaamaan jäättömästä merestä.

Ilmaston lämpenemistä aiheuttava ongelma on myös se, että merien yllä on vain vähän pilviä, eivätkä ne ole kovin valkoisia. Laivaliikenteellä voi kuitenkin olla ilmastoa viilentävä vaikutus, koska laivojen rikkipäästöt toimivat tiivistymishiukkasina, joiden ympärille pilvet alkavat muodostua. Siksi uudet sopimukset laivojen rikkipäästöjen vähentämiseksi voivatkin olla ilmaston kannalta haitallisia. Isomäen mielestä laivojen rikkipäästöt pitäisi sallia syrjäisillä merialueilla. (Lisää asiaa Ilmastotiedossa.)

Nasan mukaan vuonna 2005 maapallo lämpeni 0,85 wattia per neliömetri ja tällä hetkellä enää 0,5 wattia per neliömetri. Isomäen mukaan lämpenemistä ovat hidastaneet Kiinan ja Intian lisääntyneet rikkipäästöt sekä kasvaneen laivaliikenteen vaikutus. Laivaliikenne lisääntyy vuosittain parilla prosentilla, ja kaikkiaan laivaliikenteen viilentäväksi vaikutukseksi on arvioitu noin 0,6 wattia per neliömetri.

Isomäen mukaan merien raudanpuutosalueille pitäisi myös kylvää rautapölyä. Keväinen planktonkukinta kuluttaa raudan lähes loppuun, jolloin kesällä planktonia on enää vähän. Kuitenkin plankton tuottaisi luonnollisesti dimetyylisulfidia, viilentävää rikkiyhdistettä.

Isomäki kuitenkin huomauttaa, että rikin lisäämisen ohella tarvitaan ehdottomasti tekoja hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi. Muuten olemme vaarallisella tiellä. Kolmasosa ilmaan päästetystä hiilidioksidista sitoutuu lopulta hiilihappona mereen, jolloin meret happamoituvat. Merien happamoituminen onkin yksi ilmastonmuutoksen vakavimmista seurauksista. Pahimmin happamoituneilla merialueilla kalkkikuoristen eliöiden kuoret alkavat liueta 2050-2060 -luvuilla. Tilanne vain pahenee seuraavina vuosikymmeninä. (Lisää asiaa Ilmastotiedossa.)

Helpoiksi hiilidioksidin poistokeinoiksi Isomäki ehdottaa suurten, vanhojen puiden kasvattamista, metsiä, soiden paksuja turvekerroksia ja jätevesien puhdistamista yksisoluisilla levillä. Lisäksi laidunmaiden maaperästä pitäisi huolehtia siten, että näistä nykyisistä hiilidioksidin päästölähteistä tulisi hiilinieluja. Suomessa hiiltä olisi helppo varastoida pitkiksi ajoiksi esimerkiksi antamalla metsäpuiden kasvaa jopa parisataavuotiaiksi. Hyvänä esimerkkinä Isomäki mainitsi Kouvolan Elimäellä sijaitsevan Mustilan arboretumin vanhat douglaskuuset.

Mitä jokainen kansalainen voi tehdä?

Isomäen mielestä jokainen kansalainen voi omillakin valinnoillaan vaikuttaa ilmastonmuutoksen estämiseen. Keskeisenä asiana Isomäki näkee liharavinnon vähentämisen ja ainakin osittaisen siirtymisen kasvisruokavalioon. Isomäki arvioi liharuoan tuotannon aiheuttavan kasvihuonepäästöjä jopa enemmän kuin virallisesti on arvioitu. Laskelmissa ei nimittäin ole otettu huomioon laidunmaiden päästöjä. Lisäksi karjanlannan typestä saattaa uusien tutkimusten mukaan vapautua jopa kaksi tai kolme kertaa aiempaa arvioitua enemmän typpioksiduulia eli dityppioksia, ns. ilokaasua, joka on voimakas kasvihuonekaasu.

Isomäki kiinnittäisi huomiota myös asuntojen suunnitteluun ja lämmitykseen. Talot pitäisi rakentaa siten, että osan huoneista voisi jättää talvella tarvittaessa lämmittämättä esimerkiksi matkojen aikana. Tällöin näissä huoneissa ei saisi olla esimerkiksi vesiputkia, joita ei pystytä tyhjentämään. Lisäksi Isomäki korostaa asuntojen kunnollista eristämistä. Tähän on nykyään saatavilla uusia, entistä tehokkaampia eristeitä, joista Isomäki mainitsi esimerkkinä aerogeelit ja tyhjiöeristeet.

