Ruokavalintojen vaikutukset ympäristöön #BAD11

Suomessa elintarvikkeiden käyttö vaikuttaa eniten ympäristöön. Voimmeko me todella vaikuttaa ympäristön hyvinvointiin ruokavalinnoillamme? Kaupassa elintarvikkeiden valinta voi olla haastavaa. Miten voin tietää tuotteen taustat esimerkiksi kuinka paljon luonnonvaroja kuten vettä kyseisen tuotteen valmistamiseen on kulunut tai miten tuote on kuljetettu kauppaan. Kaikista tuotteista sitä ei voi tietää, mutta ympäristömerkillä varustetut tuotteet ovat kaikissa vaiheissa ympäristöystävällisempi kuin muut samankaltaiset tuotteet. Näitä tuotteita kannattaa siis suosia. Elintarvikkeet ovat pakattu eri tavoin. Kaupassa itse näkee miten tuote on pakattu ja kuinka hyvin siihen käytetyt materiaalit voi kierrättää ja näin ohjata omaa valintaansa ympäristöystävällisempään suuntaan.

Kauppaan meneminen voi vaikuttaa paljon ympäristöön. Aina autolla kauppaan menevä henkilö aiheuttaa päästöjä, kun taas pyörällä tai kävellen meneminen sen sijaan ei aiheuta päästöjä. Lisäksi kävellessä tai pyöräilessä saa raitista ilmaa ja liikuntaa. Itse käyn kaupassa lähes aina pyörällä tai kävellen. Näin ollen myös turhan tavaran ostaminen kaupasta vähenee, koska kaikkea ei jaksa kantaa käsin tai pyörän kanssa kotiin asti.

Tuotteen käyttö vaikuttaa myös ympäristöön. Jopa kolmas osa ruuasta menee hukkaan, joista puolet olisi voinut vielä syödä. Ostavatko suomalaiset liikaa ruokaa kaupasta vai eivätkö ihmiset osaa säilyttää elintarvikkeita oikealla tavalla? Luulen, että molemmat asiat ovat osittain totta. Jotkut taas saattavat heittää ruokaa liian herkästi pois, esimerkiksi oikean säilömistaidon puuttuessa. Pakastaminen on hyvä vaihtoehto. Tarjouksesta ostetun tuotteen voi laittaa pakkaseen, jolloin sitä ei tarvitse heti käyttää.

Lopuksi kun elintarvike on käytetty on vuorossa kierrätys ja jätteiden käsittely. Jos ruokaa joutuu heittämään pois, tulisi se laittaa mieluummin biojätteeseen kuin kaatopaikalle. Pakkauspahvit tai säilykkeiden metallipurkit on hyvä kierrättää. Kun mahdolliset materiaalit kierrättää, kaatopaikalle menevän jätteen määrä vähenee huomattavasti. Itse voi vaikuttaa ruokavalinnoilla monella tapaa ympäristöön. Välillä itsekin mietin, että vaikuttaako oikeasti yhden ihmisen jätteiden lajittelu ja kierrättäminen, mutta kyllä se vaikuttaa. Lisäksi saa itselle hyvän mielen, kun tietää, että on tehnyt jotain hyvää luonnonsuojelun eteen.

Couscous #BAD11

Couscous on lähi-Idästä ja Pohjois-Afrikasta ympäri maailmaa levinnyt lisuke, jota valmistetaan durumvehnästä. Perinteisesti naiset ovat valmistaneet sitä pyörittelemällä käsin karkeita durumvehnäjauhoja, mutta nykyään perunan, riisin ja makaronin rinnalle noussut lisuke on käytännössä tehdasvalmisteista. Sitä voidaan syödä lihan ja kasvisten tai esim. maidon ja sokerin kanssa, mutta oma reseptini rakentuu pelkästään couscousin ympärille, jolloin vuodenajasta riippuen siihen voi yhdistellä haluamiaan aineksia. Ruoan kasvisversio on jo itsessään lihaversiota ekologisempi, mutta hiilijalanjälkeä voi pienentää entisestään käyttämällä itse viljeltyjä tai torilta ostettuja, läheltä kuljetettuja avomaavihanneksia ja sieniä. Lihan korvikkeena voi käyttää tofua tai soijavalmisteita.

vettä
GoGreen täysjyväcouscousta
kasvisliemijauhetta
Alpro Soya -tofua (yrteillä maustettua)
purjoa
porkkanoita
paprika
sieniä
oliiviöljyä

Keitä vedenkeittimellä tarvitsemasi määrä vettä ja lisää siihen kasvisliemijauhetta. Mittaa couscousta ja vettä 1:1, esimerkiksi 3 dl vettä ja 3 dl couscousta. Laita kansi päälle ja anna hautua 5-7 min.

Pilko vihannekset ja sienet sekä kuutioi tofu, paista ne pannulla oliiviöljyssä.

Sekoita couscous haarukalla irtonaiseksi ja lisää se paistamiesi ainesten joukkoon.


lähteet: wikipedia.org/wiki/Kuskus

Pelastetaan maapallo ruoalla #BAD11

Se on ollut polttava puheenaihe viime vuosien ajan - nimittäin ilmastonmuutos. Monet tutkijat ovat selvitelleet, mikä tämän maapallon lämpenemisen oikein aiheuttaa ja mitä voisimme tehdä rakkaan pallomme pelastamiseksi. Vaikka ilmastonmuutoksesta ollaan montaa mieltä, yksi asia ainakin on selvää: sillä, mitä lautasellemme päivittäin pistämme, on merkitystä.

