Jätevesien puhdistus

Kunnolliseen jätevesien puhdistukseen tarvitaan aina kolme vaihetta: mekaaninen, biologinen ja kemiallinen vaihe.

Mekaanisessa vaiheessa jätevesi johdetaan ritilöiden läpi altaaseen, jolloin suurimmat roskat siivilöityvät vedestä. Tämän jälkeen veden annetaan seistä altaassa, jotta esim. hiekka painuu vettä raskaampana pohjalle, mistä se voidaan kerätä talteen.

Biologisessa vaiheessa hyödynnetään biotekniikkaa. Vesi johdetaan altaaseen ja siihen päästetään hajottajia mm. bakteereita, ameeboja ja sukkulamatoja. Veteen puhalletaan myös voimakkaasti happea, jotta hajoitustoiminnan seurauksena happi loppuisi vedestä. Hajoittajat syövät vedestä orgaanisia ainesosia ja niitä painuu altaan pohjalle, josta ne kerätään talteen. Ne voidaan joko polttaa, jolloin saadaan energiaa, kompostoida maa-aineeksi tai mädättää anaerobisesti, jolloin syntyy metaania, josta saadaan energiaa. Osa hajoittajista kierrätetään uudelleen veteen jatkamaan hajotustoimintaa.

Veteen on vielä kuitenkin jäänyt ravinteita, kuten typen ja fosforin yhdisteitä, jotka aiheuttavat liiallisina pitoisuuksina vesistöjen rehevöitymistä. Siksi tarvitaankin vielä kemiallinen puhdistusvaihe. Suurin osa fosforista puhdistuu, kun veteen laitetaan alumiinin tai raudan yhdisteitä, joiden kanssa reagoituaan fosforin yhdisteet painuvat pohjalle, josta ne voidaan kerätä talteen. Typen yhdisteitä hapetetaan vähemmän haitalliseen muotoon, ja suurimmissa laitoksissa typen yhdisteet voidaan nitrifikaatio-denitrifikaatiobakteerien toimintaa hyödyntäen muuttaa typpikaasuksi. Typpeä ei pienemmissä voimaloissa saadakaan täysin pois vedestä.

Lähteet Ympäristö
Pyhä-Luosto Vesi
(BIOS 3 s.105)

Veden tuhlaus

Suomella on runsaat vesivarat, mutta silti veden tuhlaus ei ole kannattavaa, koska veden kulutuksen lisääntyessä myös jäteveden määrä lisääntyy. Vettä säästettäessä vähennetään puhdistukseen kuluvia kemikaaleja sekä lämmittämiseen ja pumppaamiseen kuluvaa energiaa. Veden lotraamista kannattaa välttää paitsi talousseikkojen vuoksi, myös siksi, että sillä on yhteys ilmastonmuutokseen. Suomen kasvihuonepäästöistä noin kolmannes tulee asumisesta ja tuosta energiamäärästä keskimäärin 10-20% poistuu käyttämättömänä valumalla alas viemäristä.

Peseytymisessä kannattaa välttää ammekylpyjä, sillä ne kuluttavat viisi kertaa niin paljon vettä, kuin suihkussa käyminen, vaikka totta kai myös suihkujen vedenkulutuksessa on suuria eroja. Tuhlailun loppuminen säästää erityisesti ympäristöä ja rahaa, joten olisi hyvä miettiä, kuinka kauan kuluttaa aikaa suihkussa käydessään. Nimittäin puhtauden kannalta lyhyt suihku on aivan yhtä tehokas kuin pitkä.

Jos peset astioita käsin, muista että et koskaan tee sitä juoksevan veden alla. Se on nimittäin kaikkein tuhlailevin tapa pestä astiat. Taas jos käytät astianpesukonetta, on suositeltavaa pestä vain täysiä koneellisia.

Myös ruuan pois heittämistä voidaan pitää veden tuhlauksena, sillä ruuan kasvattamiseen ja tuottamiseen kuluu uskomattomia määriä vettä.

Voisit siis joskus miettiä, kuinka omalla kohdallasi vähentäisit veden tuhlausta ja estäisit näin omalta osaltasi ilmastonmuutoksen etenemistä.

