Entistäkin lämpimämmät oltavat?

Ilmastonmuutos lämmittää tunteita maapallolla - ihan kirjaimellisestikin -, ja uutiset pommittavat ihmisiä tiedolla siitä, kuinka maapallomme lämpenee. Yle onkin uutisoinut 4.11. nettisivujensa ympäristöuutisissa Yhdysvaltain energiaministeriön laskelmista, joiden mukaan kasvihuonekaasupäästöt ovat saavuttaneet tänä vuonna ennätyslukemat.

Ilmaston muutoksia tutkiva IPCC (Hallitusten välinen ilmastonmuutospaneeli) julkaisi neljä vuotta sitten ilmastonmuutoksesta viimeisimmän laajan esityksensä, jonka perusteella tulevaisuus näyttäisi epätoivoiselta: ilmaston odotettiin lämpenevän 2,4-6,4 celsiusastetta. Ja tämän oletetaan tapahtuvan tämän vuosisadan loppuun mennessä!

Esitys onkin näyttänyt todenmukaisuuttaan lämpötilojen nousussa, joiden yksi suuri tekijä on tiettävästi kasvihuonekaasupäästöt, joita ihminen on lisännyt. Esitys on kuitenkin Ylen uutisen mukaan monien mielestä ollut jopa liian varovainen. Tämä näkyy hiilidioksidipäästöjen määrissä, joilla on valtavan suuri merkitys ilmaston lämpenemisessä: päästöt nousivat pari vuotta sitten kuusi prosenttia, eikä tämän vuoden tulos näytä kokonaisuudessaan yhtään paremmalta. Yle raportoi Yhdysvaltain energiaministeriön laskelmista: hiilidioksidipäästöt ovat nousseet nyt jopa yli 500 miljoonaa tonnia. Miten tällainen nousu voisi olla vaikuttamatta maapallon lämpötilaan?

Onneksi synkällä todellisuudella on valoisiakin puolia, sillä Yle raportoi amerikkalaistutkijoiden tilastoineen kehitysmaiden tilannetta kasvihuonekaasupäästöissä, ja tilanne todella on hieman parantunut: kehitysmaiden päästöleikkaukset ovat onnistuneet.

Silti itse olen sitä mieltä, että tässä ollaan menossa koko ajan huolestuttavampaan suuntaan. Onneksi huolenaihe on tiedostettu kansainvälisellä tasollakin, sillä aivan yksin me yksittäiset kansalaiset emme pysty maapalloa pelastamaan - tarvitaan siis voimakkaampia osapuolia, kokonaisia hallituksia ja niiden välistä yhteistyötä, jotta kuumat tunteet ja puheenaiheet jossain vaiheessa loppuisivat lähes kokonaan!

Gazpachokeitto #BAD11

Ainekset:

• 500 g kypsiä tomaatteja
• 3 oksaa tuoretta basilikaa
• 4 dl tomaattimehua
• 150 g kurkkua
• 1 sipuli
• 2 viipaletta vaaleaa leipää
• 1 valkosipulinkynsi
• 2 rkl valkoviinietikkaa
• 1 tl tabascoa
• 1 tl suolaa
• 3 rkl oliiviöljyä
• mustapippuria

Valmistusohjeet:
Halkaise tomaatit ja poista niistä kanta. Laita ne isoon kulhoon. Lisää joukkoon paloiteltu kurkku, leipä ilman reunoja, murskattu valkosipulin kynsi ja muut aineet sekä mausteet. Soseuta tehosekoittimessa tai sauvasekoittimella keitoksi. Anna maustua kylmässä hetki ennen tarjoilua!

Pullovesi, ei kiitos #BAD11

Vesi on ihmiselle elintärkeä ravintoaine. Ihminen tarvitsee vettä moniin tarkoituksiin; ravintoaineiden kuljetukseen ja imeytymiseen, kuona-aineiden poistoon, sekä ruumiin lämmönsäätelyyn. Aikuisen päivittäinen nestetarve on 2-3 litraa; tästä osa tulee ruuan mukana, vettä tulisi juoda sellaisenaan vähintään 1-1,5 litraa - kuumalla ilmalla huomattavasti enemmän.