Varmasti jokainen meistä on jossakin vaiheessa pohtinut tulevaisuutta ja mitä se tuo tullessaan. Ehkäpä jotkut ovat jopa miettineet, mitä maapallolle tulee käymään, kun sitä näin ylikuumennetaan ja käytetään loppuun. Eihän tällaista kulutusta kukaan eikä mikään voi kestää loputtomiin. Jossain vaiheessa täytynee siis maapallollekin iskeä burn out. Ja mitäpä me siinä vaiheessa teemme? Entäpä jos pallomme koneistot sammahtavat jo meidän elinaikanamme? Lastemme elinaikana? Tulevaisuus on meidän käsissämme - näin meille opetetaan. Jotakin on siis tehtävä. Mutta mitä?

Jokainen meistä voi omilla pienillä valinnoillaan auttaa pienentämään kasvihuonekaasupäästöjä. Helpoin tapa yksittäiselle ihmiselle pidentää maapallon elinkaarta on varmasti ruokailutapojen ja -tottumusten muuttaminen. Ruoantuotannon eri vaiheet kuluttuvat tolkuttoman paljon luonnonvaroja: vettä, metsää, soita, viidakoita ja kauniita luonnonmaisemia. Suomessakin pelkästä maataloudesta aiheutuvien kasvihuonepäästöjen osuus on lähes 20 prosenttia. Hiilidioksidipäästöjä aiheutuu muun muassa metsien raivaamisesta pelloiksi, laidun- ja viljelymaaksi. Kasvisravinnon tuottaminen vaatii huomattavasti vähemmän maa-alaa verrattuna karjaan. Siksipä olisikin aika tarttua toimeen ja vaihtaa liha perunaksi tai omenaksi!

Suurimpia ongelmia ilmastonmuutoksen kannalta maataloudessa ovat liha, etenkin nauta, sekä riisinviljely. Karjantuotanto aiheuttaa runsaasti metaanipäästöjä - Suomessa noin kolmanneksen -, jotka voimistavat ilmaston lämpenemistä jopa 20 kertaa enemmän kuin hiilidioksidi! Riisinviljelykin lisää metaanin määrää ilmakehässä, sillä kasteluvaiheessa riisipelloissa alkaa muodostua kyseistä kaasua. Lisäksi karjankasvatukseen vaaditaan maa-alaa erittäin paljon, nautaan kaikkein eniten.

Sen lisäksi, että suunnittelisi lihansyönnin vähentämistä, kannattaa miettiä, miten kyseinen ruoka valmistetaan. Kasvisvaihtoehdoissakin on selviä eroja! Luonnonmukaisesti - ilman keinotekoisia lannoitteita - kasvatetut kasvit kannattaa napata kaupan hyllystä ilmastonmuutosta pahentavien vaihtoehtojensa sijaan. Tavallisesti tehokasvatetuissa kasviksissa käytetty typpilannoite lisää ilmakehän dityppioksidipäästöjä, ja näillä päästöillä on 300-kertainen vaikutus kasvihuonekaasuna verrattuna hiilidioksidiin. Luomua kannattaa siis suosia!

Myös se, mistä ruokansa hankkii, vaikuttaa kasvihuonekaasupäästöihin ja sitä kautta ilmastonmuutokseen. Kaukaa maailman toiselta puolen Suomeen rahdattu ruoka vaatii veronsa lentomatkoissa ja lentokoneiden nielemissä polttoaineissa. Lähiruoka sen sijaan tuodaan vain muutaman kymmenen kilometrin päästä kauppaan ja saadaan tuoreena kaupasta kotiin. Kuitenkin lähiruoan ostamisen hyvä vaikutus heitetään hukkaan siinä, jos kotiin körötellään henkilöautolla. Kannattaa siis miettiä myös, miten kauppaan ja sieltä takaisin kulkee. Pyöräilyn olemattomien päästöjen lisäksi se on hyvää kuntoilua ja edistää terveyttä. Terve ihminen taas jaksaa miettiä enemmän maapallon terveyttä.

Kun ruoka-aineen pitkän elinkaaren tullessa loppuunsa se lämmitetään vielä luonnon ja ilmastonmuutoksen kannalta paremmassa mikrossa ennemmin kuin uunissa, on tehty yhden ihmisen osalta hyvinkin suuri teko maailman tulevaisuuden pelastamikseksi. Se on minusta kiinni, se on sinusta kiinni, se on meidän kaikkien arkipäiväisistä valinnoista kiinni, miltä tulevaisuus näyttää. Luomukasvisruokaa siis, bon appetit!

Lähteet:

Bios 3: Ympäristöekologia (WSOY 2008. Happonen, Holopainen, Sotkas, Tenhunen, Tihtarinen-Ulmanen, Venäläinen)

http://www.oikeuttaelaimille.net/www2/lang-fi/tietoa/kasvissyoenti-ja-veganismi/ruoka-ja-ilmastonmuutos

http://ilmatieteenlaitos.fi/ravinnontuotanto

Kuva: Säde

Kasvispizza #BAD11

Kasvispizza

2 dl vettä
25 g hiivaa
0,5 tl suolaa
0,5 dl kasviöljyä
3 dl vehnäjauhoja  

Täytteeseen
300 g tomaattimurskaa
1 tl suolaa
valkosipulin kynttä
1,5 rkl oreganoa
sipuli
porkkanaa
parsakaali
punaista paprikaa
2 rkl kasviöljyä
2 dl juustoraastetta

Liuota hiiva kädenlämpöiseen veteen ja sekoita joukkoon suola, öljy ja vehnäjauhot. Kohota taikina ja kauli siitä uunipannun kokoinen pohja.
Nosta pohja leivinpaperin päälle uunipellille ja kohota. Lisää tomaattimurskaan mausteet.
Leikkaa porkkanat ja paprika suikaleiksi ja irrota parsakaalin nuput toisistaan. Pehmitä kasvikset öljyssä pannulla ja levitä ne tomaattimurskan päälle kohonneelle pohjalle. Lisää päälle juustoraaste. Paista 250 asteessa 30 minuuttia.