Ihminen tarvitsee vettä

Ihmisen kehossa on vettä 60-70%, joten on luonnollista, että vesi on elämämme edellytys. Vettä tulisikin saada päivittäin keskimäärin 2,5 litraa, josta juodun veden osuus on noin 1-1,5 litraa. Fyysinen rasitus, esimerkiksi urheilusuoritus, nostaa veden tarvetta. Myös kuumalla ilmalla vettä tulisi nauttia normaalia enemmän. Ihmiskehossa vettä on esimerkiksi kudoksissa, veressä sekä ruoansulatusnesteissä. Vettä poistuu elimistöstä hien, virtsan, ulosteen ja hengityksen kautta.

Vedellä on useita tärkeitä tehtäviä ihmiskehossa. Se on tärkein elimistön lämpötilan säätelijä ja ylläpitää eri aineiden välistä tasapainoa ja happamuusastetta. Veden mukana ravintoaineet imeytyvät suolistosta soluihin ja kudoksiin. Munuaiset poistavat veden avulla kuona-aineet pois elimistöstä virtsan mukana. Lisäksi vesi on osallisena monissa elintärkeissä kemiallisissa reaktioissa elimistössämme.

Elimistön veden tarve ilmenee janon tunteena, jota hormonit säätelevät. Jos ihminen ei juo tarpeeksi, vaarana saattaa olla nestehukka. Jo 10% nestehukka voi olla hengenvaarallinen, joten siksi nesteitä kannattaa nauttia riittävästi. Liiallinen veden juonti ei kuitenkaan ole terveellistä. Siitä voi seurata vesimyrkytys, jolloin veden natriumpitoisuus laskee vaarallisen alhaiseksi. Vesimyrkytystä ei kuitenkaan saa aivan huomaamatta, sillä sen aiheuttamiseksi tulee juoda 5-10 litraa nesteitä.

Suomessa vesi kannattaa ottaa suoraan hanasta. Hanavetemme on hyvälaatuista ja puhdasta, ja ennen kaikkea, se saastuttaa vähemmän kuin kalliit pullovedet. Vesi on paras janojuoma, se ei sisällä energiaa eikä vahingoita hampaita.

Eläinten viikko 4.-10.10.2010

Kuvan lähde: Irti mun munista

Tällä viikolla vietetään eläinten viikkoa, jonka aluksi juhlittiin maanantaina eläinten päivää. Päivän järjestämisen aloitti Helsingin eläinsuojeluyhdistyksessä toiminut Constance Ullner jo vuonna 1909. Silloin Helsingissä suurimpana ongelmana olivat näännyksiin ajetut hevoset, nyt hylätyt kissat, koirat ja kanit. Myös kansainvälinen eläinten päivä järjestetään vuosittain 4. lokakuuta, joka on Franciscus Assisilaisen muistopäivä. Italialainen Franciscus Assisilainen (synt. 1181/1182, kuoli 1226) on katolisen kirkon mukaan eläinten suojelupyhimys. Assisilaisen sanoin: "Niin kauan kuin maailmassa on lapsia, kukkia ja lintuja, niin kauan on toivoa."

Eläinten viikon erityisteemana tänä vuonna ovat sikojen oikeudet, joista löytyy lisätietoa Sikatieto-sivustolta. Sivuston ovat tuottaneet Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liitto ry ja Eläinsuojeluliitto Animalia ry opetus- ja kulttuuriministeriön tuella. Lisäksi erityinen Irti mun munista -kampanja ottaa kantaa häkkikanaloihin.

Tällä viikolla on (perjantaina 8.10.2010) myös hiljaisuuden päivä. Kuulosuoja.fi ja Kuuloliitto sekä Tinnitusyhdistys tarjoavat faktatietoa kuulovaurioista (mm. tinnitus) ja niiden aiheuttajista. Musiikille omistetulta Kuulosuoja.fi-sivuston alasivulta näkee esimerkiksi erilaisten soittimien aiheuttamat melutasot. Suomen luonnonsuojeluliiton ja Kuuloliiton tiedotteen mukaan myös kodinkoneilla voi olla merkittävä vaikutus meluvaurioiden aiheuttajina. Keittiöstä on tullut kodin meluisin paikka! Monet harrastuksetkin voivat altistaa kovalle melulle.

