Blogiteemapäivän kunniaksi kirjoittelen Ilmastonmuutoksen vaikutuksista Itämereen.
Se on ollut mm. maankohoamisen ja valtamerten pinnankorkeuksien muutoksien aiheuttamana välillä järvi ja välillä meri. Muutokset jatkuvat nyt sekä tulevaisuudessa.
Itämeren alueen suuri ilmastollinen vaihtelevuus johtuu Itämeren sijainnista Pohjois-Atlantin läheisyydessä. Erityisesti talvella ilmakehässä puhaltavat usein voimakkaat länsituulet, jolloin Pohjois-Atlantilla syntyneet matalapaineet kulkeutuvat Itämeren alueelle. Ne tuovat mukanaan kosteaa ja lämmintä ilmaa, joka havaitaan runsaina sateina ja keskimääräistä lämpimämpinä ajanjaksoina.
Tiedemiehet ovat kuitenkin vahvasti sitä mieltä että ilmastonmuutos vaikuttaa mereen vahvemmin kuin ilmastonvaihtelu varsinkin nyt viimeisten 30 vuoden aikana. Itämeren ekologinen tukirakenne on siis vahvasti muuttumassa joka vaikuttaa koko ravintoverkkoon.
BACC- raportin päätulos on, että ilman lämpötila on kohonnut Itämeren alueella 0.07 ºC vuosikymmenessä(BACC = BALTEX Assesment of Climate Change).
torstai 15. lokakuuta 2009
Ilmastonmuutos
Tänään blogiteemapäivän kunniaksi kirjoitan (Blog Action Day, http://www.blogactionday.org/) tärkeästa ajankohtaisesta huolenaiheesta. Tänä vuonna aiheena on ilmastonmuutos, joten kirjoitan siitä.
Ilmastonmuutoksella tarkoitetaan merkittävää pitkän aikavälin muutosta globaalisesti. Ilmastonmuutos on hyvin vakava asia ja myös hyvin suuri uhka eläimille, sekä ihmisille. Osa eläimistä tulee kuolemaan sukupuuttoon jos asialle ei tehdä mitään. Sen myötä myös ihmiskunta tulee kärsimään kasvihuone kaasujen aiheuttamista muutoksista.
Ilmastonmuutos ei jakaudu tasaisesti kaikkialle ja ns. tasa-arvoisuus ei toteudu siinä mielessä, sillä ilmaston muutoksesta kärsivät eniten kehitysmaat, vaikka ne tuottavat vähiten saasteita. Ilmastonmuutos on seurausta pääasiassa fossiilisten polttoaineiden käytöstä ja metsien hävittämisestä, jotka lisäävät lämpöä sitovien kaasujen määrää ilmakehässä. Kasvihuonekaasuja ovat mm. CO2 (=hiilidioksidi), CH4(=metaani, yksittäisen metaani molekyylin vaikutus on jopa 20 kertaa suurempi kuin yhden hiilidioksidi molekyylin) ja O3(= otsooni, joka sijaitsee alailmakehässä). Suurin osa CO2 päästöistä tulee mm. autoilusta ja metaania mm. lihatuotannosta, sekä riisipeltojen vettyneestä maaperästä. Emme voi syyttää pelkästään kehitysmaissa olevia ihmisiä siitä, että he viljelevät paljon riisiä josta aiheutuu metaani päästöjä, sillä he tekevät sitä elääkseen ja taatakseen toimeentulonsa, Yhdysvallat nimittäin aiheuttavat eniten kasvihuonekaasuja ja myös Suomi tulee valitettavan hyvin perässä. Ilmastonmuutos aiheuttaa mm. kuivuutta, merenpinnan nousemista, jäätiköiden sulamista, myös ikiroudan ja tietysti lämpötilan nousua (eniten pohjoisella pallonpuoliskolla). Kehitysmaat tulevat kärsimään eniten, sillä ne ovat riippuvaisia viljelystä ja viljelysmaiden suolaantuminen, kuivuus , hirmumyrskyt, merenpinnan nousu, äärimmäiset sää ilmiöt ja nälänhätä koettelevat niitä. On myös arviotu, että miljoonat ihmiset tulevat kärsimään puhtaan juomaveden puuttesta, joka taas johtuu jäätiköiden sulamisesta. Ravinnon maailmanlaajuisen hinnan odotetaan nousevan ilmastonmuutoksen vuoksi 40%, mikä tarkoittaa sitä että monia ihmisä odottaa hyvin todennäköisesti nälkäkuolema. Tälloin syntyy hyvin helposti noidankehä puhtaan juomaveden- ja ravinnonpuutteesta. Luin, että Kööpenhaminassa järejestetään jolukuun alussa kokous, jossa laaditaan uusi ilmastosopimus.( Greenpeace ja WWF työskentelevät hyvin hyvin aktiivisesti ilmastonmuutosta vastaan ja varsinkin sen hillitsemisen puolesta)
Pelkästään isot tekijät eivät vaikuta vaan myös yksittäisen ihmisen teot vaikuttavat kasvihuonekaasujen määrään. Jokainen ihminen voi ihan arkipäiväisilä teoilla vaikuttaa siihen millainen maailman ilmasto tulee olemaan tulevaisuudessa. Standby-sivuston (http://energy.failedrobot.com/standby.html) avulla näkee montako puuta pitäisi istuttaa, omien hiilidioksidipäästöjen kompenssoimiseksi. Tässä muutamia arkipäiväisiä keinoja joita ihan tavallinen lukiolainenkin voisi harkita:
- pyörällä vai skootterilla?
- standby tilojen käytön vähentäminen
- valojen sammutus huoneesta poistuessa jo kymmeneksi minuutiksi
- riisin sijaan perunaa (silloin tällöin)
- lihan sijaan kasvisruokia (myös silloin tällöin)
-jätteiden lajittelu (kannattaa aina, eikä vie paljon aikaa)
-kierrätys
Jos jokainen ihminen tekisi edes jotain ilmastonmuutoksen hidastamiseksi, niin se vaikuttaisi paljon tulevaan, joten kaikkien tulisi miustaa että jokaisella on mahdollisuus vaikuttaa asiaan ihan pienilläkin teoilla. Ilmastonmuutosta ei voida enään pysäyttää, mutta sitä voidaan hidastaa, joten näyttäkäämme, että ilmasto ei lämpene liikaa ainakaan meidän sukupolvemme aikana. Tehkäämme siis kaikki jotain, että tulevaisuus ei olisi yhtä synkkä kuin sen ennustetaan olevan.
Ilmastonmuutoksella tarkoitetaan merkittävää pitkän aikavälin muutosta globaalisesti. Ilmastonmuutos on hyvin vakava asia ja myös hyvin suuri uhka eläimille, sekä ihmisille. Osa eläimistä tulee kuolemaan sukupuuttoon jos asialle ei tehdä mitään. Sen myötä myös ihmiskunta tulee kärsimään kasvihuone kaasujen aiheuttamista muutoksista.
