Se on ollut polttava puheenaihe viime vuosien ajan - nimittäin ilmastonmuutos. Monet tutkijat ovat selvitelleet, mikä tämän maapallon lämpenemisen oikein aiheuttaa ja mitä voisimme tehdä rakkaan pallomme pelastamiseksi. Vaikka ilmastonmuutoksesta ollaan montaa mieltä, yksi asia ainakin on selvää: sillä, mitä lautasellemme päivittäin pistämme, on merkitystä.
Varmasti jokainen meistä on jossakin vaiheessa pohtinut tulevaisuutta ja mitä se tuo tullessaan. Ehkäpä jotkut ovat jopa miettineet, mitä maapallolle tulee käymään, kun sitä näin ylikuumennetaan ja käytetään loppuun. Eihän tällaista kulutusta kukaan eikä mikään voi kestää loputtomiin. Jossain vaiheessa täytynee siis maapallollekin iskeä burn out. Ja mitäpä me siinä vaiheessa teemme? Entäpä jos pallomme koneistot sammahtavat jo meidän elinaikanamme? Lastemme elinaikana? Tulevaisuus on meidän käsissämme - näin meille opetetaan. Jotakin on siis tehtävä. Mutta mitä?
Jokainen meistä voi omilla pienillä valinnoillaan auttaa pienentämään kasvihuonekaasupäästöjä. Helpoin tapa yksittäiselle ihmiselle pidentää maapallon elinkaarta on varmasti ruokailutapojen ja -tottumusten muuttaminen. Ruoantuotannon eri vaiheet kuluttuvat tolkuttoman paljon luonnonvaroja: vettä, metsää, soita, viidakoita ja kauniita luonnonmaisemia. Suomessakin pelkästä maataloudesta aiheutuvien kasvihuonepäästöjen osuus on lähes 20 prosenttia. Hiilidioksidipäästöjä aiheutuu muun muassa metsien raivaamisesta pelloiksi, laidun- ja viljelymaaksi. Kasvisravinnon tuottaminen vaatii huomattavasti vähemmän maa-alaa verrattuna karjaan. Siksipä olisikin aika tarttua toimeen ja vaihtaa liha perunaksi tai omenaksi!
Suurimpia ongelmia ilmastonmuutoksen kannalta maataloudessa ovat liha, etenkin nauta, sekä riisinviljely. Karjantuotanto aiheuttaa runsaasti metaanipäästöjä - Suomessa noin kolmanneksen -, jotka voimistavat ilmaston lämpenemistä jopa 20 kertaa enemmän kuin hiilidioksidi! Riisinviljelykin lisää metaanin määrää ilmakehässä, sillä kasteluvaiheessa riisipelloissa alkaa muodostua kyseistä kaasua. Lisäksi karjankasvatukseen vaaditaan maa-alaa erittäin paljon, nautaan kaikkein eniten.
Sen lisäksi, että suunnittelisi lihansyönnin vähentämistä, kannattaa miettiä, miten kyseinen ruoka valmistetaan. Kasvisvaihtoehdoissakin on selviä eroja! Luonnonmukaisesti - ilman keinotekoisia lannoitteita - kasvatetut kasvit kannattaa napata kaupan hyllystä ilmastonmuutosta pahentavien vaihtoehtojensa sijaan. Tavallisesti tehokasvatetuissa kasviksissa käytetty typpilannoite lisää ilmakehän dityppioksidipäästöjä, ja näillä päästöillä on 300-kertainen vaikutus kasvihuonekaasuna verrattuna hiilidioksidiin. Luomua kannattaa siis suosia!
Myös se, mistä ruokansa hankkii, vaikuttaa kasvihuonekaasupäästöihin ja sitä kautta ilmastonmuutokseen. Kaukaa maailman toiselta puolen Suomeen rahdattu ruoka vaatii veronsa lentomatkoissa ja lentokoneiden nielemissä polttoaineissa. Lähiruoka sen sijaan tuodaan vain muutaman kymmenen kilometrin päästä kauppaan ja saadaan tuoreena kaupasta kotiin. Kuitenkin lähiruoan ostamisen hyvä vaikutus heitetään hukkaan siinä, jos kotiin körötellään henkilöautolla. Kannattaa siis miettiä myös, miten kauppaan ja sieltä takaisin kulkee. Pyöräilyn olemattomien päästöjen lisäksi se on hyvää kuntoilua ja edistää terveyttä. Terve ihminen taas jaksaa miettiä enemmän maapallon terveyttä.
Kun ruoka-aineen pitkän elinkaaren tullessa loppuunsa se lämmitetään vielä luonnon ja ilmastonmuutoksen kannalta paremmassa mikrossa ennemmin kuin uunissa, on tehty yhden ihmisen osalta hyvinkin suuri teko maailman tulevaisuuden pelastamikseksi. Se on minusta kiinni, se on sinusta kiinni, se on meidän kaikkien arkipäiväisistä valinnoista kiinni, miltä tulevaisuus näyttää. Luomukasvisruokaa siis, bon appetit!
Lähteet:
Bios 3: Ympäristöekologia (WSOY 2008. Happonen, Holopainen, Sotkas, Tenhunen, Tihtarinen-Ulmanen, Venäläinen)
Kuva: Säde
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti