Elokuvatraileri Filmtrailer.com in kanssa
Syksyn 2012 ympäristöekologian kurssin aluksi osa opiskelijoista kävi katsomassa Kouvolan kaupunginkirjasto-maakuntakirjaston Mediamajassa yleisönäytöksenä esitetyn "Säilöttyjä unelmia" -elokuvan. Tässä opiskelijoiden kurssipalautteita elokuvasta:
”Elokuva 'Säilöttyjä
unelmia' oli dokumentti säilyketölkin ja sen sisällön
matkasta kaupan hyllylle. Siinä kuvattiin ihmisten ankeita oloja
ja myös eläinten raakaa kohtelua. Itse olin vaikuttunut
siitä, ettei mitään kaunisteltu. Eläinten huonot
olot ja teurastukset näytettiin. Tämä todennäköisesti
sai ihmiset miettimään lihansyöntiä tai sitten
sitä, miten voimme parantaa eläinten olosuhteita. Elokuva
sai myös miettimään, miten voimme parantaa toisten
ihmisten olosuhteita, esimerkiksi kaatopaikalla elävien ihmisten
olosuhteita. Itse pidin dokumentista ja se sai myös minut
miettimään.”
”Elokuva 'Säilöttyjä
unelmia' on ruuan, yksityiskohtaisemmin purkkivalmisteiden,
valmistamisesta kertova ja ihmisten elämänoloihin paneutuva
mielenkiintoinen katselukokemus. Tässä elokuvassa
näytetään, kuinka paljon raaka-aineita ja aikaa menee
kaupasta löytyvän säilykkeen valmistamiseen ja
millaisia ihmisiä työskentelee tämän
valmistusprosessin eri vaiheissa. Omalla tavallaan pidin tästä
elokuvasta, koska se näyttää hyvin, mitä oikeasti
tavaroiden valmistuksen takana piilee, eikä jätä sitä
vain siihen, kuinka helppoa tällaisen säilykkeen saanti
kaupan hyllyltä on – ja suhteellisen halvalla. Elokuva oli
myös hyvin erilainen kuin elokuvat ja dokumentit, joita olen
aikaisemmin katsonut. Ihmisten tarinat olivat myös hyvin
mielenkiintoisia. Sai tietää heidän taustaansa ja
kuinka tai miksi he ovat tekemässä tätä työtään.
Huonoksi sanoisin hyppimisen; ensin oltiin paikassa A, mentiin
paikkoihin B ja C, sitten palattiin taas A:han. Se teki välillä
katsomisesta sekavaa. Toinen huono puoli ainakin henkilökohtaisesti
oli eläinten tappaminen, mitä ei kestänyt katsoa.
Kokonaisuutena elokuva oli mielenkiintoinen ja herätti kyllä
ajattelemaan. Tarinoiden ansiosta se sai tajuamaan, kuinka paljon
tarvitaan tavaroiden valmistamiseksi.”
”Elokuva 'Säilöttyjä
unelmia' oli melko huono. Ihmisiä pyrittiin sympatisoimaan,
mutta ainakaan minua ihmisten 'synkät kohtalot' eivät juuri
kiinnostaneet. Eläinten kohtelusta sai todenmukaisen kuvan,
mutta silti otokset olivat erittäin raakoja. Elokuvakokemukseen
vaikutti myös se, ettei tekstityksiä nähnyt lukea
muiden takaa ja kielet olivat tuntemattomia. Myös äänet
olivat huonot, ja elokuva oli liian pitkä.”
”Kävin katsomassa elokuvan
'Säilöttyjä unelmia'. Se kertoi säilykepurkin ja
sen sisällön matkasta meidän kauppoihimme. Elokuva
antoi miettimisen aihetta. Ennen elokuvan näkemistä minulla
ei ollut harmainta aavistustakaan raaka-aineiden alkuperästä.
Pieni järkytys oli se, että raaka-aineet tulevat niin eri
puolilta maailmaa vain yhden säiulykepurkkimuonan takia.
