Voinko vaikuttaa ilmastonmuutokseen?

Monet ajattelevat, ettei heidän tarvitse muuttaa käyttäytymistään mitenkään, sillä eiväthän muutkaan tee niin.
Totuus kuitenkin on, että pienilläkin valinnoilla voi vaikuttaa, sillä jos jokainen ihmisen tekisi pienen ekologisen teon, olisi pian koossa aika suuri määrä ihmisiä ja suuri määrä ekologisia valintoja. Näin ilmastonmuutos saataisiin kuriin tai ainakin hidastumaan.

Mitä sitten voit tehdä? Helpoin ja arkisin tapa on välttää turhaa sähkönkulutusta esimerkiksi sammuttamalla valot lähtiessäsi huoneesta, sammuttaa televisiot ja tietokoneet kun niitä ei käytä sekä vaihtaa hehkulamput energiansäästölamppuihin. Myös jätteiden kierrättämisellä on suuri vaikutus. Näin tuotteita voidaan uusiokäyttää ja säästetää uusiutumattomia luonnonvaroja. Biojätteet on tärkeää pistää kompostiin ja saada maatumaan, sillä jos ne hajoavat kaatopaikalla, syntyy runsaasti metaania. Metaania syntyy myös lihantuotannossa, joten suosi kasvisruokaa ja valitse kasviksistakin ne, jotka on tuotettu mahdollisimman lähellä. Näin säästät energiaa, joka kuluisi ruuan kuljettamiseen mm. rekoilla.

Lentomatkailu ja autoliikenne ovat yhtiä suurimpia hiilidioksidipäästöjen lähteitä, joten suosi junaa matkustaessasi pitempiä matkoja, sillä sen päästöt ovat yli viisi kertaa pienemmät kuin esimerkiksi lentokoneen. Lyhyillä matkoilla ympäristöystävällisimpiä ja tietenkin myös terveellisimpiä vaihtoehtoja olisivat kävely ja pyöräily, mutta myös julkinen liikenne on parempi vaihtoehto kuin yksityisautoilu.

Ilmastonmuutoksen estämiseen vaikuttavia arkisia valintoja on vielä paljon enemmänkin. Yksi niistä on tupakoinnin lopettaminen. Tupakantuotannon takia kaadetaan maailmassa vuosittain 200 000 hehtaaria metsää, joka poltetaan tupankanlehtien kuivaamiseksi. Metsät ovat maapallon tärkeä hiilinielu, sillä ne sitovat hiilidioksidia itseensä yhteyttäessään ja näin vähentävät kasvihuoneilmiötä. Tee siis palvelus ympäristölle äläkä tupakoi!

Lähde: http://ilmasto.org/vaikuttaminen/mita-sina-voit-tehda

Merenpinta nousee enemmän kuin ennustettu

Merenpinnan nousu on aina ollut yksi väistämättömistä ilmastonmuutoksen haitoista.Nyt tuore tutkimus kertoo,että merenpinta nousee 60 prosenttia YK:n ennustetta nopeammin. Raportti julkaistiin  Environmental Research Letter-lehdessä.

YK:n ilmastopaneeli IPCC ennusti viisi vuotta sitten,että merenpinta nousisi 2 millimetriä vuodessa.Kansainvälisen tutkijakolmikon tekemän raportin mukaan nousua tällä hetkellä on kuitenkin enemmän,jopa noin 3,2 millimetriä vuodessa.Ero on siis huomattava, ja herättääkin monia kysymyksiä.On arvioitu, että suurempi merenpinnan nousu voisi johtua siitä,että aikaisemmin ei tiedetty jäätiköiden sulamisesta.

Tutkija Grant Letter arvioi uutistoimisto AFP:lle merenpinnan nousevan noin metrin tämän vuosisadan loppuun mennessä.Merenpinnan noustua, monet alavilla alueilla asuvat joutuvat jättämään kotinsa ja heistä tulee ilmastopakolaisia.Esimerkiksi jatkuvat tulvat uhkaavat panamalaisen Kuna-heimon asumuksia San Blasin saaristossa.

Vaikka kaikki syyt eivät olekaan selviä, miksi pinta nousee nopeammin kuin ennen, tieto on silti hyvin huolestuttavaa. Tulevaisuudessa yhä useampi jää ilman kotia ja lisää maata vajoaa mereen.Vaikka tulvien estämiseksi on rakennettu valleja,eivät nekään riitä tulevaisuudessa, ellei ilmaston lämpenemistä yritetä pysäyttää.

Lähde:http://www.hs.fi/ulkomaat/Merenpinta+nousee+60+prosenttia+YKn+ennustetta+nopeammin/a1305623144528

tulevaisuuden uhka on merenpinnan nousu(Madeira 2010)

Ilmaston lämpenemisen ennusteet ovat karua luettavaa

Kaikki ovat kuulleet puhuttavan ilmastonmuutoksen yhteydessä ilmaston lämpenemisestä. Monet ajattelevat että kyse on pienistä luvuista, eivätkä lämpenemisen vaikutukset tule näkymään heidän elämänsä aikana. Kuinka suurista vaikutuksista oikeasti puhutaankaan?

