Uusi tutkimus : Ilmastonmuutos aiheuttaa siirtolaisuutta

Maailma.net on julkaissut artikkelin jonka mukaan Ilmastonmuutos aiheuttaa paikallista siirtolaisuutta! 

Myrskyjen, tulvien ja kuivuuden takia kotinsa jättäneet muuttavat yleensä lähialueille, kerrotaan Worldwatch-instituutin tekemässä raportissa. Tutkimustuloksia ei nähdä mullistavina, mutta ne auttavat ymmärtämään yhteyksiä ihmisten muuttoliikkeen ja ilmastonmuutoksen välillä.

Matalat rannikkoalueet  sekä kuivat alueet kuuluvat riskiryhmään, johon ilmastonmuutos aiheuttaa voimakkaimmin. Kuivien alueiden kohdalla ongelmallisia etenkin ne alueet, joilla ei ole toimivaa vedenjakelu systeemiä. Ympäristötekijät ovat harvoin syy muuttamiseen, eli muuttoliikkeen prosentuaalisena osuutena ilmastonmuutoksen aiheuttamien luonnonkatastrofien syystä muuttaminen ei kohoa korkealle listalle.

Pieneenkin muuttoliikkeeseen kuitenkin on syytä kiinnittää huomiota, sillä ilmastonmuutosten aiheuttamat ongelmat ovat marginaalisesti nousussa. Jatkossa yhä useampi ja useampi joutuu siirtolaiseksi menetettyään kotinsa luonnonkatastrofeille, jotka yleistyvät ilmaston epävakaistuessa ja lämmetessä.

Ilmiö ei ole uusi vaikka se onkin noussut otsikoihin vastikään. Nähtäväksi jää, kuinka iso ongelma aiheesta tulevaisuudessa tulee. Saasteiden lisääntyessä jatkuvasti ilmastonmuutokseen olisi syytä kiinnittää huomiota. Tämä on taas kerran yksi varoittava esimerkki siitä, kuinka teoilla on vaikutus moniin asioihin, joihin esimerkiksi autolla ajon ei tulisi mieleenkään vaikuttavan

.

Siis taas kerran loppumaton kiertokulku lähtee viattomasta autoilusta tms. saasteesta ja johtaa siihen, että ihminen jää kodittomaksi, kuolee tai voi pahoin. Vaikutukset eivät ole suoranaisia, joten niihin ei kiinnitetä huomiota. Muutokset tapahtuvat hitaasti jälkikäteen, mutta niitä tulisikin pohtia etukäteen. Mistä edes tiedämme, mihin kaikkeen muuhun tekemisemme vaikuttaa tietämättämme? Milloin tutkimustulokset taas todistavat uusia yhteyksiä ilmastonmuutoksen ja ympäristön välillä? 

"Valkealan tulva" ei ehkä aiheuta siirtolaisuutta, mutta ehkä ilmastonmuutoksella on jotain tekemistä tämän kanssa.

http://maailma.net/artikkelit/selvitys_ilmastonmuutos_aiheuttaa_paikallista_siirtolaisuutta

Kasvihuonepäästöt suuremmat kuin koskaan ennen!

Helsingin sanomat uutisoivat kun YK:n alainen Maailman meteorologinen WMO järjestö tiedotti tiistaina ilmaston lämpenemistä aiheuttavien kasvihuonekaasujen päästöjen nouseen suuremmiksi kuin koskaan ennen. Vuonna 2011 hiilidioksidi päästöt nousivat kaksi yksikköä vuoden 2010 päästöistä ja ihmisen aiheuttaman ilmastonmuutoksen pahin yksittäinen kaasu onkin juuri hiilidioksidi. Päästöt ovat kasvaneet 140 prosenttia ajasta ennen teollistumisen aikakautta, eli vuoden 1750 jälkeen. Ilmakehään on päässyt 375 miljardia tonnia hiilidioksidia, suurin osa on vapautunut hiilen ja muiden fossiilisten polttoaineiden käytön seurauksena.
      "Nämä miljardit tonnit ylimääräistä hiilidioksidia pysyvät ilmakehässä satoja vuosia. Niiden vuoksi planeettamme lämpenee edelleen ja se vaikuttaa kaikkeen elämään maapallolla", WMO:n pääsihteeri Michel Jarraud sanoi. Jarraud kertoo "hiilinielujen", kuten metsien ja merien kuluttaneen tähän mennessä lähes puolet hiilidioksidipäästöistä , mutta muistuttaa tämän mahdollisesti loppuvan. Tämä on tulevaisuudessa luultavasti suuri ongelma, sillä metsiä tuhotaan koko ajan ympäri maailmaa.
     Metaani on toiseksi tärkein kasvihuonekaasu ja myös metaania vapautui vuonna 2011 ilmakehään enemmän kuin koskaan ennen. Metaania vapautuu luonnosta karjankasvatuksen ja kaatopaikkojen sivutuotteina.
     Myös Maailmanpankki varoitti kattavassa raportissaan, että maapallon ilmakehä voi lämmetä neljällä asteella tämän vuosisadan aikana, ellei kasvihuonekaasujen päästöjä rajoiteta. Saksalainen tutkimuslaitos IWR listasi viime viikolla kasvihuonekaasujen tärkeimmät tuottajat ja kun katsotaan kokonaispäästöjä teollistumisen jälkeen, on johtavan teollisuusmaan Yhdysvaltain osuus ylivertaisesti suurin.
     YK-raportti edeltää marraskuun lopulla alkavaa YK:n ympäristökokousta, joka pidetään Dohassa, Qatarissa. Toivottavasti kokouksessa saadaan aikaan päätöksiä jotka todella vaikuttavat kasvihuonepäästöjen määriin!

Lähde: http://www.hs.fi/ulkomaat/YK+Kasvihuonep%C3%A4%C3%A4st%C3%B6t+enn%C3%A4tystasolla/a1305620670982

Teollisuuden saastuttama maaperä voidaan puhdistaa!