Afrikan nälänhätä #BAD11

On kulunut hyvin lähelle kolme vuotta siitä, kun matkasin perheeni kanssa Gambiaan kahdeksi viikoksi. Gambia sijaitsee Saharan länsipuolella, ja sillä on vain yksi naapurimaa, Senegal. Tämä matka todellakin oli mullistava, ja sai minut ajattelemaan muitakin, kuin itseäni. Kirjoitukseni aiheena on nälänhätä, koska olen itse tuntenut ja nähnyt nälänhätää hyvinkin sinä itsenään kyseisen Gambian matkani aikana.

Tiesitkö, että vuonna 2004 maailmassa oli 852 miljoonaa nälkää näkevää, ja vuoteen 2010 mennessä luku on kasvanut 925 miljoonaan? Maailmassa katsotaan myös olevan yli miljardi aliravittua ihmistä. Suurin osa nälkää näkevistä ihmisistä asuu kehitysmaissa ja pelkästään Afrikan alueella joka kolmas kärsii nälänhädästä.

Saharan eteläpuolisessa Afrikassa on 265 miljoonaa nälkää näkevää ihmistä ja Pohjois- Afrikassa heitä on 42 miljoonaa. Tilastot ovat korkeimmillaan itäisessä Afrikassa.

Nälänhädän määritelmään kuuluu tilanne, jossa alueen asukkaiden ruokavarat loppuvat suhteellisen nopeasti, josta aiheutuu akuutti kriisi tälle alueelle. Nälänhätää aiheuttavat monet tekijät : luonnonkatastrofit, sään yllättävät muutokset, poliittinen epävakaus, aseelliset konfiktit tai muut epävakaat yhteiskunnalliset olot. Yleensä ilmastosta johtuvat tekijät vaikuttavat sadon laajuuteen ja laatuun. Poliittiset tekijät saattavat estää esimerkiksi maahantuonnin, tai ainakin vaikeuttaa sitä.

Nälänhätä ei aiheuta pelkästään kuolemaa, vaan myös monia tauteja tai muita vaikeita tiloja. Esimerkiksi aliravitsemus johtuu siitä, ettei ihminen saa tarpeeksi energia- tai suojaravintoaineita. Aliravitsemus on yleistä lapsilla. Yleisiä tuntomerkkejä aliravitusta ihmisestä ovat: pienikokoisuus ikään nähden, lihasten olemattomuus ja muuten yleinen laihuus, paitsi vatsan seutu on hyvinkin paksu. Myös aliravitun henkilön vastustuskyky tauteja vastaan on olematonta.

Lisäksi aids-tilastot ovat nousseet aliravitsemuksen ja nälänhädän johdosta. Jos ihmisillä ei ole varaa ostaa ruokaa, niin harvoin viimeisiä rahoja käytetään lääkitysten ostamiseen. Onkin ehdotettu, että Afrikan mantereelle tuotaisiin rinnakkaisilta lääkevalmistajilta halvempia tuotteita, jotta ihmisillä olisi varaa ostaa niitä.

Ensimmäinen Afrikan matkailuni ei jäänyt viimeiseksi: tulevan joululoman vietämme perheeni kanssa Tansanian maisemissa. Vaikka tilanne Afrikassa on huono, eivät ihmiset siellä sitä anna ilmi. He ovat aina iloisia ja ystävällisiä! Siellä vieraillessa sitä alkaa miettiä omaa elämäänsä ja kuinka sitä sitten kehtaakin joskus valittaa esimerkiksi kouluruoasta, kun sitä ei joillain ihmisillä ole ollenkaan...

Nälänhädästä kärsiviä ihmisiä helppo auttaa täältä koti-Suomestakin käsin: monet järjestöt takaavat helpot lahjoittamiskeinot ja kummilapsitoiminnan! Mm. Unicef ja Punainen risti ovat hyvin tunnettuja tällaisia järjestöjä.

Kuvat: Anni Tiitinen

Lähteet: - wikipedia

- wfp

- wikipedia2

- worldvision

- yle

- amazinghope

Värikäs kasviswokki #BAD11

1 punasipuli
1 iso porkkana
herkkusieniä (oman maun mukaan)
paprikaa (pun.,kelt.,vihr.)
soijarouhetta (oman maun mukaan)
1 dl vettä

paistamiseen: rypsiöljyä

mausteet:
1 kasvisliemikuutio
suolaa
ripaus mustapippuria
1 tl paprikajauhetta
hyppysellinen valkopippuria
1 dl ruokakermaa

Pese ja pilko ensin kasvikset ja herkkusienet haluamallasi tavalla. Paista sitten sipuli ja porkkanan viipaleet pannulla rypsiöljyssä. Lisää sitten vesi, soijarouhe, paprikan ja herkkusienten viipaleet. Lisää myös kasvisliemikuutio. Paista kunnes ainekset ovat pehmentyneet ja lisää tarvittaessa vettä.
Mausta ja anna hautua. Lisää lopuksi vielä kerma.

Tämä kyseinen ruoka on hyvä esimerkki siitä kuinka yksinkertaisilla arkipäivän valinnoilla voit vaikuttaa: Vaihtamalla esimerkiksi naudan lihan soijarouheeseen edes muutaman kerran viikossa, säästät suuren määrän luonnonvaroja. Lisäksi kasvispainotteiset ruoat ovat liharuokia paljon terveellisempiä ja kevyempiä vaihtoehtoja!