Elokuvan haittapuolena oli ehkä lievähkö
pitkäveteisyys. Kaikista raaka-aineiden tuottajista kerrottiin
pitkät tarinat. Jos elokuva olisi ollut hieman tiiviimpi, sen
sanoma olisi iskostunut katsojien päähän paremmin.
Nykyisessä muodossaan elokuvan lopussa iski pieni väsymys,
mikä taas vaikuttaa keskittymiseen ja sitä kautta
ajattelemiseen. Tärkeä voimakeino elokuvasa oli eläinten
kohtelun näyttäminen. Se antoi varmasti monelle katsojalle
ajattelemisen aihetta. Myös minulle.”
”Kävin katsomassa elokuvan
'Säilöttyjä unelmia', joka esitettiin
maakuntakirjaston Mediamajassa. Elokuvaan mennessäni ajattelin,
ettei elokuva ole mielenkiintoinen, mutta kun elokuva alkoi,
kiinnostuin heti ja seurasin tarkasti koko elokuvan. Elokuvasta
minulle jäi päällimmäisenä mieleen eläinten
tappaminen. Ne olivat elokuvan kannalta tärkeitä, koska
niiden avulla katsoja saatiin ymmärtämään, mistä
on kyse. Huonojakin puolia elokuvalla oli. Elokuvassa oli keskellä
tylsä vaihe, jolloin elokuva ei edennyt mihinkään.
Myös eläinten tappamista olisi voitu edes vähän
sensuroida. Huomasin elokuvan aikana, etteivät kaikki edes
pystyneet katsomaan sitä kokonaan, koska kaikki näytettiin
niin suoraan. Mitään ei jätetty näyttämättä.
Kaiken kaikkiaan elokuva on katsomisen arvoinen, jos on pohtinut,
mistä ruoka ja liha ovat peräisin, millaisissa olosuhteissa
eläimet kasvavat ja kuinka suuren hiilijalanjäljen ne
saavat aikaan. Suosittelen elokuvaa siis kaikille, jotka ovat
kiinnostuneet maataloudesta ja biologiasta! ****”
Webinaari ilmastonmuokkauksesta
Filosofian tohtori Hannele Korhosen webinaari "Lyhyt katsaus ilmastonmuokkaukseen" 8.11.2012. |
”Nykyaika on toden totta kohdannut
Lyseon lukion! Kouvolan Lyseon lukion opiskelijoilla oli mahdollisuus
osallistua luennolle, joka pidettiin toisesta kaupungista
Internet-yhteyden avulla. Luennon piti Ilmatieteen laitoksen tutkija
Hannele Korhonen ja aiheena oli ilmastonmuokkaus. Luennolla käytiin
läpi muutamia ideoita, joilla voitaisiin estää
maapallon lämpenemistä. Näistä kahteen
keskityttiin eniten, koska niiden toteuttaminen olisi taloudellisesti
kannattavinta. Korhonen kertoi laajasti
ilmastonmuokkaussuunnitelmista. Esitystä oli myös mukava
seurata, koska opiskelijoille annettiin paperiversiot kuvista, joita
Korhonen näytti Internetin kautta. Tämä oli
ensimmäinen webinaarini, eikä minua haittaisi, vaikka näitä
olisi enemmänkin. Kuva- ja ääniyhteys toimivat hyvin
ja yleisön kysymyksetkin otettiin huomioon. Toisaalta
vierailevat luennoitsijat ovat yhä suosiossani.”
"Haluaisin vielä antaa positiiviset kommentit web-luennosta, joka oli jokaisen minuutin arvoinen. Puhuja esitti asiat selkeästi ja johdonmuksisesti, mistä tietysti aiheen lisäksi tykkäsin tosi paljon (tuli taas sellainen 'ah, yliopisto' -hetki)."
Vierailevat luennoitsijat
saimme vieraaksemme myös norppakuvaaja Juha Taskisen. Illalla kaksi opiskelijaamme vielä haastatteli Taskista kirjaston Mediamajassa.
