Älä osta mitään -päivä ja krääsätön joulu 2014

Vastamainoksen tehnyt ympäristöekologian kurssimme opiskelija Miko Katajainen.

Voisiko ajanvietettä olla ilman kulutushysteriaa?

Perjantaina 28.11.2014 vietetään kansainvälistä "Älä osta mitään" -teemapäivää, jonka ideana on saada meidät kuluttajat edes päivän ajaksi miettimään kulutustottumuksiaan. Olisiko mahdollista olla yksi päivä ostamatta mitään aineellista tuotetta?

Teemapäivä on saanut myös omat nettisivut: http://www.alaosta.fi/. Sivustolta löytyy mielenkiintoista lisämateriaalia, mm. tarkempaa tietoa päivän taustalla olevasta ajatusmaailmasta sekä ideoita aineettomista lahjoista ja ajanvietteestä ilman kulutushysteriaa. Facebook-naamakirjaankin päivä on löytänyt tiensä.

Krääsätön joulu ja musta perjantai

Tänä vuonna Älä osta mitään -päivän erityisteemana on viime vuoden tapaan krääsätön joulu. Kuluttajat haastetaan viettämään kulutusvalveutunutta, kohtuullista joulukuuta, ei ainoastaan yhtä krääsätöntä päivää.

Älä osta mitään -päivän ajankohta (vuosittain marraskuun viimeinen perjantai) onkin osuvasti valittu. Se on Yhdysvalloissa kiitospäivän (Thanksgiving Day, marraskuun neljäs torstai) jälkeinen perjantai, josta käytetään myös nimeä Black Friday eli musta perjantai, kauppojen kiireisimmän joulusesongin alku. Yhdysvalloissa tämä on kaupoille vuoden suurin yksittäinen myyntipäivä ja usein suurten alennusmyyntikampanjoiden päivä, jolloin ihmisille kaupataan "kaikkea mahdollista krääsää". Itse nimi Black Friday viittaa päivään, jolloin kauppojen vuoden kirjanpidossa päästään tappiota osoittavasta punaisesta väristä voittoa osoittavaan mustaan väriin. Kauppojen väitetään tekevän tappiota suurimman osan vuotta ja nappaavan voittonsa hyvän joulumyynnin ansiosta.

Vastamainoksen tehnyt ympäristöekologian kurssimme opiskelija Anton Laine.

Turhakkeita hajustetusta roskapussista maitopurkin muovikorkkiin ja muoviseen banaaninkuljetusrasiaan

Suomen Luonnonsuojeluliitto on jo vuodesta 2000 alkaen valinnut yleisöäänestyksellä turhakkeita, joita ilman pärjää mainiosti. Vuoden 2014 turhake julkaistaan 12. joulukuuta ilmestyvässä Suomen Luonto -lehdessä. Melkoinen turhake on esimerkiksi maitotölkkien muovikorkki.

Aiempina vuosina turhakkeiksi on valittu lehtipuhallin, vaipankätkijä, ulkomainen pullovesi (itsekin olen pulloveden turhuudesta blogannut), hampurilaisaterian kylkiäiset, juotava jugurtti, citymaasturi, kahdet puhelinluettelot, mönkijä, pantiton pullo, ilotulitteet, turkikset, pöntöstä huuhdeltava vessapaperihylsy, saippua-automaatti ja hajustettu roskapussi.

Turhakelistaa on jokaisen helppo jatkaa itsekin: banaaninkuljetusrasia, hopeoitu samppanjavispilä, hammaslankateline, keitetyn kananmunan kuorenrikkoja, valmis lettutaikina muovipullossa jne. Mieluummin elän ja käyn vaikka teatterissa kuin hukun kaikkeen tavaraan ja samalla huonoon omaantuntoon luonnonvarojen kuluttamisesta.

Grillinpuhdistuskoneen harjojen puhdistuskone?

Juuri pari päivää sitten katselin osin kauhulla ja osin huvittuneena suuren elektroniikkaketjun mainosta, jossa kaupattiin mm. hotdog-konetta, automaattisesti pyörivää kauhaa, grillinpuhdistusrobottia, popcorn-konetta, hattarakonetta, jäähilejuomamukia sekä kaikkea muuta omituista. Grilli siis pitäisi puhdistaa grillinpuhdistuskoneella, jonka harjat sitten pitää puhdistaa vaikkapa astianpesukoneessa. Varmaan kohta keksitään erillinen grillinpuhdistuskoneen harjojen puhdistuskone.

Ilmeisesti samaa kuvastoa on selaillut Kouvolan Sanomien toimittaja Katariina Hakaniemi, joka eilen kirjoitti Kouvolan Sanomiin erinomaisen kolumnin otsikolla "Turhuuden joulumarkkinat". Kaikille näille koneille tarvitsemme sitten lisää lämmintä tilaa (isommat keittiöt), lisää sähköä, lisää kaikkea...