Mitä eläinten oikeudet merkitsevät sinulle? Millaisia ajatuksia (puolesta ja vastaan) em. kampanjat (Sikatieto, Irti mun munista, Eläinten viikko) sinussa herättävät?

Mitä hiljaisuus merkitsee sinulle? Onko hiljaisuus katoava luonnonvara ja miten voisit itse vaikuttaa asiaan?

Voit lähettää vastauksia em. kysymyksiin tämän blogikirjoituksen kommentteina alla olevasta "kommenttia"-linkistä.

Uusia verkkomateriaaleja

Kouvolan Lyseon lukion ensimmäinen Logos-verkkolehti on juuri julkaistu. Aiemmin lehti on ilmestynyt paperisena Kouvolan Sanomien välissä, mutta nyt se on siirtynyt modernisti verkkoon. Kannattaa käydä tutustumassa!


Toinen mielenkiintoinen uutuus on Ilmastotieto-sivu, jota olen ollut mukana perustamassa. Tavoitteenamme on kertoa sekä ilmastonmuutoksen perusteista että uusista ilmastonmuutosuutisista mahdollisimman selkeästi ja ymmärrettävästi suomeksi. Ilmastotieto-sivulta löytyy esimerkiksi linkkejä tiimimme jäsenten suomeksi tekstittämiin ilmastonmuutosvideoihin.

Sanomalehdet

Monilla on mahdollisuus lukea sanomalehti sekä kotona että koulussa tai työpaikalla. Televisio- ja radiouutiset ovat myös arkipäivää, joten tarvitseeko joka talouteen kantaa päivittäin paikallislehden painotuote?
Keskimäärin kukin suomalainen kuluttaa vuodessa sanomalehtipaperia 32 kg verran, mihin kuluu suunnilleen saman kilomäärän verran puutavaraa ja muutama kilogramma kiertokuitua. Eikö näitä ympäristömme kannalta merkittäviä hiilinieluja kannattaisi säästää ja panostaa paperin kierrätykseen? Sanomalehtipaperin tekoon käytetään kierrätyspaperin lisäksi tuoretta puuainesta. Puukuidut voi kierrättää noin viisi kertaa, kunnes niistä tulee käyttökelvottomia. Suomessa ei ole tarpeeksi kierrätettyä paperia sanomalehtien valmistukseen, eikä keräyspaperin tuominen ulkomailta ole talouden tai ympäristön kannalta viisasta.
Sanomalehdet kannattaa viedä pois nurkista jo viimeistään kahden kuukauden kuluttua, jotta siistaus eli painovärin poisto on helpompaa. Lähin keräyspiste voi sijaita esimerkiksi lähikaupan vieressä. Kierrätys ei aiheuta ylimääräisiä kustannuksia, jos lehdet viedään keräykseen ruokaostosten yhteydessä.
Saasteita syntyy paperin tuotannossa ja painamisessa, mutta myös lehtien jakelu aiheuttaa päästöjä. Sen vuoksi kannattaa suosia paikallislehtiä, koska kuljetusmatkat lyhenevät. Helsingin Sanomat voi sitten lukea koulussa tai työpaikalla, minne lehti kuitenkin tilataan.

Lähteet:
http://sanomanews.com/Content.aspx?d=5798
http://www.paperinkerays.fi
Keräysviesti 2/2003, Jan-Erik Levlin

