Risto Isomäki Kouvolan Lyseon lukiossa 9.2.2012

Kirjailija Risto Isomäki

Kirjailija ja tiedetoimittaja Risto Isomäki vieraili Kouvolan Lyseon lukiossa torstaina 9. helmikuuta 2012. Auditoriossa häntä oli kuuntelemassa noin sata Kouvolan Lyseon lukion ja Kouvolan iltalukion (myös amis- ja kauppislukion) opiskelijaa ja opettajaa.

Risto Isomäen henkilökohtainen herääminen ympäristöasioihin

Risto Isomäki kiinnostui luonnosta jo lapsena. Hieman yli kymmenvuotiaana häntä huoletti mummolan lähiharjun tuhoaminen ja hän kirjoittikin asiasta kirjeen ympäristöviranomaisille. Kaikesta huolimatta harju kuitenkin tuhottiin.

Ilmastonmuutoksesta Isomäki kirjoitti ensimmäistä kertaa ollessaan toimitusharjoittelija Etelä-Suomen Sanomissa. Tämän jälkeen hän keskittyi kehitysyhteistyöprojekteihin Afrikassa ja Intiassa. Opiskeluaikanaan 1980-luvulla Isomäki pitikin nälänhätää ja köyhyyttä maapallon vakavimpina ongelmina.

Varsinainen herätys ilmastonmuutosasioihin tapahtui vuonna 1984, kun Isomäki matkusti Bangladeshissa jokilaivalla Brahmaputran suistoalueella. Siellä Isomäki huomasi, kuinka suuria kyliä oli rakennettu vain hiukan merenpinnan tason yläpuolelle. Hän oivalsi, että ilmastonmuutoksesta aiheutuva merenpinnan nousu olisi hyvin kohtalokas. Ilmastonmuutos iskeekin pahimmin juuri köyhiin ihmisiin.

Ilmastonmuutoksen vakavuus kävi Isomäelle erityisen selväksi vuodesta 2003 alkaneiden tapahtumien seurauksena. Vuosina 2003-2004 Grönlanti ja Länsi-Antarktis alkoivat sulaa. Vuonna 2005 Länsi-Siperian ikirouta-alue alkoi sulaa. Vuonna 2006 Itä-Antarktis alkoi sulaa. Vuonna 2008 Siperian pohjoispuolella oleva mannerjalustan ikirouta ja sitä myötä metaaniklatraatit alkoivat sulaa. Alueelle ilmestyi kymmenien metrien kokoisia purkauksia. Vuonna 2011 havaittiin jo jopa yli kilometrin kokoisia purkauksia.

Isomäki on optimistinen ratkaisukeinojen keksijä

Isomäki on kuitenkin kaiken pessimistisen tiedon keskellä optimistinen. Hänen mukaansa toivo ei ole mennyttä, mutta pelkkä päästöjen vähentäminen ei riitä. Lisäkeinoina tarvitaan hiilidioksidin poistamista ilmasta ja Jäämeren keinotekoista viilentämistä, jotta metaanipurkaukset saadaan loppumaan.

Laptevinmeren pohjavesi on lämmennyt kolme astetta. Isomäen mielestä venäläisten pitäisi alkusyksyisin leikata rantajää irti rannasta jäänmurtajilla. Näin jääpeite pääsisi ajelehtimaan kauemmaksi merelle ja lämpö pääsisi karkaamaan jäättömästä merestä.

Ilmaston lämpenemistä aiheuttava ongelma on myös se, että merien yllä on vain vähän pilviä, eivätkä ne ole kovin valkoisia. Laivaliikenteellä voi kuitenkin olla ilmastoa viilentävä vaikutus, koska laivojen rikkipäästöt toimivat tiivistymishiukkasina, joiden ympärille pilvet alkavat muodostua. Siksi uudet sopimukset laivojen rikkipäästöjen vähentämiseksi voivatkin olla ilmaston kannalta haitallisia. Isomäen mielestä laivojen rikkipäästöt pitäisi sallia syrjäisillä merialueilla. (Lisää asiaa Ilmastotiedossa.)