Saastuneiden maiden puhdistukseen on keksitty uusi tekniikka. Yle.fi uutisoi tästä uudesta Kemin Holstinharjulla käytettävästä edistyneestä keinosta puhdistaa maata. Menetelmä täyttää myös EU:n jätteenpolttodirektiivin vaatimukset.

Tällä käytännöllä poistetaan maaperästä mm. mineraaliöljy, kloorifenoli, dioksiini, torjunta-aineet ja PCB-yhdisteet.
Saastunutta, puhdistusta kaipaavaa maata löytyy mm. huoltoasemien ja teollisuuslaitosten ympäristöstä.

Uutta menetelmää käyttävän yhtiön tekninen johtaja paljastaa, että tarkoituksena olisi laajentaa toimintaa ulkomaille.Johtaja Uotinen kehuu firmansa olevan ainoa laatuaan, joka pystyy puhdistaa maaperästä pahimmatkin ”pöpöt”.

Nykypäivänä maan saastutus on laitonta, mutta vanhoja saasteita on runsaasti ja ne tulisi poistaa maaperästä.

Ihmisten itse aiheuttamat saasteet maaperässä vahingoittavat luontoa ja vastuullista olisikin tehdä kaikkensa pelastaakseen itse pilaamansa maa. Uotisen firman kaltaisia yrityksiä tulisi olla useampiakin ja valtion tulisi olla velvollinen kustantamaan saastuneen maaperän puhdistus. Miksi firma tuli uutisiin vasta nyt?! Eikö aiemmin ole tullut mieleen, että pilatulle luonnolle voisi tehdä jotain, jos se on kerta mahdollistakin.

Jos luonnon hyväksi on mahdollista tehdä jotain näin merkittävää, olisi se ehdottomasti toteutettava!

http://yle.fi/uutiset/uusi_tekniikka_puhdistaa_maan/6350436

Ilmasto muuttuu!

Mikä ilmastonmuutos?

Tämänhetkisellä ilmastonmuutoksella tarkoitetaan ilmaston maailmanlaajuista lämpenemistä. Lämpeneminen johtuu ihmisen aiheuttamista kasvihuonepäästöistä, joita ovat muun muassa hiilidioksidi ja metaani. Kyseiset kaasut voimistavat kasvihuoneilmiötä. Auringosta lähtöisin olevasta lämpösäteilystä vain pieni osa pääsee karkaamaan takaisin avaruuteen. Tällöin suuri osa säteilystä jää lämmittämään maapalloa. Keskilämpötilan uskotaan nousevan 1,1-6,4 °C vuoteen 2100 mennessä verrattuna vuosien 1980-1999 keskilämpötilaan.

Vesihöyryn aikaansaama luonnollinen kasvihuoneilmiö on kuitenkin planeetallemme elintärkeä. Maapallon keskimääräinen pintalämpötila on 14 °C, mutta ilman kasvihuoneilmiötä se olisi vain noin -18 °C(!) Vesi on elämän edellytys. Jos planeetallamme ei olisi nestemäistä vettä, se olisi yhtä eloton kuin aurinkokuntamme muut planeetat.

Ennusteiden mukaan lämpötilat tulevat kohoamaan eniten Amerikan ja Aasian pohjoisosissa sekä Pohjois-Euroopassa kuten Suomessa. Lisäksi uskotaan, että veden kiertokulkuun tulisi lämpenemisen myötä muutoksia.

Mitä voimme tehdä?

Meidän tulisi vähentää ilmaan vapautuvien kasvihuonekaasujen määrää. Tämä onnistuisi parhaiten vähentämällä fossiilisten polttoaineiden käyttöä. Kansainvälisistä sopimuksista huolimatta niiden käyttö jatkaa kuitenkin kasvuaan. Tarvitsemme vaihtoehtoisia energianlähteitä, jotka eivät aiheuta ilmastoa kuormittavia saasteita. Näitä ovat esimerkiksi uusiutuvat energialähteet kuten tuuli- ja vesivoima. Ydinvoimaa voidaan pitää parempana vaihtoehtona ilmastonmuutoksen kannalta, vaikka edellä näkyvä video hämäävästi kertookin toista. Kaikki kuitenkin tiedämme, että ydinvoimassa on aina omat riskinsä. Monet kasvihuonekaasut ovat kuitenkin pitkäaikaisia. Vaikka niistä luovuttaisiin, muutosten huomaamiseen kuluisi vuosia.

Ilmastonmuutosta voidaan torjua myös lisäämällä hiilinieluja. Meret, mannerten kasvillisuus ja suot sitovat hiilidioksidia itseensä. Ilmastonmuutosta ei kuitenkaan pysäytetä pelkästään lisäämällä metsiä, mutta ei siitä haittaakaan ole. Huolestuttavaa on se, että merten kyky sitoa hiilidioksidia heikkenee samalla kun lämpötila nousee. 

Uusia apukeinoja ilmastonmuutoksen hillitsemiseen on kuitenkin kehitteillä. Tulevaisuudessa voi olla mahdollista valkaista pilviä, jolloin ne heijastavat aurinonsäteitä paremmin. On myös mahdollista johtaa happoa ilmakehään, joka myös vähentäisi lämpösäteilyn määrää. Näihin ilmastonmuokkaus suunnitelmiin liittyy kuitenkin omat ongelmansa ja riskinsä. Ne eivät vähennä kavihuonekaasujen määrää ja menetelmiä tulee ylläpitää jatkuvasti, jotta lämpötila ei pääsisi kohoamaan äkisti. Tutkijat tekevät kuitenkin jatkuvasti töitä uusien ideoiden luomiseen. 

Meidän täytyy toimia!

Otetaanko ilmastonmuutos huomioon päätöksenteossa?