Opintoretki Hartwallin tehtaille
Kurssin lopuksi vierailimme 30.11.2012 Hartwallin Lahden tehtailla. Tavanomaisen tuotantolaitoskierroksen ja maistiaisten lisäksi saimme nauttia erityisluennosta, jossa esiteltiin Hartwallin ympäristövastuuta. Hartwallin tehdas Lahdessa on yksi maailman automatisoiduimpia virvoitusjuomatehtaita.
Valmistetun tuotteen vesijalanjälki on noin kolminkertainen lopputuotteen määrään verrattuna eli virvoitusjuomalitran valmistamiseen on kulunut noin kolme litraa vettä, mikä on yksi maailman tehokkaimmista luvuista. Yhden virvoitusjuomapullollisen hiilijalanjälki on noin 200 grammaa. Maustamattoman pullotetun kivennäisveden hiilijalanjälki on noin 38,4 grammaa (hiilidioksidiekvivalentteina) per 0,5 litraa.
Makeutusaine stevia tuodaan Etelä-Amerikasta ja Pepsin makusiirappi Isosta-Britanniasta. Tölkit tulevat kokonaisina (kansi irti) lähinnä ulkomaisilta tehtailta. Muovipullot tulevat pieninä aihioina (kuva), joissa kierteet ovat valmiina. Muovipullosta puolet voi olla kierrätettyä muovimateriaalia, kun taas tölkkien alumiinia on mahdollista kierrättää lähes loputtomasti. Käytetyistä muovikorkeista voidaan valmistaa esimerkiksi fleece-kangasta. Yksi lasipullo kiertää hieman yli 30 kertaa eli se voi olla kierrossa vaikkapa 30 vuotta.
Kirja-arvosteluja
Oppikirjojen lisäksi opiskelijat lukivat myös kaunokirjallisia teoksia, joissa käsitellään ympäristöekologisia aiheita, esimerkiksi ilmastonmuutosta ja eläinten oikeuksia. Näin pääsimme tarkastelemaan sitä, kuinka tieteellisiä asioita käsitellään romaaneissa ja kuinka kaunokirjallisilla teoksilla on mahdollista vaikuttaa ihmisten asenteisiin. Seuraavista kirjoista julkaisimme arvosteluja myös nettisivuillamme:
-Risto Isomäki: Herääminen (arvostelu löytyy tästä linkistä)
-Risto Isomäki: Sarasvatin hiekkaa (arvostelu löytyy tästä linkistä)
-Risto Isomäki: Litium 6 (arvostelu löytyy tästä linkistä)
-Jussi Viitala: Miten maailma loppuu? (arvostelu löytyy tästä linkistä)
-Antti Tuomainen: Parantaja (arvostelu löytyy tästä linkistä)
-Johanna Sinisalo: Linnunaivot (arvostelu löytyy tästä linkistä)
-Eija Lappalainen & Anne Leinonen: Routasisarukset (arvostelu löytyy tästä linkistä)
-Carl Honoré: Slow - Elä hitaammin (arvostelu löytyy tästä linkistä)
-Colin Beavan: Ekovuosi Manhattanilla (arvostelu löytyy tästä linkistä)
-Alan Weisman: Maailma ilman meitä (arvostelu löytyy tästä linkistä)
-Stephen Mills & Roger Fouts: Simpanssini Washoe - yhteinen matkamme (arvostelu löytyy tästä linkistä)
-Shirley C. Strum: Melkein ihmisiä - matka paviaanien maailmaan (arvostelu löytyy tästä linkistä)
-Dian Fossey: Sumuisten vuorten gorillat (arvostelu löytyy tästä linkistä)
-Eugene Linden & Francine Patterson: Koko - puhuva gorilla (arvostelu löytyy tästä linkistä)
-Joy Adamson: Perheeseemme kuuluu leijona (arvostelu löytyy tästä linkistä)
-Joy Adamson: Elsa perustaa perheen (arvostelu löytyy tästä linkistä)
-Veikko Huovinen: Puukansan tarina (arvostelu löytyy tästä linkistä)
"Haluaisin vielä antaa positiiviset kommentit web-luennosta, joka oli jokaisen minuutin arvoinen. Puhuja esitti asiat selkeästi ja johdonmuksisesti, mistä tietysti aiheen lisäksi tykkäsin tosi paljon (tuli taas sellainen 'ah, yliopisto' -hetki)."