Nasan mukaan vuonna 2005 maapallo lämpeni 0,85 wattia per neliömetri ja tällä hetkellä enää 0,5 wattia per neliömetri. Isomäen mukaan lämpenemistä ovat hidastaneet Kiinan ja Intian lisääntyneet rikkipäästöt sekä kasvaneen laivaliikenteen vaikutus. Laivaliikenne lisääntyy vuosittain parilla prosentilla, ja kaikkiaan laivaliikenteen viilentäväksi vaikutukseksi on arvioitu noin 0,6 wattia per neliömetri.

Isomäen mukaan merien raudanpuutosalueille pitäisi myös kylvää rautapölyä. Keväinen planktonkukinta kuluttaa raudan lähes loppuun, jolloin kesällä planktonia on enää vähän. Kuitenkin plankton tuottaisi luonnollisesti dimetyylisulfidia, viilentävää rikkiyhdistettä.

Isomäki kuitenkin huomauttaa, että rikin lisäämisen ohella tarvitaan ehdottomasti tekoja hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi. Muuten olemme vaarallisella tiellä. Kolmasosa ilmaan päästetystä hiilidioksidista sitoutuu lopulta hiilihappona mereen, jolloin meret happamoituvat. Merien happamoituminen onkin yksi ilmastonmuutoksen vakavimmista seurauksista. Pahimmin happamoituneilla merialueilla kalkkikuoristen eliöiden kuoret alkavat liueta 2050-2060 -luvuilla. Tilanne vain pahenee seuraavina vuosikymmeninä. (Lisää asiaa Ilmastotiedossa.)

Helpoiksi hiilidioksidin poistokeinoiksi Isomäki ehdottaa suurten, vanhojen puiden kasvattamista, metsiä, soiden paksuja turvekerroksia ja jätevesien puhdistamista yksisoluisilla levillä. Lisäksi laidunmaiden maaperästä pitäisi huolehtia siten, että näistä nykyisistä hiilidioksidin päästölähteistä tulisi hiilinieluja. Suomessa hiiltä olisi helppo varastoida pitkiksi ajoiksi esimerkiksi antamalla metsäpuiden kasvaa jopa parisataavuotiaiksi. Hyvänä esimerkkinä Isomäki mainitsi Kouvolan Elimäellä sijaitsevan Mustilan arboretumin vanhat douglaskuuset.

Mitä jokainen kansalainen voi tehdä?

Isomäen mielestä jokainen kansalainen voi omillakin valinnoillaan vaikuttaa ilmastonmuutoksen estämiseen. Keskeisenä asiana Isomäki näkee liharavinnon vähentämisen ja ainakin osittaisen siirtymisen kasvisruokavalioon. Isomäki arvioi liharuoan tuotannon aiheuttavan kasvihuonepäästöjä jopa enemmän kuin virallisesti on arvioitu. Laskelmissa ei nimittäin ole otettu huomioon laidunmaiden päästöjä. Lisäksi karjanlannan typestä saattaa uusien tutkimusten mukaan vapautua jopa kaksi tai kolme kertaa aiempaa arvioitua enemmän typpioksiduulia eli dityppioksia, ns. ilokaasua, joka on voimakas kasvihuonekaasu.

Isomäki kiinnittäisi huomiota myös asuntojen suunnitteluun ja lämmitykseen. Talot pitäisi rakentaa siten, että osan huoneista voisi jättää talvella tarvittaessa lämmittämättä esimerkiksi matkojen aikana. Tällöin näissä huoneissa ei saisi olla esimerkiksi vesiputkia, joita ei pystytä tyhjentämään. Lisäksi Isomäki korostaa asuntojen kunnollista eristämistä. Tähän on nykyään saatavilla uusia, entistä tehokkaampia eristeitä, joista Isomäki mainitsi esimerkkinä aerogeelit ja tyhjiöeristeet.