Nyt kuitenkin myös Suomessa on yleistymässä järjettömältä tuntuva trendi: pullovesi. Pullotettujen vesien kulutus on kaksinkertaistunut viimeisen kymmenen vuoden aikana, keskimäärin jokainen suomalainen käyttää n. 14 litraa pullotettua vettä vuodessa. Tämä ei ehkä kuulosta paljolta, mutta ajatus on silti liki käsittämätön - Suomen vesijohtovesihän on tutkitusti maailman puhtaimpia. Hanasta laskettu vesi on myös useimmiten puhtaampaa, kuin pullovesi, Kansanterveyslaitoksen julkaiseman tutkimuksen mukaan pullovesi voi sisältää jopa 100 kertaa enemmän bakteereja kuin hanavesi.

Kaikille lienee selvää myös se, ettei pullotettu vesi ole ekologinen vaihtoehto. Niin muovipullojen valmistus ja pakkaukseen käytettävät materiaalit, kuin pulloveden kuljetuskin muodostavat, etenkin Suomessa, täysin turhia ympäristöhaittoja sekä kustannuksia.

Oman kokemukseni perusteella pulloveden käyttö on järjetöntä myös maailmalla. Yhdysvalloissa asuessani saatoin käyttää 4 x 0,5l pulloa vettä päivässä, ja niin uskomattomalta kuin se kuulostaakin; Havaijille juomaveteni tuli pullotettuna Sveitsistä!

Koska vesi on ihmiselle elintärkeää, ei kenenkään tule vähentää vedenjuontiaan, vaan kiinnittää huomionsa siihen miten vetensä nauttii. Kotona juomapullon täyttäminen vedellä on huomattavasti ekologisempaa ja varmasti edullisempaakin, kuin veden ostaminen kaupasta valmiiksi pullotettuna! Nyt kaikki siis nauttimaan Suomalaisesta hanavedestä!


Lähteet:

Karjalainen

ET

7 teesiä ympäristöystävällisempään ruokailuun #BAD11

Ruoka aiheuttaa paljon haitallisia päästöjä eikä monella ole tietoa kuinka omaa ruokavaliotaan voisi muuttaa parempaan, ympäristölle ystävällisempään suuntaan. Seuraavat seitsemän teesiä valottavat asiaa.

1. Vähennä lihan ja maitotuotteiden käyttöä
Älä luovu lempiruuista ja tee muutosta ruokavalioon vähitellen. Mieti vaihtoehtoja lihalle, joskus on hyvä pitää kasvisruokapäiviä.

2. Hanki uusia lempiruokia
Kokeile uusia makuja ja anna itsellesi aikaa. Tiesitkö, että uutta makua täytyy maistaa 20-30 kertaa ennen kuin siihen tottuu? Tofu ja soijajuusto voivat olla yllättäviäkin uusi tuttavuuksia.

3. Vähennä riisin käyttöä
Riisin tuottoon kulutetaan paljon vettä ja se tuodaan Suomeen pitkien matkojen takaa. Suosi perunaa ja jopa pastakin on riisiä parempi vaihtoehto.

4. Suosi lähikauppaa
Suosi lähikauppaasi, kulje matkat kävellen, pyörällä tai julkisilla ja käytä kangaskassia ostosten kuljettamiseen.

5. Syö lautanen tyhjäksi
Älä heitä syötäväksi kelpaavaa ruokaa roskiin. Yleensä puolet poismenevästä ruoasta olisi vielä sopivaa syötäväksi.

6.Suosi lähiruokaa
Ruoan kuljetuksista aiheutuva ympäristökuormitus ei ole kovin suuri, mutta paikallisia tuotteita käytettäessä ympäristövaikutukset kohdentuvat omaan elinympäristöösi ja näin tekevät sinut kenties niistä tietoisimmiksi. Kulutusvalinnoillasi ilmaiset myös mielipidettä: tuetko maaseudun ja työpaikkojen säilymistä kotimaassa vai kaukana ulkomailla?

7. Käytä sesongin tuotteita
Seuraamalla sesongin tuotteita ja käyttämällä niitä ruokavaliossasi voit osaltasi vähentää ruoan ympäristövaikutuksia. Vuodenaikojen mukaan valittavia tuotteita ovat mm. marjat, hedelmät, porkkana, lanttu ym.

Minna M.

Lähteet:
Suomen Luonnonsuojeluliitto

Luonnonvarapuntari

Ruoan ja ilmastonmuutoksen suhde #BAD11

Tiestkö, että ruoantuotanto kuormittaa huomattavasti ilmastoa? Merkittävimpiä ruoantuotannossa syntyvistä kaasuista ovat hiilidioksidi, dityppioksidi sekä metaani. Suomen kasvihuonepäästöistä n. 20% on peräisin maataloudesta.