Maailma.net julkaisi 22.11 artikkelin, joka käsittelee Maailmanpankin ennusteita ilmaston lämpenemisestä. Artikkeli pelästyttää yllättävän karuilla faktoilla. Turn the Heat Down- raportin mukaan tämän hetkiset ilmaston lämpenemistä estävät toimet ovat täysin riittämättömiä. Tämän vuoden loppuun mennessä puhutaan jopa neljän asteen lämpenemisestä.

Neljän asteen lämpeneminen on maailmanpankin mukaan koko ajan todennäköisempää ja sillä tulee olemaan erittäin vakavia seurauksia. Tälläkin hetkellä maailmassa on kovaa vesipulaa ja tulvia. Jos ilmasto lämpenee ennusteiden mukaisesti se tulee lisäämään rannikkoalueiden tulvia, lisäämään vesipulaa, aiheuttamaan todella kuumia helleaaltoja ja vaarantamaan ruokatuotantoa. Koko maailman väestö tulee kärsimään seurauksista, mutta eniten ne vaikuttavat köyhään väestöön, jolla on jo nyt vaikeuksia hankkia ruokaa ja saada puhdasta vettä.

Maailmanpankin johtaja Jim Yong Kim toteaa ilmastonmuutoksen olevan suurin yksittäinen haaste sosiaalisen oikeudenmukaisuuden toteuttamisessa. Hän on aivan oikeassa, sillä meillä ei hetkeen pitäisi tulla pulaa vedestä eikä ruuasta, mutta jos pula kovenee siellä päin maailmaa, missä ei nytkään ole tarpeeksi ruokaa ja vettä, ongelmat sen kuin kasaantuvat. Maailmanpankki on suurentanut viime vuosina avustuksiaan kehitysmaille, jotka pyrkivät sopeutumaan ilmastonmuutokseen.

Lähde: http://maailma.net/artikkelit/maailmanpankki_hatkayttaa_karulla_ilmastoennusteella

Uusi tutkimus : Ilmastonmuutos aiheuttaa siirtolaisuutta

Maailma.net on julkaissut artikkelin jonka mukaan Ilmastonmuutos aiheuttaa paikallista siirtolaisuutta! 

Myrskyjen, tulvien ja kuivuuden takia kotinsa jättäneet muuttavat yleensä lähialueille, kerrotaan Worldwatch-instituutin tekemässä raportissa. Tutkimustuloksia ei nähdä mullistavina, mutta ne auttavat ymmärtämään yhteyksiä ihmisten muuttoliikkeen ja ilmastonmuutoksen välillä.

Matalat rannikkoalueet  sekä kuivat alueet kuuluvat riskiryhmään, johon ilmastonmuutos aiheuttaa voimakkaimmin. Kuivien alueiden kohdalla ongelmallisia etenkin ne alueet, joilla ei ole toimivaa vedenjakelu systeemiä. Ympäristötekijät ovat harvoin syy muuttamiseen, eli muuttoliikkeen prosentuaalisena osuutena ilmastonmuutoksen aiheuttamien luonnonkatastrofien syystä muuttaminen ei kohoa korkealle listalle.

Pieneenkin muuttoliikkeeseen kuitenkin on syytä kiinnittää huomiota, sillä ilmastonmuutosten aiheuttamat ongelmat ovat marginaalisesti nousussa. Jatkossa yhä useampi ja useampi joutuu siirtolaiseksi menetettyään kotinsa luonnonkatastrofeille, jotka yleistyvät ilmaston epävakaistuessa ja lämmetessä.

Ilmiö ei ole uusi vaikka se onkin noussut otsikoihin vastikään. Nähtäväksi jää, kuinka iso ongelma aiheesta tulevaisuudessa tulee. Saasteiden lisääntyessä jatkuvasti ilmastonmuutokseen olisi syytä kiinnittää huomiota. Tämä on taas kerran yksi varoittava esimerkki siitä, kuinka teoilla on vaikutus moniin asioihin, joihin esimerkiksi autolla ajon ei tulisi mieleenkään vaikuttavan

.

Siis taas kerran loppumaton kiertokulku lähtee viattomasta autoilusta tms. saasteesta ja johtaa siihen, että ihminen jää kodittomaksi, kuolee tai voi pahoin. Vaikutukset eivät ole suoranaisia, joten niihin ei kiinnitetä huomiota. Muutokset tapahtuvat hitaasti jälkikäteen, mutta niitä tulisikin pohtia etukäteen. Mistä edes tiedämme, mihin kaikkeen muuhun tekemisemme vaikuttaa tietämättämme? Milloin tutkimustulokset taas todistavat uusia yhteyksiä ilmastonmuutoksen ja ympäristön välillä? 

"Valkealan tulva" ei ehkä aiheuta siirtolaisuutta, mutta ehkä ilmastonmuutoksella on jotain tekemistä tämän kanssa.

http://maailma.net/artikkelit/selvitys_ilmastonmuutos_aiheuttaa_paikallista_siirtolaisuutta

Kasvihuonepäästöt suuremmat kuin koskaan ennen!