Autoilussa pitäisi kiinnittää huomiota sekä auton valintaan että turhan autoilun välttämiseen. Lentoliikenteen kokonaispäästöt kaikkia maapallon kasvihuonekaasupäästöjä ajatellen ovat pienet, mutta yksilön päästöjä laskettaessa niiden osuus on erityisen merkittävä. Siksi turhaa lentämistä olisi syytä välttää. Aiemmin Isomäki on kiinnittänyt huomiota myös siihen, että erityisesti yölentoja pitäisi vähentää. Yöaikaan lentokoneiden aiheuttamilla tiivistymisjuovilla nimittäin on merkittävä lämmittävä vaikutus.

Yleisöä hieman huvitti Isomäen ohje saksalaisten aurinkopaneelien suosimisesta. Tätä Isomäki kuitenkin perusteli sillä, että Saksa on ollut aurinkopaneelien edelläkävijä. Siellä tähän teollisuuden alaan on investoitu paljon, ja pitkien tuotantosarjojen ansiosta hintataso onkin saatu merkittävästi aiempaa alemmaksi. Siksi Isomäen mukaan nimenomaan saksalaisten aurinkopaneelien suosiminen kannattaa, koska se vaikuttaa merkittävästi hintojen laskuun. Aurinkosähköstä on tulossa fossiilisilla polttoaineilla tuotettua sähköä edullisempaa.

Isomäen julkaistut kirjat

Isomäki on kirjoittanut seitsemän romaania, lukuisia tietokirjoja ja yhden novellikokoelman. Hänen tunnetuin kirjansa on ekologinen jännitysromaani ”Sarasvatin hiekkaa”, jossa teemana on lähitulevaisuudessa tapahtuva jäätiköiden sulaminen ja sitä seuraava megatsunami. Kirjan aihio syntyi keväällä 2001, kun Isomäki matkusti Intiaan. Intialaiset meriarkeologit kertoivat löytäneensä kaikuluotainkuvista merenalaisen kaupungin, kuin Atlantiksen. Seuraavana vuonna australialaiset geologit löysivät merenpohjasta jälkiä valtavista tsunamiaalloista.

”Litium 6” -romaaniin syntyi idea, kun Isomäki kuuli japanilaisten suunnitelmista rakentaa kerrostalojen kellareihin pieniä ydinvoimaloita. Fukushiman tapahtumien jälkeen tätä ei varmaankaan kuitenkaan ikinä toteuteta.

”Jumalan pikkusormi” on utopia uusiutuvan energian varaan rakentuvasta maailmasta.

Uusimman kirjan ”Con rit” teemana on kryptoeläintiede eli kryptozoologia. Tämä ”tieteenala” tutkii sellaisia eläimiä, joiden olemassaolosta ei ole varmuutta. Tällaiset kryptidit voivat Isomäen mukaan olla joko taruolentoja, sukupuuttoon kuolleita lajeja tai tieteelle vielä tuntemattomia elossa olevia lajeja, jotka joko ovat hyvin harvinaisia (populaatioidensa viimeisiä, sukupuuttoon kuolevia yksilöitä) tai erityisen piilottelevia. Voi siis olla olemassa lajeja, jotka uhataan menettää edes tietämättä niiden olemassaolosta.

”Con rit” -kirjan idea syntyi, kun Isomäki huomasi, että muinaisten meksikolaisten kansojen pääjumalana ollut suuri, töyhtöpäinen käärme muistuttaa hyvin paljon kiinalaisten ja intialaisten merilohikäärmettä. Meksikossa meren rannoilla eläneet kansat pitivät töyhtöpäistä käärmettä todellisena olentona, mantereen keskellä eläneet kansat taruolentona. Voisiko siis olla niin, että kyseessä onkin ollut todellinen meressä elänyt eliö? Isomäki ei ole tästä varma, mutta lukuisat vanhat silminnäkijähavainnot viittaavat tähän suuntaan. Havainnot päättyvät yleensä mainintaan, että olentoa ammuttiin päähän.