Ilmastonmuutos ei jakaudu tasaisesti kaikkialle ja ns. tasa-arvoisuus ei toteudu siinä mielessä, sillä ilmaston muutoksesta kärsivät eniten kehitysmaat, vaikka ne tuottavat vähiten saasteita. Ilmastonmuutos on seurausta pääasiassa fossiilisten polttoaineiden käytöstä ja metsien hävittämisestä, jotka lisäävät lämpöä sitovien kaasujen määrää ilmakehässä. Kasvihuonekaasuja ovat mm. CO2 (=hiilidioksidi), CH4(=metaani, yksittäisen metaani molekyylin vaikutus on jopa 20 kertaa suurempi kuin yhden hiilidioksidi molekyylin) ja O3(= otsooni, joka sijaitsee alailmakehässä). Suurin osa CO2 päästöistä tulee mm. autoilusta ja metaania mm. lihatuotannosta, sekä riisipeltojen vettyneestä maaperästä. Emme voi syyttää pelkästään kehitysmaissa olevia ihmisiä siitä, että he viljelevät paljon riisiä josta aiheutuu metaani päästöjä, sillä he tekevät sitä elääkseen ja taatakseen toimeentulonsa, Yhdysvallat nimittäin aiheuttavat eniten kasvihuonekaasuja ja myös Suomi tulee valitettavan hyvin perässä. Ilmastonmuutos aiheuttaa mm. kuivuutta, merenpinnan nousemista, jäätiköiden sulamista, myös ikiroudan ja tietysti lämpötilan nousua (eniten pohjoisella pallonpuoliskolla). Kehitysmaat tulevat kärsimään eniten, sillä ne ovat riippuvaisia viljelystä ja viljelysmaiden suolaantuminen, kuivuus , hirmumyrskyt, merenpinnan nousu, äärimmäiset sää ilmiöt ja nälänhätä koettelevat niitä. On myös arviotu, että miljoonat ihmiset tulevat kärsimään puhtaan juomaveden puuttesta, joka taas johtuu jäätiköiden sulamisesta. Ravinnon maailmanlaajuisen hinnan odotetaan nousevan ilmastonmuutoksen vuoksi 40%, mikä tarkoittaa sitä että monia ihmisä odottaa hyvin todennäköisesti nälkäkuolema. Tälloin syntyy hyvin helposti noidankehä puhtaan juomaveden- ja ravinnonpuutteesta. Luin, että Kööpenhaminassa järejestetään jolukuun alussa kokous, jossa laaditaan uusi ilmastosopimus.( Greenpeace ja WWF työskentelevät hyvin hyvin aktiivisesti ilmastonmuutosta vastaan ja varsinkin sen hillitsemisen puolesta)
Pelkästään isot tekijät eivät vaikuta vaan myös yksittäisen ihmisen teot vaikuttavat kasvihuonekaasujen määrään. Jokainen ihminen voi ihan arkipäiväisilä teoilla vaikuttaa siihen millainen maailman ilmasto tulee olemaan tulevaisuudessa. Standby-sivuston (http://energy.failedrobot.com/standby.html) avulla näkee montako puuta pitäisi istuttaa, omien hiilidioksidipäästöjen kompenssoimiseksi. Tässä muutamia arkipäiväisiä keinoja joita ihan tavallinen lukiolainenkin voisi harkita:
- pyörällä vai skootterilla?
- standby tilojen käytön vähentäminen
- valojen sammutus huoneesta poistuessa jo kymmeneksi minuutiksi
- riisin sijaan perunaa (silloin tällöin)
- lihan sijaan kasvisruokia (myös silloin tällöin)
-jätteiden lajittelu (kannattaa aina, eikä vie paljon aikaa)
-kierrätys
Jos jokainen ihminen tekisi edes jotain ilmastonmuutoksen hidastamiseksi, niin se vaikuttaisi paljon tulevaan, joten kaikkien tulisi miustaa että jokaisella on mahdollisuus vaikuttaa asiaan ihan pienilläkin teoilla. Ilmastonmuutosta ei voida enään pysäyttää, mutta sitä voidaan hidastaa, joten näyttäkäämme, että ilmasto ei lämpene liikaa ainakaan meidän sukupolvemme aikana. Tehkäämme siis kaikki jotain, että tulevaisuus ei olisi yhtä synkkä kuin sen ennustetaan olevan.
Pienistä puroista modostuu suuri joki...
Kun nyt on kerta blogiteemapäivä ja sen aiheena ilmastonmuutos, niin voisi kirjoittaa jotain siitä aiheesta. Monet ajattelevat, että ilmastonmuutos johtuu ainoastaan isoista tekijöistä, kuten esimerkiksi ydinvoimaloista tai muusta raskasteollisuudesta. Usein jää kuitenkin huomioimatta, että yksittäisen ihmisen jokapäiväiset valinnat vaikuttavat suuresti siihen, mihin maan olot ovat tulevaisuudessa menossa.
Tässä on esimerrkejä asioista, joita jokainen lukiolainen voisi harkita päivittäin:
-Pyörällä/kävellen vai mopolla?
-Erilaiset ostokset (tarvitseeko kyseistä asiaa välttämättä) +katsoo minkälaisia tuotteita suosii.
-Omien jätteiden lajittelu.
-Valojen käyttö kotona.
-Suihku vai kylpyammeessa kylpeminen?
Näitä asioita on todella monia, joita jokainen voi itsekseen harkita ja toteuttaa. Pidetään siis mielessä jokainen meistä vaikuttaa osaltaan ympäristöömme!
Tässä on esimerrkejä asioista, joita jokainen lukiolainen voisi harkita päivittäin:
-Pyörällä/kävellen vai mopolla?
-Erilaiset ostokset (tarvitseeko kyseistä asiaa välttämättä) +katsoo minkälaisia tuotteita suosii.
-Omien jätteiden lajittelu.
-Valojen käyttö kotona.
-Suihku vai kylpyammeessa kylpeminen?
Näitä asioita on todella monia, joita jokainen voi itsekseen harkita ja toteuttaa. Pidetään siis mielessä jokainen meistä vaikuttaa osaltaan ympäristöömme!
Kuka kärsii eniten ilmastonmuutoksesta?
Tasa-arvoisuus ei valitettavasti toteudu puhuttaessa ilmastonmuutoksen jakautumisesta maailmassa: eniten siitä kärsivät ihmiset, jotka tuottavat saasteita vähiten eli kehitysmaat. Teollisuusmaiden saasteiden osuutta maailmassa Oras Tynkkynen tilittää nettisivuillaan suurena. Teollisuusmaat tuottavat kaksi kolmasosaa maailman hiilidioksidipäästöistä, vaikka ihmisiä asuu teollisuusmaissa vain vajaa neljännes.
Meillä kulutusyhteiskunnassa päästöt tulevat suurimmaksi osaksi autoista, kulutustavaroista, lentokoneiden päästöistä ja talvisin suurten asuntojen lämmittämisestä. Entäs sitten kehitysmaissa? Suurin osa sieltä tulevista päästöistä tulee eloonjäämisestä. Monilla ei ole muuta mahdollisuutta kuin viljellä riisiä, raivata metsää tai kasvattaa karjaa. Meillä mahdollisuus valintaan kuitenkin on.
Kehitysmaat ovat hyvin riippuvaisia maataloudesta, joka taas on riippuvainen ilmastosta. Viljelysmaiden suolaantuminen, kuivuus, hirmumyrskyt, merenpinnan nousu, äärimmäiset sääilmiöt ja nälänhätä tuntuvat kaukaisilta ongelmilta suomalaisen silmissä, mutta totuus on kuitenkin karua. Ravinnon maailmanlaajuisenhinnan odotetaan nousevan ilmastonmuutoksen vuoksi 40%, jonka vuoksi miljoonia ihmisiä odottaa nälkäkuolema. Noidankehä syntyy helposti puhtaan juomaveden- ja ravinnonpuutteesta. Sairaudet, kuten malaria ja ripuli tulevat yleistymään huomattavasti. Jos meille harmiton ripuli tappaa nytkin jo neljä miljoona alle viisivuotiasta lasta kehitysmaissa vuosittain, mikä on sitten tilanne parin vuoden päästä ilmastonmuutoksen edelleen kiihtyessä?
