Tulevaisuuden terve Suomi vuonna 2080

"Entä mitä on tapahtunut niille suurille määrille muovijätettä, jota kutsuttiin ihmisen ensimmäiseksi itse tehdyksi mantereeksi?" Kuva: Jari Kolehmainen.

Ympäristöekologian kurssilaisemme ovat kirjoittaneet tekstejä siitä, millainen on tulevaisuuden luontoystävällinen Suomi. Tässä julkaisemme yhden näistä kirjoituksista.

"On vuosi 2080 ja olen jo 83-vuotias. Katselen ympärilleni hymyillen, sillä näen sen suuren muutoksen ympäristössämme, jonka vuoksi aloimme taistella jo 2000-luvun alussa. Niin minkä vuoksi? Ilmastonmuutoksen. Ihmisten toiminta näytti riistäytyvän käsistä ja tuhoavan meidän elinplaneettamme, mutta sisulla ja tahdolla planeettamme on taas vihreä. Nykyään ihmisten ruokavalio pohjautuu enemmän kasvisruokavalioon, kulkuvälineiden päästöt ovat vähentyneet, ihmisten ensimmäinen 'itse luotu manner' eli suuret määrät muovijätettä on saatu hävitettyä. Mutta miten? Minäpä kerron teille ensin yhden tarinan nuoruudestani, siitä miten tämä kaikki sai edes alkunsa.

Oma lapsuudenperheeni ei välittänyt ympäristöstämme vähääkään. Ilmastonmuutos ei huolettanut heitä, eihän se olisi ajankohtaista heidän elinaikanaan. En itse ollut kiinnittänyt vanhempieni toimintaan huomiota, ennen kuin lukiossa ollessani sain kuulla ilmastonmuutoksen syyt ja sen konkreettiset haitat. Opettajan luetellessa syitä huomasin kaiken tämän tapahtuvan perheessäni ja halusin tehdä siihen muutoksen, mutta vanhempani eivät kuitenkaan ottaneet minua tosissaan. Silti päätin puuttua asiaan ja keräsin kotipaikkakunnaltani kokoon ryhmän, jossa jäsenet olivat samaa mieltä kuin minä. Ilmastonmuutos tulisi pysäyttää. 

Perustimme silloiseen sosiaaliseen mediaan, Facebookiin, kaikille avoimen ryhmän, joka oli ilmastonmuutosta vastaan. Päivä päivältä jäseniä tuli lisää ja lisää, pian myös ulkomailta. Jäsenemme hakivat paikkaa eduskunnan puolueesta, jotta saisimme mielipiteemme vielä vahvemmin esille. Saimme muutaman paikan puolueesta, mutta huomasimme, ettei se ajakaan haluamaamme asiaa niin kuin me olisimme halunneet. Ryhmämme sai kuitenkin tukiryhmältämme tarvittavan tuen, joten lopulta pystyimme perustamaan kokonaan uuden puolueen, joka oli vihreämmän elämän ja maapallon hyvinvoinnin puolesta. Pienin askelin saavuimme kohti parempaa tulevaisuutta, joka on nyt jo nykyhetkeä.

Ennen tulevaisuuden Suomi näytti synkältä ja heikolta. Nyt kuitenkin eläessäni täällä 'tulevaisuuden Suomessa' kenelläkään ei ole syytä huoleen. Voin iloisin mielin nähdä selkeän muutoksen ihmisten toiminnassa, joka on johtanut siihen, että ilmaston lämpeneminen on hallinnassa. Saan nukkua yöni rauhassa, sillä tiedän, että jopa lastenlasteni lastenlapset tulevat näkemään tämän meille omaksi tehdyn maan ja kokemaan sen parhaat puolet. Parikymmentä vuotta sitten tulleet muutokset vaativat oman aikansa sulautuakseen ihmisten arkeen, mutta kukaan ei nykypäivänä edes ajattele niiden olevan muutoksia, pikemminkin vain normaalia arkipäivää, jota kaikkien olisi tullut elää aikaisemmin.