Helsingin sanomat uutisoivat kun YK:n alainen Maailman meteorologinen WMO järjestö tiedotti tiistaina ilmaston lämpenemistä aiheuttavien kasvihuonekaasujen päästöjen nouseen suuremmiksi kuin koskaan ennen. Vuonna 2011 hiilidioksidi päästöt nousivat kaksi yksikköä vuoden 2010 päästöistä ja ihmisen aiheuttaman ilmastonmuutoksen pahin yksittäinen kaasu onkin juuri hiilidioksidi. Päästöt ovat kasvaneet 140 prosenttia ajasta ennen teollistumisen aikakautta, eli vuoden 1750 jälkeen. Ilmakehään on päässyt 375 miljardia tonnia hiilidioksidia, suurin osa on vapautunut hiilen ja muiden fossiilisten polttoaineiden käytön seurauksena.
      "Nämä miljardit tonnit ylimääräistä hiilidioksidia pysyvät ilmakehässä satoja vuosia. Niiden vuoksi planeettamme lämpenee edelleen ja se vaikuttaa kaikkeen elämään maapallolla", WMO:n pääsihteeri Michel Jarraud sanoi. Jarraud kertoo "hiilinielujen", kuten metsien ja merien kuluttaneen tähän mennessä lähes puolet hiilidioksidipäästöistä , mutta muistuttaa tämän mahdollisesti loppuvan. Tämä on tulevaisuudessa luultavasti suuri ongelma, sillä metsiä tuhotaan koko ajan ympäri maailmaa.
     Metaani on toiseksi tärkein kasvihuonekaasu ja myös metaania vapautui vuonna 2011 ilmakehään enemmän kuin koskaan ennen. Metaania vapautuu luonnosta karjankasvatuksen ja kaatopaikkojen sivutuotteina.
     Myös Maailmanpankki varoitti kattavassa raportissaan, että maapallon ilmakehä voi lämmetä neljällä asteella tämän vuosisadan aikana, ellei kasvihuonekaasujen päästöjä rajoiteta. Saksalainen tutkimuslaitos IWR listasi viime viikolla kasvihuonekaasujen tärkeimmät tuottajat ja kun katsotaan kokonaispäästöjä teollistumisen jälkeen, on johtavan teollisuusmaan Yhdysvaltain osuus ylivertaisesti suurin.
     YK-raportti edeltää marraskuun lopulla alkavaa YK:n ympäristökokousta, joka pidetään Dohassa, Qatarissa. Toivottavasti kokouksessa saadaan aikaan päätöksiä jotka todella vaikuttavat kasvihuonepäästöjen määriin!

Lähde: http://www.hs.fi/ulkomaat/YK+Kasvihuonep%C3%A4%C3%A4st%C3%B6t+enn%C3%A4tystasolla/a1305620670982

Teollisuuden saastuttama maaperä voidaan puhdistaa!

Saastuneiden maiden puhdistukseen on keksitty uusi tekniikka. Yle.fi uutisoi tästä uudesta Kemin Holstinharjulla käytettävästä edistyneestä keinosta puhdistaa maata. Menetelmä täyttää myös EU:n jätteenpolttodirektiivin vaatimukset.

Tällä käytännöllä poistetaan maaperästä mm. mineraaliöljy, kloorifenoli, dioksiini, torjunta-aineet ja PCB-yhdisteet.
Saastunutta, puhdistusta kaipaavaa maata löytyy mm. huoltoasemien ja teollisuuslaitosten ympäristöstä.

Uutta menetelmää käyttävän yhtiön tekninen johtaja paljastaa, että tarkoituksena olisi laajentaa toimintaa ulkomaille.Johtaja Uotinen kehuu firmansa olevan ainoa laatuaan, joka pystyy puhdistaa maaperästä pahimmatkin ”pöpöt”.

Nykypäivänä maan saastutus on laitonta, mutta vanhoja saasteita on runsaasti ja ne tulisi poistaa maaperästä.

Ihmisten itse aiheuttamat saasteet maaperässä vahingoittavat luontoa ja vastuullista olisikin tehdä kaikkensa pelastaakseen itse pilaamansa maa. Uotisen firman kaltaisia yrityksiä tulisi olla useampiakin ja valtion tulisi olla velvollinen kustantamaan saastuneen maaperän puhdistus. Miksi firma tuli uutisiin vasta nyt?! Eikö aiemmin ole tullut mieleen, että pilatulle luonnolle voisi tehdä jotain, jos se on kerta mahdollistakin.

Jos luonnon hyväksi on mahdollista tehdä jotain näin merkittävää, olisi se ehdottomasti toteutettava!

http://yle.fi/uutiset/uusi_tekniikka_puhdistaa_maan/6350436

Ilmasto muuttuu!

Mikä ilmastonmuutos?

Tämänhetkisellä ilmastonmuutoksella tarkoitetaan ilmaston maailmanlaajuista lämpenemistä. Lämpeneminen johtuu ihmisen aiheuttamista kasvihuonepäästöistä, joita ovat muun muassa hiilidioksidi ja metaani. Kyseiset kaasut voimistavat kasvihuoneilmiötä. Auringosta lähtöisin olevasta lämpösäteilystä vain pieni osa pääsee karkaamaan takaisin avaruuteen. Tällöin suuri osa säteilystä jää lämmittämään maapalloa. Keskilämpötilan uskotaan nousevan 1,1-6,4 °C vuoteen 2100 mennessä verrattuna vuosien 1980-1999 keskilämpötilaan.

Vesihöyryn aikaansaama luonnollinen kasvihuoneilmiö on kuitenkin planeetallemme elintärkeä. Maapallon keskimääräinen pintalämpötila on 14 °C, mutta ilman kasvihuoneilmiötä se olisi vain noin -18 °C(!) Vesi on elämän edellytys. Jos planeetallamme ei olisi nestemäistä vettä, se olisi yhtä eloton kuin aurinkokuntamme muut planeetat.