Elämä kasvissyöjänä #BAD11

Oletko koskaan harkinnut kasvisruokavaliota tai miettinyt, mitä pistät lautasellesi? Monet saattavat ajatella ensimmäiseksi, että mitä se hyödyttää, jos itse rupean kasvissyöjäksi tai kuka jaksaa tarkkailla ruokavaliotaan jatkuvasti? Mutta oikeasti sillä on merkitystä, mitä laitat suuhusi. Sillä on myös vaikutusta ympäristöön sekä ennen kaikkea oman kehosi hyvinvointiin.

On olemassa paljon erilaisia kasvisruokavalioita, joista löytyy varmasti jokaiselle se oma. Jotkut syövät vain kasviperäisiä tuotteita, toiset kasvisruokaa ja kananmunia tai maitotuotteita tai vaikkapa kalaa. Oikein toteutetulla kasvisruoalla voi korvata eläinperäiset ruokatottumukset. On vain pidettävä huoli, ettei ruoka ruokavalio ole yksipuolista, mikä saattaa aiheuttaa luiden haurastumista ja raudanpuuteanemiaa. On myös huomioitava, että syö tarpeeksi proteiineja, joita saa mm. soijasta, pavuista, hernekasveista ja pähkinöistä. Soijalla on havaittu olevan positiivinen vaikutus painonhallintaan ja vaihdevuosiin. Ruoanvalmistus vaati myös perehtymistä ja opettelua oikeanlaisten ruokakokonaisuuksien kokoamiseen, koska saadakseen monipuolisen aterian on tiedettävä, mitä tärkeitä ravinto-aineita mistäkin tuotteesta saa.

Se, että syö terveellisesti auttaa samalla myös ympäristöä. Esimerkiksi soijan viljelyssä tarvitaan monin kerroin vähemmän maa-alaa ja vettä verrattuna maito- ja karjatalouteen. Ja toki yleensäkin kasvien viljely on eettisempi ratkaisu kuin eläimien pitäminen ahtaissa ja niille luonnottomissa tiloissa. Eläimiä jalostetaan silkan ihmisen ahneuden takia, jotta ne olisivat mahdollisimman tuottoisia, mutta se on aiheuttanut paljon sairauksia ja kärsimystä eläimille. Kasvissyönnin myötä arvostus ruokaan kasvaa, koska tietää tekevansä hyvää eläinten ja ympäristön suhteen. Yleensä maito- ja lihatuotteiden korvikkeet on pakattu ekologisemmin. Pakkausmateriaalien valinnoilla kuormitetaan ympäristöä vähemmän.

Olen itse ollut kasvissyöjä jo pari vuotta ja saanut vain positiivia kokemuksia. Lihan syömisen jälkeen tulee usein paha ja "ähky" olo, mutta kasvisruoan kanssa sitä ongelmaa ei enää ole. Olo on kevyt ja keho tuntuu hyvinvoivalta. Kasvisruoasta saa yhtä herkullista kuin lihastakin, kun näkee hieman vaivaa. Tässä yksi hyvä resepti:

Tofupihvit

200-400 g tofua

1 porkkana raastettuna

vähän juuriselleriraastetta

1 hienonnettu sipuli

persiljaa, basilikaa, timjamia

1 rkl soijakastiketta tai 1 tl yrttisuolaa

kaurahiutaleita

Hienonna tofu ja sekoita ainekset yhteen.

Käytä kaurahiutaleita pihvien muotoiluun.

Taikinaan voi lisätä myös grahamjauhoja tai soijajauhoja.

Paista pannulla tai uunissa.

Lisää ydinvoimaa?

Suomeen ollaan rakennuttamassa kuudetta ydinvoimalaa energian tuotannon tehostamiseksi. Uuden voimalan olisi tarkoitus valmistua Pyhäjoelle vuoteen 2015 mennessä.

Yleisradio sekä mtv3 uutisoivat viime viikolla kuudennen ydinvoimalan rakentamisesta Pyhäjoelle. Fennovoima Oy (vuonna 2007 perustettu energiayhtiö) jätti aikoinaan eduskunnalle hakemuksen kuudennen ydinvoimalan rakennuttamisesta. Hakemus hyväksyttiin, ja mtv3:n mukaan uuden voimalan olisi tarkoitus kohota Pohjois-Pohjanmaan Pyhäjoelle.

Vaihtoehtoja oli lopulta Pyhäjoen lisäksi vain Lapissa sijaitseva Simo. Pyhäjokeen päädyttiin kuitenkin paremman kallioperän ja kustannustehokkuuksien takia. Myös mökkeilijöitä mtv3 kertoo seudulla olevan vähemmän. Yle raportoi keskiviikkona nettisivuillaan Fennovoiman pitävän Pyhäjokea turvallisuutensa ja haittojensa perusteella parempana vaihtoehtona. Hyvän kokonaisuuden takia lopullinen valinta kallistuikin Pohjanmaalle.

Fennovoiman kerrotaan jatkavan työtään uuden ydinvoimalan suunnittelussa sekä kunnan että viranomaisten kanssa. Kuudennen ydinvoimalan laitostoimittaja tulee luultavasti valittua parin vuoden sisällä, minkä jälkeen toimia jatketaan rakennuslupien hankinnalla. Ydinvoimalasta ollaankin innoissaan, mutta todennäköisesti energiantuottoon - varsinaiseen tarkoitukseensa - voimala ryhtyy vasta vuosikymmenen kuluttua.

Vaikka ydinvoimalla onkin runsaasti vastustusta Suomessa, tänne ollaan hankkimassa jo kuudetta voimalaa. Ydinvoima on kyllä sähköntuotannon yksittäisistä energianlähteistä suurin Suomessa (Työ- ja elinkeinoministeriö, http://www.tem.fi/index.phtml?s=186) mutta entäs se kaikki uusiutuva energia, josta on jo kauan puhuttu? Eikö meidän pitäisi välillä tehokkuuden sijasta miettiä energianlähteiden riittävyyttä ja keskittyä siihen, mikä luonnon - meidän tulevaisuutemme - kannalta olisi parasta?