Vanhat tupakkamainokset ja monet nykymainoksetkin ovat surullisen hauskoja!

Hauska aiheeseen liittyvä sivusto on http://www.mainoskupla.fi/, josta löytyy ns. vastamainoksia. Ne jäljittelevät oikeita mainoksia, mutta niiden sanoma on täysin erilainen. Lisää hykerryttäviä vastamainoksia löytyy Voima-lehden sivulta http://fifi.voima.fi/blogit/Vastamainokset/5. Näiden vastamainosten parissa voi viettää monta todella riemastuttavaa hetkeä! Suosittelen!

Naurammekohan muutaman vuosikymmenen kuluttua yhtä paljon nykyisille kulutushysteriaa ihannoiville mainoksille ja rasvaisia sekä sokerisia ruokia ylistäville mainoksille kuin vanhoille tupakkamainoksille. Nämä vanhat tupakkamainokset, joissa lääkärit suosittelevat tupakointia terveyden edistämiseksi lihottavien karkkien syönnin sijaan, ovat surullisen hauskoja!

Luonnonvarojen käyttö ryöstäytynyt käsistä viimeisimmän sukupolven aikana: pariskunnan yhteisistä tekohampaista siirrytty kulutushysteriaan

Ihmiskunta kulutti tänä vuonna alle kahdeksassa kuukaudessa kaikkia maapallolla tämän vuoden aikana syntyviä luonnonvaroja vastaavan määrän luonnonvaroja. Vielä vuonna 1961 maapallon ihmiset käyttivät vuodessa vain 3/4 maapallolla vuoden aikana syntyvistä resursseista. Nykyisellä luonnonvarojen käytöllä tarvittaisiin yli 1,5 maapalloa tuottamaan kestävästi ihmiskunnan käyttämät luonnonvarat. Ennen tämän vuosisadan puoliväliä tarvitaan jo kolme maapalloa.

Vielä 1960-1970 -luvuilla oli helppoa olla huomaamattaankin ekologinen, kun maito oli taskulämmintä, televisio-ohjelmia tuli 1-2 kanavalta vain kuusi tuntia päivässä ja pariskunnalla oli yhteiset tekohampaat. Tosin silloin käytettiin surutta ympäristömyrkky DDT:tä ja vesistöt olivat monin paikoin nykyistä likaisempia.

Ekologisen elämän ei tarvitse olla paluuta vanhaan ja kaikesta kivasta luopumista. Olisi varmaankin mahdollista löytää jonkinlainen kompromissi puutteessa elämisen (eikä 1970-luvullakaan mitään pula-aikaa eletty!) ja kulutushysterian väliltä.

Miksi kaikilla on niin kamala kiire? Olisiko syytä hieman hidastaa ja käyttää aikaa rahan sekä materian hankkimisen sijaan lähimmäisiimme? Älä osta mitään -päivän ja Krääsättömän joulun kampanjakoordinaattori Suvi-Anne Kinnunen toteaakin näin: "Näyttää siltä, että tavaran arvostus on vähentynyt. Ajan arvo taas tuntuu kasvaneen. Minä ainakin olisin positiivisesti yllättynyt, jos joku haluaisi lahjoittaa minulle kodinhoitoapua tai vaikka jostain osaamastaan taidosta hyödyllisen oppitunnin!"

Me jokainen voisimme ehkä edes hieman miettiä päivittäisiä kulutusvalintojamme. Jos luonnonvarojen käyttöä ja luonnon saatuttamista olisi mahdollista vähän rajoittaa, voisimme elää nyt ihmiskunnan historian parasta aikaa. Tähän Älä osta mitään -päivä herättelee hyvin.

Ajatuksia Älä osta mitään -päiväksi

Olen kerännyt tähän joitakin sitaatteja, joiden toivon herättävän ajatuksia. Kannattaa tutustua myös lähteenä käytettyihin laajempiin kirjoituksiin.

"Liite on pullollaan lähinnä Pelle Pelottoman keksinnöiltä kuulostavia turhakkeita. On popcorn- ja hot dog -konetta, pizzauunia, herätysvaloa, hierovaa tyynyä ja jäähilejuomamukia. Kaikkea sellaista maapalloa kiihtyvällä vauhdilla tuhoavaa roinaa, joka muutaman vuoden kuluttua siirtyy jäteasemalle prässättäväksi. -- Mutta jos tervekätisenä ihmisenä joskus toivon joulupukilta grillinputsausrobottia, minulla on todennäköisesti aivan liikaa kaikkea — paitsi suhteellisuudentajua." Lähde: Katariina Hakaniemi, Kouvolan Sanomien kolumni