Ennusteiden mukaan lämpötilat tulevat kohoamaan eniten Amerikan ja Aasian pohjoisosissa sekä Pohjois-Euroopassa kuten Suomessa. Lisäksi uskotaan, että veden kiertokulkuun tulisi lämpenemisen myötä muutoksia.

Mitä voimme tehdä?

Meidän tulisi vähentää ilmaan vapautuvien kasvihuonekaasujen määrää. Tämä onnistuisi parhaiten vähentämällä fossiilisten polttoaineiden käyttöä. Kansainvälisistä sopimuksista huolimatta niiden käyttö jatkaa kuitenkin kasvuaan. Tarvitsemme vaihtoehtoisia energianlähteitä, jotka eivät aiheuta ilmastoa kuormittavia saasteita. Näitä ovat esimerkiksi uusiutuvat energialähteet kuten tuuli- ja vesivoima. Ydinvoimaa voidaan pitää parempana vaihtoehtona ilmastonmuutoksen kannalta, vaikka edellä näkyvä video hämäävästi kertookin toista. Kaikki kuitenkin tiedämme, että ydinvoimassa on aina omat riskinsä. Monet kasvihuonekaasut ovat kuitenkin pitkäaikaisia. Vaikka niistä luovuttaisiin, muutosten huomaamiseen kuluisi vuosia.

Ilmastonmuutosta voidaan torjua myös lisäämällä hiilinieluja. Meret, mannerten kasvillisuus ja suot sitovat hiilidioksidia itseensä. Ilmastonmuutosta ei kuitenkaan pysäytetä pelkästään lisäämällä metsiä, mutta ei siitä haittaakaan ole. Huolestuttavaa on se, että merten kyky sitoa hiilidioksidia heikkenee samalla kun lämpötila nousee. 

Uusia apukeinoja ilmastonmuutoksen hillitsemiseen on kuitenkin kehitteillä. Tulevaisuudessa voi olla mahdollista valkaista pilviä, jolloin ne heijastavat aurinonsäteitä paremmin. On myös mahdollista johtaa happoa ilmakehään, joka myös vähentäisi lämpösäteilyn määrää. Näihin ilmastonmuokkaus suunnitelmiin liittyy kuitenkin omat ongelmansa ja riskinsä. Ne eivät vähennä kavihuonekaasujen määrää ja menetelmiä tulee ylläpitää jatkuvasti, jotta lämpötila ei pääsisi kohoamaan äkisti. Tutkijat tekevät kuitenkin jatkuvasti töitä uusien ideoiden luomiseen. 

Meidän täytyy toimia!

Otetaanko ilmastonmuutos huomioon päätöksenteossa?

Ilmastonmuutoksen torjunta käsitetään ja siitä puhutaan usein omana, muusta yhteiskunnallisesta toiminnasta erillisenä asiana. Sama on todettu Suomen ympäristökeskuksen tänään (20.11.2012) julkaistussa tutkimuksessa Ilmastonmuutoksen ja muun yhteiskuntapolitiikan koherenssi. Julkaisu on sähköisessä muodossa luettavissa (ja tulostettavissa) ympäristöhallinnon www-sivuilla osoitteessa http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=423930&lan=fi&clan=fi.

Valtioneuvoston vuonna 2009 julkaiseman ilmasto- ja energiapoliittisessa selonteon (löytyy osoitteesta http://vnk.fi/julkaisukansio/2009/j28-ilmasto-selonteko-j29-klimat-framtidsredogoerelse-j30-climate_/pdf/fi.pdf) mukaan vähäpäästöinen yhteiskunta on keino, jolla ilmastonmuutosta hallitaan. Tässä selonteossa valtio sitoutuu toimimaan aktiivisesti sen puolesta, että ilmaston lämpeneminen saadaan globaalisti rajoitettua kahteen asteeseen. Vähäpäästöisen yhteiskunnan rakentaminen vaatii selonteon mukaan ripeitä ja vahvoja toimia kaikilla aloilla. Nyt julkaistussa tutkimuksessa tarkasteltiin, miten on onnistuttu yhdistämään ilmastonmuutoksen hallinta metsäbioenergiaan ja elintarvikeketjuihin kohdistuvissa päätöksissä.

Kuten arvata saattaa, kilpailevat intressit eivät ole tulleet huomioon otetuksi. SYKE onkin otsikoinut tutkimusta koskevan tiedotteensa toteamalla, että ilmastopoliitiikan ja muun yhteiskuntapolitiikan välisten ristiriitojen tunnistamisessa on puutteita. Keino, jolla ilmastonmuutosaspekti on mahdollista saada paremmin mukaan päätöksentekoon, on tutkimuksen mukaan eri tavoitteiden välisten ristiriitojen avoimempi käsittely ja tavoitteiden selkeä priorisointi. Kannatan!

Heini Pyysaari

Suomen sää jälleen epänormaalia?  – ennätyksellisen sateinen lokakuu

Ylen kotimaan uutisen raportoivat jälleen kuukauden keskiverrosta poikkeavaa säätä Suomessa.