Energiansäästöviikko 10.-16.10.2011

Tällä viikolla vietetään valtakunnallista energiansäästöviikkoa.

Kannattaa tutustua näihin energia-aiheisiin sivuihin:
Anssi Kelan ajatuksia - Tyhjät huoneet
Lisää energiansäästöviikon blogeja
KSS Energia
Työtehoseura
Energianeuvoja (mm. lisää MotoriikkaMiikan videoita)
Lampputieto (energiansäästölamput vs. hehkulamput)
Energiatietoinen kuluttaja (PDF-muoto)
Standby
Vampire Energy (vampyyrienergia)
Pelikonsolien, kännykkälatureiden ja digiboksien energiankulutus
Aiheuttaako nettisurffailu oikeasti merkittävät hiilidioksidipäästöt?
Seppo Leinosen luontokuvat ja pilapiirrokset

KYSYMYKSIÄ:

1) Miten itse voisit helpoiten omassa elämässäsi ja omassa kodissasi säästää energiaa?

2) Standby-sivuston mukaan kännykkälaturin pitäminen pistorasiassa kuluttaa vuodessa keskimäärin 43,92 kWh, vaikka et lataisi kännykkää kertaakaan. Tämä tuottaa 19 kg hiilidioksidipäästöjä. Tämän hiilidioksidimäärän kompensoimiseksi pitäisi istuttaa neljä puuta. Muistatko irrottaa kännykän laturin pistorasiasta silloin, kun et lataa kännykkää? Vai onko laturi koko ajan pistorasiassa kiinni energiaa kuluttamassa?

3) Paljonko itse kulutat vuodessa energiaa standby-tilojen eli eri laitteiden valmiustilojen päällä pitämisen takia ja paljonko varsinaisen laitteiden käytön takia (laske Standby-sivuston avulla)? Kuinka monta puuta pitäisi istuttaa Standby-sivuston mukaan, jotta elektroniikan (televisio, videonauhuri/dvd-soitin, mikroaaltouuni, kännykkä) käyttösi tuottamat hiilidioksidipäästöt olisi mahdollista saada sidottua? Kuluuko energiaa enemmän standby-tiloihin vai varsinaiseen käyttöön?

4)  Kuinka monta maapalloa Ilmasto muuttuu -sivuston mukaan tarvittaisiin elintapojesi tyydyttämiseen?

Voit vastata em. kysymyksiin tämän tekstin alta kommenttia-linkistä. Lisäksi voit kirjoittaa muita mielenkiintoisia faktatietoja ja/tai omia mielipiteitäsi energiantuotannosta ja energiansäästöstä sivun oikean ylälaidan Uusi teksti -linkistä. Kirjoita otsikko, teksti ja tunniste (aihe) omiin laatikoihinsa. Tekstiin voi tehdä linkkejä tekstinkirjoituslaatikon yläosassa olevasta linkkikuvakkeesta (ketju maapallon päällä). Kuvia voi lisätä kuvakuvakkeesta. Voit kuitenkin käyttää vain kuvia, joihin sinulla on käyttöoikeudet (itse ottamasi valokuvat, piirtämäsi + skannaamasi kuvat tai sellaiset netissä olevat kuvat, joihin on selvästi merkitty vapaa käyttöoikeus muualla netissä).

Lopuksi voit pelata muita Testit ja pelit -sivulla olevia pelejä.

Hyvää energiansäästöviikkoa! Nyt on aika aloittaa On-Off -suhde! Suhdetta vaikkapa tietokoneen tai television kanssa ei kannata jättää Standby-valmiustilaan...

Image: http://www.freeimages.co.uk/

Eläinten päivä ja hiljaisuuden päivä 2011

Kansainvälistä eläinten päivää vietetään vuosittain 4. lokakuuta, joka on Franciscus Assisilaisen muistopäivä. Italialainen Franciscus Assisilainen (synt. 1181/1182, kuoli 1226) on katolisen kirkon mukaan eläinten suojelupyhimys. Assisilaisen sanoin: "Niin kauan kuin maailmassa on lapsia, kukkia ja lintuja, niin kauan on toivoa."

Suomessa eläinten päivän järjestämisen aloitti Helsingin eläinsuojeluyhdistyksessä toiminut Constance Ullner jo vuonna 1909. Silloin Helsingissä suurimpana ongelmana olivat näännyksiin ajetut hevoset, nyt hylätyt kissat, koirat ja kanit.

Eläinten päivästä alkaa eläinten viikko, jota tänä vuonna vietetään siis 4.-10.10.2011. Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liitto ry (SEY) kertoo nettisivuillaan viikon tämänvuotisesta teemasta näin:

"Vuonna 2011 SEYn Eläinten viikon teemana on kanien ja pikkujyrsijöiden hyvinvointi ja hoito. Kaneja, jyrsijöitä ja muita pieniä eläimiä pidetään usein helppoina lasten lemmikkeinä. Niidenkin hoidossa lapsi kuitenkin tarvitsee tietoa ja aikuisten opastusta enemmän kuin usein tiedetään. Pienlemmikkien hyvä hoito on tärkeää muun muassa siksi, että kaikki nisäkkäät kokevat kivun, pelon ja mielihyvän yhtä voimakkaina – oli kokijana sitten hiiri, koira tai hevonen. Tieto onkin avain lemmikin hyvään hoitoon."

Viikon kunniaksi on avattu myös uusi Lemmikkitieto.fi-sivusto, joka kertoo erityisesti kanien ja jyrsijöiden hoidosta.