Sekasyöjällä ja kasvissyöjällä on suuri ero. Sekasyöjän ruokkimiseen kuluu 2300 neliömetriä viljelysmaata, kun taas lakto-ovovegetaristin ruokkimiseen 1500 neliömetriä ja vegaanin 1000 neliömetriä. Näillä on huomattavia eroja. Hyvä esimerkki tästä on, että naudalihakilon tuottamiseen kuluu 15 kertaa enemmän enemmän energiaa kuin kiloon proteiinipitoisia palkokasveja. Sianlihakiloon kuluva energia on puolestaan 10 kertainen palkokasveihin verrattuna.

Ihmisen ruokavalinnoilla voi olla suuri merkitys ilmastonmuutosta ajatellessa. Lähellä tuotetuista aineksista tehtyyn kasvisateriaan kuluu yhdeksän kertaa vähemmän kasvihuonepäästöjä kuin ateriaan, jossa on tuontikasveja sekä lihaa.

Mitä siis normaali pulliainen voisi tehdä asialle?

-Ryhdy kasvisyöjäksi, näin säästät luonnonvaroja, energiaa sekä vältyt turhilta kasvihuonepäästöiltä.

-Käytä lähiruokaa. Ruokien kuljettamiseen voi kulua varsin paljon energiaa.

-Suosi myös luomua. Se on ekotehokkaampaa ja sillä vältyt myös turhilta energiapäästöiltä.

Lähde:

http://www.oikeuttaelaimille.net

Eroon ympäristömyrkyistä

Varmasti monen ihmisen vaatekaapit pursuavat vaatteista, ehkä jopa sinunkin. Oletko koskaan kysynyt itseltäsi: "Tarvitsenko todella tätä vaatetta?"Jos olet, niin tässä muutama vinkki jolla vähennät ympäristömyrkkyjä pelkästään kiinnittämällä huomiota vaatteisiin.

• Yritä ostaa käytettyjä vaatteita, esim. kirpputoreilta, käytetyn tavaran nettikaupat yms.
• Etsi valmistajia, jotka tekevät vaatteensa kierrätysmateriaaleista tai jotka käyttävät ainoastaan ympäristöystävällisiä kuituja ja luonnonvärejä.
• Osta hyvin muotoiltuja vaatteita, jotka on tehty kestämään. Tutki saumat, vetoketjut ja napit, jotka ovat helpoimmin hajoavia kohteita eli ajattele laatua!
• Jos sinulla on vaatteita, joita et käytä siksi, että vetoketju on hajonnut, tai ne muuten kaipaisivat kohennusta, hoida ne kuntoon.
• Suuri osa vaatteiden ympäristörasituksesta johtuu niiden pesemisestä. Minimoi tämä niin, että peset vain täysiä koneellisia.
• Jos vaatekaapissasi on jotakin, mitä et käytä, lähetä se ystävälle, lahjoita kirpputorille tai hyväntekeväisyyteen tms.
• Vältä lapsityövoimalla valmistettuja vaatteita ja kannata reilun kaupan tuotteita.
• Käytä luomupuuvillaa, sillä tavallisen puuvillan valmistuksessa käytetään paljon lannotteita ja torjunta-aineita, sekä sitä kastellaan myös paljon. (250g puuvillaan käytetään 150g torjunta-aineita ja 2720 litraa vettä)

Viimeisenä mutta ei suinkaan vähäisimpänä, levitä tietoa ystävillesi ja muille tuttaville, näin teemme ympäristöllemme suuren palveluksen.

Lähteet:

http://www.greenpeace.org

http://fi.wikipedia.org

Syötkö sinä lautasen tyhjäksi? #BAD11

Ruuasta menee hukkaan jopa kolmannes. Puolet siitä määrästä olisi vielä syömäkelpoista.
Mielummin kannattaa kiinnittää huomiota siihen syökö lautasen tyhjäksi kuin siihen , että miten tuote on pakattu.Ruuan pois heittäminen on pahempi luonnon kannalta kuin se miten tuote on pakattu. Vaikkakin pakkaus tapa vaikkuttaa luontoo,mutta ei niin paljoa. Jos oikeasti aikoo vaikuttaa siihen ,että miten luonto muuttuu kannattaa tehdä oiketa ekologisia valintoja.

Syötkö sinä lautasen tyhjäksi?