Kulunut lokakuu oli jopa ennätyksellisen sateinen. Myös ilman lämpötila heittelehti merkittävästi kuun alkaessa poikkeuksellisen lämpimänä ja päättyessä poikkeuksellisen kylmänä. Keskilämpötila kuitenkin näyttää normaalille, sillä suuret lämpötilan muutokset tasoittivat keskiarvon.

Sadetta tuli lokakuun ensimmäisten viikkojen aikana lähes kaksinkertainen määrä keskivertoon katsottuna.

Kuukauden yli lämpötila oli 16C (Hämeenlinna), matalin taas -25C (Salla). Edellisen kerran näin kylmää on ollut lokakuussa 1995.

Mittausten mukaan koko syksy alkoi myöhässä: etelässä 2 viikkoa normaalia myöhemmin.

Poikkeuksellisen sateinen lokakuu ja heittelehtivät lämpötilat voidaan selittää sattuman avulla, mutta on huolestuttavaa kuinka yhä useammin kuukausien ja vuosien keskilämpötilat poikkeavat keskiverrosta ja normaalista. Tätä ei pystytä selittämään pelkällä sattumalla vaan syyllinen on todennäköisemmin ihmisen itse aiheuttama ilmastonmuutos.

Syy, miksi kuukausien keskilämpötilojen muutokset tuntuvat yleistyvän on toisaalta myös se, että niihin kiinnitetään yhä enemmän huomiota entiseen verrattuna, kun ilmastonmuutoksesta on alettu kiinnostua.

Alkava talvi kuitenkin muistuttaa huolestuttavasti edeltävää, jolloin pysyvä lumi satoi vasta tammikuun alussa.

Toivottavasti ilmastonmuutos voisi odottaa edes sen verran, että saataisiin luminen joulu 2012 !

Kuva on otettu tammikuussa 2012, ei vastaa ihan perinteistä käsitystä tammikuusta? 

http://yle.fi/uutiset/lokakuu_oli_ennatyksellisen_sateinen_-_lumi_tuli_myos_paikoin_aikaisin/6362730

Maatalous ja ruoantuotanto aiheuttavat jopa kolmanneksen kasvihuonekaasupäästöistä

CO2-raportin julkaisema nettiartikkeli (12.11.2012) "Maatalous ja ruoantuotanto aiheuttavat jopa kolmanneksen kasvuhuonekaasupäästöissä" käsittelee maanviljelyn sopeutumista ilmastonmuutokseen. Artikkelin mukaan maanviljely ja ruoantuotanto vastaa 29% kaikista päästöistä. Tutkijoiden mukaan ilmastonmuutoksen hillitseminen vaatii koko ruoantuotantoketjun päästöjen vähentämistä. Maapallon väkiluku on jatkuvassa nousussa, jolloin myös ruoantarve lisääntyy, josta seuraa että päästöjen vähentyminen vaikeutuu.

Arviot maailmanlaajuisista ruoantuotannon päästöistä perustuvat Consultative Group on International Agricultural Research (CGIAR)-tutkimuslaitoksen Climate Change, Agriculture and Food Security (CCAFS)- tutkimusohjelman julkaisemaan raporttiin.

Ruantuotannon lisääminen niin että päästöjä vähennettäisiin vaatii uuden analyysin mukaan koko ruoantuotantoketjun uudelleensuunnittelua. CCAFS-ohjelman johtaja Bruce Campbell sanoo, että ilmastonmuutoksen hillintä ja muutokseen sopeutuminen on yhteiskuntien tärkeimpiä tehtäviä. Erityisesti maanviljelijät tarvitsevat tietoa ja teknistä taitoa yhä enemmän.

Ilmaston muutoksessa oleellinen tekijä on maanviljely. Päästöt ovat kasvaneet odotettua nopeammin ja myös sään ääri-ilmiöt ja muuttuvat olosuhteet aiheuttavat maanviljelijöille sopeutimisessa vaikeuksia. Tutkimuksessa otettiin huiomioon koko globaalin ruokajärjestelmän hiilijalanjälki.

Mitä milläkin alueella kannattaa viljellä?

Tutkimuksen mukaan ilmaston lämmetessä ja sademäärien muuttuessa monet sadot pienenevät mm. maissin, riisin ja vehnän. Tämän seurauksena hinnat nousevat ja karjan kasvatus vaikeutuu. Myös monet kalalajit karsivät lämpenevästä merestä ja sen happamoitumisesta.

Pääsääntöisesti lämpötilan nousu tietää ylimääräisiä ongelmia. Ruokaan liittyvät sairaudet lisääntyvät erityisesti tulvaherkillä alueilla. Myöskin logistiikka ja ruoansäilytys vaikeutuu.Tutkijoiden mielestä ruokaan liittyvissä keskusteluissa pitäisi kiinnittää huomiota päästöjen ja kestävän kehityksen lisäksi ruokaturvallisuuteen.

Tutkimuksen mukaan haasteisiin on mahdollista sopeutua, mutta se vaatii sen, että viljelijöitä opastetaan viljelemään oikeanlaisia ravintoa olosuhteisiin nähden. Tilanne teollisuusmaissa näyttää paljon valoisammalta, kun taas kehitysmaissa väkiluku kasvaa huimaa tahtia.