Sanomalehdet

Jokaisen kotiin on varmasti jossakin vaiheessa tilattu jotakin sanomalehteä. Se on hyväksi koettu perinne ja rutiini, josta on hyvä aloittaa aamu. Mutta onko sanomalehtien kierrätys yhtä rutinisoitunut tapa?
Kierrätys on tärkeää, sillä muuten sanomalehdet päätyvät kaatopaikalle muiden jätteiden sekaan tuottamaan haitallista metaania. Sitä paitsi sanomalehtien kierrätys ei ole vaikeaa, sillä monen taloyhtiön roskakatoksessa on myös laatikko keräyspaperille, jonne sanomalehdet tulisi kerätä. Kierrätyksen kannalta olisi parasta, jos lehti olisi alle pari kuukautta vanha, koska tällöin vanhan musteen irrottaminen on helpompaa uusiomassaprosessissa. Paperinkeräyksen sivuilta (http://paperinkerays.fi) saa hyviä vinkkejä kierrätykseen liittyen.
Sanomalehtien kierrättäminen on myös kaikista taloudellisin vaihtoehto Suomen ympäristökeskuksen ja Helsingin yliopiston tutkimuksesta. Vaikkakin sanomalehden hyödyntäminen energiana olisi ympäristölle edullisempi vaihtoehto, mutta valtion on ajateltava budjettia ja näin ollen sanomalehtien kierrätys on halvempi vaihtoehto, kuin aina vain uuden puuraaka-aineen käyttäminen. Uusiokäytölläkin on kuitenkin rajansa. Sanoma Newsin mukaan paperiin käytettävää puukuitua voidaan käyttää uudelleen neljästä seitsemään kertaa, kunnes se on käyttökelvotonta.
Paperia kulutetaan paljon, joten kierrättäminen on tärkeää. Se on yksi helpoimmista keinoista säästää luontoa ja ympäristöä, joten ei ihme, että paperinkierrätys toteutuu Suomessa suhteellisen hyvin.

Viikon ympäristöuutisia

1. Ilmanlaatuportaalista voi nyt etsiä historiatiedoista eri paikkakuntien ilmanlaatuun vaikuttavien tekijöiden mitattuja arvoja ja niiden vaihtelua eri vuosilta. Esimerkiksi Kouvolasta (Kuusankoskelta) löytyy hyvät tilastot vaikkapa pienhiukkasista. Tuloksia voi tarkastella graafina tai taulukkona.

2. Uusi Suomi-nettilehden uutisen mukaan maailman hiilidioksidipäästöt nousivat peräti 29 % vuosina 2000-2008. Odotettavissa voi olla jopa 4-6 asteen lämpeneminen maapallolla.

3. Televisiot kuluttavat uutisen mukaan jo 10 % kalifornialaisten kotitalouksien energiasta. Ensimmäisenä USA:n osavaltiona Kalifornia kuitenkin kieltää pahimmat televisioiden energiasyöppömallit vuonna 2011 - ja vaatimuksia tiukennetaan v. 2013.

Missä ilmastonmuutos vaikuttaa eniten?

Telegraph-lehti on julkaissut mielenkiintoisen listan niistä maapallon kymmenestä alueesta, joilla ilmastonmuutos tulee vaikuttamaan eniten (linkki alkuperäiseen artikkeliin):

1. Kilimanjaro (huipun lumipeite katoaa 20 vuodessa, lisätietoa täältä)

2. Bangladesh

3. Sudan

4. Karibia

5. Australia

6. Siperia

7. Tuvalu (saaren korkein kohta vain 4,5 metriä merenpinnan yläpuolella!)

8. Iso Valliriutta

9. Alpit

10. Iso-Britannia

Tupakointi tuhoaa ihmisen keuhkojen lisäksi maapallon keuhkot

Ekomies-sivulla oli mielenkiintoinen uutinen. Tupakkakasvia viljellään trooppisilla alueilla. Tupakan lehdet on kuivattava. Siksi joudutaan kaatamaan paljon puita, jotta tulen lämmöllä lehdet saadaan kuivatetuiksi (kätevin ja halvin kuivatustapa köyhille kehitysmaiden tupakanviljelijöille). Lisäksi puuainesta tarvitaan pakkausmateriaalin tuottamiseen. Noin 300 tupakkaa tuhoaa aina yhden trooppisen puun. Ja trooppiset metsät ovat muutenkin hätää kärsimässä. Tupakanpoltto siis tuhoaa paitsi ihmisten keuhkot niin myös nämä maapallon keuhkot, metsät, jotka fotosynteesissä tuottavat paljon happea.