Ilmastonmuutoksen torjunta käsitetään ja siitä puhutaan usein omana, muusta yhteiskunnallisesta toiminnasta erillisenä asiana. Sama on todettu Suomen ympäristökeskuksen tänään (20.11.2012) julkaistussa tutkimuksessa Ilmastonmuutoksen ja muun yhteiskuntapolitiikan koherenssi. Julkaisu on sähköisessä muodossa luettavissa (ja tulostettavissa) ympäristöhallinnon www-sivuilla osoitteessa http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=423930&lan=fi&clan=fi.

Valtioneuvoston vuonna 2009 julkaiseman ilmasto- ja energiapoliittisessa selonteon (löytyy osoitteesta http://vnk.fi/julkaisukansio/2009/j28-ilmasto-selonteko-j29-klimat-framtidsredogoerelse-j30-climate_/pdf/fi.pdf) mukaan vähäpäästöinen yhteiskunta on keino, jolla ilmastonmuutosta hallitaan. Tässä selonteossa valtio sitoutuu toimimaan aktiivisesti sen puolesta, että ilmaston lämpeneminen saadaan globaalisti rajoitettua kahteen asteeseen. Vähäpäästöisen yhteiskunnan rakentaminen vaatii selonteon mukaan ripeitä ja vahvoja toimia kaikilla aloilla. Nyt julkaistussa tutkimuksessa tarkasteltiin, miten on onnistuttu yhdistämään ilmastonmuutoksen hallinta metsäbioenergiaan ja elintarvikeketjuihin kohdistuvissa päätöksissä.

Kuten arvata saattaa, kilpailevat intressit eivät ole tulleet huomioon otetuksi. SYKE onkin otsikoinut tutkimusta koskevan tiedotteensa toteamalla, että ilmastopoliitiikan ja muun yhteiskuntapolitiikan välisten ristiriitojen tunnistamisessa on puutteita. Keino, jolla ilmastonmuutosaspekti on mahdollista saada paremmin mukaan päätöksentekoon, on tutkimuksen mukaan eri tavoitteiden välisten ristiriitojen avoimempi käsittely ja tavoitteiden selkeä priorisointi. Kannatan!

Heini Pyysaari

Suomen sää jälleen epänormaalia?  – ennätyksellisen sateinen lokakuu

Ylen kotimaan uutisen raportoivat jälleen kuukauden keskiverrosta poikkeavaa säätä Suomessa.

Kulunut lokakuu oli jopa ennätyksellisen sateinen. Myös ilman lämpötila heittelehti merkittävästi kuun alkaessa poikkeuksellisen lämpimänä ja päättyessä poikkeuksellisen kylmänä. Keskilämpötila kuitenkin näyttää normaalille, sillä suuret lämpötilan muutokset tasoittivat keskiarvon.

Sadetta tuli lokakuun ensimmäisten viikkojen aikana lähes kaksinkertainen määrä keskivertoon katsottuna.

Kuukauden yli lämpötila oli 16C (Hämeenlinna), matalin taas -25C (Salla). Edellisen kerran näin kylmää on ollut lokakuussa 1995.

Mittausten mukaan koko syksy alkoi myöhässä: etelässä 2 viikkoa normaalia myöhemmin.

Poikkeuksellisen sateinen lokakuu ja heittelehtivät lämpötilat voidaan selittää sattuman avulla, mutta on huolestuttavaa kuinka yhä useammin kuukausien ja vuosien keskilämpötilat poikkeavat keskiverrosta ja normaalista. Tätä ei pystytä selittämään pelkällä sattumalla vaan syyllinen on todennäköisemmin ihmisen itse aiheuttama ilmastonmuutos.

Syy, miksi kuukausien keskilämpötilojen muutokset tuntuvat yleistyvän on toisaalta myös se, että niihin kiinnitetään yhä enemmän huomiota entiseen verrattuna, kun ilmastonmuutoksesta on alettu kiinnostua.

Alkava talvi kuitenkin muistuttaa huolestuttavasti edeltävää, jolloin pysyvä lumi satoi vasta tammikuun alussa.

Toivottavasti ilmastonmuutos voisi odottaa edes sen verran, että saataisiin luminen joulu 2012 !

Kuva on otettu tammikuussa 2012, ei vastaa ihan perinteistä käsitystä tammikuusta? 

http://yle.fi/uutiset/lokakuu_oli_ennatyksellisen_sateinen_-_lumi_tuli_myos_paikoin_aikaisin/6362730

Maatalous ja ruoantuotanto aiheuttavat jopa kolmanneksen kasvihuonekaasupäästöistä

CO2-raportin julkaisema nettiartikkeli (12.11.2012) "Maatalous ja ruoantuotanto aiheuttavat jopa kolmanneksen kasvuhuonekaasupäästöissä" käsittelee maanviljelyn sopeutumista ilmastonmuutokseen. Artikkelin mukaan maanviljely ja ruoantuotanto vastaa 29% kaikista päästöistä. Tutkijoiden mukaan ilmastonmuutoksen hillitseminen vaatii koko ruoantuotantoketjun päästöjen vähentämistä. Maapallon väkiluku on jatkuvassa nousussa, jolloin myös ruoantarve lisääntyy, josta seuraa että päästöjen vähentyminen vaikeutuu.

Arviot maailmanlaajuisista ruoantuotannon päästöistä perustuvat Consultative Group on International Agricultural Research (CGIAR)-tutkimuslaitoksen Climate Change, Agriculture and Food Security (CCAFS)- tutkimusohjelman julkaisemaan raporttiin.

Ruantuotannon lisääminen niin että päästöjä vähennettäisiin vaatii uuden analyysin mukaan koko ruoantuotantoketjun uudelleensuunnittelua. CCAFS-ohjelman johtaja Bruce Campbell sanoo, että ilmastonmuutoksen hillintä ja muutokseen sopeutuminen on yhteiskuntien tärkeimpiä tehtäviä. Erityisesti maanviljelijät tarvitsevat tietoa ja teknistä taitoa yhä enemmän.