Riisi ja sen ympäristö vaikutukset #BAD11

Riisi on todella suosittua ruokaa Suomessa. Minäkin syön sitä monta kertaa viikossa. Se helppoa valmistaa ja kohtuullisen halpaa. Riisi on myös kasvis ruoka ja kasvis ruuat ovat yleisesti ekologisempia kuin liharuuat, mutta riisi on poikkeus. Monikaan tiedä kuinka pahasti riisi ja sen valmistus kuluttavat ympäristöä.

Ensimmäinen riisin ympäristö vaikutuksista on piiloveden käyttö. Tietyssä vaiheessa riisin kasvua sen pitää olla kokonaan veden peitossa, joten se kuluttaa maailman vesivarantoja. Yhteen kiloon riisiä on käytetty n. 3500 litraa piilovettä. Vesi, jota paikalliset voisivat itse juoda käytetään riisin kasvatukseen.

Myös toinen riisin ympäristö vaikutuksista johtuu vedestä. Kun pelto täyttyy vedellä alkaa kemiallinen reaktio, jossa syntyy merkittäviä määriä metaania, joka on jopa hiilidioksidia haitallisempi kasvihuonekaasu. Riisin tuonti synnyttää myös kasvihuone kaasuja ja muita ympäristö haittoja, koska se täytyy kuljettaa tänne kaukaa.

Terveellisen ruuan perustana olevan ruokaympyrän yksi osa alue koostuu riisistä, pastasta ja perunasta. Perunan ja pastan syöminen olisivat huomattavasti ekologisempia valintoja. Suosikaa siis kotimaista perunaa.

Ruokavalintojen vaikutukset ympäristöön #BAD11

Suomessa elintarvikkeiden käyttö vaikuttaa eniten ympäristöön. Voimmeko me todella vaikuttaa ympäristön hyvinvointiin ruokavalinnoillamme? Kaupassa elintarvikkeiden valinta voi olla haastavaa. Miten voin tietää tuotteen taustat esimerkiksi kuinka paljon luonnonvaroja kuten vettä kyseisen tuotteen valmistamiseen on kulunut tai miten tuote on kuljetettu kauppaan. Kaikista tuotteista sitä ei voi tietää, mutta ympäristömerkillä varustetut tuotteet ovat kaikissa vaiheissa ympäristöystävällisempi kuin muut samankaltaiset tuotteet. Näitä tuotteita kannattaa siis suosia. Elintarvikkeet ovat pakattu eri tavoin. Kaupassa itse näkee miten tuote on pakattu ja kuinka hyvin siihen käytetyt materiaalit voi kierrättää ja näin ohjata omaa valintaansa ympäristöystävällisempään suuntaan.

Kauppaan meneminen voi vaikuttaa paljon ympäristöön. Aina autolla kauppaan menevä henkilö aiheuttaa päästöjä, kun taas pyörällä tai kävellen meneminen sen sijaan ei aiheuta päästöjä. Lisäksi kävellessä tai pyöräilessä saa raitista ilmaa ja liikuntaa. Itse käyn kaupassa lähes aina pyörällä tai kävellen. Näin ollen myös turhan tavaran ostaminen kaupasta vähenee, koska kaikkea ei jaksa kantaa käsin tai pyörän kanssa kotiin asti.

Tuotteen käyttö vaikuttaa myös ympäristöön. Jopa kolmas osa ruuasta menee hukkaan, joista puolet olisi voinut vielä syödä. Ostavatko suomalaiset liikaa ruokaa kaupasta vai eivätkö ihmiset osaa säilyttää elintarvikkeita oikealla tavalla? Luulen, että molemmat asiat ovat osittain totta. Jotkut taas saattavat heittää ruokaa liian herkästi pois, esimerkiksi oikean säilömistaidon puuttuessa. Pakastaminen on hyvä vaihtoehto. Tarjouksesta ostetun tuotteen voi laittaa pakkaseen, jolloin sitä ei tarvitse heti käyttää.

Lopuksi kun elintarvike on käytetty on vuorossa kierrätys ja jätteiden käsittely. Jos ruokaa joutuu heittämään pois, tulisi se laittaa mieluummin biojätteeseen kuin kaatopaikalle. Pakkauspahvit tai säilykkeiden metallipurkit on hyvä kierrättää. Kun mahdolliset materiaalit kierrättää, kaatopaikalle menevän jätteen määrä vähenee huomattavasti. Itse voi vaikuttaa ruokavalinnoilla monella tapaa ympäristöön. Välillä itsekin mietin, että vaikuttaako oikeasti yhden ihmisen jätteiden lajittelu ja kierrättäminen, mutta kyllä se vaikuttaa. Lisäksi saa itselle hyvän mielen, kun tietää, että on tehnyt jotain hyvää luonnonsuojelun eteen.