Tupakan viljely vaatii myös paljon erilaisia hyönteismyrkkyjä, koska tuhohyönteiset iskevät helposti tupakkakasviin. Kun köyhät kehitysmaiden viljelijät eivät osaa lukea myrkkyjen käyttöohjeitakaan, myrkkyjä käytetään miten sattuu. Ja muutenkin myrkkyjen käyttö on aina pahasta sekä luonnolle että viljelijöille itselleen. Näitä hyönteismyrkkyjen jäämiä jää sitten paljon myös lopulliseen tuotteeseen eli meilläkin Suomessa sauhuteltavaan tupakkaan. Ikäviä juttuja!

Uutisen mukaan arktisen alueen jääpeite kutistui kesällä 2009 kaikkien aikojen kolmanneksi pienimmäksi. Lisäksi viimeisin 10 vuoden jakso on ollut arktisella alueella lämpimin kymmenvuotisjakso 2000 vuoteen. Arktiksen lämpeneminen alkoi teollisen vallankumouksen (fossiiliset polttoaineet) seurauksena. Tämä ihmisen aiheuttama lämpeneminen katkaisi alueen luonnollisen viilenemistrendin. Huolestuttavia merkkejä ilmastonmuutoksesta!

Blogiteemapäivä, ilmastonmuutos ja koulumatkat

Eilisen Blog Action Day -blogiteemapäivän aikana saimme blogiimme kymmenen ilmastonmuutosaiheista kirjoitusta. Kiitokset kaikille kirjoittajille!

Kirjoituksenne on huomattu myös Suomen WWF:ssä. Miika sai kirjoitukseensa kommentin Maailman luonnonsäätiössä työskentelevältä Samilta.

Ympäristöekologian ryhmämme on osallistunut myös koulumatkaa ja ilmastonmuutosta käsittelevään kyselyyn. Tässä väliaikatietoja kyselyn tuloksista (tilanne 16.10.2009).

-Koulumatkan hiilidioksidipäästöjen määrä keskimäärin:
kaikki maat 86,3 g/km
Suomi 62,3 g/km
Kouvolan Lyseon lukio 48,8 g/km

-Kyselyyn osallistuneiden lukumäärä:
kaikki maat 57331
Suomi 1318
Kouvolan Lyseon lukio 35

-Koulumatkan pituus keskimäärin:
kaikki maat 4,7 km
Suomi 4,2 km
Kouvolan Lyseon lukio 6,9
(muutama pitkältä kulkeva nostaa koulumme keskiarvoa)

-Hiilidioksidipäästöjen määrä keskimäärin yhtä opiskelijaa kohden koko kouluvuoden aikana (190 vuorokautta):
kaikki maat 154 kg
Suomi 99 kg
Kouvolan Lyseon lukio 128 kg

Tässä pari aiheeseen liittyvää videota You Tubesta:


Lähde: YouTube, Ooops


Lähde: YouTube, Sea Level Rising

Hyvää syyslomaa kaikille!

Jari

PS. Elokuvat "Katastrofin aineksia" ja "Pingviinien matka" toteutuvat tilausnäytöksinä ympäristöekologian ryhmällemme Kino Kouvossa ennalta ilmoitetun aikataulun mukaisesti.

Toinen huono näkökulma

Ilmastonmuutosta tarkkaillaan aina negatiiviselta kannalta, jäätiköt sulaa, ilmasto lämpenee/kylmenee, lajeja kuolee sukupuuttoon, sadealueet menevät sekaisin ynnä muuta kurjaa. Mistään ei kuitenkaan voida olla varmoja. Mitä jos ilmasto lämpenisi oikeilta alueilta ja juuri sopivasti, niin että ihmisen elämä helpottuisi? Todennäköisyys tälläiseen on tietenkin hyvin pieni, mutta kai mahdollinen.

Ajatellaan vaikka, että Suomeen tulisi välimeren ilmasto. Näin voisi käydä jos kasvihuone ilmiö voimistuisi entisestään, mutta sulava jää ei pysäyttäisi golf virtaa. Useat eliölajit kokisivat muutoksen tuhoisana, mikä ei tietenkään ole hyvä asia. Mutta ihmiset voisivat makoilla rannoilla pidempään ja ehkä itsemurhat, masentuneisuus ja alkoholin käyttö vähenisi lisääntyneen lämmön seurauksena. Pimeää olisi kyllä edelleen..