Ilmaston muutoksessa oleellinen tekijä on maanviljely. Päästöt ovat kasvaneet odotettua nopeammin ja myös sään ääri-ilmiöt ja muuttuvat olosuhteet aiheuttavat maanviljelijöille sopeutimisessa vaikeuksia. Tutkimuksessa otettiin huiomioon koko globaalin ruokajärjestelmän hiilijalanjälki.

Mitä milläkin alueella kannattaa viljellä?

Tutkimuksen mukaan ilmaston lämmetessä ja sademäärien muuttuessa monet sadot pienenevät mm. maissin, riisin ja vehnän. Tämän seurauksena hinnat nousevat ja karjan kasvatus vaikeutuu. Myös monet kalalajit karsivät lämpenevästä merestä ja sen happamoitumisesta.

Pääsääntöisesti lämpötilan nousu tietää ylimääräisiä ongelmia. Ruokaan liittyvät sairaudet lisääntyvät erityisesti tulvaherkillä alueilla. Myöskin logistiikka ja ruoansäilytys vaikeutuu.Tutkijoiden mielestä ruokaan liittyvissä keskusteluissa pitäisi kiinnittää huomiota päästöjen ja kestävän kehityksen lisäksi ruokaturvallisuuteen.

Tutkimuksen mukaan haasteisiin on mahdollista sopeutua, mutta se vaatii sen, että viljelijöitä opastetaan viljelemään oikeanlaisia ravintoa olosuhteisiin nähden. Tilanne teollisuusmaissa näyttää paljon valoisammalta, kun taas kehitysmaissa väkiluku kasvaa huimaa tahtia.

Tutkijoiden mukaan viljelijät pystyvät vaikuttamaan paljon, mutta se vaatii päätöksentekijöiltä ja poliitikoilta oikeanlaista ohjausta ja kannustusta. Sopeutumistoimet olisi aloitettava mahdollisimman pian.

http://www.co2-raportti.fi/?page=ilmastouutisia&news_id=3607

Ilmastonmuutos vaikuttaa tulevaisuudessa Intian monsuunisateisiin

Maailma.netin 12.11.2012 julkaiseman uutisen mukaan ilmastonmuutos tulee merkittävästi vaarantamaan Intian monsuunisateita, jotka ovat elintärkeitä yli miljardin ihmisten ruoantuotannolle. Ilmaston lämpeneminen johtaa yhä suurempaan veden haihtumiseen meristä, mikä lisää sateita joillakin alueilla. Kuitenkin muutokset häiritsevät ilmavirtoja, jolloin sateet Intiassa heikentyvät.

Uutisessa kerrotaan, että Environmental Research Letters -julkaisussa ilmestyneen arvion mukaan jopa joka viides monsuunikausi saattaa epäonnistua vuoden 2150 jälkeen, mikä vaarantaa samalla yli miljardin ihmisen ruokaturvan. Monsuunisateet kestävät Intiassa tavallisesti kesäkuusta syyskuuhun, ja ne ovat erittäin tärkeitä riisin, vehnän ja maissin viljelylle.

"Viime vuosisadan aikana Intian monsuunisateet ovat olleet vakaita. Kymmenen prosentin väheneminen sateissa aiheuttaa jo katastrofin", sanoo Anders Levermann, ilmastoasioiden prfessori ja yksi selvityksen kirjoittajista.

Lähde: http://maailma.net/artikkelit/ilmastonmuutos_vaarantaa_intian_monsuunisateet

Sateet voimistuvat luultua enemmän

Miksi ilmastonmuutos tapahtuu niin nopeasti? Mitkä asiat vaikuttavat ilmastonmuutoskseen?

 Tiede-lehti julkaisi 29.4. nettisivuillaan uutisen, jonka mukaan ilmastonmuutos on jo voimistanut veden haihtumisen ja sateiden vaihtelua maapallolla. Tutkijoiden havainnot kertovat, että vedenkierto kiihtyy enemmän kuin mitä uskottiin.

 Tutkijat uskovat, että ilmaston lämpeneminen voimistaa vedenkiertoa ilmakehässä, koska lämmin ilma pystyy varastoimaan enemmän vettä ja liikuttamaan sitä eri paikkoihin. Tutkijoiden laskelmat kertovat, että kierto kasvaisi kaksi kertaa enemmän kuin nykyiset ilmastomallit ennakoivat. Uudet havaintosarjat valtamerien suolaisuuden muutoksista vuosilta 1950–2000 antavat tukea  laskelmille. Suolaisuuden erot kertovat veden haihtumisen ja sateiden jakautumisen merillä.

 Australialaisen tutkimuslaitoksen Paul Durack ja hänen työtoverinsa arvioivat, että maapallon vedenkierto kasvaa16–24 prosenttia, mikäli ilma lämpenee 2-3 astetta. Tämä muutos muuttaisi vähäsuolaiset meret entistä vähäsuolaisemmiksi ja suolaiset entistä suolaisemmiksi.

 http://www.tiede.fi/uutiset/4673/sateet_voimistuvat_luultua_enemman#4673

Lyheneekö maapallon elinikä kuten kalojen koko?

Itse ollessaan kalastamassa on huomannut, että ärsyttävän usein onkeen tai virveliin tarttuvat todellakin vain kaikista pienimmät kalat. Kalojen kutistuminen on todistettu trooppisilla alueilla mutta voisiko sama tapahtua Suomessa?

Tiede-lehdessä uutisoitiin 30.09 kanadalaistutkijoiden tutkimustuloksesta Nature Climate Change-julkaisussa, jonka mukaan ilmastonmuutoksen seuraukset näkyvät nyt myös merissä yhä selkeämmin. Toisin sanoen ilmastoa lämmittävien päästöjen seuraukset ovat paljontikin luultua suuremmat. Vaikutukset näkyvät varsinkin trooppisten alueiden kaloissa.