Couscous #BAD11

Couscous on lähi-Idästä ja Pohjois-Afrikasta ympäri maailmaa levinnyt lisuke, jota valmistetaan durumvehnästä. Perinteisesti naiset ovat valmistaneet sitä pyörittelemällä käsin karkeita durumvehnäjauhoja, mutta nykyään perunan, riisin ja makaronin rinnalle noussut lisuke on käytännössä tehdasvalmisteista. Sitä voidaan syödä lihan ja kasvisten tai esim. maidon ja sokerin kanssa, mutta oma reseptini rakentuu pelkästään couscousin ympärille, jolloin vuodenajasta riippuen siihen voi yhdistellä haluamiaan aineksia. Ruoan kasvisversio on jo itsessään lihaversiota ekologisempi, mutta hiilijalanjälkeä voi pienentää entisestään käyttämällä itse viljeltyjä tai torilta ostettuja, läheltä kuljetettuja avomaavihanneksia ja sieniä. Lihan korvikkeena voi käyttää tofua tai soijavalmisteita.

vettä
GoGreen täysjyväcouscousta
kasvisliemijauhetta
Alpro Soya -tofua (yrteillä maustettua)
purjoa
porkkanoita
paprika
sieniä
oliiviöljyä

Keitä vedenkeittimellä tarvitsemasi määrä vettä ja lisää siihen kasvisliemijauhetta. Mittaa couscousta ja vettä 1:1, esimerkiksi 3 dl vettä ja 3 dl couscousta. Laita kansi päälle ja anna hautua 5-7 min.

Pilko vihannekset ja sienet sekä kuutioi tofu, paista ne pannulla oliiviöljyssä.

Sekoita couscous haarukalla irtonaiseksi ja lisää se paistamiesi ainesten joukkoon.


lähteet: wikipedia.org/wiki/Kuskus

Pelastetaan maapallo ruoalla #BAD11

Se on ollut polttava puheenaihe viime vuosien ajan - nimittäin ilmastonmuutos. Monet tutkijat ovat selvitelleet, mikä tämän maapallon lämpenemisen oikein aiheuttaa ja mitä voisimme tehdä rakkaan pallomme pelastamiseksi. Vaikka ilmastonmuutoksesta ollaan montaa mieltä, yksi asia ainakin on selvää: sillä, mitä lautasellemme päivittäin pistämme, on merkitystä.

Varmasti jokainen meistä on jossakin vaiheessa pohtinut tulevaisuutta ja mitä se tuo tullessaan. Ehkäpä jotkut ovat jopa miettineet, mitä maapallolle tulee käymään, kun sitä näin ylikuumennetaan ja käytetään loppuun. Eihän tällaista kulutusta kukaan eikä mikään voi kestää loputtomiin. Jossain vaiheessa täytynee siis maapallollekin iskeä burn out. Ja mitäpä me siinä vaiheessa teemme? Entäpä jos pallomme koneistot sammahtavat jo meidän elinaikanamme? Lastemme elinaikana? Tulevaisuus on meidän käsissämme - näin meille opetetaan. Jotakin on siis tehtävä. Mutta mitä?

Jokainen meistä voi omilla pienillä valinnoillaan auttaa pienentämään kasvihuonekaasupäästöjä. Helpoin tapa yksittäiselle ihmiselle pidentää maapallon elinkaarta on varmasti ruokailutapojen ja -tottumusten muuttaminen. Ruoantuotannon eri vaiheet kuluttuvat tolkuttoman paljon luonnonvaroja: vettä, metsää, soita, viidakoita ja kauniita luonnonmaisemia. Suomessakin pelkästä maataloudesta aiheutuvien kasvihuonepäästöjen osuus on lähes 20 prosenttia. Hiilidioksidipäästöjä aiheutuu muun muassa metsien raivaamisesta pelloiksi, laidun- ja viljelymaaksi. Kasvisravinnon tuottaminen vaatii huomattavasti vähemmän maa-alaa verrattuna karjaan. Siksipä olisikin aika tarttua toimeen ja vaihtaa liha perunaksi tai omenaksi!