Kukaan tuskin enää pystyy välttymään ilmastonmuutoksen seurauksilta, mutta on kuitenkin todettava, että ensimmäisenä tulilinjalla ovat kehitysmaat. Ilmastonmuutoksen pysäyttäminen vaatii ihmisiltä mahdottomuuksia, vaikka teollisuusmaat lopettaisivat päästöjen tuottamisen kokonaan, sekään ei riittäisi pysäyttämään ilmastonmuutosta. Ilmastonmuutosta on kuitenkin mahdollista hidastaa niin etteivät vahingot olisi ylitsepääsemättömiä. Yksi hyvä vaikutustapa on media ja erilaiset kampanjat, kuten tänään käynnissä oleva Blog Action Day (http://www.blogactionday.org/) jonka tarkoituksena on juuri kiinnittää huomio maailmanlaajuiseen ilmasto-ongelmaan. Jo omat pienet ympäristöteot muuttavat kasvihuonekaasujen määrää - ja jopa auttavat säästämään rahaa.
Meillä kulutusyhteiskunnassa päästöt tulevat suurimmaksi osaksi autoista, kulutustavaroista, lentokoneiden päästöistä ja talvisin suurten asuntojen lämmittämisestä. Entäs sitten kehitysmaissa? Suurin osa sieltä tulevista päästöistä tulee eloonjäämisestä. Monilla ei ole muuta mahdollisuutta kuin viljellä riisiä, raivata metsää tai kasvattaa karjaa. Meillä mahdollisuus valintaan kuitenkin on.
Kehitysmaat ovat hyvin riippuvaisia maataloudesta, joka taas on riippuvainen ilmastosta. Viljelysmaiden suolaantuminen, kuivuus, hirmumyrskyt, merenpinnan nousu, äärimmäiset sääilmiöt ja nälänhätä tuntuvat kaukaisilta ongelmilta suomalaisen silmissä, mutta totuus on kuitenkin karua. Ravinnon maailmanlaajuisenhinnan odotetaan nousevan ilmastonmuutoksen vuoksi 40%, jonka vuoksi miljoonia ihmisiä odottaa nälkäkuolema. Noidankehä syntyy helposti puhtaan juomaveden- ja ravinnonpuutteesta. Sairaudet, kuten malaria ja ripuli tulevat yleistymään huomattavasti. Jos meille harmiton ripuli tappaa nytkin jo neljä miljoona alle viisivuotiasta lasta kehitysmaissa vuosittain, mikä on sitten tilanne parin vuoden päästä ilmastonmuutoksen edelleen kiihtyessä?
Kukaan tuskin enää pystyy välttymään ilmastonmuutoksen seurauksilta, mutta on kuitenkin todettava, että ensimmäisenä tulilinjalla ovat kehitysmaat. Ilmastonmuutoksen pysäyttäminen vaatii ihmisiltä mahdottomuuksia, vaikka teollisuusmaat lopettaisivat päästöjen tuottamisen kokonaan, sekään ei riittäisi pysäyttämään ilmastonmuutosta. Ilmastonmuutosta on kuitenkin mahdollista hidastaa niin etteivät vahingot olisi ylitsepääsemättömiä. Yksi hyvä vaikutustapa on media ja erilaiset kampanjat, kuten tänään käynnissä oleva Blog Action Day (http://www.blogactionday.org/) jonka tarkoituksena on juuri kiinnittää huomio maailmanlaajuiseen ilmasto-ongelmaan. Jo omat pienet ympäristöteot muuttavat kasvihuonekaasujen määrää - ja jopa auttavat säästämään rahaa.
Blogiteemapäivä ilmastonmuutos
Kirjoittelen nyt blogiteemapäivän kunniaksi (Blog Action Day, http://www.blogactionday.org). Luin WWF:n sivuilta että ilmastonmuutos on erittäin vakava uhka sekä luonnolle että ihmiselle. Sen vaikutuksia ovat esimerkiksi myrskyjen ja tulvien sekä vesipulaan johtavien kuivuuskausien yleistyminen. Useat lajit, kuten jääkarhu ja pingviinit, ovat vaarassa kuolla sukupuuttoon ilmastonmuutoksen takia.
WWF työskentelee aktiivisesti ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Se toimii niin neuvottelupöytien ääressä kuin ruohonjuuritasolla. Nyt on se aika muuttaa tapoja, ei ilmastoa!
Siinä ohella luin myös kokouksen tulevan Kööpenhaminassa ilmastokokouksessa 7.–18.12.2009, jolloin päätetään maapallon tulevaisuudesta.
Blogiteemapäivä: ilmastonmuutos
Blog action dayn http://www.blogactionday.org puitteissa postailen minäkin.
Katsoin hyvän kotimaisen, palkitun dokkarielokuvan Venus-teoria. Siinä oli runsaasti kiinnostavia ja pelottaviakin faktoja:
Ihmisten toiminnasta tulee joka vuosi ilmakehään yhtä paljon kasvihuonekaasuja kuin sadasta suuresta tulivuorenpurkauksesta.
Amazonin sademetsä saattaa isolta osin tuhoutua ilmastonmuutoksen takia. Jo se että sadekausi lyhentyisi vaivaiset kaksi viikkoa ilmastonmuutoksen takia, voi ajaa Amazonin sademetsän sellaiseen syösykierteeseen, että koko laaja metsäalue tuhoutuu.
Meriin sitoutuu tällä hetkellä noin puolet fossiilisista polttoaineista ilmaan vapautuvasta hiilidioksidista. Meret ovat siis tärkeä hiilinielu. Merten kyky sitoa hiilidioksidia kuitenkin heikkenee merten lämmetessä, jolloin ilmastonmuutos voimistuu.
Meriä lämmittää myös arktisen merijään sulaminen. Jäätikkö toimii kuin jättiläispeili, joka heijastaa auringon säteitä pois. Kun jää sulaa, auringon lämpö imeytyy tehokkaasti meriin.
Merien pohjassa on metaanihydraatteja, varastoituneena paljon hiilidioksidiakin voimakkaampaa kasvihuonekaasua. Lämpenevistä meristä nämä metaanihydraatit voivat vapautua ilmaan, jolloin ilmaston lämpeneminen kiihtyy hyvin nopeasti ja hyvin äkillisesti. Seurauksena voi olla ns. kostea kasvihuoneilmiö, joka voi suistaa maapallon Venuksen kaltaiseksi kuumaksi pätsiksi. Onneksi tutkijat pitävät kosteaa kasvihuoneilmiötä HYVIN epätodennäköisenä (silti ainakin teoriassa mahdollisena) vaihtoehtona.
Katsoin hyvän kotimaisen, palkitun dokkarielokuvan Venus-teoria. Siinä oli runsaasti kiinnostavia ja pelottaviakin faktoja:
Ihmisten toiminnasta tulee joka vuosi ilmakehään yhtä paljon kasvihuonekaasuja kuin sadasta suuresta tulivuorenpurkauksesta.
Amazonin sademetsä saattaa isolta osin tuhoutua ilmastonmuutoksen takia. Jo se että sadekausi lyhentyisi vaivaiset kaksi viikkoa ilmastonmuutoksen takia, voi ajaa Amazonin sademetsän sellaiseen syösykierteeseen, että koko laaja metsäalue tuhoutuu.
Meriin sitoutuu tällä hetkellä noin puolet fossiilisista polttoaineista ilmaan vapautuvasta hiilidioksidista. Meret ovat siis tärkeä hiilinielu. Merten kyky sitoa hiilidioksidia kuitenkin heikkenee merten lämmetessä, jolloin ilmastonmuutos voimistuu.
Meriä lämmittää myös arktisen merijään sulaminen. Jäätikkö toimii kuin jättiläispeili, joka heijastaa auringon säteitä pois. Kun jää sulaa, auringon lämpö imeytyy tehokkaasti meriin.