Brittiläisen Columbian yliopiston tutkija William Cheung ja hänen kollegansa olivat mallintaneet yli 600 kalalajiin ilmastonmuutoksen vaikutuksia kalojen levinneisyyden, koon ja kantojen suhteen. Heidän mallinsa tulos on huomiota herättävä; kalojen koon arvioidaan pienenevän noin 20%.

Ilmastonmuutos ei vaikuta kaloihin suoraan, vaan välillisesti. Ilmaston lämpenemisen takia merien biokemialliset ominaisuudet muuttuvat, joka vaikuttaa kalojen kokoon, ja vuoteen 2050 mennessä maksimikoon arvioidaan pienenevän 14-24%. Koon pieneneminen johtuu monista eri seikoista, kuten levinnäisyyden muutoksista ja fysiologisista syistä.

Tutkimustulos koskee trooppisten alueiden kalalajeja, mutta hyvinkin todennäköistä on, että samanlaisia muutoksia on havaittavissa myös Suomen kalakannoissa seuraavien vuosikymmenten tai -satojen aikana.

Lähteet:

Tiede.fi http://www.tiede.fi/uutiset/4819/ilmastonmuutos_kutistaa_kalat

Ilmastonmuutos nopeutti mayojen katoamista

Miksi kehittynyt ja älykäs maya-yhteiskunta hävisi niin nopeasti? Pennsylvanian yliopiston tutkijat epäilevät syyn olevan ainakin osittain ilmastonmuutoksessa.

Tiede -lehti julkaisi 8.11. nettisivuillaan uutisen, jonka mukaan 2000 vuotta vanhoista belizeläisistä tippukivistä on saatu selville, että ilmastonmuutoksella oli suuri vaikutus maya-yhteiskuntaan. Mayat elivät nykyisessä Keski-Amerikassa ja hakkasivat runsaasti tietoa kiviin 300-1000 jaa. Vuosina 800-1000 merkinnät kuitenkin vähenivät huomattavasti ja loppuivat kokonaan kun maya-yhteiskunta lopulta romahti.

Doug Kennett ja hänen kollegansa Pennsylvanian yliopistosta tutkivat Yok Balumin tippukiviä ja saivat selville muinaisten mayojen aikaiset sademäärät. Tippukivistä saatujen tutkimustulosten ja kivipaasimerkintöjen vertailussa kävi ilmi, että runsaiden sadekausien aikana vahvistunut maya-yhteiskunta kohtasi tuhonsa sadekausia seuranneen kuivuuden aikana.

Kennett kollegoineen epäilee, että ilmaston kuivuminen aiheutti maya-yhteiskuntaan vakavia ongelmia, jotka johtivat lopulta maya-yhteiskunnan poliittisen järjestelmän murtumiseen.

Lähteet:

Tiede.fi http://www.tiede.fi/uutiset/4861/ilmastonmuutos_vauhditti_mayojen_haviota

Juha "Norppa" Taskinen Kouvolan Lyseon lukiossa

Norppakuvaaja Juha Taskinen vieraili maanantaina Kouvolan Lyseon lukiossa. Hän esiintyi auditoriossamme kahteen kertaan. Ensimmäisessä esityksessä auditorio oli viimeistä paikkaa myöten täynnä, ja toisessakin esityksessä kuuntelijoita oli ilahduttavan paljon.

Illalla Taskinen esiintyi vielä maakuntakirjaston Mediamajassa, jossa ympäristöekologian kurssin opiskelijamme Essi ja Eveliina haastattelivat Taskista. Tämä on mielestäni hyvä esimerkki lukion ja kirjaston yhteistyöstä. Viime talvena Kouvolan kirjasto järjesti kouluumme vierailijaksi Risto Isomäen, ja nyt me maksoimme Taskisen vierailun Mediamajassa. Suuret kiitokset kirjastolle ja Lauri Jäntin säätiölle. Odotamme innolla yhteistyön jatkuvan kirjaston kanssa myöhemminkin!

Taskisen kuvaama dvd-elokuva "Torsti-kuutin sukellusseikkailut Saimaalla" nostatti useita ihastuneita huokauksia. Erityisen upeaa oli nähdä norpan unisukellus, jonka Taskinen on onnistunut kuvaamaan ensimmäisenä maailmassa. Norppa nukahtaa pinnalla ja vaipuu vähitellen unessa pohjaan, herää, nousee pintaan, nukahtaa uudelleen ja vajoaa jälleen.

Mielenkiintoinen yksityiskohta oli myös norppakoira, joka on koulutettu talviaikaan etsimään saimaannorppien hengitysaukkoja tutkijoiden työn helpottamiseksi.

Juha Taskinen haastateltavana Mediamajassa. Kuva: Jari Kolehmainen.

Saimaannorpan tulevaisuus ei ole turvattu

Taskisen upea valokuvaesitys kuitenkin kertoi myös paljon vakavaa asiaa. Saimaannorppaa uhkaavat sekä verkkokalastus että ilmastonmuutos.

Saimaannorppaa vainottiin pitkään. Sitä on pidetty kalastajien kilpailijana kalansaaliista. Norppa kuitenkin syö hyvin paljon myös ns. roskakaloja, joten Taskisen mukaan se on hyvä kalastusvesien hoitaja.

Saimaannorpasta maksettiin tapporahaa vuoden 1947 loppuun asti. Saimaannorppa rauhoitettiin vuonna 1955.

Pienimmillään saimaannorppakanta on ollut arvioiden mukaan alle sata yksilöä. Nyt saimaannorppia on 310. Taskisen mukaan laskelmat osoittavat, että Saimaalla voisi elää kestävästi noin 4 000 norppaa, ja silti kaloja riittäisi kalastettavaksi ihmisellekin.

Keväällä 2012 syntyi 64 kuuttia eli norpan poikasta. Valitettava tosiasia on kuitenkin se, että suurin osa kuuteista kuolee ennen yhden vuoden ikää. Ennen kaikkea nuoria norppia hukkuu verkkoihin.

