Keväällä YK:n ilmastopaneeli arvioi pohjoisnavan sulavan ilmastonmuutoksen seurauksena vuosina 2050-2100. Nyt lehtitietojen (mm. Kouvolan Sanomat 1.10.2007 s. 24) mukaan Merentutkimuslaitos varoittaa, että sulaminen näyttääkin olevan selvästi ennakoitua nopeampaa. Arvio pohjautuu tuoreimpiin yhdysvaltalaisiin tutkimustuloksiin.
Syyskuussa 2007 pohjoisnavan alueen jääpeite oli pienempi kuin koskaan aiemmin, noin 4,2 miljoonaa kilometriä (keskimääräinen jääpeite syyskuussa 2007 oli 4,3 miljoonaa neliökilometriä, vuosien 1978-2007 keskiarvo 6,7 miljoonaa kilometriä). Huippuvuorten ympäriltä paljastui uusia saaria, joita ei ole merkitty karttoihin, ja joita ei ole edes tiedetty olevan olemassa jään alla. Viimeisimpien kymmenen ja erityisesti viimeisimpien viiden vuoden aikana jääpeitteen sulaminen on kiihtynyt merkittävästi.
Jos vuosien 1978-2007 sulamisvauhti jatkuu samanlaisena, Jäämeri olisi kesäkautena kokonaan sula ensi kertaa noin vuonna 2032, vain 25 vuoden kuluttua! Niin se ikijää katoaa! Onko mikään enää pysyvää?
Lehtitietoja tarkempi analyysi löytyy USA:n lumi- ja jäätutkimuskeskuksen (NSIDC) nettisivuilta: http://nsidc.org/news/press/2007_seaiceminimum/20070810_index.html ja http://nsidc.org/seaice/ .
Miksi pohjoisen ikijään sulaminen sitten on huolestuttavaa?
1) Se vaikuttaa alueen elinkeinoihin, kulttuureihin ja eläimiin. Esimerkiksi jääkarhut kärsivät. Voi jääkarhuraukkoja!
2) Lumi- ja jääpeite toimivat kuin jättiläispeili ja heijastavat takaisin avaruuteen suuren osan auringosta tulevasta lämpösäteilystä. Kun lumi ja jää sulavat, lämpö imeytyykin veteen. Tämä kiihdyttää entisestään ilmastonmuutosta, maapallon lämpenemistä.
3) Jäätikön nopea sulaminen voisi ainakin teoriassa heikentää merkittävästi Golfvirtaa, mistä voisikin olla seurauksena Pohjois-Euroopan (mm. Suomen) kylmeneminen, jopa uusi jääkausi, vaikka muu maapallo lämpenee kasvihuoneilmiön voimistumisen myötä. Tämä seurausvaikutus ei kuitenkaan ole täysin kiistaton eikä läheskään varma.
Erityisesti tuo toisena mainittu seuraus voi olla hyvin vakava. Vaikka jään sulaminen helpottaakin laivaliikennettä, negatiiviset vaikutukset lienevät paljon suuremmat.Kaikkiin näihin ilmastoennusteisiin, myös ennustettuun pohjoisen ikijään sulamiseen, liittyy kuitenkin paljon epävarmuustekijöitä: tietokonemalleissa voi olla virheitä, luonnollista vaihtelua voi olla vaikea erottaa ihmisen vaikutuksista ja myös hiilidioksidin päästörajoitusten tehokkuus vaikuttaa merkittävästi.
Meilläkin täällä Suomessa syys-lokakuun vaihde oli poikkeuksellisen lämmin, paikoin lämpötilat jopa lähellä 20 astetta. Näin lämmintä on tähän aikaan keskimäärin vain pari kertaa vuosisadassa. Toisaalta nyt saamme nauttia jo kolmannesta peräkkäisestä poikkeuksellisen lämpimästä syksystä.
Ihmisen hiilidioksidipäästöjen vaikutukset ilmastonmuutokseen näkyvät jo selvästi, kun tarkastellaan asiaa pitkällä aikavälillä ja maailmanlaajuisesti. Lyhyen ajanjakson ja pienen alueen poikkeuksellisia sääilmiöitä ei kuitenkaan voi laittaa kiistatta ilmastonmuutoksen syyksi. Ne voivat olla myös luonnollista vaihtelua tai johtua ilmastonmuutoksen ja luonnollisen vaihtelun yhteisvaikutuksista. Vaikka ilmasto maailmanlaajuisesti lämpenee, voimme Suomeen saada talvella jopa pitkiäkin paukkupakkasten jaksoja. Jännityksellä odotamme...