En kuitenkaan toivo että näin käy. Liikaa eläimiä kuolisi ja kuuluuhan talvi ja kylmyys osaksi Suomea. Ilmastonmuutoksesta on vaikea keksiä mitään positiivista ja kaikki sekin mitä siitä saa irti on teennäistä ja "ihmis itsekästä". Eiköhän se siis ole enemmänkin huono kuin hyvä asia, niinkuin monesti on jo todettu.

Blogiteemapäivä: Ilmastonmuutos

Geo-lehden elokuun numerossa 2009 esitellään ”villejä visioita ilmastonsuojelun hyväksi” (artikkeli löytyy myös lehden netti-sivuilta). Tutkimusjäänmurtaja Polarsternin tutkijat epäonnistuivat yrityksessään kasvattaa keinotekoista leväkukintoa Eteläisellä jäämerellä, jonka tarkoituksena oli sitoa ilmakehän hiilidioksidia. Yhdysvaltalainen tähtitieteilijä Roger Angel taas ehdottaa ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi piilevyistä valmistettua valtavan suurta aurinkovarjoa, joka sijoitettaisiin Auringon ja Maan väliin. Ilmaston pelastamista suunnitellaan myös alumiinisten ilmapallojen avulla sekä voimistamalla pilvien muodostumista. Artikkelin lopussa mainitaan kuitenkin ympäristönsuojelijoiden kritisoineen näitä ”futuristisia suurprojekteja” siitä, että niissä ei huomioida hiilidioksidipäästöjen hillitsemistä uusien käyttövoima- tai tuotantotekniikoiden avulla, jotka tuottaisivat päästöjä vanhoja tekniikoita vähemmän.
Ilmastonmuutoksen hillitsemiseen tarvitaan kuitenkin muutakin kuin uusia tekniikoita ja utopistisia suunnitelmia. Myös omilla valinnoilla ja teoilla voi ehkäistä ympäristön saastumista. Jokainen voi istuttaa vuodessa yhden puun ja reipastua kävelemään tai pyöräilemään kouluun ja työpaikalle. Julkinen liikenne on autoa parempi vaihtoehto ja autolla ajaessa kannattaa suosia kimppakyytejä ja välttää tyhjäkäyntiä. Vanhoista verhoista saa uusia vaatteita ja kirpputorilta voi tehdä löytöjä. Kotimaiset tuotteet ja lähiruoka eivät rasita niin paljon ympäristöä kuin tuontituotteet, sillä kuljetusmatkat lyhenevät. Vettä kannattaa säästää niin suihkussa kuin hampaita pestessäkin ja jätteet on muistettava kierrättää. Ei kannata myöskään tuijottaa liikaa ”parasta ennen”-päivämääriä, sillä ruokaa menee turhaan hukkaan.
Siispä kaikki joukolla tekemään pieniä muutoksia ilmaston hyväksi, muulloinkin kuin blogiteemapäivänä.

Keskustelu luo pohjan toiminnalle...

Tänään vietetään kansainvälistä Blog Action Day:n (http://www.blogactionday.org) järjestämää blogiteemapäivää, jonka aiheena on ilmastonmuutos. Mielestäni on hyvä, että on taho, joka järjestää tämänkaltaisia keskustelua herättäviä tempauksia. Ja nimenomaan keskustelua, pohdintaa ja faktoja tempaus on tälläkin sivulla saanut kiitettävästi aikaan. Oman blogimme lisäksi muuallakin maailmalla pohditaan samoja ilmastoon liittyviä asioita varsinkin tänään. Toivottavasti tärkeä asia ei unohdu vaan sitä pohdittaisiin muulloinkin.