Isomäeltä tulossa olevat romaanit

Isomäellä on aina samanaikaisesti tekeillä useita romaaneja eri kehittelyvaiheissa. Niin on myös tällä hetkellä. Tämä on Isomäen mukaan paras työskentelytapa, koska näin voi tehdä limittäin taustatyötä useaan eri kirjaan. Ilman tällaista työskentelytapaa kirjojen ilmestymisväli voisi olla 15 vuotta. Isomäki pitää 2-3 viikon kirjoittamisjaksoja, jolloin hän keskittyy vain kirjoittamiseen. Muina aikoina hän kiertää esiintymässä, antaa haastatteluja jne.

Aktiivisimmassa työstövaiheessa Isomäellä on tällä hetkellä kaksi romaania. Toinen näistä keskittyy Mustanmeren ekologiaan ja indoeurooppalaisten kielten nopean synnyn arvoitukseen. Kantakieli lienee kehittynyt aroalueella Mustanmeren ja Kaspianmeren pohjoispuolella. Metsäalueella sen sijaan syntyi uralilainen kantakieli. Hevosten kotouttaminen ja villaa tuottavien lampaiden syntyminen tapahtuivat uralilaisten kielten puolella.

Toinen, jo pidemmällä oleva käsikirjoitus on eräänlainen ”Sarasvatin hiekan” jatko-osa. Isomäen mielestä Milankovicin syklit eli maapallon akselikallistuman, akselisuunnan ja radan muutokset selittävät hyvin eteläisen pallonpuoliskon jääkaudet eli eteläisellä pallonpuoliskolla tapahtuneet jäätiköiden kasvut ja kutistumiset. Pohjoisella pallonpuoliskolla ongelmana kuitenkin ovat Dansgaard-Oeschgerin tapaukset, jotka näyttävät lämpötilan muuttuneen muutamassa kymmenessä vuodessa jopa 9-16 astetta. Tällaisista tapahtumista on saatu viitteitä Grönlannin mannerjäätikön jääkairausnäytteistä, vuoristojäätiköistä ja järvien pohjasedimenteistä.

Isomäen mukaan tällaiset nopeat ilmastonmuutokset saattavat selittää perinteistä teoriaa paremmin myös Salpausselkien synnyn. Isomäen mukaan vanhassa selityksessä on kaksi oleellista heikkoutta. Jos Salpausselät ovat syntyneet jääkauden päättymisvaiheessa kahden noin 200 vuotta kestäneen viileämmän jakson aikana, miksi näin lyhyen muodostumisvaiheen seurauksena Salpausselissä on kuitenkin jopa puolet Suomen sorasta ja hiekasta? Entä miksei Grönlannissa, jossa mannerjään reuna on pysynyt paikallaan satoja tai tuhansia vuosia, ole syntynyt Salpausselkien kaltaisia muodostelmia? Olisiko siis sittenkin niin, että Salpausselät ovatkin syntyneet mannerjäätikön sulamisen äärimmäisen huipun aikana?

Kun kelluva merijää sulaa, se ei enää heijasta lämpösäteilyä pois, vaan lämpö imeytyy mereen. Näin lämpeneminen kiihtyy. Tämä voi puolestaan lisätä jäävuorten purkautumista Atlantille. Tätä nopeaa lämpenemistä voi kuitenkin Isomäen mukaan seurata nopea viileneminen. Kun jäävuori sulaessaan pirstoutuu pieniksi kappaleiksi, se peittää alleen valtavan laajat merialueet, jolloin lämpösäteilyä alkaa taas nopeasti heijastua pois. Näin tapahtuu äkillinen viileneminen.

Miksei viileneminen sitten pysäytä mannerjäätiköiden sulamista? Syynä voi Isomäen mielestä olla se, että jään alta on tullut esiin paljon levää ja pölyä. Tämä jään tummeneminen lisää sulamista, vaikka ympäröivät alueet viilenevät.