Merien pohjassa on metaanihydraatteja, varastoituneena paljon hiilidioksidiakin voimakkaampaa kasvihuonekaasua. Lämpenevistä meristä nämä metaanihydraatit voivat vapautua ilmaan, jolloin ilmaston lämpeneminen kiihtyy hyvin nopeasti ja hyvin äkillisesti. Seurauksena voi olla ns. kostea kasvihuoneilmiö, joka voi suistaa maapallon Venuksen kaltaiseksi kuumaksi pätsiksi. Onneksi tutkijat pitävät kosteaa kasvihuoneilmiötä HYVIN epätodennäköisenä (silti ainakin teoriassa mahdollisena) vaihtoehtona.
Blogiteemapäivänäkin lajeja kuolee sukupuuttoon
Tämä viesti lähtee blogiteemapäivän (Blog Action Day, http://www.blogactionday.org) kunniaksi. Aiheena bloggauspäivässä on tänä vuonna ilmastonmuutos.
Hurjimpien arvioiden mukaan jopa puolet maapallon kasvi- ja eläinlajeista voi kuolla sukupuuttoon ilmastonmuutoksen seurauksena. Ahtaimmalla on arktisen alueen lajit. Arktinen alue lämpiää eniten eivätkä arktiset lajit voi kovin paljon paeta pohjoisemmaksi. Vastaan tulee Jäämeri. Kaiken lisäks maapallon pallonmuotoisuudesta johtuen pinta-ala on pohjoisempana pienempi kuin hiukka etelämpänä.
Lisää tietoa täältä: http://ec.europa.eu/environment/climat/campaign/news/news05_fi.htm.
Siellä on myös hyvä tietovisa (mun mielestä kysymysten vaikeustaso sopiva) ja hauska video siitä miten jokainen voi olla supersankari. Kun vähän aattelee toimintaansa, voi myös estää ilmaston muutosta.
Hurjimpien arvioiden mukaan jopa puolet maapallon kasvi- ja eläinlajeista voi kuolla sukupuuttoon ilmastonmuutoksen seurauksena. Ahtaimmalla on arktisen alueen lajit. Arktinen alue lämpiää eniten eivätkä arktiset lajit voi kovin paljon paeta pohjoisemmaksi. Vastaan tulee Jäämeri. Kaiken lisäks maapallon pallonmuotoisuudesta johtuen pinta-ala on pohjoisempana pienempi kuin hiukka etelämpänä.
Lisää tietoa täältä: http://ec.europa.eu/environment/climat/campaign/news/news05_fi.htm.
Siellä on myös hyvä tietovisa (mun mielestä kysymysten vaikeustaso sopiva) ja hauska video siitä miten jokainen voi olla supersankari. Kun vähän aattelee toimintaansa, voi myös estää ilmaston muutosta.
sunnuntai 11. lokakuuta 2009
Pelikonsolien, kännykkälatureiden ja digiboksien sähkönkulutus
Tietokone-lehden uutisen mukaan Nokian kännykkälatureiden energiankulutus on jopa 300 mW. Mikäli kännykkää ladataan kolme tuntia kahdesti viikossa ja muina aikoina laturi on pistorasiassa ilman kännykkää, vuodessa laturi kuluttaa energiaa noin 2500 Wh (tosin uusimpien ja tehokkaimpien latureiden virrankulutus on vain kolmisenkymmentä mW eli vuodessa noin 250 Wh). Näin jopa 2/3 kännykkälaturin koko elinkaaren aikaisesta energiankulutuksesta kuluu hukkaan, koska pistorasiaan kiinni jätetty laturi kuluttaa energiaa, vaikkei kännykkä olisikaan siinä latautumassa. Tosin tuosta ”hukkaenergiasta” osa lämmittää taloa ja vähentää siten muuta lämmitystarvetta. Lämmityskauden ulkopuolella tästä ei kuitenkaan ole mitään hyötyä. Lisäksi lämmitykseen on olemassa järkevämpiäkin (tehokkaampia ja ympäristöystävällisempiä) tapoja kuin sähkön avulla lämmittäminen. Jos kaikki suomalaiset irrottaisivat kännykkälaturin seinästä, kun kännykkä ei ole latautumassa, säästyvällä sähköllä voisi toimittaa kaikki sähköt 85 000 kotiin.
Jarmo Vestolan artikkeli MVnetissä on koonnut useista lähteistä mielenkiintoisia faktoja. Myös Xbox-pelikonsoli, Wii-pelikonsoli ja ladattavien paristojen latauslaite kuluttavat energiaa pistorasiassa kiinni ollessaan, vaikkei näissä laitteissa edes pala mitään punaista valmiustilan valoa. Wii-pelikonsoli kuluttaa valmiustilassa erityisen paljon energiaa, jos WiiConnect 24 -toiminto (oranssi valo konsolin etupaneelissa) on jätetty päälle. Tosin kaiken kaikkiaan Wii kuluttaa silti paljon vähemmän sähköä kuin Xbox.
Kotitalouksien sähkönkulutus onkin kaksinkertaistunut 20 vuodessa. Jopa 10 prosenttia kotien sähköstä kuluu laitteiden valmiustilaan. Suomen noin 2,4 miljoonaa digiboksia kuluttavat sähköä 0,4 terawattituntia vuodessa. Jos niitä ei pidettäisi jatkuvasti valmiustilassa, kulutus laskisi 0,3 terawattituntia. Ellei digiboksissa ole virtakytkintä, josta valmiustilankin saa sammutettua, digiboksin johto kannattaa käytön jälkeen irrottaa pistorasiasta, mikäli digiboksimalli on sellainen, ettei koko muisti nollaudu ilman sähköä.
Yllättävää on mielestäni se, että sähköllä toimiva pyyhekuivain kuluttaa vuodessa sähköä enemmän kuin saunominen kaksi kertaa viikossa vuoden ajan (1,5 tuntia kerrallaan). Jopa pyykinpesukone saattaa kuluttaa sähköä koko ajan, ellei pistoketta ole irrotettu pistorasiasta. Jos kaikkien suomalaisten turhaan valmiustilassa (stand-by) olevat laitteet olisi sammutettu kokonaan, uutta ydinvoimalaakaan ei tarvittaisi.
Lähteet:
http://www.tietokone.fi/uutiset/2008/laturi_ilman_kannykkaa_tuhlaa_energiaa
http://www.mvnet.fi/index.php?osio=Sekalaista&sivu=Laitteiden_virrankulutus
http://www.helen.fi/pdf/kulutusluvut.pdf
Jarmo Vestolan artikkeli MVnetissä on koonnut useista lähteistä mielenkiintoisia faktoja. Myös Xbox-pelikonsoli, Wii-pelikonsoli ja ladattavien paristojen latauslaite kuluttavat energiaa pistorasiassa kiinni ollessaan, vaikkei näissä laitteissa edes pala mitään punaista valmiustilan valoa. Wii-pelikonsoli kuluttaa valmiustilassa erityisen paljon energiaa, jos WiiConnect 24 -toiminto (oranssi valo konsolin etupaneelissa) on jätetty päälle. Tosin kaiken kaikkiaan Wii kuluttaa silti paljon vähemmän sähköä kuin Xbox.
Kotitalouksien sähkönkulutus onkin kaksinkertaistunut 20 vuodessa. Jopa 10 prosenttia kotien sähköstä kuluu laitteiden valmiustilaan. Suomen noin 2,4 miljoonaa digiboksia kuluttavat sähköä 0,4 terawattituntia vuodessa. Jos niitä ei pidettäisi jatkuvasti valmiustilassa, kulutus laskisi 0,3 terawattituntia. Ellei digiboksissa ole virtakytkintä, josta valmiustilankin saa sammutettua, digiboksin johto kannattaa käytön jälkeen irrottaa pistorasiasta, mikäli digiboksimalli on sellainen, ettei koko muisti nollaudu ilman sähköä.