Suurimpia ongelmia ilmastonmuutoksen kannalta maataloudessa ovat liha, etenkin nauta, sekä riisinviljely. Karjantuotanto aiheuttaa runsaasti metaanipäästöjä - Suomessa noin kolmanneksen -, jotka voimistavat ilmaston lämpenemistä jopa 20 kertaa enemmän kuin hiilidioksidi! Riisinviljelykin lisää metaanin määrää ilmakehässä, sillä kasteluvaiheessa riisipelloissa alkaa muodostua kyseistä kaasua. Lisäksi karjankasvatukseen vaaditaan maa-alaa erittäin paljon, nautaan kaikkein eniten.

Sen lisäksi, että suunnittelisi lihansyönnin vähentämistä, kannattaa miettiä, miten kyseinen ruoka valmistetaan. Kasvisvaihtoehdoissakin on selviä eroja! Luonnonmukaisesti - ilman keinotekoisia lannoitteita - kasvatetut kasvit kannattaa napata kaupan hyllystä ilmastonmuutosta pahentavien vaihtoehtojensa sijaan. Tavallisesti tehokasvatetuissa kasviksissa käytetty typpilannoite lisää ilmakehän dityppioksidipäästöjä, ja näillä päästöillä on 300-kertainen vaikutus kasvihuonekaasuna verrattuna hiilidioksidiin. Luomua kannattaa siis suosia!

Myös se, mistä ruokansa hankkii, vaikuttaa kasvihuonekaasupäästöihin ja sitä kautta ilmastonmuutokseen. Kaukaa maailman toiselta puolen Suomeen rahdattu ruoka vaatii veronsa lentomatkoissa ja lentokoneiden nielemissä polttoaineissa. Lähiruoka sen sijaan tuodaan vain muutaman kymmenen kilometrin päästä kauppaan ja saadaan tuoreena kaupasta kotiin. Kuitenkin lähiruoan ostamisen hyvä vaikutus heitetään hukkaan siinä, jos kotiin körötellään henkilöautolla. Kannattaa siis miettiä myös, miten kauppaan ja sieltä takaisin kulkee. Pyöräilyn olemattomien päästöjen lisäksi se on hyvää kuntoilua ja edistää terveyttä. Terve ihminen taas jaksaa miettiä enemmän maapallon terveyttä.

Kun ruoka-aineen pitkän elinkaaren tullessa loppuunsa se lämmitetään vielä luonnon ja ilmastonmuutoksen kannalta paremmassa mikrossa ennemmin kuin uunissa, on tehty yhden ihmisen osalta hyvinkin suuri teko maailman tulevaisuuden pelastamikseksi. Se on minusta kiinni, se on sinusta kiinni, se on meidän kaikkien arkipäiväisistä valinnoista kiinni, miltä tulevaisuus näyttää. Luomukasvisruokaa siis, bon appetit!

Lähteet:

Bios 3: Ympäristöekologia (WSOY 2008. Happonen, Holopainen, Sotkas, Tenhunen, Tihtarinen-Ulmanen, Venäläinen)

http://www.oikeuttaelaimille.net/www2/lang-fi/tietoa/kasvissyoenti-ja-veganismi/ruoka-ja-ilmastonmuutos

http://ilmatieteenlaitos.fi/ravinnontuotanto

Kuva: Säde

Kasvispizza #BAD11

Kasvispizza

2 dl vettä
25 g hiivaa
0,5 tl suolaa
0,5 dl kasviöljyä
3 dl vehnäjauhoja  

Täytteeseen
300 g tomaattimurskaa
1 tl suolaa
valkosipulin kynttä
1,5 rkl oreganoa
sipuli
porkkanaa
parsakaali
punaista paprikaa
2 rkl kasviöljyä
2 dl juustoraastetta

Liuota hiiva kädenlämpöiseen veteen ja sekoita joukkoon suola, öljy ja vehnäjauhot. Kohota taikina ja kauli siitä uunipannun kokoinen pohja.
Nosta pohja leivinpaperin päälle uunipellille ja kohota. Lisää tomaattimurskaan mausteet.
Leikkaa porkkanat ja paprika suikaleiksi ja irrota parsakaalin nuput toisistaan. Pehmitä kasvikset öljyssä pannulla ja levitä ne tomaattimurskan päälle kohonneelle pohjalle. Lisää päälle juustoraaste. Paista 250 asteessa 30 minuuttia.