Mielenkiintoisia pohdintoja! Odotan innolla Risto Isomäen seuraavia kirjoja ja suosittelen hänen teoksiaan kaikille. Kannattaa kuitenkin muistaa, että romaaneissa on sekoitettu faktaa ja fiktiota ja faktaosuuskin on osin spekulaatiota. Joka tapauksessa kuitenkin mielenkiintoisia ajatuksia.

Sarasvatin hiekasta on tehty myös sarjakuvien Finlandian voittanut sarjakuvakirja ja useita teatteriesityksiä. Tuorein näistä teatteriesityksistä tulee ensi viikolla ensi-iltaan Espoon kaupunginteatterissa. Espoossa muuten esitetään talvilomaviikolla myös erinomaista Globen uupuneet -näytelmää. Kannattaa käydä katsomassa molemmat näytelmät, mikäli liikutte siellä suunnalla!

Lisätietoja Risto Isomäestä ja hänen kirjoistaan

Helsingin Sanomat: Risto Isomäki yrittää pelastaa maailman

Kymenlaakson Radion haastattelu 9.2.2012

Ylen Elävän arkiston radio-ohjelma: Miten minusta tuli minä, Risto Isomäki?

Risto Isomäki: 66 Ways to Absorb Carbon and Improve the Earth’s Reflectivity – From Reasonable Options to Mad Scientist Solutions (PDF)

Kirja-arvosteluja Herääminen-kirjasta

Kirja-arvosteluja Sarasvatin hiekkaa -kirjasta

Kirja-arvosteluja Litium 6 -kirjasta

Ympäristöekologian kurssilaisille palkintoja valtakunnallisessa valokuvauskilpailussa

Taru Suninen: ”Ei maadu”

Minna Markkanen: ”F*ck the shower”

Kaksi Kouvolan Lyseon lukion opiskelijaa sijoittui neljän parhaan joukkoon valtakunnallisessa Kaatopaikat vaarassa -valokuvauskilpailussa, jossa oli tarkoituksena kuvata valokuvien avulla ympäristön roskaantumista ja keinoja ympäristöongelmien vähentämiseksi.

Kilpailun järjestivät Suomen Ympäristökasvatuksen Seura ja Nokia. Suomen Ympäristökasvatuksen Seura on maamme ainoa ympäristökasvatuksen edistämiseen ja tukemiseen erikoistunut asiantuntijajärjestö, joka konkreettisesti edistää kestävää elämäntapaa.

Suomen Ympäristökasvatuksen Seuran mukaan kilpailun osanottajamäärä oli suuri. Kilpailun raadissa mukana olivat mm. ammattivalokuvaaja Henrik Kettunen sekä huippusuositun Kemikaalicocktail-blogin kirjoittaja, toimittaja ja kirjailija Noora Shingler. Lisäksi raadissa oli mukana Nokian edustaja Pia Tanskanen sekä Suomen Ympäristökasvatuksen Seuran edustaja Johanna Sunikka.

Kouvolan Lyseon lukiossa opiskelijat osallistuivat valokuvauskilpailuun biologian valinnaisella ympäristöekologian kurssilla. Lyseon lukion opiskelijoista Minna Markkanen kuvallaan ”F*ck the shower” ja Taru Suninen kuvallaan ”Ei maadu” sijoittuivat valtakunnallisesti neljän parhaan joukkoon. Minna Markkanen palkitaan digikameralla ja Taru Suninen Valokuva-lehden vuosikerralla.
 
Kilpailun voitti Vilja Tuohino Ulvilasta kuvalla ”Kankaat kiertoon”. Raadin perustelu valinnalle oli, että kuvasta näkyy selvästi, että kuvaaja on sisäistänyt kestävän elämäntavan. Se on hyväntuulinen ja positiivinen, ja näyttää yhden ratkaisun ekologiseen ongelmaan.