Lokakuun ensimmäisellä viikolla on (lauantaina 8.10.2011) myös hiljaisuuden päivä. Kuulosuoja.fi sekä Tinnitusyhdistys tarjoavat faktatietoa kuulovaurioista (mm. tinnitus) ja niiden aiheuttajista. Musiikille omistetulta Kuulosuoja.fi-sivuston alasivulta näkee esimerkiksi erilaisten soittimien aiheuttamat melutasot.

TEHTÄVIÄ YMPÄRISTÖEKOLOGIAN KURSSILAISILLE:

1) Mitä eläinten oikeudet merkitsevät sinulle? Puhutaanko niistä Suomessa tarpeeksi? Jos vertailet yhdysvaltalaisen ja brittiläisen eläinsuojelujärjestö PETAn (eri osoitteissa brittiläinen sivusto ja PETA TV) sekä suomalaisen Animalian toimintaa ja kampanjoita, onko niiden asiallisuudessa tai vaikuttavuudessa mielestäsi eroja? Perustele.

2) Mitä hiljaisuus merkitsee sinulle? Onko hiljaisuus katoava luonnonvara ja miten voisit itse vaikuttaa asiaan?

3) Tutustu teksteihin "Globen uupuneet" (ja sen linkeissä oleviin musiikkivideoihin) ja "Minä pyydän". Kuinka hyvät mielestäsi ovat teatterin, musiikin, kirjallisuuden, kuvataiteen tai urheilijoiden mahdollisuudet vaikuttaa eläinten suojeluun ja ympäristönsuojeluun?

4) Mikä on turhin omistamasi tavara, josta helposti voisit luopua? Perustele.

5) Tee sivulla "Testit ja pelit" olevat tehtävät. Kuinka monta maapalloa Ilmasto muuttuu -sivuston mukaan tarvittaisiin elintapojesi tyydyttämiseen? Kuinka monta puuta pitäisi istuttaa Standby-sivuston mukaan, jotta elektroniikan (televisio, videonauhuri/dvd-soitin, mikroaaltouuni, kännykkä) käyttösi tuottamat hiilidioksidipäästöt olisi mahdollista saada sidottua? Voit myös arvioida sitä, kuinka luotettavia tuloksia tällaisilla testeillä mielestäsi saadaan.

Voit lähettää vastauksia em. kysymyksiin tämän blogikirjoituksen kommentteina alla olevasta "kommenttia"-linkistä.

Pohjoismaisen ilmastopäivän kansallinen pääpalkinto Kouvolan Lyseon lukioon

Pohjoismaisen Ilmastopäivän kirjoituskilpailussa kansallisen pääpalkinnon 1000 Tanskan kruunua (noin 130 euroa) voitti Justiina Lampila ympäristöekologian ryhmästämme. Suuret onnittelut hienosta saavutuksesta!

Voittoilmoitus ja tuomariston arviointi Justiinan voitokkaasta kirjoituksesta. Tekstin saa suuremmaksi klikkaamalla sen päältä.

Pohjoismaiden ministerineuvoston järjestämän Ilmastopäivän viettoon osallistui lähes 300 koulua. Justiina kirjoitti ilmastonmuutoksesta otsikolla "Minä pyydän" minämuotoisen tekstin, jossa maapallo esittää huolestumisensa ilmastonmuutoksesta. Justiinan tekstin näkökulma on todella kiinnostava ja poikkeuksellinen, mutta silti tekstiin on mahtunut mukaan runsaasti tärkeitä faktoja mielenkiintoisella tavalla esitettynä.

Justiinan luvalla julkaisen hänen kirjoituksensa tässä:

Minä olen kaikki, minkä vuoksi te elätte. Ette ole mitään ilman minua. Kuitenkin minä rakastan teitä, haluan antaa teille kaiken mitä tarvitsette, ravintoa, jotta voisitte antaa hellyyttä, ja juotavaa, jotta jaksaisitte pysyä jaloillanne. Ilmaa, jota hengittää; maiseman, jota katsoa; äänet, joita kuulla; tilaa, mihin rakentaa koti, ja maailman, jossa pystyy elämään. Minä katson teitä, minä olen se, mitä te olette. Te rakastatte, vihaatte, hymyilette ja puukotatte selkään. Minä todella yritän täyttää toiveenne, mutta teidän ahneutenne runnoo minua, tuhoaa minua ulkoa ja sisältä. Te muutatte minua kuin tietäisitte paremminkin, tai sitten joko te ette ymmärrä miksi minä muutun tai ette ymmärrä että te ette voi hallita kaikkea. Teoilla on seurauksensa.

Jotta kotinne, pintani, olisi teille asuinkelvollinen, minun täytyy pitää se tarpeeksi lämpimänä. Luonnollinen kasvihuoneilmiö takaa sen. Kun otan tuolta kaukaa suurelta ystävältäni säteilyä, Auringon voimaa, minä en heijasta kaikkea pois. Jätän sen teidän haltuunne, teidän turvaksenne. Minä osaan säännöstellä: ei liikaa, ei liian vähää. Välillä se on vaikeampaa, eihän se voi onnistua, että pystyisin pitämään lämpöni koko ajan täysin samana. Lämpötilani vaihtelevat, joskus tulee kylmempää, joskus lämpimämpää, mutta te haluatte näköjään liian lämmintä. Te tuotatte ongelman, jonka takia tasapaino tuntuu luisuvan käsistäni.

Minä olen myös vanha, vanhempi kuin te, te olette niin nuoria. Vasta vuosisatojen ja -kymmenten aikana te, ihmiskunta, olette astuneet liian suuren harppauksen, ajattelemattomasti väärään suuntaan, voimistatte kasvihuoneilmiön. Tuotatte valtavan määrän kasvihuonekaasuja ilmakehääni.