Millaista tämä arkielämä nykyään siis on? Ruokavalio on muuttunut suuresti: ihmisten tietoisuuteen tuli tieto, miten paljon lihantuotanto vaikuttaa ilmastonmuutokseen, joten vaikka ihmiset rakastivat lihaa, olivat he valmiita vähentämään kulutustaan planeettamme tähden. Naudan ja kanojen tuotantoa vähennettiin, mutta kalastusta on lisätty, sillä sen huomattiin olevan ekologinen keino saada eräänlaista liharavintoa. Moni ruoka perustuu siis kasvisruokavalioon, mutta jos kerran viikossa perheet haluavat pitää illallisen, joka sisältää erilaisia lihoja, on se heille sallittua. 

Kuten mainitsin, kulkuvälineiden päästötkin ovat vähentyneet. Tähän erittäin suurena tekijänä on ollut maailmalaajuinen laki, joka vaatii vain yhden auton naapurustoa kohti. Kuulostaa hullulta ja kenties mahdottomalta? Ei suinkaan. Kimppakyydit ja auton vuorottelulistat ovat toimineet paremmin kuin hyvin. Entä mitä on tapahtunut päästöille, jotka ovat tulleet laivoista ja lentokoneista, joilla on kuljetettu markkinatuotteita? Niitä ei enää tarvita muulloin kuin pakon edessä. Kaikista maista on tullut omavaraisempia elintarvikkeiden ja raaka-aineiden suhteen, jolloin ulkomailta ostamiselle ei ole tarvetta. Toki aineet, joita ei yksinkertaisesti Suomessa voida tuottaa, tuodaan meille ulkomailta, mutta nekin mahdollisimman ekologisesti: suuret määrät yhdellä kuljetuskerralla. Näillä keinoilla olemme vähentäneet päästöjämme puoleen! Uskomatonta? Kyllä. Mahdotonta? Ei.

Jokaisella perheellä on oma komposti ja roskien lajittelematta jättäminen ei tulisi enää kuuloonkaan. Katsotpa minne tahansa, näet talojen katoilla aurinkopaneeleja, joista tulee virtaa asuntoihin. Tuotamme sähköä siis koteihimme ainoastaan ekologisin keinon. Myös esimerkiksi tehtaiden toimintaan käytetään pelkästään aurinko-, vesi- ja tuulienergiaa. Vaikka naudanlihan tuotantoa on rajoitettu, on sallittua, että maitoa haluavilla perheillä on oma lehmänsä kotonaan. On kannattavampaa pitää oma lehmä ja lypsää maidot kotona kuin ostaa sitä kaupasta, mihin on käytetty paljon luontomme raaka-aineita.

Entä mitä on tapahtunut niille suurille määrille muovijätettä, jota kutsuttiin ihmisen ensimmäiseksi itse tehdyksi mantereeksi? Yhdessä, päivä päivältä, vältimme parhaamme mukaan muovijätettä, ihmiset tekivät retkiä meressä kelluvan muovilautan luokse ja keräsivät roskia mukaansa. Ne kasattiin hiljalleen muovivuoreksi, joka lopulta poltettiin energiaksi. Vajaassa sadassa vuodessa ihmiskunta sai korjattua melkein kaikki virheet, jotka ihmiskunta oli itse tehnyt vain muutamassa kymmenessä vuodessa.

Kaiken tämän seurauksena saamme elää terveessä Suomessa ja ylipäätään terveessä maailmassa. Pelot jäätiköiden sulamisesta, mannerten peittymisestä veden alle, eläinten kuolemisesta sukupuuttoon ja maapallon kasvamisesta elinkelvottomaksi ovat historiaa. Nyt, vuonna 2080, meillä on puhdas maapallo niin meille kuin tuleville sukupolvillekin. Eikä tämä vaatinut kuin muutaman ihmisen uskalluksen sanoa ei ilmastonmuutokselle."

Elina Hämäläinen