-Voittajakuvassa kunnioitetaan perinteitä ja siinä näytetään hauskalla tavalla prosessi alusta loppuun asti, räsyistä kangaspuiden kautta valmiiseen mattoon, kertoo raadin puheenjohtaja ja Suomen Ympäristökasvatuksen Seuran edustaja Johanna Sunikka.

Palkinnoksi voittaja sai Nokian älypuhelimen, Nokia 700:n. Käytöstä poistettu Nokia 700 on sataprosenttisesti hyödynnettävissä. Kilpailukuvissa kierrättäminen ja roskaamisen välttäminen nousivatkin nuorille tärkeimmiksi ekoteoiksi.
 
Kaikki palkitut valokuvat ovat nähtävissä Suomen Ympäristökasvatuksen Seuran nettisivuilla.

Kiinan viljelymaa vaarassa

Kiinan teollistuminen ja kehittyminen ovat jo jonkin aikaa johtaneet valtion suuriin ympäristöpäästöihin, ja nyt Yle uutisoikin ympäristöuutisissaan Kiinan liian suurista raskasmetallipäästöistä. Ongelmana on etenkin viljelymaan saastuminen.

Ylen ympäristöuutisissa kerrottiin eilen (7.11.) Kiinan raskasmetallivuodoista, jotka ovat yleistyneet hälyttävällä tavalla. Maan viranomaiset ovat huolissaan tilanteesta, sillä etenkin sulattamoiden savupiipuista ja vesistöistä saatavat näytteet kertovat viljelymaan huonosta tilasta: jopa kymmenen prosenttia viljelymaasta on Kiinan ympäristönsuojeluministeriön mukaan saastunutta. Tämä tarkoittaa, että valtion asettamat raskasmetallipitoisuusrajat - etenkin sinkki ja lyijy - ylittyvät reilusti.

Raskasmetallivuotoja kerrotaan tapahtuneen viime tammi-helmikuun aikana kymmenisen kappaletta. Vuodot kulkeutuvat viljelymaalle pilaten sen laadun ja aiheuttaen ympäristöongelmia. Samalla ne vaikuttavat ihmiselimistöön altistamalla hermosto-ongelmille, munuaisvaurioille sekä lisääntymiselimistön vahingoittumiselle. Tämän takia Kiina haluaisikin tehdä asialle jotain, mutta monet viljelijät pitävät Ylen mukaan taloutta tärkeämpänä kuin luonnonsuojelua.

Sitä voisi tietenkin miettiä, mitä taloudelle tapahtuu sitten, kun viljelymaat pitemmällä aikavälillä saastuvat toden teolla, eikä satoa enää tule? Onko viljely silloinkin ykkössijalla, vai alkaako ympäristön suojeleminen kiinnostaa? Itse olen sitä mieltä, että ongelmiin kannattaa ryhtyä etsimään mahdollisia ratkaisuja silloin, kun se on vielä mahdollista. Onneksi Kiinan hallitus on jo ymmärtänyt ympäristöongelmien vakavuuden.

Lähteet:

Yle: http://yle.fi/uutiset/ulkomaat/2011/11/raskasmetallit_saastuttavat_kymmenesosaa_kiinan_pelloista_3007244.html

Kuva: Säde

Entistäkin lämpimämmät oltavat?

Ilmastonmuutos lämmittää tunteita maapallolla - ihan kirjaimellisestikin -, ja uutiset pommittavat ihmisiä tiedolla siitä, kuinka maapallomme lämpenee. Yle onkin uutisoinut 4.11. nettisivujensa ympäristöuutisissa Yhdysvaltain energiaministeriön laskelmista, joiden mukaan kasvihuonekaasupäästöt ovat saavuttaneet tänä vuonna ennätyslukemat.