Yllättävää on mielestäni se, että sähköllä toimiva pyyhekuivain kuluttaa vuodessa sähköä enemmän kuin saunominen kaksi kertaa viikossa vuoden ajan (1,5 tuntia kerrallaan). Jopa pyykinpesukone saattaa kuluttaa sähköä koko ajan, ellei pistoketta ole irrotettu pistorasiasta. Jos kaikkien suomalaisten turhaan valmiustilassa (stand-by) olevat laitteet olisi sammutettu kokonaan, uutta ydinvoimalaakaan ei tarvittaisi.
Lähteet:
http://www.tietokone.fi/uutiset/2008/laturi_ilman_kannykkaa_tuhlaa_energiaa
http://www.mvnet.fi/index.php?osio=Sekalaista&sivu=Laitteiden_virrankulutus
http://www.helen.fi/pdf/kulutusluvut.pdf
maanantai 5. lokakuuta 2009
Energiansäästöviikko 5.-11.10.2009
Valtakunnallista energiansäästöviikkoa vietetään 5.-11. lokakuuta 2009. Maanantaina erityisteemana on lämmitys, tiistaina liikenne ja liikkuminen, keskiviikkona veden käyttö, torstaina hankinnat, perjantaina sähkön käyttö, viikonloppuna kierrätys ja energiankulutus.
Tiistain erityisteema siis on liikenne ja liikkuminen. Siksi onkin hyvä aika palauttaa mieleen Kouvolan Sanomien 6.6.2007 julkaisemat faktat:
-Matkalla Kouvolasta Helsinkiin henkilöauto tuottaa hiilidioksidia 20 kg, vaikka päästöt olisivatkin vain 160 g/km.
-Kouvolan seudulla autoilu tuottaa kasvihuonekaasuja jopa 250 000 000 kg/vuosi.
-Kouvolan seudun kasvihuonekaasupäästöistä kolmannes tulee liikenteestä.
-Raskaan liikenteen osuus on vain 15 % kaikista kasvihuonekaasupäästöistä.
-Yksityisautoilla tehtävät työ- ja asiointimatkat ovat merkittävä kasvihuonekaasujen tuottaja.
-Kouvolan seutu on yksi Suomen autoistuneimmista alueista; asukasmäärään suhteutettuna taakse jäävät esimerkiksi Helsinki ja Kuopio.
-Kouvolan seudulla henkilöliikenteen matkoista joukkoliikenteessä tehdään vain 2 %, Suomessa keskimäärin 4 %.
Valtakunnallisestikin suurin osa 1-3 kilometrin matkoista autoillaan. Omalla autolla liikkuvan kannattaa tarkkailla ajotyyliään. Taloudellinen ajaja ennakoi ja välttää tyhjäkäyntiä. Taloudellisesti ajaen voi säästää bensakuluissa helposti 10 prosenttia. Auton esilämmitys kannattaa, kun lämpötilat laskevat alle + 5 asteen. Moottorin esilämmitys vähentää päästöjä ja polttoaineen kulutusta. Energia-Esterin mukaan kylmä moottori saastuttaa ensimmäisen kilometrin aikana yhtä paljon kuin lämmin moottori koko matkalla Helsingistä Ouluun!
Lisää tietoa voi lukea Easy Riderin sivulta ja hieman viihteellisemmässä muodossa Junttiauto-sivustolta.
Kannattaa tutustua myös näihin energia-aiheisiin sivuihin:
Taloudellinen Tiedotustoimisto
Energiaa Suomessa (voit pelata sivun alalaidan energiavisoja)
Lampputieto (energiansäästölamput vs. hehkulamput)
Energiatietoinen kuluttaja (PDF-muoto)
Vampire Energy (vampyyrienergia)
YLE X:n Peltsi testaa vähäenergistä dieettiä
Seppo Leinosen luontokuvat ja pilapiirrokset
Kysymyksiä:
Miten itse voisit helpoiten omassa elämässäsi ja omassa kodissasi säästää energiaa?
Standby-sivuston mukaan kännykkälaturin pitäminen pistorasiassa kuluttaa vuodessa keskimäärin 43,92 kWh, vaikka et lataisi kännykkää kertaakaan. Tämä tuottaa 19 kg hiilidioksidipäästöjä. Tämän hiilidioksidimäärän kompensoimseksi pitäisi istuttaa neljä puuta. Muistatko irrottaa kännykän laturin pistorasiasta silloin, kun et lataa kännykkää? Vai onko laturi koko ajan pistorasiassa kiinni energiaa kuluttamassa?
Paljonko itse kulutat vuodessa energiaa standby-tilojen eli eri laitteiden valmiustilojen päällä pitämisen takia ja paljonko varsinaisen laitteiden käytön takia (laske Standby-sivuston avulla)? Kuluuko energiaa enemmän standby-tiloihin vai varsinaiseen käyttöön? Onko ero suuri? Paljonko käyttösi tuottaa hiilidioksidia ja montako puuta pitäisi istuttaa tuon hiilidioksidimäärän kompensoimiseksi (poistamiseksi ilmakehästä)?
Mitä Junttiauto-sivusto mielestäsi haluaa kertoa? Onko sivusto toteutukseltaan onnistunut? Miksi?
Voit vastata em. kysymyksiin tämän tekstin alta kommenttia-linkistä.
Lisäksi voit kirjoittaa muita mielenkiintoisia faktatietoja ja/tai omia mielipiteitäsi energiantuotannosta ja energiansäästöstä sivun oikean ylälaidan Uusi teksti -linkistä. Kirjoita otsikko, teksti ja tunniste (aihe) omiin laatikoihinsa. Tekstiin voi tehdä linkkejä tekstinkirjoituslaatikon yläosassa olevasta linkkikuvakkeesta (ketju maapallon päällä). Kuvia voi lisätä kuvakuvakkeesta. Voit kuitenkin käyttää vain kuvia, joihin sinulla on käyttöoikeudet (itse ottamasi valokuvat, piirtämäsi + skannaamasi kuvat tai sellaiset netissä olevat kuvat, joihin on selvästi merkitty vapaa käyttöoikeus muualla netissä).
Hyvää energiansäästöviikkoa! Nyt on aika aloittaa On-Off -suhde! Suhdetta vaikkapa tietokoneen tai television kanssa ei kannata jättää Standby-valmiustilaan...
perjantai 21. marraskuuta 2008
Olemmeko mainosten uhreja?
Tänään ilmestyneessä Suomen Luonto -lehdessä on jälleen julkaistu vuoden turhake. "Arvonimen" sai tällä kertaa pantiton juomapullo. Vaikka periaatteessa kaikki tällaiset muovipullot pitäisi ja voisi kierrättää, yhä on markkinoilla pantittomia pulloja, joissa myydään esimerkiksi mehuja ja lähdevettä.
Piakkoin valitaan myös vuoden vastamainos, jossa alkuperäisen mainoksen idea on käännetty päälaelleen, kuluttamisen vastaiseksi. Tänä vuonna myös yleisö pääsee äänestämään (25.11. asti) omaa suosikkiaan näistä hauskoista ja samalla vakavaan asiaan liittyvistä mainoksista. Kannattaa käydä äänestämässä tai ainakin muuten tutustumassa näihin mainoksiin Mainoskuplan ja Luonto-Liiton sivuilla. Ulkomaalaisia vastamainoksia bongaa esimerkiksi AdBustersin saitilta ja lisää suomalaista tuotantoa Voima-lehden galleriasta.
Perjantaina 28.11.2008 vietetään myös maailmanlaajuista Älä osta mitään -päivää, jonka tarkoituksena on kiinnittää huomiota turhaan kuluttamiseen. Mainonnan harhakuvat -osio käsittelee (epä)todellisuutta (valhetodellisuutta) mainosten ja lehtien kansikuvien taustalla. Teemapäivään liittyvää musiikkia saa myös Telluksen tulevaisuus -bändin sivulta. löydät esimerkiksi ÄOM-television, ajanvietettä (musiikkia, peli yms.), hyviä linkkejä ja ideamateriaaleja (mm. aineeton lahjalista vaikkapa joululahjavinkeiksi).