Tutkijoiden mukaan viljelijät pystyvät vaikuttamaan paljon, mutta se vaatii päätöksentekijöiltä ja poliitikoilta oikeanlaista ohjausta ja kannustusta. Sopeutumistoimet olisi aloitettava mahdollisimman pian.

http://www.co2-raportti.fi/?page=ilmastouutisia&news_id=3607

Ilmastonmuutos vaikuttaa tulevaisuudessa Intian monsuunisateisiin

Maailma.netin 12.11.2012 julkaiseman uutisen mukaan ilmastonmuutos tulee merkittävästi vaarantamaan Intian monsuunisateita, jotka ovat elintärkeitä yli miljardin ihmisten ruoantuotannolle. Ilmaston lämpeneminen johtaa yhä suurempaan veden haihtumiseen meristä, mikä lisää sateita joillakin alueilla. Kuitenkin muutokset häiritsevät ilmavirtoja, jolloin sateet Intiassa heikentyvät.

Uutisessa kerrotaan, että Environmental Research Letters -julkaisussa ilmestyneen arvion mukaan jopa joka viides monsuunikausi saattaa epäonnistua vuoden 2150 jälkeen, mikä vaarantaa samalla yli miljardin ihmisen ruokaturvan. Monsuunisateet kestävät Intiassa tavallisesti kesäkuusta syyskuuhun, ja ne ovat erittäin tärkeitä riisin, vehnän ja maissin viljelylle.

"Viime vuosisadan aikana Intian monsuunisateet ovat olleet vakaita. Kymmenen prosentin väheneminen sateissa aiheuttaa jo katastrofin", sanoo Anders Levermann, ilmastoasioiden prfessori ja yksi selvityksen kirjoittajista.

Lähde: http://maailma.net/artikkelit/ilmastonmuutos_vaarantaa_intian_monsuunisateet

Sateet voimistuvat luultua enemmän

Miksi ilmastonmuutos tapahtuu niin nopeasti? Mitkä asiat vaikuttavat ilmastonmuutoskseen?

 Tiede-lehti julkaisi 29.4. nettisivuillaan uutisen, jonka mukaan ilmastonmuutos on jo voimistanut veden haihtumisen ja sateiden vaihtelua maapallolla. Tutkijoiden havainnot kertovat, että vedenkierto kiihtyy enemmän kuin mitä uskottiin.

 Tutkijat uskovat, että ilmaston lämpeneminen voimistaa vedenkiertoa ilmakehässä, koska lämmin ilma pystyy varastoimaan enemmän vettä ja liikuttamaan sitä eri paikkoihin. Tutkijoiden laskelmat kertovat, että kierto kasvaisi kaksi kertaa enemmän kuin nykyiset ilmastomallit ennakoivat. Uudet havaintosarjat valtamerien suolaisuuden muutoksista vuosilta 1950–2000 antavat tukea  laskelmille. Suolaisuuden erot kertovat veden haihtumisen ja sateiden jakautumisen merillä.

 Australialaisen tutkimuslaitoksen Paul Durack ja hänen työtoverinsa arvioivat, että maapallon vedenkierto kasvaa16–24 prosenttia, mikäli ilma lämpenee 2-3 astetta. Tämä muutos muuttaisi vähäsuolaiset meret entistä vähäsuolaisemmiksi ja suolaiset entistä suolaisemmiksi.

 http://www.tiede.fi/uutiset/4673/sateet_voimistuvat_luultua_enemman#4673

Lyheneekö maapallon elinikä kuten kalojen koko?

Itse ollessaan kalastamassa on huomannut, että ärsyttävän usein onkeen tai virveliin tarttuvat todellakin vain kaikista pienimmät kalat. Kalojen kutistuminen on todistettu trooppisilla alueilla mutta voisiko sama tapahtua Suomessa?

Tiede-lehdessä uutisoitiin 30.09 kanadalaistutkijoiden tutkimustuloksesta Nature Climate Change-julkaisussa, jonka mukaan ilmastonmuutoksen seuraukset näkyvät nyt myös merissä yhä selkeämmin. Toisin sanoen ilmastoa lämmittävien päästöjen seuraukset ovat paljontikin luultua suuremmat. Vaikutukset näkyvät varsinkin trooppisten alueiden kaloissa.

Brittiläisen Columbian yliopiston tutkija William Cheung ja hänen kollegansa olivat mallintaneet yli 600 kalalajiin ilmastonmuutoksen vaikutuksia kalojen levinneisyyden, koon ja kantojen suhteen. Heidän mallinsa tulos on huomiota herättävä; kalojen koon arvioidaan pienenevän noin 20%.

Ilmastonmuutos ei vaikuta kaloihin suoraan, vaan välillisesti. Ilmaston lämpenemisen takia merien biokemialliset ominaisuudet muuttuvat, joka vaikuttaa kalojen kokoon, ja vuoteen 2050 mennessä maksimikoon arvioidaan pienenevän 14-24%. Koon pieneneminen johtuu monista eri seikoista, kuten levinnäisyyden muutoksista ja fysiologisista syistä.

Tutkimustulos koskee trooppisten alueiden kalalajeja, mutta hyvinkin todennäköistä on, että samanlaisia muutoksia on havaittavissa myös Suomen kalakannoissa seuraavien vuosikymmenten tai -satojen aikana.

Lähteet:

Tiede.fi http://www.tiede.fi/uutiset/4819/ilmastonmuutos_kutistaa_kalat

Ilmastonmuutos nopeutti mayojen katoamista

Miksi kehittynyt ja älykäs maya-yhteiskunta hävisi niin nopeasti? Pennsylvanian yliopiston tutkijat epäilevät syyn olevan ainakin osittain ilmastonmuutoksessa.