Ilmastonmuutos uhkaa saimaannorppaa

Myös liian lauhat talvet häiritsevät saimaannorppia, joiden pesintä tapahtuu jään päälle esimerkiksi karin tai rantakallion viereen kinostuneessa lumessa. Leutoina, vähälumisina talvina norpat eivät onnistu kaivamaan pesäluolia, vaan kuutit voivat syntyä jopa paljaalle jäälle. Näiden jääkuuttien selviämismahdollisuudet ovat pesissä syntyneitä kuutteja huonommat. Jääkuutit voivat paleltua kuoliaaksi tai jokin petoeläin, esimerkiksi kettu tai susi, voi napata pienen kuutin, vaikkakaan tästä ei ole varmoja havaintoja.

Itä-Suomen yliopiston kolmivuotisessa hankkeessa saimaannorpille kolattiin lumikolilla apukinoksia, joissa ne voisivat pesiä. Haukivedelle tehtiin 40 ja samoin Pihlajavedelle 40 apukinosta saarten pohjoispuolelle paikkoihin, joissa ne eivät sula ja romahda helposti.

Viime talvena 2011-2012 norppa oli käynyt yli 70 prosentissa kolatuista apukinoksista. Norppa oli pesinyt yli 60 prosentissa apukinoksia. Varmuudella tiedetään syntyneen kaksi apukinospoikasta.

Osa kolattujen kinosten paikoista oli sellaisia, joissa norppa on aiemminkin pesinyt (ns. A-kinokset). Osa paikoista oli taas sellaisia, joissa norpan ei tiedetä aiemmin pesineen (ns. B-kinokset). Norppa näytti hyväksyvän myös nämä B-kinokset. Taskinen ei kuitenkaan suosittele mökkeilijöitä kolaamaan norpalle kinoksia mökkirantoihin, koska väärään aikaan tapahtuva mökillä oleilu voi aiheuttaa niin suurta häiriötä, että se tuhoaa koko pesinnän.

Itä-Suomen yliopisto selvittää myös geeniperimän osuutta saimaannorppien huonoon menestymiseen. Etelä-Saimaalla perimä näyttää olevan laajempi kuin Pohjois-Saimaalla. Vaikka norppa liikkuukin melko pitkiä matkoja, se on silti kotipaikkauskollinen, eivätkä eri populaatiot sekoitu keskenään. Näyttää kuitenkin siltä, ettei saimaannorpan perimä ole liian yksipuolinen selviämisen kannalta.

Ympäristöekologian kurssimme opiskelijat haastattelivat Taskista. Kuva: Sami Hammouda, Mediamaja.

Verkkokalastuskielto!

Tällä hetkellä saimaannorpan pahin uhka onkin verkkokalastus. Kevään ja alkukesän verkkokalastuskielto ei ole paljonkaan auttanut. Norppakuolemat ovat vain siirtyneet myöhempään kesään. Kun verkot lasketaan veteen heinäkuussa, kuutit eivät vielä tässäkään vaiheessa ole niin kehittyneitä, valppaita ja voimakkaita, että ne selviäisivät verkoista.

Suomen Luonnonsuojeluliitto onkin ehdottanut verkkokalastuskiellon jatkamista elokuun loppuun asti: "Vuosina 2000–2009 varmoja kuuttien kalanpyydyskuolemia tilastoitiin keskimäärin 3,7 vuodessa. Kuolemat tapahtuivat pääosin touko-kesäkuussa. Rajoitusten tiukentamisen jälkeen vuosina 2010–2012 kalanpyydyksiin varmasti kuolleita kuutteja on löytynyt keskimäärin 4,0 vuodessa. Näistä suurin osa on löytynyt heinäkuussa. Vuosi 2012 on ollut murheellinen: lokakuun alussa löytyi jälleen yksi kalaverkkoon kuollut kuutti. Se oli jäänyt verkkoon jo heinä-elokuussa, mutta löytyi rantaan ajautuneena vasta lokakuussa. Tämä nosti kalanpyydyksiin kuolleiden kuuttien määrän jo kuuteen. Lisäksi yhdestä kuolleena löydetystä kuutista on löytynyt viitteitä kalanpyydyskuolemasta. Luku on hälyttävän korkea, kun huomioidaan, että läheskään kaikki tapaukset eivät tule tietoon."

Juuri eilen tuli kuitenkin tieto, ettei verkkokalastuskieltoa ainakaan toistaiseksi venytetä pitemmäksi. Näin Taskinen arvelikin, koska nykyiset osakaskuntien kanssa tehdyt rajoitussopimukset ovat voimassa vuoden 2015 loppuun asti.

Taskinen ehdottaa koko Saimaalle ainakin 15 vuoden ympärivuotista verkkokalastuskieltoa. Taskisen mukaan missään muualla maailmassa verkkokalastus ei muutenkaan ole näin vapaata kuin Suomessa, poikkeuksena vain inuitit. Saimaan ammattikalastajat eivät muutenkaan juuri käytä verkkoja vaan trooleja ja nuottia. Kotitarvekalastajat taas saavat soppakalansa aivan hyvin myös katiskoilla. Katiskat ovat norpalle turvallisia, kunhan niiden nielu on niin tukevarakenteinen, ettei norppa pysty sitä levittämään. Norpat voivat jopa käyttää katiskan yläosaa makuualustanaan!

Kuutti hukkui Pihlajavedellä, ja kuvaaja Juha Taskinen siirsi sen kuvausta varten kirkkaampaan veteen Punkaharjun kupeelle. Kuva: Juha Taskinen.

Haluaisitko tuhota lopullisesti kaikki Sibeliuksen teokset?

Juha Taskinen vertasi saimaannorpan mahdollista sukupuuttoa siihen, että kaikki Sibeliuksen sävellykset hävitettäisiin pysyvästi siten, ettei kukaan enää koskaan voisi niitä soittaa tai kuulla. Sekä Sibelius että saimaannorppa ovat korvaamattomia kansallisaarteitamme!