Piakkoin valitaan myös vuoden vastamainos, jossa alkuperäisen mainoksen idea on käännetty päälaelleen, kuluttamisen vastaiseksi. Tänä vuonna myös yleisö pääsee äänestämään (25.11. asti) omaa suosikkiaan näistä hauskoista ja samalla vakavaan asiaan liittyvistä mainoksista. Kannattaa käydä äänestämässä tai ainakin muuten tutustumassa näihin mainoksiin Mainoskuplan ja Luonto-Liiton sivuilla. Ulkomaalaisia vastamainoksia bongaa esimerkiksi AdBustersin saitilta ja lisää suomalaista tuotantoa Voima-lehden galleriasta.
Perjantaina 28.11.2008 vietetään myös maailmanlaajuista Älä osta mitään -päivää, jonka tarkoituksena on kiinnittää huomiota turhaan kuluttamiseen. Mainonnan harhakuvat -osio käsittelee (epä)todellisuutta (valhetodellisuutta) mainosten ja lehtien kansikuvien taustalla. Teemapäivään liittyvää musiikkia saa myös Telluksen tulevaisuus -bändin sivulta. löydät esimerkiksi ÄOM-television, ajanvietettä (musiikkia, peli yms.), hyviä linkkejä ja ideamateriaaleja (mm. aineeton lahjalista vaikkapa joululahjavinkeiksi).
keskiviikko 19. marraskuuta 2008
Aalloista energiaa talteen
Arja Ranni kirjoitti Kouvolan Sanomissa 18.11.2008
Ensi kesänä Kotkan Mussaloon aiotaan asentaa ensimmäinen aaltovoimalan prototyyppi. Hankkeen tarkoituksena on hyödyntää meren aaltoja energian tuotannossa. Vielä ei tiedetä tuleeko hankkeesta iso energiabisnes vai jääkö se kotitarvekäyttöön. Diplomi-insinööri Seppo Penttilä Aaltovoimaproktia vetävästä Ecowave Oy:sta kertoo, että suunniteltu laite ainakin toimii. Ecowave on perustettu tätä hanketta varten ja se sijaitsee Haminassa.
Hankkeen tavoitteena on asentaa ensimmäinen aaltovoimala Kotkan Mussalon sataman edustalle ensi kesäkuun loppuun mennessä. Laitteiston kehittelijät kertovat, että sillä on monia etuja esim. tuulivoimaan verrattuna. Se on pienempi, toimii pienessäkin aallokossa ja aaltovoimala on helppo ankkuroida vaikka lähelle rantaa. Veden ominaisuuksien hyödyntäminen on laitteen ensi periaate.
Kuusankoskelaisen keksijä diplomi-insinöörin Seppo Ryynäsen keksimä vesivoiman energiaksi muuntava aaltoturbiini on saannut kiinnostusta myös maailmalla. Monia koelaitteistoja on kehitelty, mutta kukaan ei vielä ole tehnyt läpimurtoa.
Olisi aika hienoa jos Suomi ehtisi ensimmäisenä tuoda markkinoille uuden energiantuotto tavan. Kaiken lisäksi uutisen mukaan laitteistosta annetaan melko hyvä kuva, se toimii hyvin ja sen energiantuotto on ympäristöystävällistä.
Ensi kesänä Kotkan Mussaloon aiotaan asentaa ensimmäinen aaltovoimalan prototyyppi. Hankkeen tarkoituksena on hyödyntää meren aaltoja energian tuotannossa. Vielä ei tiedetä tuleeko hankkeesta iso energiabisnes vai jääkö se kotitarvekäyttöön. Diplomi-insinööri Seppo Penttilä Aaltovoimaproktia vetävästä Ecowave Oy:sta kertoo, että suunniteltu laite ainakin toimii. Ecowave on perustettu tätä hanketta varten ja se sijaitsee Haminassa.
Hankkeen tavoitteena on asentaa ensimmäinen aaltovoimala Kotkan Mussalon sataman edustalle ensi kesäkuun loppuun mennessä. Laitteiston kehittelijät kertovat, että sillä on monia etuja esim. tuulivoimaan verrattuna. Se on pienempi, toimii pienessäkin aallokossa ja aaltovoimala on helppo ankkuroida vaikka lähelle rantaa. Veden ominaisuuksien hyödyntäminen on laitteen ensi periaate.
Kuusankoskelaisen keksijä diplomi-insinöörin Seppo Ryynäsen keksimä vesivoiman energiaksi muuntava aaltoturbiini on saannut kiinnostusta myös maailmalla. Monia koelaitteistoja on kehitelty, mutta kukaan ei vielä ole tehnyt läpimurtoa.
Olisi aika hienoa jos Suomi ehtisi ensimmäisenä tuoda markkinoille uuden energiantuotto tavan. Kaiken lisäksi uutisen mukaan laitteistosta annetaan melko hyvä kuva, se toimii hyvin ja sen energiantuotto on ympäristöystävällistä.
perjantai 14. marraskuuta 2008
Vanhankaupunginlahden ahvenista on löydetty eniten tinamyrkkyä Suomessa
Antti Pilke kirjoitti Helsingin Sanomissa 14.11.2008
Vanhankaupungin edustalta on löydetty suuria pitoisuuksia orgaanisia tinayhdisteitä. Elintarvikevirasto Evira on tehnyt tutkimuksen, jonka mukaan lahti on Suomen meri, - ja järvialueista tinayhdisteiden pahiten turmelema. Tina on päässyt vesistöön laivojen ja veneiden pohjamaalista, jota käytetään levien ja pieneliöiden kasvua vastaan. Tämän pohjamaalinkäyttö kiellettiin EU-maihin rekisteröidyissä laivoissa vuoden alussa. Tosin se ei välttämättä heti pienennä tinan määrää vedessä.
Ahvenet sisältävät keskimäärin 181 mikrogrammaa per kilo tinayhdisteitä. Vanhoissa ja suurissa ahvenissa tinapitoisuus oli jopa 500 mikrogrammaa kilossa kalaa. Kalojen elinympäristö vaikuttaa myös tinan määrään sillä kauempana satamasta tinayhdisteitä on vähemmän. Satama, vanha jätelaitos lahden reunalla, vedenpuhdistamo ja kaatopaikka lisäävät tinan määrää rannassa.
Tinayhdisteitä sisältävän kalan syönti vaikuttaa luultavasti elimistön vastustuskykyyn heikentävästi, mutta siitä ei ole varmaa tietoa. Kaloille tina aiheuttaa hormonitoiminnan häiriöitä.
Eviran Hallikaisen mukaan oli hämmästyttävää, että tinapitoisuuksia löytyi myös puhtaina pidetyistä vesistöistä, kuten Östersundomin yläpuolelta Sipoosta.
Toivottavasti tinapitoisuudet lähtevät laskuun kiellon seurauksena, jotta tuonkin alueen ahvenia voidaan jatkossa huoleti syödä. Onneksi kuitenkin tinayhdisteet eivät ole levinneet rannasta kovin voimakkaasti ulapalle, jolloin niiden esiintyvyys ei ole niin laajaa ja ahvenilla on mahdollisuus uida "puhtaammille vesille."
Vanhankaupungin edustalta on löydetty suuria pitoisuuksia orgaanisia tinayhdisteitä. Elintarvikevirasto Evira on tehnyt tutkimuksen, jonka mukaan lahti on Suomen meri, - ja järvialueista tinayhdisteiden pahiten turmelema. Tina on päässyt vesistöön laivojen ja veneiden pohjamaalista, jota käytetään levien ja pieneliöiden kasvua vastaan. Tämän pohjamaalinkäyttö kiellettiin EU-maihin rekisteröidyissä laivoissa vuoden alussa. Tosin se ei välttämättä heti pienennä tinan määrää vedessä.