Tiede -lehti julkaisi 8.11. nettisivuillaan uutisen, jonka mukaan 2000 vuotta vanhoista belizeläisistä tippukivistä on saatu selville, että ilmastonmuutoksella oli suuri vaikutus maya-yhteiskuntaan. Mayat elivät nykyisessä Keski-Amerikassa ja hakkasivat runsaasti tietoa kiviin 300-1000 jaa. Vuosina 800-1000 merkinnät kuitenkin vähenivät huomattavasti ja loppuivat kokonaan kun maya-yhteiskunta lopulta romahti.

Doug Kennett ja hänen kollegansa Pennsylvanian yliopistosta tutkivat Yok Balumin tippukiviä ja saivat selville muinaisten mayojen aikaiset sademäärät. Tippukivistä saatujen tutkimustulosten ja kivipaasimerkintöjen vertailussa kävi ilmi, että runsaiden sadekausien aikana vahvistunut maya-yhteiskunta kohtasi tuhonsa sadekausia seuranneen kuivuuden aikana.

Kennett kollegoineen epäilee, että ilmaston kuivuminen aiheutti maya-yhteiskuntaan vakavia ongelmia, jotka johtivat lopulta maya-yhteiskunnan poliittisen järjestelmän murtumiseen.

Lähteet:

Tiede.fi http://www.tiede.fi/uutiset/4861/ilmastonmuutos_vauhditti_mayojen_haviota

Juha "Norppa" Taskinen Kouvolan Lyseon lukiossa

Norppakuvaaja Juha Taskinen vieraili maanantaina Kouvolan Lyseon lukiossa. Hän esiintyi auditoriossamme kahteen kertaan. Ensimmäisessä esityksessä auditorio oli viimeistä paikkaa myöten täynnä, ja toisessakin esityksessä kuuntelijoita oli ilahduttavan paljon.

Illalla Taskinen esiintyi vielä maakuntakirjaston Mediamajassa, jossa ympäristöekologian kurssin opiskelijamme Essi ja Eveliina haastattelivat Taskista. Tämä on mielestäni hyvä esimerkki lukion ja kirjaston yhteistyöstä. Viime talvena Kouvolan kirjasto järjesti kouluumme vierailijaksi Risto Isomäen, ja nyt me maksoimme Taskisen vierailun Mediamajassa. Suuret kiitokset kirjastolle ja Lauri Jäntin säätiölle. Odotamme innolla yhteistyön jatkuvan kirjaston kanssa myöhemminkin!

Taskisen kuvaama dvd-elokuva "Torsti-kuutin sukellusseikkailut Saimaalla" nostatti useita ihastuneita huokauksia. Erityisen upeaa oli nähdä norpan unisukellus, jonka Taskinen on onnistunut kuvaamaan ensimmäisenä maailmassa. Norppa nukahtaa pinnalla ja vaipuu vähitellen unessa pohjaan, herää, nousee pintaan, nukahtaa uudelleen ja vajoaa jälleen.

Mielenkiintoinen yksityiskohta oli myös norppakoira, joka on koulutettu talviaikaan etsimään saimaannorppien hengitysaukkoja tutkijoiden työn helpottamiseksi.

Juha Taskinen haastateltavana Mediamajassa. Kuva: Jari Kolehmainen.

Saimaannorpan tulevaisuus ei ole turvattu

Taskisen upea valokuvaesitys kuitenkin kertoi myös paljon vakavaa asiaa. Saimaannorppaa uhkaavat sekä verkkokalastus että ilmastonmuutos.

Saimaannorppaa vainottiin pitkään. Sitä on pidetty kalastajien kilpailijana kalansaaliista. Norppa kuitenkin syö hyvin paljon myös ns. roskakaloja, joten Taskisen mukaan se on hyvä kalastusvesien hoitaja.

Saimaannorpasta maksettiin tapporahaa vuoden 1947 loppuun asti. Saimaannorppa rauhoitettiin vuonna 1955.

Pienimmillään saimaannorppakanta on ollut arvioiden mukaan alle sata yksilöä. Nyt saimaannorppia on 310. Taskisen mukaan laskelmat osoittavat, että Saimaalla voisi elää kestävästi noin 4 000 norppaa, ja silti kaloja riittäisi kalastettavaksi ihmisellekin.

Keväällä 2012 syntyi 64 kuuttia eli norpan poikasta. Valitettava tosiasia on kuitenkin se, että suurin osa kuuteista kuolee ennen yhden vuoden ikää. Ennen kaikkea nuoria norppia hukkuu verkkoihin.

Ilmastonmuutos uhkaa saimaannorppaa

Myös liian lauhat talvet häiritsevät saimaannorppia, joiden pesintä tapahtuu jään päälle esimerkiksi karin tai rantakallion viereen kinostuneessa lumessa. Leutoina, vähälumisina talvina norpat eivät onnistu kaivamaan pesäluolia, vaan kuutit voivat syntyä jopa paljaalle jäälle. Näiden jääkuuttien selviämismahdollisuudet ovat pesissä syntyneitä kuutteja huonommat. Jääkuutit voivat paleltua kuoliaaksi tai jokin petoeläin, esimerkiksi kettu tai susi, voi napata pienen kuutin, vaikkakaan tästä ei ole varmoja havaintoja.