Merkittävin kaasu, minkä te tuotatte minun antimistani, on hiilidioksidi. Se on teille vain jätettä, mutta sillä on silti merkitystä. On kuin polttaisitte minua tupakan lailla. Ensimmäinen henkäisy; kaskeatte metsiä, poltatte itsellenne tilaa. Toinen imaisu; poltatte bensiiniä, jotta pääsette päämääriinne, etsitte paikkaanne, kuljette ilmassa, maassa ja vedessä. Kolmas veto; poltatte fossiilisia polttoaineita voimaloissanne, kun haette energiaa, itseänne ylittävää voimaa. Ja joka kerta puhalluksen myötä ilmakehään tulee hiilidioksidia, jolla te ette tee mitään, mutta eihän mikään katoa. Vuosimiljoonien ajan hiilen kiertokulku on ollut tasapainossa, mutta tämä teidän upea teollinen vallankumouksenne, maailman herruuden osoituksenne, heilautti vaakakuppeja reilusti. Kun te nostitte sisältäni suuria määriä fossiilisia polttoaineita, niin hiili siirtyi väärään paikkaan liian suurella vauhdilla.

Te lisäätte myös metaanin syntyä. Tehostatte karjankasvatustanne, kaatopaikkanne suurenevat, riisinviljelynne laajenevat ja poltatte biomassaa. Metaania purkautuu ilmaanne. Lisäksi on vielä kaikkia muita kaasuja. Vieläkö te ihmettelette, miksi lämpö ei lähdekään? Te tuotatte kaasuillanne muuria ilmaan, joka suojelun sijasta tukahduttaa turvapaikkanne. Ilmasto lämpenee.

Se, että maailmanne lämpenee, voi kuulostaa turhan luonnolliselta ja sitä voi olla vaikea uskoa. Kuka haluaisikaan uskoa minun olevan niin heikko, että te ihmiskunta voisitte sitä muuttaa, mutta se on totta, eikä teillä tunnu pysyvän ohjakset käsissä.

Kerron teille todisteen. Ilmakehäni voidaan jakaa kahteen osaan; ylä- ja alailmakehään. Teidän kasvihuonekaasujen lisääminen lämmittää vain alailmakehää, koska kaasut päästävät siis vähemmän lävitseen ja näin lämpö ei pääse yhtä hyvin pois eikä siis lämmitä yläilmakehää. Jos tämä kaikki taas johtuisi teistä riippumattomasta tekijästä, Auringon säteilyvoimakkuuden kasvusta, se lämmittäisi koko ilmakehää, mutta yläilmakehäni on viilentynyt.

Minä yritän suojella itseäni. Keuhkoni, kaikki suuret metsäni, nieluni, suomaani ja mereni varastoivat hiiltä. Kasvit tuottavat kauniin hapekkaan ilmanne, jota te hengitätte. Ne imevät toimintaansa suuren määrän hiilidioksidia. Suot pitävät hiilen ja myös metaaninsa pohjavesien alla. Meret nielevät suuret määrät. Kaikella on kuitenkin vastapuolensa. Kasvit eivät tarvitse hiilidioksidia ympäri vuoden, nekin pitävät taukoa talven yli ja suurin osa mantereesta ja sitä myöten kasvillisuudesta on samalla puolella minua, viettävät lepoaan samaan aikaan. Te taas tuotatte hiilidioksidia tauotta. Kaasujen määrä kasvaa liian suurta vauhtia. Kun ilmasto alkaa lämmetä, haihtuminen lisääntyy, sitä myöten aiheutuu myös se, että suot alkavat luovuttaa sisältämäänsä hiiltään pohjavesien pinnan laskiessa. Merien kyky imeä hiiltä heikkenee, kun ilmasto lämpenee; lämpötilan nousu vähentää hiilidioksidin liukoisuutta veteen ja merivirrat alkavat kiertää heikommin pinta- ja syvienkerrosten välillä. Pinnalla pitkään kellunut vesi ei sido hiiltä tarpeeksi.

Teidän teollisuutenne lisää toisaalta myös pienhiukkasten määrää. Ne samentavat ilmakehää ja lisäävät pilvien kykyä heijastaa Aurinkomme säteilyenergiaa pois. Tämä osittain kumoaa teidän aiheuttamianne kasvihuonekaasujen tuhoja, mutta kannattaako tällaiseen laittaa toivoaan ja jatkaa vain samaan malliin? Jos minä kuitenkin auttaisin teitä muilla tavoin, jos te antaisitte ahneudeltanne sille varaa.

Pystyttekö jo ymmärtämään, että tekonne tuottavat minulle sairautta, teistä, rakkaasta ihmiskunnasta, tulee minulle kuin haitallisia bakteereja, mutta vaikka te satutatte minua, te todellakin satutatte itseänne. Tämä muutos aiheuttaa liikaa pahaa, jos te päästätte sen jatkumaan. Merenpintani nousee, vie teiltä asuintilaa. Tuotan teille äärimmäisiä sääilmiöiden voimistumisia, tulee tulvia, kuivuuskausia ja pyörremyrskyjä. Jään ja lumen määrä vähenee, eikö arktisilla alueilla enää halutakaan valkeaa joulua, hiihtoretkiä? Suuret jäätiköt sulavat, aiheuttavat vesipulaa. Malarian kaltaiset trooppiset tautinne leviävät. Viljelynne vaikeutuu, alueet pienentyvät, syntyy lisää nälkää. Monimuotoinen luontoni kutistuu.

Todellako te haluatte jättää minut runneltuna jälkipolvillenne? Vaikka minulla olisi tarjottavana jotain kaunista. Minä pyydän teiltä, miettikää tätä mielissänne. Voi olla, että päädytte tulokseen, mikä haluaisi kumota tämän muutoksen. Muutoksen kuuluu tapahtua teidän toimissanne, ei minun.