Autoilussa pitäisi kiinnittää huomiota sekä auton valintaan että turhan autoilun välttämiseen. Lentoliikenteen kokonaispäästöt kaikkia maapallon kasvihuonekaasupäästöjä ajatellen ovat pienet, mutta yksilön päästöjä laskettaessa niiden osuus on erityisen merkittävä. Siksi turhaa lentämistä olisi syytä välttää. Aiemmin Isomäki on kiinnittänyt huomiota myös siihen, että erityisesti yölentoja pitäisi vähentää. Yöaikaan lentokoneiden aiheuttamilla tiivistymisjuovilla nimittäin on merkittävä lämmittävä vaikutus.

Yleisöä hieman huvitti Isomäen ohje saksalaisten aurinkopaneelien suosimisesta. Tätä Isomäki kuitenkin perusteli sillä, että Saksa on ollut aurinkopaneelien edelläkävijä. Siellä tähän teollisuuden alaan on investoitu paljon, ja pitkien tuotantosarjojen ansiosta hintataso onkin saatu merkittävästi aiempaa alemmaksi. Siksi Isomäen mukaan nimenomaan saksalaisten aurinkopaneelien suosiminen kannattaa, koska se vaikuttaa merkittävästi hintojen laskuun. Aurinkosähköstä on tulossa fossiilisilla polttoaineilla tuotettua sähköä edullisempaa.

Isomäen julkaistut kirjat

Isomäki on kirjoittanut seitsemän romaania, lukuisia tietokirjoja ja yhden novellikokoelman. Hänen tunnetuin kirjansa on ekologinen jännitysromaani ”Sarasvatin hiekkaa”, jossa teemana on lähitulevaisuudessa tapahtuva jäätiköiden sulaminen ja sitä seuraava megatsunami. Kirjan aihio syntyi keväällä 2001, kun Isomäki matkusti Intiaan. Intialaiset meriarkeologit kertoivat löytäneensä kaikuluotainkuvista merenalaisen kaupungin, kuin Atlantiksen. Seuraavana vuonna australialaiset geologit löysivät merenpohjasta jälkiä valtavista tsunamiaalloista.

”Litium 6” -romaaniin syntyi idea, kun Isomäki kuuli japanilaisten suunnitelmista rakentaa kerrostalojen kellareihin pieniä ydinvoimaloita. Fukushiman tapahtumien jälkeen tätä ei varmaankaan kuitenkaan ikinä toteuteta.

”Jumalan pikkusormi” on utopia uusiutuvan energian varaan rakentuvasta maailmasta.

Uusimman kirjan ”Con rit” teemana on kryptoeläintiede eli kryptozoologia. Tämä ”tieteenala” tutkii sellaisia eläimiä, joiden olemassaolosta ei ole varmuutta. Tällaiset kryptidit voivat Isomäen mukaan olla joko taruolentoja, sukupuuttoon kuolleita lajeja tai tieteelle vielä tuntemattomia elossa olevia lajeja, jotka joko ovat hyvin harvinaisia (populaatioidensa viimeisiä, sukupuuttoon kuolevia yksilöitä) tai erityisen piilottelevia. Voi siis olla olemassa lajeja, jotka uhataan menettää edes tietämättä niiden olemassaolosta.

”Con rit” -kirjan idea syntyi, kun Isomäki huomasi, että muinaisten meksikolaisten kansojen pääjumalana ollut suuri, töyhtöpäinen käärme muistuttaa hyvin paljon kiinalaisten ja intialaisten merilohikäärmettä. Meksikossa meren rannoilla eläneet kansat pitivät töyhtöpäistä käärmettä todellisena olentona, mantereen keskellä eläneet kansat taruolentona. Voisiko siis olla niin, että kyseessä onkin ollut todellinen meressä elänyt eliö? Isomäki ei ole tästä varma, mutta lukuisat vanhat silminnäkijähavainnot viittaavat tähän suuntaan. Havainnot päättyvät yleensä mainintaan, että olentoa ammuttiin päähän.

Isomäeltä tulossa olevat romaanit

Isomäellä on aina samanaikaisesti tekeillä useita romaaneja eri kehittelyvaiheissa. Niin on myös tällä hetkellä. Tämä on Isomäen mukaan paras työskentelytapa, koska näin voi tehdä limittäin taustatyötä useaan eri kirjaan. Ilman tällaista työskentelytapaa kirjojen ilmestymisväli voisi olla 15 vuotta. Isomäki pitää 2-3 viikon kirjoittamisjaksoja, jolloin hän keskittyy vain kirjoittamiseen. Muina aikoina hän kiertää esiintymässä, antaa haastatteluja jne.