Kuullessani sanan ilmastonmuutos tai ilmaston lämpeneminen en yleensä kiinnitä siihen pahemmin huomiota. On paljon helpompaa vain sivuuttaa asia sitä pahemmin miettimättä, vaikka asia sinänsä on tärkeä. Toistuvathan nuo sanat nykyisin milloin missäkin. Alkutalvesta kun tulee vain räntää, jos nyt sitäkään, kuulee ihmisten usein puhuvan, että tämä nyt on sitä ilmaston lämpenemistä. Sadetta useimmiten joulun aikaan, eikä lunta mailla halmeilla. Pääseekö joulupukkikaan tulemaan vai pitääkö kuuraparran ostaa helikopteri? , muistuu mieleeni jo lapsuudenaikaisesta joululaulusta. Ihmiset eivät kuitenkaan muista tai tiedä mitä sanalla ilmasto edes tarkoitetaan. Se kun tarkoittaa pitkän aikavälin, yleensä noin 30 vuoden ajanjakson tilastollista sään keskiarvoa. Kesällä aurinkotuolilla makoillessa ei niitä räntäkelejä enää muistella. Ihmiset kun tuppaavat unohtamaan niin nopeasti. Mietitään sen hetkistä säätä, ei kokonaisuutta. Kun nyt on hyvä sää ilmastonmuutosta ei ole, eikä tule, mutta huonon sään koittaessa se on itsestäänselvyys.

Ei ihmekään jos ilmastonmuutoksen puolesta on vaikea toimia, jos ihmiset unohtavat nopeasti, eivät kiireiltään ehdi, heitä ei kiinnosta tai eivät vain välitä. Mitä ilmastonlämpenemisen puolesta sitten voi tehdä? Tässä muutamia esimerkkejä...

   - vältä turhaa lentomatkustusta, suosi junia

   - suunnitellessasi talon rakentamista, ota selvää matalaenergiataloista. Voit joutua pulittamaan rakennuskustannuksissa vähän enemmän, mutta kulut korvaavat nopeasti itsensä

   - älä jätä valoja palamaan itsekseen ja aina kun mahdollista osta energiansäästölamppu, niiden kestoikä on monikymmenkertainen ja kulutus murto-osa hehkulampusta

   - jos vain mahdollista käytä polkupyörää, liiku kävellen, vältä yksityisautoilua ja suosi joukkoliikennettä

   - älä osta sellaista mitä et tarvitse, korjaa vanha

   - suosi lähi- ja kasvisruokaa

   - puhu ja informoi asiasta lehdissä, netissä, haasta ihmiset ja yhteiskunta toimimaan

Poliitikot vetoavat helposti ilmastonmuutokseen liittyvissä toimissa talouteen. On huolehdittava siitä, että talous pyörii ja rahaa tulee. Ilmastonmuutoksen pysäyttämiseen tähtääviä toimia vastustavat poliitikot eivät ymmärrä, että taloutta voidaan käyttää hyväksi ilmastonmuutoksen torjunnassa. Taloudella on nykymaailmassa eniten valtaa. Ehkä juuri sen avulla voisimme saada oman sinisen planeettamme pelastetuksi. Raha ratkaisee. Rahalla on valtaa. Kohdentamalla ja tukemalla varoja voidaan saada paljon aikaan. Sitä paitsi uskon, että maailman varojen ilmastonmuutoksen hidastamiseen sijoittamatta jättäminen nielee paljon enemmän rahaa kuin sen tukeminen. Lisääntyvät luonnonmullistukset ja merenpinnan nousu saa helposti aikaa miljardi ellei biljoonatappiot. Korjauksiin käytettävät varat voisi paljon mieluummin käyttää ehkäisevästi.

Ilmastonmuutos on kuin onkin skeptikoista riippumatta totta. Asian kieltäminen ei auta, vaikka jotkut sitä yrittävätkin. Parempi toimia nyt kuin vasta sitten kun ollaan saatu enemmän tuhoa aikaan ja niiden korjaaminen ja hillitseminen on vaikeampaa tai jopa mahdotonta. Toivottavasti teemapäivä saa ihmiset pysähtymään ja miettimään. Ja vielä miettimisestä tekoihin.

Lisää tietoa ilmastonmuutoksesta ja sen torjunnasta:

wikipedia

suomen ilmatieteenlaitos

WWF

ilmasto.org