Tämä on Kouvolan Lyseon lukion ympäristöekologian kurssin blogi.
Koulun viralliset kotisivut löydät tästä linkistä ja opettajan henkilökohtaisen blogin täältä.



maanantai 15. lokakuuta 2012

HYI, PAHAA RUOKAA

 

Tristram Stuart voitti vuonna 2011 kansainvälisen Sophie- ympäristöpalkinnon kampanjallaan 5000 ihmisen ruokkimisesta. Ideana oli käyttää lounaaseen ainesosia, jotka olisivat muuten menneet jäteastiaan. 

Tristram onkin huolestunut maailmanlaajuisesta elintarvikkeiden tuhlauksesta ja asiaan on saatava muutos. Hän toimii yhdessä kansalaisjärjestöjen kanssa, jotta hallitus ja yksityiset yritykset saataisiin tajuamaan asian vakavuus. Tarmokas mies on myös kirjoittanut kirjoja aiheesta, uusimpana  Waste: Uncovering the Global Food Scandal. 

Vaikka englannin kielestä ei kaikkea ymmärtäisi, Tristram Stuartin video aiheesta on katsomisen arvoinen. Se puhuttelee ja kertoo myös hauskan tarinan, mistä miehen innostus tähän aiheeseen sai alkunsa.

 

Aihe koskettaa myös läheisesti meitä, sillä länsimaissa heitetään pois jopa puolet syömäkelpoisesta ruoasta, kuvittele! Samaan aikaan monissa maissa nähdään nälkää. Ja mitä tulee elintarvikkeiden kustannuksiin; melkein kuin heittäisi rahaa roskikseen.

Ensi kerralla, kun olet aikeissa heittää ruokalassa tähteitä pois, mieti kahdesti. 

2 kommenttia:

Nimetön kirjoitti...

Mutta jos miettii, hyödyttääkö kumpikaan sitä afrikan nälkäistä lasta söin minä sitten ruokalassa ruuan vai heitin sen pois? Ei se keltään muulta ole pois kuin minulta, sillä ruoka on jo laitettu ja roskiin menevät ylijäävät ruuat kouluissa kuitenkin.

Mielestäni hiukan tekopyhääkin vedota toisten hätään kun yritetään saada lapset/nuoret syömään, varsinkin kun asialla ei oikeastaan ole minkäänlaista yhteyttä. Minun syömiseni kun ei täytä kenenkaan muun nälkäisen vatsaa

S.T. kirjoitti...

Sinä anonyymi kommentoija! Et taida olla koululainen tai opiskelija?

Jos olisit, tietäisit, että kouluissa olla nykyään (pienen budjetin takia) hyvin tarkkoja tilattavasta ruokamäärästä. Aina silloin tällöin ruoka loppuu jopa kesken. Jos otan ylimääräistä ruokaa, jatkossa ruokaa joudutaan tilaamaan enemmän. Jos kaikki tekevät samoin, ruokaa tilataan aivan liikaa ihan turhaan. Keittäjä jatkuvasti muuttelee tilattavan ruuan määrää menekin mukaan.

Minun syömiseni tai syömättömyyteni voi oikeasti ihan konkreettisestikin vaikuttaa toisen nälkäisen vatsan täyttymiseen sellaisina päivinä, kun ruoka loppuu omasta koulusta kesken.

Kaiken lisäksi biojäteastiaan heitetty ruoka on ihan turhaan aiheuttanut paljon mm. kasvihuonekaasupäästöjä tuotannon eri vaiheissa.

"Suomalaiset kotitaloudet heittävät roskiin 120-160 miljoonaa kiloa alun perin syömäkelpoisia elintarvikkeita. Koko ruokaketjussa haaskataan vuosittain keskimäärin 330-460 miljoonaa kiloa syömäkelpoista ruokaa. Poisheitetyn ruoan arvo on yhteensä 0,4 miljardia euroa ja vastaa 100 000 auton päästöjä." Näin sanottiin Kouvolan Sanomissa 11.10.2012, lähteenä MTT.

Ruuan heittäminen roskikseen on siis verovarojen tuhlaamista, ruuan turhaa kulutusta ja päästöjen turhaa aiheuttamista. Päästöt lisäävät ilmastonmuutosta ja heikentävät maailman ravinnontuotantoa vaikkapa maapallon vilja-aittojen kuivumisen ja Saharan levittäytymisen myötä. Roskiin heittämäni ruoka siis heikentää nälkäisen vatsan täytymismahdollisuuksia jopa toisella puolella maapalloa.

Enkä oikein ymmärrä sitäkään, miksi ei viljaa tai perunoita voisi kuljettaa nälkäalueille, jos saamme niitä säästettyä vähentämällä ruuan tuhlausta? Ainakin niiden tuontitarve meille muualta vähenee, jolloin ruokaa riittää paremmin niille kehitysmaiden nälkäisille vatsoille.

Mikä ihme suomalaisiin on mennyt, kun ruuan tuhlaaminen nähdään melkein kuin perusoikeutena?

Miksi asioilla ei (haluta) nähdä syy-yhteyttä, vaikkapa ruuan tuhlaamisella ja nälänhädällä?

Onneksi ainakin meidän koulussa on kasvamassa valistuneempi sukupolvi. Odotan, että pääsemme rakentamaan oikeudenmukaisempaa ja ekologisempaa maailmaa! Täältä tullaan!