Ahvenet sisältävät keskimäärin 181 mikrogrammaa per kilo tinayhdisteitä. Vanhoissa ja suurissa ahvenissa tinapitoisuus oli jopa 500 mikrogrammaa kilossa kalaa. Kalojen elinympäristö vaikuttaa myös tinan määrään sillä kauempana satamasta tinayhdisteitä on vähemmän. Satama, vanha jätelaitos lahden reunalla, vedenpuhdistamo ja kaatopaikka lisäävät tinan määrää rannassa.
Tinayhdisteitä sisältävän kalan syönti vaikuttaa luultavasti elimistön vastustuskykyyn heikentävästi, mutta siitä ei ole varmaa tietoa. Kaloille tina aiheuttaa hormonitoiminnan häiriöitä.
Eviran Hallikaisen mukaan oli hämmästyttävää, että tinapitoisuuksia löytyi myös puhtaina pidetyistä vesistöistä, kuten Östersundomin yläpuolelta Sipoosta.
Toivottavasti tinapitoisuudet lähtevät laskuun kiellon seurauksena, jotta tuonkin alueen ahvenia voidaan jatkossa huoleti syödä. Onneksi kuitenkin tinayhdisteet eivät ole levinneet rannasta kovin voimakkaasti ulapalle, jolloin niiden esiintyvyys ei ole niin laajaa ja ahvenilla on mahdollisuus uida "puhtaammille vesille."
maanantai 10. marraskuuta 2008
Suomen vesistöt saivat pelastussuunnitelman
Suomen vesistöjen tilaa ollaan tulevaisuudessa kohentamassa. Vesistöjen
hoitosuunnitelmilla parannetaan noin puolia Suomen vesistä. Tavoitteena on selvittää vesistön tila, kuormitus ja keino tilanteen kohentamiseksi, sekä pysäyttää veden laadun huononemista. Tämän pitäisi tapahtua 2015 mennessä.
Kuitenkin suurin osa Suomen järvistä ja joista on hyvän ja jatkuvan suojelun ansiosta kunnossa, mutta noin vajaa kolmannesosa järvistä on huonokuntoisia. Myös puolet jokivesistä sekä vähän yli puolet rannikkovesistä osallistuu tähän vesistöjen pelastussuunnitelmaan. Suunnitelmien onnistuessa niiden ekologinen tila paranee huomattavasti.
Vesistöihin kohdistuneita vahinkoja ei pystytä hävittämään nopeasti pitkän kuormitusajan takia. Joten kolmasosa huonossa kunnossa olevista vesistä, saadaan hyväkuntoisiksi vasta vuoden 2015 jälkeen.
Tehokkaampaa ja parempaa hoitoa vaativat maatalouden pilaamat vedet. Maatalouksille olisi siis tärkeää lannoitteiden optimaalinen käyttö, viljelymaiden talviaikainen kasvipeite, suojavyöhykkeet sekä kosteikot. Muun muassa näiden avulla vesistöjen rehevöitymistä voitaisiin vähentää.
Hajakuormituksen ravinnepäästöjä on rehevöitymisen torjumiseksi erityisesti vähennettävä. Haja-asutuksien jätevesihuolloissa olisi tehostettava jätevedenpuhdistukseen kiinteistökohtaisesti.
Mielestäni tämä on hyvä uutinen Suomen vesistöjen kannalta, sillä osa Suomen vesistä on pahasti rehevöityneitä tai saastuneita, esimerkiksi Kymijoki. Myös lukuisat uimavesistöt sisältävät paljon levää, joka estää niissä uimisen. Muun muassa näiden takia vesistöt olisi hyvä saada puhdistettua.
Lähde: Yle, ympäristö
hoitosuunnitelmilla parannetaan noin puolia Suomen vesistä. Tavoitteena on selvittää vesistön tila, kuormitus ja keino tilanteen kohentamiseksi, sekä pysäyttää veden laadun huononemista. Tämän pitäisi tapahtua 2015 mennessä.
Kuitenkin suurin osa Suomen järvistä ja joista on hyvän ja jatkuvan suojelun ansiosta kunnossa, mutta noin vajaa kolmannesosa järvistä on huonokuntoisia. Myös puolet jokivesistä sekä vähän yli puolet rannikkovesistä osallistuu tähän vesistöjen pelastussuunnitelmaan. Suunnitelmien onnistuessa niiden ekologinen tila paranee huomattavasti.
Vesistöihin kohdistuneita vahinkoja ei pystytä hävittämään nopeasti pitkän kuormitusajan takia. Joten kolmasosa huonossa kunnossa olevista vesistä, saadaan hyväkuntoisiksi vasta vuoden 2015 jälkeen.
Tehokkaampaa ja parempaa hoitoa vaativat maatalouden pilaamat vedet. Maatalouksille olisi siis tärkeää lannoitteiden optimaalinen käyttö, viljelymaiden talviaikainen kasvipeite, suojavyöhykkeet sekä kosteikot. Muun muassa näiden avulla vesistöjen rehevöitymistä voitaisiin vähentää.
Hajakuormituksen ravinnepäästöjä on rehevöitymisen torjumiseksi erityisesti vähennettävä. Haja-asutuksien jätevesihuolloissa olisi tehostettava jätevedenpuhdistukseen kiinteistökohtaisesti.
Mielestäni tämä on hyvä uutinen Suomen vesistöjen kannalta, sillä osa Suomen vesistä on pahasti rehevöityneitä tai saastuneita, esimerkiksi Kymijoki. Myös lukuisat uimavesistöt sisältävät paljon levää, joka estää niissä uimisen. Muun muassa näiden takia vesistöt olisi hyvä saada puhdistettua.
Lähde: Yle, ympäristö
tiistai 4. marraskuuta 2008
Venäjän energiatehokkuus paranee tehottomasti
Mirja Sipinen kirjoitti Kouvolan Sanomissa 4.marraskuuta 2008.
Venäjän johto havahtuu n. 10 vuoden välein parantamaan maan energiatehokkuutta ja nyt energiatehokkuus on taas kiinnostushuipussaan. Maan presidentti Dmitri Medvedev on julistanut energiatehokkuus kampanjan, jonka tavoitteena on tehostaa energiankäyttöä 40% vuoteen 2020 mennessä. Haaste on kova, mutta tärkeä, koska Venäjä on yksi maailmaan energiatehottomimmista maista.
Cenefi - Venäjän energiatehokkuuden tutkimuskeskus - arvioi, että n. 154 milj. öljytonnin verran vuodessa, olisi mahdollisuus säästää energiaa , jos Venäjä tehostaisi energiatoimiaan. Energiatehottomuuteen vaikuttavat useat eri syyt, ja tärkeimmät tehostamiskohteet olisivat energian tuotannossa ja siirrossa. Parannettavaa löytyy myös venäläisten arkisesta energiankulutuksesta. Ihmisten pitäisi myös saada konkreettista hyötyä mm. energiaa säästävistä ratkaisuista, mikä kannustaisi säästäväisyyteen.
Mielestäni on hyvä, että Venäjä on jälleen alkanut miettiä energiantuotanto asioita, toivottavasti tällä kertaa tuloksellisesti. Tärkeää olisi panostaa siihen, että kansalaiset kokisivat konkreettisesti hyödyn ostaessaan vaikka energialuokaltaan paremman pesukoneen. Pienillä teoilla noin suuressa maassa saataisiin paljon aikaan.