Afrikan nälänhätä #BAD11

On kulunut hyvin lähelle kolme vuotta siitä, kun matkasin perheeni kanssa Gambiaan kahdeksi viikoksi. Gambia sijaitsee Saharan länsipuolella, ja sillä on vain yksi naapurimaa, Senegal. Tämä matka todellakin oli mullistava, ja sai minut ajattelemaan muitakin, kuin itseäni. Kirjoitukseni aiheena on nälänhätä, koska olen itse tuntenut ja nähnyt nälänhätää hyvinkin sinä itsenään kyseisen Gambian matkani aikana.

Tiesitkö, että vuonna 2004 maailmassa oli 852 miljoonaa nälkää näkevää, ja vuoteen 2010 mennessä luku on kasvanut 925 miljoonaan? Maailmassa katsotaan myös olevan yli miljardi aliravittua ihmistä. Suurin osa nälkää näkevistä ihmisistä asuu kehitysmaissa ja pelkästään Afrikan alueella joka kolmas kärsii nälänhädästä.

Saharan eteläpuolisessa Afrikassa on 265 miljoonaa nälkää näkevää ihmistä ja Pohjois- Afrikassa heitä on 42 miljoonaa. Tilastot ovat korkeimmillaan itäisessä Afrikassa.

Nälänhädän määritelmään kuuluu tilanne, jossa alueen asukkaiden ruokavarat loppuvat suhteellisen nopeasti, josta aiheutuu akuutti kriisi tälle alueelle. Nälänhätää aiheuttavat monet tekijät : luonnonkatastrofit, sään yllättävät muutokset, poliittinen epävakaus, aseelliset konfiktit tai muut epävakaat yhteiskunnalliset olot. Yleensä ilmastosta johtuvat tekijät vaikuttavat sadon laajuuteen ja laatuun. Poliittiset tekijät saattavat estää esimerkiksi maahantuonnin, tai ainakin vaikeuttaa sitä.

Nälänhätä ei aiheuta pelkästään kuolemaa, vaan myös monia tauteja tai muita vaikeita tiloja. Esimerkiksi aliravitsemus johtuu siitä, ettei ihminen saa tarpeeksi energia- tai suojaravintoaineita. Aliravitsemus on yleistä lapsilla. Yleisiä tuntomerkkejä aliravitusta ihmisestä ovat: pienikokoisuus ikään nähden, lihasten olemattomuus ja muuten yleinen laihuus, paitsi vatsan seutu on hyvinkin paksu. Myös aliravitun henkilön vastustuskyky tauteja vastaan on olematonta.

Lisäksi aids-tilastot ovat nousseet aliravitsemuksen ja nälänhädän johdosta. Jos ihmisillä ei ole varaa ostaa ruokaa, niin harvoin viimeisiä rahoja käytetään lääkitysten ostamiseen. Onkin ehdotettu, että Afrikan mantereelle tuotaisiin rinnakkaisilta lääkevalmistajilta halvempia tuotteita, jotta ihmisillä olisi varaa ostaa niitä.

Ensimmäinen Afrikan matkailuni ei jäänyt viimeiseksi: tulevan joululoman vietämme perheeni kanssa Tansanian maisemissa. Vaikka tilanne Afrikassa on huono, eivät ihmiset siellä sitä anna ilmi. He ovat aina iloisia ja ystävällisiä! Siellä vieraillessa sitä alkaa miettiä omaa elämäänsä ja kuinka sitä sitten kehtaakin joskus valittaa esimerkiksi kouluruoasta, kun sitä ei joillain ihmisillä ole ollenkaan...

Nälänhädästä kärsiviä ihmisiä helppo auttaa täältä koti-Suomestakin käsin: monet järjestöt takaavat helpot lahjoittamiskeinot ja kummilapsitoiminnan! Mm. Unicef ja Punainen risti ovat hyvin tunnettuja tällaisia järjestöjä.

Kuvat: Anni Tiitinen

Lähteet: - wikipedia

- wfp

- wikipedia2

- worldvision

- yle

- amazinghope

Värikäs kasviswokki #BAD11

1 punasipuli
1 iso porkkana
herkkusieniä (oman maun mukaan)
paprikaa (pun.,kelt.,vihr.)
soijarouhetta (oman maun mukaan)
1 dl vettä

paistamiseen: rypsiöljyä

mausteet:
1 kasvisliemikuutio
suolaa
ripaus mustapippuria
1 tl paprikajauhetta
hyppysellinen valkopippuria
1 dl ruokakermaa

Pese ja pilko ensin kasvikset ja herkkusienet haluamallasi tavalla. Paista sitten sipuli ja porkkanan viipaleet pannulla rypsiöljyssä. Lisää sitten vesi, soijarouhe, paprikan ja herkkusienten viipaleet. Lisää myös kasvisliemikuutio. Paista kunnes ainekset ovat pehmentyneet ja lisää tarvittaessa vettä.
Mausta ja anna hautua. Lisää lopuksi vielä kerma.

