Perjantaina 28.11 bilsan ympäristöekologia-kurssin oppilaat suuntasivat Nuuksiossa, Espoon erämaa-alueella, sijaitsevaan luontokeskus Haltiaan, jonka on suunnitellut Rainer Mahlamäki. Parin tunnin bussimatkan jälkeen saavuimme perille Suomen ensimmäiseen kellaritiloja lukuunottamatta kokonaan puusta rakennettuun julkiseen rakennukseen.
Avarassa sisääntuloaulassa meidät jaettiin kahteen ryhmään, jotka lähtivät oppaan mukana tutustumaan keskukseen ja sen näyttelyihin.
Lumikanjoni
Ulkomaalaisille on usein suuri mysteeri, miten Suomen luonto
selviää talvesta, ja lumikanjoni onkin tehty havainnollistamaan metsän eläinten selviytymiskeinoja.
Lumikanjonia pitkin saavuimme päänäyttelyyn. Keskellä olevan interaktiivisen kartan tarkoituksena on tutustuttaa kävijä erilaisiin luontokohteisiin, mutta valitettavasti kartta ei ollut toiminnassa. Viereisessä yöretki-näyttelyssä kuuntelimme öisen luonnon ääniä, ja takana olevassa panorama-maisemassa vuodenajat vaihtuivat keväästä talveen. Kaiken kaikkiaan päänäyttely oli hyvin tyylikkäästi toteutettu, vaikka itselleni uutta tietoa ei paljon tullutkaan.
Markus Wikarin suunnittelema Sotkanmuna on koko näyttelyn sydän. Se on rakennettu kaarevasta muodostaan huolimatta suorista mäntypalkeista tietokonetekniikkaa apuna käyttäen. Kalevala on vahvasti läsnä koko rakennuksen arkkitehtuurissa, ja esimerkiksi rakennuksen näköalatorni kuvastaa sotkan kaulaa.
Sotkanmunan katto
Kuoren sisällä sijaitseva Osmo Rauhalan "Peliteoria" kuvaa luonnon ennalta-arvaamattomuutta.
Näyttelyistä ehdoton suosikkini oli Hannu Hautalan elämäntyötä esittelevä Metsän poika. Päänäyttelyn ja tämän valokuvanäyttelyn lisäksi keskuksessa on vielä Viherkehänäyttely, jossa tutustutaan pääkaupunkiseudun luontokohteisiin.
Ravintola Haltia
Haltian rakentamisen tavoitteena on mahdollisimman pieni hiilijalanjälki ja ympäristöyställisyys on otettu huomioon myös keskuksen toiminnassa. Puu on ekologinen materiaali, sillä hiilijalanjälki on jo rakennettaessa pienempi kuin betonirakentamisessa. Lisäksi puurakentaminen poistaa hiilidioksidia ilmasta. Luontokeskuksen runkoratkaisu on toteutettu CLT-elementtijärjestelmän avulla. Nämä massiivipuuelementit on tehty itävaltalaisesta kuusesta, ja ominaisuuksiltaan ne ovat mm. kantavia ja sisäilman kosteutta tasaavia. Haltian tilat ovat myös käyttömahdollisuuksiltaa monipuolisia ja ne sopivat niin yritysten yksityistilaisuuksiin kuin koululaistenkin tarpeisiin.
Kaiken kaikkiaan Haltia-rakennuksesta jäi itselleni erittäin positiivinen kuva. Tilat olivat avaria ja valoisia. Vaalea puu miellytti silmää, ja käsitykseni puurakentamisesta muuttui entistä parempaan suuntaan. Haltiassa modernit ratkaisut ja ympäristöystävällisyys yhdistyvät, ja luontokeskuksen tavoitteena onkin toimia puurakentamisen lippulaivana.
Lähteet: http://www.haltia.com/haltia-suomen-luontokeskus/ ja opaskierros,
kuvat itse otettuja