Itä-Suomen yliopiston kolmivuotisessa hankkeessa saimaannorpille kolattiin lumikolilla apukinoksia, joissa ne voisivat pesiä. Haukivedelle tehtiin 40 ja samoin Pihlajavedelle 40 apukinosta saarten pohjoispuolelle paikkoihin, joissa ne eivät sula ja romahda helposti.

Viime talvena 2011-2012 norppa oli käynyt yli 70 prosentissa kolatuista apukinoksista. Norppa oli pesinyt yli 60 prosentissa apukinoksia. Varmuudella tiedetään syntyneen kaksi apukinospoikasta.

Osa kolattujen kinosten paikoista oli sellaisia, joissa norppa on aiemminkin pesinyt (ns. A-kinokset). Osa paikoista oli taas sellaisia, joissa norpan ei tiedetä aiemmin pesineen (ns. B-kinokset). Norppa näytti hyväksyvän myös nämä B-kinokset. Taskinen ei kuitenkaan suosittele mökkeilijöitä kolaamaan norpalle kinoksia mökkirantoihin, koska väärään aikaan tapahtuva mökillä oleilu voi aiheuttaa niin suurta häiriötä, että se tuhoaa koko pesinnän.

Itä-Suomen yliopisto selvittää myös geeniperimän osuutta saimaannorppien huonoon menestymiseen. Etelä-Saimaalla perimä näyttää olevan laajempi kuin Pohjois-Saimaalla. Vaikka norppa liikkuukin melko pitkiä matkoja, se on silti kotipaikkauskollinen, eivätkä eri populaatiot sekoitu keskenään. Näyttää kuitenkin siltä, ettei saimaannorpan perimä ole liian yksipuolinen selviämisen kannalta.

Ympäristöekologian kurssimme opiskelijat haastattelivat Taskista. Kuva: Sami Hammouda, Mediamaja.

Verkkokalastuskielto!

Tällä hetkellä saimaannorpan pahin uhka onkin verkkokalastus. Kevään ja alkukesän verkkokalastuskielto ei ole paljonkaan auttanut. Norppakuolemat ovat vain siirtyneet myöhempään kesään. Kun verkot lasketaan veteen heinäkuussa, kuutit eivät vielä tässäkään vaiheessa ole niin kehittyneitä, valppaita ja voimakkaita, että ne selviäisivät verkoista.

Suomen Luonnonsuojeluliitto onkin ehdottanut verkkokalastuskiellon jatkamista elokuun loppuun asti: "Vuosina 2000–2009 varmoja kuuttien kalanpyydyskuolemia tilastoitiin keskimäärin 3,7 vuodessa. Kuolemat tapahtuivat pääosin touko-kesäkuussa. Rajoitusten tiukentamisen jälkeen vuosina 2010–2012 kalanpyydyksiin varmasti kuolleita kuutteja on löytynyt keskimäärin 4,0 vuodessa. Näistä suurin osa on löytynyt heinäkuussa. Vuosi 2012 on ollut murheellinen: lokakuun alussa löytyi jälleen yksi kalaverkkoon kuollut kuutti. Se oli jäänyt verkkoon jo heinä-elokuussa, mutta löytyi rantaan ajautuneena vasta lokakuussa. Tämä nosti kalanpyydyksiin kuolleiden kuuttien määrän jo kuuteen. Lisäksi yhdestä kuolleena löydetystä kuutista on löytynyt viitteitä kalanpyydyskuolemasta. Luku on hälyttävän korkea, kun huomioidaan, että läheskään kaikki tapaukset eivät tule tietoon."

Juuri eilen tuli kuitenkin tieto, ettei verkkokalastuskieltoa ainakaan toistaiseksi venytetä pitemmäksi. Näin Taskinen arvelikin, koska nykyiset osakaskuntien kanssa tehdyt rajoitussopimukset ovat voimassa vuoden 2015 loppuun asti.

Taskinen ehdottaa koko Saimaalle ainakin 15 vuoden ympärivuotista verkkokalastuskieltoa. Taskisen mukaan missään muualla maailmassa verkkokalastus ei muutenkaan ole näin vapaata kuin Suomessa, poikkeuksena vain inuitit. Saimaan ammattikalastajat eivät muutenkaan juuri käytä verkkoja vaan trooleja ja nuottia. Kotitarvekalastajat taas saavat soppakalansa aivan hyvin myös katiskoilla. Katiskat ovat norpalle turvallisia, kunhan niiden nielu on niin tukevarakenteinen, ettei norppa pysty sitä levittämään. Norpat voivat jopa käyttää katiskan yläosaa makuualustanaan!

Kuutti hukkui Pihlajavedellä, ja kuvaaja Juha Taskinen siirsi sen kuvausta varten kirkkaampaan veteen Punkaharjun kupeelle. Kuva: Juha Taskinen.

Haluaisitko tuhota lopullisesti kaikki Sibeliuksen teokset?

Juha Taskinen vertasi saimaannorpan mahdollista sukupuuttoa siihen, että kaikki Sibeliuksen sävellykset hävitettäisiin pysyvästi siten, ettei kukaan enää koskaan voisi niitä soittaa tai kuulla. Sekä Sibelius että saimaannorppa ovat korvaamattomia kansallisaarteitamme!