Ilmaston muutoksia tutkiva IPCC (Hallitusten välinen ilmastonmuutospaneeli) julkaisi neljä vuotta sitten ilmastonmuutoksesta viimeisimmän laajan esityksensä, jonka perusteella tulevaisuus näyttäisi epätoivoiselta: ilmaston odotettiin lämpenevän 2,4-6,4 celsiusastetta. Ja tämän oletetaan tapahtuvan tämän vuosisadan loppuun mennessä!

Esitys onkin näyttänyt todenmukaisuuttaan lämpötilojen nousussa, joiden yksi suuri tekijä on tiettävästi kasvihuonekaasupäästöt, joita ihminen on lisännyt. Esitys on kuitenkin Ylen uutisen mukaan monien mielestä ollut jopa liian varovainen. Tämä näkyy hiilidioksidipäästöjen määrissä, joilla on valtavan suuri merkitys ilmaston lämpenemisessä: päästöt nousivat pari vuotta sitten kuusi prosenttia, eikä tämän vuoden tulos näytä kokonaisuudessaan yhtään paremmalta. Yle raportoi Yhdysvaltain energiaministeriön laskelmista: hiilidioksidipäästöt ovat nousseet nyt jopa yli 500 miljoonaa tonnia. Miten tällainen nousu voisi olla vaikuttamatta maapallon lämpötilaan?

Onneksi synkällä todellisuudella on valoisiakin puolia, sillä Yle raportoi amerikkalaistutkijoiden tilastoineen kehitysmaiden tilannetta kasvihuonekaasupäästöissä, ja tilanne todella on hieman parantunut: kehitysmaiden päästöleikkaukset ovat onnistuneet.

Silti itse olen sitä mieltä, että tässä ollaan menossa koko ajan huolestuttavampaan suuntaan. Onneksi huolenaihe on tiedostettu kansainvälisellä tasollakin, sillä aivan yksin me yksittäiset kansalaiset emme pysty maapalloa pelastamaan - tarvitaan siis voimakkaampia osapuolia, kokonaisia hallituksia ja niiden välistä yhteistyötä, jotta kuumat tunteet ja puheenaiheet jossain vaiheessa loppuisivat lähes kokonaan!

Gazpachokeitto #BAD11

Ainekset:

• 500 g kypsiä tomaatteja
• 3 oksaa tuoretta basilikaa
• 4 dl tomaattimehua
• 150 g kurkkua
• 1 sipuli
• 2 viipaletta vaaleaa leipää
• 1 valkosipulinkynsi
• 2 rkl valkoviinietikkaa
• 1 tl tabascoa
• 1 tl suolaa
• 3 rkl oliiviöljyä
• mustapippuria

Valmistusohjeet:
Halkaise tomaatit ja poista niistä kanta. Laita ne isoon kulhoon. Lisää joukkoon paloiteltu kurkku, leipä ilman reunoja, murskattu valkosipulin kynsi ja muut aineet sekä mausteet. Soseuta tehosekoittimessa tai sauvasekoittimella keitoksi. Anna maustua kylmässä hetki ennen tarjoilua!

Pullovesi, ei kiitos #BAD11

Vesi on ihmiselle elintärkeä ravintoaine. Ihminen tarvitsee vettä moniin tarkoituksiin; ravintoaineiden kuljetukseen ja imeytymiseen, kuona-aineiden poistoon, sekä ruumiin lämmönsäätelyyn. Aikuisen päivittäinen nestetarve on 2-3 litraa; tästä osa tulee ruuan mukana, vettä tulisi juoda sellaisenaan vähintään 1-1,5 litraa - kuumalla ilmalla huomattavasti enemmän.

Nyt kuitenkin myös Suomessa on yleistymässä järjettömältä tuntuva trendi: pullovesi. Pullotettujen vesien kulutus on kaksinkertaistunut viimeisen kymmenen vuoden aikana, keskimäärin jokainen suomalainen käyttää n. 14 litraa pullotettua vettä vuodessa. Tämä ei ehkä kuulosta paljolta, mutta ajatus on silti liki käsittämätön - Suomen vesijohtovesihän on tutkitusti maailman puhtaimpia. Hanasta laskettu vesi on myös useimmiten puhtaampaa, kuin pullovesi, Kansanterveyslaitoksen julkaiseman tutkimuksen mukaan pullovesi voi sisältää jopa 100 kertaa enemmän bakteereja kuin hanavesi.