Justiina Lampila
Kouvolan Lyseon lukio / Ympäristöekologian ryhmä BI3

Lähteet:
Happonen et. al, BIOS 3, Ympäristöekologia, WSOY
Ilmasto.org, http://www.ilmasto.org
Ilmatieteen laitos, http://www.ilmatieteenlaitos.fi
Ympäristöatlas, Intokustannus

Merenkurkun merikotkien kasvuhäiriöitä tutkitaan.

Raippaluodosta on löydetty viime aikoina parikin siipien kasvahäiriöistä merikotkaa. Kotkien siivet eivät pääse aukeamaan kunnolla, vaan jäävät ikäänkuin koukkuun. Nämä linnut on viety eläinpuistohin, koska ne eivät luonnossa pärjäisi. Toinen näistä linnuista on tämän kesän poikueesta, toinen edellisen. Nämä poikaset ovat samasta pesästä, eli niillä on samat vanhemmat. Vaivan uskotaan olevan geneettinen, ei ravinnosta johtuva, koska merikotkat syövät niin monipuolista ravintoa. Röntgenkuvat kotkien siivistä on lähetetty tutkittaviksi sekä Korkeasaareen että eläinlääketieteelliseen.

Tuntuu, että nykyään eläimellä kuin eläimellä on lajista riippumatta geneettisiä ongelmia. Mistä tuo mahtaa johtua ?

Tuulivoiman tulevaisuus merellä.

Porin Tahkoluodon edustalla sijaitsee Suomen ensimmäinen merituulivoimala. Sen sähköntuotanto ja tekninen toimivuus on ollut huippuluokkaa. Voimala tuottaa yli kymmeneksen enemmän sähköä kuin Tahkoluodon niemen kärjessä sjaitseva voimala. Suomen Hyötytuulen 2,3 megawatin voimalan avulla hankitaan kokemuksia laajempaa merituulivoimarakentamista varten. Toiminnallisesti voimalan varmuus on ollut lähes 100 prosentin luokkaa eli teknisiä vastoinkäymisiä ei ole kohdattu. Porin merituulivoimala on maailman ensimmäinen raskaisiin jääolosuhteisiin suunniteltu voimala. Murtuvia aaltoja ja jääkuormia kestämään rakennettu offshorevoimala maksoi lähes kaksi kertaa enemmän kuin maalle rakennettava tuulivoimala. Porin edustalle suunnitellaan jopa yli 100 megawatin merituulipuistoa, mutta lopulliset rakennusluvat puuttuvat.

Suomen Hyötytuulen offshore prototyyppivoimalan napakorkeus on 80 metriä ja roottorin halkaisija 101 metriä. Tuulivoimala asennettiin kesällä reilun kilometrin etäisyydelle rannasta 9 metrin vesisyvyyteen.

Tuulivoima on hyvää, melkein ilmaista energian tuotantoa. Jokainen voimala maksaa itsensä takuulla takaisin jossain kohtaa, jos ne vain kestävät niin hyvin kuin on luvattu.

Tosin ei se välttämättä kauhean kaunista maiseman puolesta ole, jos tuulivoimaloita on yksi toisensa perään.

Biopolttoaineet kalliita ja saastuttavia

VTV sanoo etteivät kalliiden viljaetanolin ja kasviöljydieselin käyttö vähennä hiilidioksidipäästöjä yhtään. Se suosittelee toisen sukupolven biopolttoaineita, kuten esimerkiksi hakkuujätteistä jalostettua biodieseliä. Palmuöljyäkään se ei suosittele polttoaineeksi, koska se vähentää vielä lisää sademetsien määrää. Tarkastusvirasto suosittelee etenkin energian säästämistä, koska se vähentää kasvihuonepäästöjä sekä pienentäisi uusiutuvan energian velvoitemäärää.

Öljy loppuu kohta kuitenkin. Tuossa olisi yksi hyvä vaihtoehto polttoaineeksi. Jotain polttoainetta kuitenkin tarvitaan jossain kohtaa. Toisaalta, jos ja kun uusia polttoaineen lähteitä tarvitaan, voi sen tehdä heti mahdollisimman ekologiseksi, ettei tule samanlaista saastumisongelmaa kuin öljyn kanssa. Uusiutuvista energianlähteistäkin on kuitenkin kehitettävissä ilmastolle ja ympäristölle suotuisia polttoaineita, niin miksei suoraan kehitetä sellaista ? Ja sitä paitsi viljakasveista jalostettu polttoaine nostaisi todennäköisesti ruuankin hintaa.

Mother Earth will show her darker side

http://www.youtube.com/watch?v=HwELajFteTo

"The indulgence of our lives

Has cast a shadow on the world."

Kylmät väreet kulkivat selkääni pitkin kun näin Disturbedin uuden, Another way to die biisin musiikkivideon. Musiikki mielipiteidenilmaisun keinona on mielestäni hieno ja voimakas tapa tuoda omat ajatuksensa koko maailman tietoon. Videossa näytetään selkeästi kaksijakoisuus maailmassa: törsäilevät hyvinvointivaltiot ja tuhojen keskellä kamppailevat kehitysmaat. Musiikkivideossa näkyy ihmisen aiheuttamat, järkyttävät vahingot; on jätteitä, saasteita, köyhyyttä, tuhottuja metsiä...

Lisäksi kappaleen sanoihin on kiteytetty selkeä sanoma siitä, kuinka me ihmiset tuhoamme maapallon teoillamme.

"Time bomb is ticking

And no one listening

Our future is fading

Is there any hope we'll survive?"

Nykyinen tapamme elää on luonut tikittävän aikapommin, kuinka kauan kestää ennen kuin tajuamme aikapommin tikittävän ja tulevaisuutemme häivenevän hetki hetkeltä. Meidän on herätättävä, huomattava tekojemme seuraukset ajoissa.