Aktiivisimmassa työstövaiheessa Isomäellä on tällä hetkellä kaksi romaania. Toinen näistä keskittyy Mustanmeren ekologiaan ja indoeurooppalaisten kielten nopean synnyn arvoitukseen. Kantakieli lienee kehittynyt aroalueella Mustanmeren ja Kaspianmeren pohjoispuolella. Metsäalueella sen sijaan syntyi uralilainen kantakieli. Hevosten kotouttaminen ja villaa tuottavien lampaiden syntyminen tapahtuivat uralilaisten kielten puolella.

Toinen, jo pidemmällä oleva käsikirjoitus on eräänlainen ”Sarasvatin hiekan” jatko-osa. Isomäen mielestä Milankovicin syklit eli maapallon akselikallistuman, akselisuunnan ja radan muutokset selittävät hyvin eteläisen pallonpuoliskon jääkaudet eli eteläisellä pallonpuoliskolla tapahtuneet jäätiköiden kasvut ja kutistumiset. Pohjoisella pallonpuoliskolla ongelmana kuitenkin ovat Dansgaard-Oeschgerin tapaukset, jotka näyttävät lämpötilan muuttuneen muutamassa kymmenessä vuodessa jopa 9-16 astetta. Tällaisista tapahtumista on saatu viitteitä Grönlannin mannerjäätikön jääkairausnäytteistä, vuoristojäätiköistä ja järvien pohjasedimenteistä.

Isomäen mukaan tällaiset nopeat ilmastonmuutokset saattavat selittää perinteistä teoriaa paremmin myös Salpausselkien synnyn. Isomäen mukaan vanhassa selityksessä on kaksi oleellista heikkoutta. Jos Salpausselät ovat syntyneet jääkauden päättymisvaiheessa kahden noin 200 vuotta kestäneen viileämmän jakson aikana, miksi näin lyhyen muodostumisvaiheen seurauksena Salpausselissä on kuitenkin jopa puolet Suomen sorasta ja hiekasta? Entä miksei Grönlannissa, jossa mannerjään reuna on pysynyt paikallaan satoja tai tuhansia vuosia, ole syntynyt Salpausselkien kaltaisia muodostelmia? Olisiko siis sittenkin niin, että Salpausselät ovatkin syntyneet mannerjäätikön sulamisen äärimmäisen huipun aikana?

Kun kelluva merijää sulaa, se ei enää heijasta lämpösäteilyä pois, vaan lämpö imeytyy mereen. Näin lämpeneminen kiihtyy. Tämä voi puolestaan lisätä jäävuorten purkautumista Atlantille. Tätä nopeaa lämpenemistä voi kuitenkin Isomäen mukaan seurata nopea viileneminen. Kun jäävuori sulaessaan pirstoutuu pieniksi kappaleiksi, se peittää alleen valtavan laajat merialueet, jolloin lämpösäteilyä alkaa taas nopeasti heijastua pois. Näin tapahtuu äkillinen viileneminen.

Miksei viileneminen sitten pysäytä mannerjäätiköiden sulamista? Syynä voi Isomäen mielestä olla se, että jään alta on tullut esiin paljon levää ja pölyä. Tämä jään tummeneminen lisää sulamista, vaikka ympäröivät alueet viilenevät.

Mielenkiintoisia pohdintoja! Odotan innolla Risto Isomäen seuraavia kirjoja ja suosittelen hänen teoksiaan kaikille. Kannattaa kuitenkin muistaa, että romaaneissa on sekoitettu faktaa ja fiktiota ja faktaosuuskin on osin spekulaatiota. Joka tapauksessa kuitenkin mielenkiintoisia ajatuksia.

Sarasvatin hiekasta on tehty myös sarjakuvien Finlandian voittanut sarjakuvakirja ja useita teatteriesityksiä. Tuorein näistä teatteriesityksistä tulee ensi viikolla ensi-iltaan Espoon kaupunginteatterissa. Espoossa muuten esitetään talvilomaviikolla myös erinomaista Globen uupuneet -näytelmää. Kannattaa käydä katsomassa molemmat näytelmät, mikäli liikutte siellä suunnalla!

Lisätietoja Risto Isomäestä ja hänen kirjoistaan

Helsingin Sanomat: Risto Isomäki yrittää pelastaa maailman

Kymenlaakson Radion haastattelu 9.2.2012

Ylen Elävän arkiston radio-ohjelma: Miten minusta tuli minä, Risto Isomäki?

Risto Isomäki: 66 Ways to Absorb Carbon and Improve the Earth’s Reflectivity – From Reasonable Options to Mad Scientist Solutions (PDF)

Kirja-arvosteluja Herääminen-kirjasta

Kirja-arvosteluja Sarasvatin hiekkaa -kirjasta

Kirja-arvosteluja Litium 6 -kirjasta