Venäjän johto havahtuu n. 10 vuoden välein parantamaan maan energiatehokkuutta ja nyt energiatehokkuus on taas kiinnostushuipussaan. Maan presidentti Dmitri Medvedev on julistanut energiatehokkuus kampanjan, jonka tavoitteena on tehostaa energiankäyttöä 40% vuoteen 2020 mennessä. Haaste on kova, mutta tärkeä, koska Venäjä on yksi maailmaan energiatehottomimmista maista.
Cenefi - Venäjän energiatehokkuuden tutkimuskeskus - arvioi, että n. 154 milj. öljytonnin verran vuodessa, olisi mahdollisuus säästää energiaa , jos Venäjä tehostaisi energiatoimiaan. Energiatehottomuuteen vaikuttavat useat eri syyt, ja tärkeimmät tehostamiskohteet olisivat energian tuotannossa ja siirrossa. Parannettavaa löytyy myös venäläisten arkisesta energiankulutuksesta. Ihmisten pitäisi myös saada konkreettista hyötyä mm. energiaa säästävistä ratkaisuista, mikä kannustaisi säästäväisyyteen.
Mielestäni on hyvä, että Venäjä on jälleen alkanut miettiä energiantuotanto asioita, toivottavasti tällä kertaa tuloksellisesti. Tärkeää olisi panostaa siihen, että kansalaiset kokisivat konkreettisesti hyödyn ostaessaan vaikka energialuokaltaan paremman pesukoneen. Pienillä teoilla noin suuressa maassa saataisiin paljon aikaan.
sunnuntai 2. marraskuuta 2008
Kaakkois-Suomen pintavesien kunnostus kestää
Kouvolan Sanomat kirjoitti 31. lokakuuta Kaakkois-Suomen vesistöjen kunnosta.
Eu:n laajuisena tavoitteena vesihoidolla on kaikkien pintavesien hyvä ekologinen tila vuoteen 2015 mennessä. Myös pohjavesien kemiallinen ja määrällinen tila halutaan pitää kunnossa. Jotta nämä tavoitteet voitaisiin turvata on Suomen vesienhoitoalueille laadittu ehdotukset vesienhoitosuunnitelmista.
Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen hydrologi Taina Ihaksi kertoo, että Salpausselän pohjoispuolella vesistöjen kunto on varsin hyvä, mutta eteläpuoli kaipaa toimenpiteitä. Erityisesti maatalous aiheuttaa eteläpuolisten vesistöjen kuormitusta. Toimenpiteitä on tehtävä myös metsäteollisuuden, yhdyskuntajätevesien, haja-asutuksen, turvetuotannon ja metsätalouden aiheuttamien ongelmien vähentämiseksi. Joissain vesistöissä huonontavat tekijät vaihtelevat niin paljon, ettei toimivaa patenttiratkaisua löydy. Ihaksi jatkaa vielä, että keinot täytyy valita tapauksen mukaan ja joidenkin vesistöjen parantaminen tarvitsee myös kunnostustoimenpiteitä.
Vaikka kaikki mahdolliset toimenpiteet suoritettaisiin, aika vuoteen 2015 mennessä ei riitä kunnostamaan kaikkia vesialuieta, etenkin jos tarvitaan laajoja sisäkuormitusta vähentäviä ja rakenteellisia toimenpiteitä. Niinpä jatkoaikaa on esitetty muutamille vesistöille, joista meitä lähimpänä mainittakoon Kymijoki, pohjassa olevien haitallisten sedimenttien takia. Lehtiartikkelissa kerrotaan vielä, että kansalaisilla on mahdollisuus vaikuttaa julkaistuun vesienhoitosuunnitelmaan.
Mielestäni on hyvä, että tällaisia toimenpiteitä on lähdetty ajamaan. Jos vesistöjen kuntoon ei kiinnitetä mitään huomiota on lähes varmaa, ettei niiden tila ainakaan parane - todennäköisesti huononee samaa tahtia kuin tähänkin asti. Vesistöjä tarvitaan ja etenkin puhtaita sellaisia, jotta ekosysteemit ja ravintoketjut toimivat oikealla tavalla. Yhden vesistön saastuminen vaikuttaa yleensä laajemmalle alalle aikojen kuluessa. Esim. purot vievät saasteita vesistöstä toiseen ja näin ollen yhä uudet vesistöt saastuvat. Kun kaikkien vesistöjen tila saadaan kuntoon ja varmistetaan, ettei uhkaavia tekijöitä ole lähipiirissä, on kaikkien vesistöjen tila paremmin turvattu. Jokainen voi ajatella tätä käytännöntasolla vaikka siten, että tuskin kukaan tahtoo kesämökillä kuumana päivänä pulahtaa järveen, jonka pohjaan koskeminen on vaarallista, pohjassa majailevien myrkyllisten aineiden vuoksi.
Eu:n laajuisena tavoitteena vesihoidolla on kaikkien pintavesien hyvä ekologinen tila vuoteen 2015 mennessä. Myös pohjavesien kemiallinen ja määrällinen tila halutaan pitää kunnossa. Jotta nämä tavoitteet voitaisiin turvata on Suomen vesienhoitoalueille laadittu ehdotukset vesienhoitosuunnitelmista.
Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen hydrologi Taina Ihaksi kertoo, että Salpausselän pohjoispuolella vesistöjen kunto on varsin hyvä, mutta eteläpuoli kaipaa toimenpiteitä. Erityisesti maatalous aiheuttaa eteläpuolisten vesistöjen kuormitusta. Toimenpiteitä on tehtävä myös metsäteollisuuden, yhdyskuntajätevesien, haja-asutuksen, turvetuotannon ja metsätalouden aiheuttamien ongelmien vähentämiseksi. Joissain vesistöissä huonontavat tekijät vaihtelevat niin paljon, ettei toimivaa patenttiratkaisua löydy. Ihaksi jatkaa vielä, että keinot täytyy valita tapauksen mukaan ja joidenkin vesistöjen parantaminen tarvitsee myös kunnostustoimenpiteitä.
Vaikka kaikki mahdolliset toimenpiteet suoritettaisiin, aika vuoteen 2015 mennessä ei riitä kunnostamaan kaikkia vesialuieta, etenkin jos tarvitaan laajoja sisäkuormitusta vähentäviä ja rakenteellisia toimenpiteitä. Niinpä jatkoaikaa on esitetty muutamille vesistöille, joista meitä lähimpänä mainittakoon Kymijoki, pohjassa olevien haitallisten sedimenttien takia. Lehtiartikkelissa kerrotaan vielä, että kansalaisilla on mahdollisuus vaikuttaa julkaistuun vesienhoitosuunnitelmaan.
Mielestäni on hyvä, että tällaisia toimenpiteitä on lähdetty ajamaan. Jos vesistöjen kuntoon ei kiinnitetä mitään huomiota on lähes varmaa, ettei niiden tila ainakaan parane - todennäköisesti huononee samaa tahtia kuin tähänkin asti. Vesistöjä tarvitaan ja etenkin puhtaita sellaisia, jotta ekosysteemit ja ravintoketjut toimivat oikealla tavalla. Yhden vesistön saastuminen vaikuttaa yleensä laajemmalle alalle aikojen kuluessa. Esim. purot vievät saasteita vesistöstä toiseen ja näin ollen yhä uudet vesistöt saastuvat. Kun kaikkien vesistöjen tila saadaan kuntoon ja varmistetaan, ettei uhkaavia tekijöitä ole lähipiirissä, on kaikkien vesistöjen tila paremmin turvattu. Jokainen voi ajatella tätä käytännöntasolla vaikka siten, että tuskin kukaan tahtoo kesämökillä kuumana päivänä pulahtaa järveen, jonka pohjaan koskeminen on vaarallista, pohjassa majailevien myrkyllisten aineiden vuoksi.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)