Kaikille lienee selvää myös se, ettei pullotettu vesi ole ekologinen vaihtoehto. Niin muovipullojen valmistus ja pakkaukseen käytettävät materiaalit, kuin pulloveden kuljetuskin muodostavat, etenkin Suomessa, täysin turhia ympäristöhaittoja sekä kustannuksia.

Oman kokemukseni perusteella pulloveden käyttö on järjetöntä myös maailmalla. Yhdysvalloissa asuessani saatoin käyttää 4 x 0,5l pulloa vettä päivässä, ja niin uskomattomalta kuin se kuulostaakin; Havaijille juomaveteni tuli pullotettuna Sveitsistä!

Koska vesi on ihmiselle elintärkeää, ei kenenkään tule vähentää vedenjuontiaan, vaan kiinnittää huomionsa siihen miten vetensä nauttii. Kotona juomapullon täyttäminen vedellä on huomattavasti ekologisempaa ja varmasti edullisempaakin, kuin veden ostaminen kaupasta valmiiksi pullotettuna! Nyt kaikki siis nauttimaan Suomalaisesta hanavedestä!


Lähteet:

Karjalainen

ET

7 teesiä ympäristöystävällisempään ruokailuun #BAD11

Ruoka aiheuttaa paljon haitallisia päästöjä eikä monella ole tietoa kuinka omaa ruokavaliotaan voisi muuttaa parempaan, ympäristölle ystävällisempään suuntaan. Seuraavat seitsemän teesiä valottavat asiaa.

1. Vähennä lihan ja maitotuotteiden käyttöä
Älä luovu lempiruuista ja tee muutosta ruokavalioon vähitellen. Mieti vaihtoehtoja lihalle, joskus on hyvä pitää kasvisruokapäiviä.

2. Hanki uusia lempiruokia
Kokeile uusia makuja ja anna itsellesi aikaa. Tiesitkö, että uutta makua täytyy maistaa 20-30 kertaa ennen kuin siihen tottuu? Tofu ja soijajuusto voivat olla yllättäviäkin uusi tuttavuuksia.

3. Vähennä riisin käyttöä
Riisin tuottoon kulutetaan paljon vettä ja se tuodaan Suomeen pitkien matkojen takaa. Suosi perunaa ja jopa pastakin on riisiä parempi vaihtoehto.

4. Suosi lähikauppaa
Suosi lähikauppaasi, kulje matkat kävellen, pyörällä tai julkisilla ja käytä kangaskassia ostosten kuljettamiseen.

5. Syö lautanen tyhjäksi
Älä heitä syötäväksi kelpaavaa ruokaa roskiin. Yleensä puolet poismenevästä ruoasta olisi vielä sopivaa syötäväksi.

6.Suosi lähiruokaa
Ruoan kuljetuksista aiheutuva ympäristökuormitus ei ole kovin suuri, mutta paikallisia tuotteita käytettäessä ympäristövaikutukset kohdentuvat omaan elinympäristöösi ja näin tekevät sinut kenties niistä tietoisimmiksi. Kulutusvalinnoillasi ilmaiset myös mielipidettä: tuetko maaseudun ja työpaikkojen säilymistä kotimaassa vai kaukana ulkomailla?

7. Käytä sesongin tuotteita
Seuraamalla sesongin tuotteita ja käyttämällä niitä ruokavaliossasi voit osaltasi vähentää ruoan ympäristövaikutuksia. Vuodenaikojen mukaan valittavia tuotteita ovat mm. marjat, hedelmät, porkkana, lanttu ym.

Minna M.

Lähteet:
Suomen Luonnonsuojeluliitto

Luonnonvarapuntari