Tämä kyseinen ruoka on hyvä esimerkki siitä kuinka yksinkertaisilla arkipäivän valinnoilla voit vaikuttaa: Vaihtamalla esimerkiksi naudan lihan soijarouheeseen edes muutaman kerran viikossa, säästät suuren määrän luonnonvaroja. Lisäksi kasvispainotteiset ruoat ovat liharuokia paljon terveellisempiä ja kevyempiä vaihtoehtoja!

Elämä kasvissyöjänä #BAD11

Oletko koskaan harkinnut kasvisruokavaliota tai miettinyt, mitä pistät lautasellesi? Monet saattavat ajatella ensimmäiseksi, että mitä se hyödyttää, jos itse rupean kasvissyöjäksi tai kuka jaksaa tarkkailla ruokavaliotaan jatkuvasti? Mutta oikeasti sillä on merkitystä, mitä laitat suuhusi. Sillä on myös vaikutusta ympäristöön sekä ennen kaikkea oman kehosi hyvinvointiin.

On olemassa paljon erilaisia kasvisruokavalioita, joista löytyy varmasti jokaiselle se oma. Jotkut syövät vain kasviperäisiä tuotteita, toiset kasvisruokaa ja kananmunia tai maitotuotteita tai vaikkapa kalaa. Oikein toteutetulla kasvisruoalla voi korvata eläinperäiset ruokatottumukset. On vain pidettävä huoli, ettei ruoka ruokavalio ole yksipuolista, mikä saattaa aiheuttaa luiden haurastumista ja raudanpuuteanemiaa. On myös huomioitava, että syö tarpeeksi proteiineja, joita saa mm. soijasta, pavuista, hernekasveista ja pähkinöistä. Soijalla on havaittu olevan positiivinen vaikutus painonhallintaan ja vaihdevuosiin. Ruoanvalmistus vaati myös perehtymistä ja opettelua oikeanlaisten ruokakokonaisuuksien kokoamiseen, koska saadakseen monipuolisen aterian on tiedettävä, mitä tärkeitä ravinto-aineita mistäkin tuotteesta saa.

Se, että syö terveellisesti auttaa samalla myös ympäristöä. Esimerkiksi soijan viljelyssä tarvitaan monin kerroin vähemmän maa-alaa ja vettä verrattuna maito- ja karjatalouteen. Ja toki yleensäkin kasvien viljely on eettisempi ratkaisu kuin eläimien pitäminen ahtaissa ja niille luonnottomissa tiloissa. Eläimiä jalostetaan silkan ihmisen ahneuden takia, jotta ne olisivat mahdollisimman tuottoisia, mutta se on aiheuttanut paljon sairauksia ja kärsimystä eläimille. Kasvissyönnin myötä arvostus ruokaan kasvaa, koska tietää tekevansä hyvää eläinten ja ympäristön suhteen. Yleensä maito- ja lihatuotteiden korvikkeet on pakattu ekologisemmin. Pakkausmateriaalien valinnoilla kuormitetaan ympäristöä vähemmän.

Olen itse ollut kasvissyöjä jo pari vuotta ja saanut vain positiivia kokemuksia. Lihan syömisen jälkeen tulee usein paha ja "ähky" olo, mutta kasvisruoan kanssa sitä ongelmaa ei enää ole. Olo on kevyt ja keho tuntuu hyvinvoivalta. Kasvisruoasta saa yhtä herkullista kuin lihastakin, kun näkee hieman vaivaa. Tässä yksi hyvä resepti:

Tofupihvit

200-400 g tofua

1 porkkana raastettuna

vähän juuriselleriraastetta

1 hienonnettu sipuli

persiljaa, basilikaa, timjamia

1 rkl soijakastiketta tai 1 tl yrttisuolaa

kaurahiutaleita

Hienonna tofu ja sekoita ainekset yhteen.

Käytä kaurahiutaleita pihvien muotoiluun.

Taikinaan voi lisätä myös grahamjauhoja tai soijajauhoja.

Paista pannulla tai uunissa.