HYI, PAHAA RUOKAA

 

Tristram Stuart voitti vuonna 2011 kansainvälisen Sophie- ympäristöpalkinnon kampanjallaan 5000 ihmisen ruokkimisesta. Ideana oli käyttää lounaaseen ainesosia, jotka olisivat muuten menneet jäteastiaan. 

Tristram onkin huolestunut maailmanlaajuisesta elintarvikkeiden tuhlauksesta ja asiaan on saatava muutos. Hän toimii yhdessä kansalaisjärjestöjen kanssa, jotta hallitus ja yksityiset yritykset saataisiin tajuamaan asian vakavuus. Tarmokas mies on myös kirjoittanut kirjoja aiheesta, uusimpana  Waste: Uncovering the Global Food Scandal. 

Vaikka englannin kielestä ei kaikkea ymmärtäisi, Tristram Stuartin video aiheesta on katsomisen arvoinen. Se puhuttelee ja kertoo myös hauskan tarinan, mistä miehen innostus tähän aiheeseen sai alkunsa.

 

Aihe koskettaa myös läheisesti meitä, sillä länsimaissa heitetään pois jopa puolet syömäkelpoisesta ruoasta, kuvittele! Samaan aikaan monissa maissa nähdään nälkää. Ja mitä tulee elintarvikkeiden kustannuksiin; melkein kuin heittäisi rahaa roskikseen.

Ensi kerralla, kun olet aikeissa heittää ruokalassa tähteitä pois, mieti kahdesti. 

Energiansäästöviikon oppien toivotaan vaikuttavan pidemmällä aikavälillä

Maanantaina 8.10 alkoi Suomessa valtakunnallinen energiansäästöviikko. Samana aamuna Ylen Aamu-tv:ssä olivat vierailijoina valtionyhtiö Motivan viestintäpäällikkö Leila Timonen ja palvelut ja kuluttajat-yksikön päällikkö Päivi Laitila.

Leila Timosen mukaan energiansäästöviikon viettäminen onnistuu hyvin, sillä Suomessa on paljon yrityksiä, yhteisöjä ja yksityisiä henkilöitä, jotka haluavat olla aktiivisesti mukana vuosittain järjestettävän viikon tapahtumissa. Hän kertoo energiansäästöviikolle osallistuvien yrityksien toimien olevan hyvin erilaisia, aina energiakatselmuksista koulutuksiin ja investointien suunnitteluun ja toteuttamiseen.

-Kaikki turha energian käyttö on turhaa, toteaa Päivi Laitila. Hän korostaa, että jokainen tuhlattu on kilowattitunti on turhaanheitetty. Näin ollen halutaan korostaa tarkoituksenmukaista energiankäyttöä, sekä kodeissa että työpaikoilla. Laitilan mukaan varsinkin kotitalouksissa pitäisi tarkkailla huoneen lämpötilaa, sillä lämmityksen osuus on puolet kotitalouksien käyttämästä energiasta.

Haastatttelussa tulee esiin myös erittäin hyödyllisiä rahansäästö vinkkejä. Timonen kertoo, että sähkölaitteeseen liitettävän kulutusmittarin saa lainaksi useimmista energiayhtiöistä. Mittarilla näkee helposti, miten erilaiset laitteet käyttäytyvät ja jos sähkölaitteen kulutus näyttää olevan suuri, on kannattavampaa vaihtaa se vähemmän kuluttavaan.

Laitilan mukaan suuri näyttöinen televisio, joka on päivittäin koko ajan valmiustilassa, vie enemmän energiaa kuin A+ -luokan jääkaappi. Hän sanoo viihdelaitteiden rohmuavan suuren osan meidän energiankulutuksestamme.

-Lämpömittari pitäisi olla jokaisessa kodissa ja sitä pitäisi aktiivisesti seurata, kertoo Leila Timonen. Lämpömittareita on paljon erilaisia, jotkut maliit jopa varoittavat valoilla kun lämpötila nousee liian korkeaksi. Timonen kertoo, että suositus kotitalouksien huonelämpötilaksi on 21-22 celsius astetta.

Ajankohtaisina vinkkeinä energiansäästöön mainitaan hämäräkytkimien ja ajastimien käyttö. Myös kynttilänvalo ja takkatuli voivat korvata keinovaloa. Laitila korostaa vielä haastattelun lopussa sitä, miten ihmiset käyttävät energiaa kotiensa ulkopuolella, sillä joukkoliikenteen hyödyntäminen on yksi helppo tapa vähentää energiankulutusta omalta osaltaan.

Lähteet:

Yle: http://yle.fi/uutiset/energiansaastoviikon_parhaat_vinkit/6325768

Hiljaisuuden päivä, eläinten viikko ja energiansäästöviikko 2012

Kuvaaja: Jari Kolehmainen

Hiljan nimipäivänä, maanantaina 8.10.2012 on hiljaisuuden päivä. Kuulosuoja.fi sekä Tinnitusyhdistys tarjoavat faktatietoa kuulovaurioista (mm. tinnitus) ja niiden aiheuttajista. Musiikille omistetulta Kuulosuoja.fi-sivuston alasivulta näkee esimerkiksi erilaisten soittimien aiheuttamat melutasot. Kannattaa lukea teksti ja katsoa video, mitä melusaaste on. Katso myös aiemmin ympäristöekologian kurssillamme tehty melututkimus. Kuuloliitto muistuttaa hiljaisuuden päivän merkitylksestä tällä tavalla:

"Päivän tavoitteena on nostaa esiin hiljaisuuden merkitys vastapainona lisääntyneelle melulle.Jo vartinkin hetki hiljaisessa ympäristössä laskee verenpainetta ja rauhoittaa mieltä. Hiljaisen vartin voi viettää vaikkapa luonnon keskellä tai muussa itselle mieluisessa paikassa. Luonto luo oivalliset puitteet täydelliseen rentoutumiseen ja hiljentymiseen. Metsän siimeksessä on hyvä kuunnella itseään ja kerätä voimia arjen jaksamiseen."