Vierailevat luennoitsijat
saimme vieraaksemme myös norppakuvaaja Juha Taskisen. Illalla kaksi opiskelijaamme vielä haastatteli Taskista kirjaston Mediamajassa.
Opintoretki Hartwallin tehtaille
Limsapullojen aihioita, joista kuumassa paineilmalla puhaltamalla saadaan muotin avulla tehtyä virvoitusjuomapulloja. |
Valmistetun tuotteen vesijalanjälki on noin kolminkertainen lopputuotteen määrään verrattuna eli virvoitusjuomalitran valmistamiseen on kulunut noin kolme litraa vettä, mikä on yksi maailman tehokkaimmista luvuista. Yhden virvoitusjuomapullollisen hiilijalanjälki on noin 200 grammaa. Maustamattoman pullotetun kivennäisveden hiilijalanjälki on noin 38,4 grammaa (hiilidioksidiekvivalentteina) per 0,5 litraa.
Makeutusaine stevia tuodaan Etelä-Amerikasta ja Pepsin makusiirappi Isosta-Britanniasta. Tölkit tulevat kokonaisina (kansi irti) lähinnä ulkomaisilta tehtailta. Muovipullot tulevat pieninä aihioina (kuva), joissa kierteet ovat valmiina. Muovipullosta puolet voi olla kierrätettyä muovimateriaalia, kun taas tölkkien alumiinia on mahdollista kierrättää lähes loputtomasti. Käytetyistä muovikorkeista voidaan valmistaa esimerkiksi fleece-kangasta. Yksi lasipullo kiertää hieman yli 30 kertaa eli se voi olla kierrossa vaikkapa 30 vuotta.
Kirja-arvosteluja
Oppikirjojen lisäksi opiskelijat lukivat myös kaunokirjallisia teoksia, joissa käsitellään ympäristöekologisia aiheita, esimerkiksi ilmastonmuutosta ja eläinten oikeuksia. Näin pääsimme tarkastelemaan sitä, kuinka tieteellisiä asioita käsitellään romaaneissa ja kuinka kaunokirjallisilla teoksilla on mahdollista vaikuttaa ihmisten asenteisiin. Seuraavista kirjoista julkaisimme arvosteluja myös nettisivuillamme:
-Risto Isomäki: Herääminen (arvostelu löytyy tästä linkistä)
-Risto Isomäki: Sarasvatin hiekkaa (arvostelu löytyy tästä linkistä)
-Risto Isomäki: Litium 6 (arvostelu löytyy tästä linkistä)
-Jussi Viitala: Miten maailma loppuu? (arvostelu löytyy tästä linkistä)
-Antti Tuomainen: Parantaja (arvostelu löytyy tästä linkistä)
-Johanna Sinisalo: Linnunaivot (arvostelu löytyy tästä linkistä)
-Eija Lappalainen & Anne Leinonen: Routasisarukset (arvostelu löytyy tästä linkistä)
-Carl Honoré: Slow - Elä hitaammin (arvostelu löytyy tästä linkistä)
-Colin Beavan: Ekovuosi Manhattanilla (arvostelu löytyy tästä linkistä)
-Alan Weisman: Maailma ilman meitä (arvostelu löytyy tästä linkistä)
-Stephen Mills & Roger Fouts: Simpanssini Washoe - yhteinen matkamme (arvostelu löytyy tästä linkistä)
-Shirley C. Strum: Melkein ihmisiä - matka paviaanien maailmaan (arvostelu löytyy tästä linkistä)
-Dian Fossey: Sumuisten vuorten gorillat (arvostelu löytyy tästä linkistä)
-Eugene Linden & Francine Patterson: Koko - puhuva gorilla (arvostelu löytyy tästä linkistä)
-Joy Adamson: Perheeseemme kuuluu leijona (arvostelu löytyy tästä linkistä)
-Joy Adamson: Elsa perustaa perheen (arvostelu löytyy tästä linkistä)
-Veikko Huovinen: Puukansan tarina (arvostelu löytyy tästä linkistä)