Kansainvälistä eläinten päivää vietetään vuosittain 4. lokakuuta, joka on Franciscus Assisilaisen muistopäivä. Italialainen Franciscus Assisilainen (synt. 1181/1182, kuoli 1226) on katolisen kirkon mukaan eläinten suojelupyhimys. Assisilaisen sanoin: "Niin kauan kuin maailmassa on lapsia, kukkia ja lintuja, niin kauan on toivoa."

Suomessa eläinten päivän järjestämisen aloitti Helsingin eläinsuojeluyhdistyksessä toiminut Constance Ullner jo vuonna 1909. Silloin Helsingissä suurimpana ongelmana olivat näännyksiin ajetut hevoset, nyt hylätyt kissat, koirat ja kanit.

Eläinten päivästä alkoi eläinten viikko, jota tänä vuonna vietetään siis 4.-10.10.2012. Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liitto ry (SEY) kertoo nettisivuillaan viikon tämänvuotisesta teemasta näin:

"SEYn Eläinten viikon 2012 teemana on kana. Kana on Suomen kolmanneksi yleisin lintu. Munijakanoja ja lihakanoja eli broilereita on maassamme yli 10 miljoonaa, mutta niitä pääsee näkemään vain harvoin. Missä ja miten nuo 10 miljoonaa eläintä elävät? Suomessa kanoja kasvatetaan enemmän kuin muissa Pohjoismaissa. Broilerinlihan kulutus kasvaa jatkuvasti, vaikka ihmiset ovat huolissaan niiden kasvatusolosuhteista. Myös kananmunien kulutus on viime vuosina kääntynyt jälleen kasvuun. Alati yleistyvät harrastekanalat ja kotieläinpihat tuovat kanan lähemmäksi tavallista kansalaista, mutta kanaa pääsee näkemään tavanomaisissa tuotanto-olosuhteissa vain harvoin. Ruoaksi kasvatettavien kanojen tehotuotanto-olosuhteista olemme pitkälti mielikuvien ja imagomarkkinoijien luomusten varassa Missä kaikki kanat sitten ovat? Millaisissa olosuhteissa nuo miljoonat linnut todellisuudessa elävät? Entä millainen eläin kana ylipäänsä on ja onko se todella tyhmä, kuten usein kuulee sanottavan? Millainen on kanan maailma?"

Viikon kunniaksi on avattu Kanatieto.fi-sivusto, josta löytyy vastauksia edellä esitettyihin kysymyksiin. Tutustu esimerkiksi kananmunien pakkausmerkintöihin, katso video kanojen elinolosuhteista tai osallistu kanagami-kilpailuun.

Tällä viikolla vietetään myös valtakunnallista energiansäästöviikkoa. Lue blogikirjoitus pelikonsolien, kännykkälatureiden ja digiboksien energiankulutuksesta. Lisää mielenkiintoisia linkkejä löydät viimevuotisesta energiansäästöviikon tekstistä.

TEHTÄVIÄ YMPÄRISTÖEKOLOGIAN KURSSILAISILLE:

1) Mitä hiljaisuus merkitsee sinulle? Onko hiljaisuus katoava luonnonvara ja miten voisit itse vaikuttaa asiaan?

2) Mitä eläinten oikeudet merkitsevät sinulle? Puhutaanko niistä Suomessa tarpeeksi? Jos vertailet yhdysvaltalaisen ja brittiläisen eläinsuojelujärjestö PETAn (eri osoitteissa brittiläinen sivusto ja PETA TV), espanjalaisen Anima Naturalis -järjestön (videoituja performansseja erillisellä sivulla) sekä suomalaisten Animalian ja Eläinoikeusyhdistys Faunan toimintaa ja kampanjoita, onko niiden asiallisuudessa tai vaikuttavuudessa mielestäsi eroja? Löysitkö asiattomia kampanjoita? Mikä olisi oikeasti paras tapa vaikuttaa? Perustele.

3) Merimies Martti Leinonen työskenteli Neste Oilissa, kuunteli lemiläisen metalliyhtye Stam1nan levyä, sai ympäristöherätyksen ja siirtyi töihin Greenpeacelle. Tutustu tekstiin "Globen uupuneet" ja sen linkeissä oleviin musiikkivideoihin. Kuinka hyvät mielestäsi ovat teatterin, musiikin, kirjallisuuden, kuvataiteen, valokuvauksen tai urheilijoiden mahdollisuudet vaikuttaa eläinten suojeluun ja ympäristönsuojeluun?

4) Mikä on turhin omistamasi tavara, josta helposti voisit luopua? Perustele.

5) Tee sivulla "Testit ja pelit" olevat tehtävät. Kuinka monta maapalloa Ilmasto muuttuu -sivuston mukaan tarvittaisiin elintapojesi tyydyttämiseen? Kuinka monta puuta pitäisi istuttaa Standby-sivuston mukaan, jotta elektroniikan (televisio, videonauhuri/dvd-soitin, mikroaaltouuni, kännykkä) käyttösi tuottamat hiilidioksidipäästöt olisi mahdollista saada sidottua? Voit myös arvioida sitä, kuinka luotettavia tuloksia tällaisilla testeillä mielestäsi saadaan.

6) Miten voisit itse helposti säästää energiaa?

7) Osallistu koulun käytävällä olevaan energiansäästöviikon tietokilpailuun. Voit voittaa jättikassillisen makeisia ja retkijuomapullon, pääliinan tai avaimenperän, jossa on valokennolla toimiva lamppu.

Voit lähettää vastauksia em. kysymyksiin 1-6 tämän blogikirjoituksen kommentteina alla olevasta "kommenttia"-linkistä. Energiansäästöviikon kilpailuvastaukset (kysymys 7) palautetaan vastauslaatikkoon.