"Ostoksillekin menimme kävellen, emmekä hypänneet 300-hevosvoimaiseen autoon aina kun piti mennä parin korttelin päähän lähikauppaan.Me pidimme lihaskuntoa yllä työnteolla, emmekä kuntosalin sähköisillä juoksumatoilla. Mutta kassa oli ihan oikeassa, emme me mitään vihreitä ajatuksia miettineet." Lähde: Markku Leiwo, Ilkan kolumni

"Nyt keskiluokka määrittelee itseään kokonaisen elektroniikka- ja laitevuoren avulla. -- Katsotaanpa ensin olohuoneeseen. Sieltä löytyy luonnollisesti vähintään 42-tuumainen litteä televisio, mieluiten Sony tai Samsung. Sen alla on pelikonsoli, johon on liitetty sekä karaokemikit että liiketunnistin. Kaiuttimet ovat kotimaiset Genelecit tai Amphionit, äänenlaatuun vähemmän vakavasti suhtautuneilla ne ovat Boset. -- Keittiöt ovat aiempaa suurempia yksinkertaisesti siksi, että kaikki laitteet tarvitsevat omat tasonsa. Mehupuristin, SodaStream, Juran pavut jauhava espressokone ja jotain Kitchen Aidin erikoiskoneita. Vieressä induktioliesi ja Smegin jääkaappi, jossa on jääpalakone. -- Ajotiellä on navigaattorilla, kaistavahdilla, peruutuskameralla, langattomalla bluetooth-yhteydellä, sadesensoreilla ja vireystilavahdilla varustettu saksalainen auto. Ruohon leikkaa kesällä ruohonleikkuurobotti ja talvella lumi poistetaan mönkijällä." Lähde: Pekka Pekkala, Helsingin Sanomien kolumni

"Luokkahuoneen ilman edullisin lämpömäärä on 16-18 C. -- Tässä lämpötilassa kykenee tavallisiin vaatteisiin puettu, koulutyössä oleva terve oppilas vaikeudetta ylläpitämään ruumiinsa lämpötilan normaalisena +37 C. -- Mutta toiselta puolen, kuten edellä jo huomautettiin, luokkahuoneen ilma ei saisi nousta paljon normaalimäärää korkeammallekaan (ei yli 20 C). -- Kouluhallituksen kiertokirjeessä heinäkuun 23 p:ltä 1913 määrätään, että kouluhuoneita ei saa lämmittää yli 18 lämpöasteen Celciusta." Lähde: Kouluhygienia-kirja vuodelta 1945

"Pesukone ja jääkaappi ja nauhuri ovat tietysti asioita, jotka ovat vain pienen kansanosan ulottuvilla, niiden hyvinvoivien." Lähde: Apu-lehti 19/1971 (14.5.1971)

"Avun Katseluviikko 16.5.-22.5.1971 -osuudesta selviää, että televisio-ohjelmia lähetettiin kahdella kanavalla, pääosin mustavalkoisena ja vain reilut kuusi tuntia vuorokaudessa. Uutiset ja Urheiluruutu tulivat varmuuden vuoksi samanaikaisesti kummaltakin kanavalta, ettei kukaan katsellut niiden aikaan mitään muuta. MTV sai muutaman tunnin päivässä lähetysaikaa Ylen kanavilta. Lauantai-iltana kakkoskanavalla nähtiin vain kaksi ohjelmaa, nimittäin kotimainen elokuva ja uutiset." Lähde: Jarin blogi

"Alison muovimaassa: Noin 6,5 kilometrin päässä Malediivien pääkaupunki Malésta sijaitsevalle Thilafushi-jätesaarelle viedään noin 330 000 kg jätettä päivittäin. Suuri osa tästä tulee turismista, joka on alueen pääelinkeino. Malediiveilla vierailee vuosittain yli 750 000 turistia, mikä on kaksinkertaisesti valtion oman väkiluvun verran. Jokainen turisti tuottaa noin 3,5 kg jätettä päivässä." Lähde: Jarin blogi

"Ihmisten elintaso perustuu monilla alueilla toisten alueiden luonnonvarojen riistämiseen. Jos koko maapallon ihmisillä olisi qatarilaisten kulutustottumukset, tarvittaisiin peräti 4,8 maapalloa näiden luonnonvarojen tuottamiseen! Tanskalaisten elintasolla maapalloja tarvittaisiin 4,3, yhdysvaltalaisten elintasolla 3,9, suomalaisten elintasolla 3,1 ja thaimaalaistenkin elintasolla 1,3. Sen sijaan tansanialaisten elintasolla riittäisi 0,7 maapalloa ja nepalilaisten elintasolla 0,5 maapalloa." Lähde: Jarin blogi

"Jos oletetaan epärealistisesti, että kaikki (Suomen) maito ja piimä juodaan korkillisista yhden litran tölkeistä, korkkien aiheuttamat kasvihuonekaasupäästöt hiilidioksidiekvivalentteina ovat 3 861 304 355 grammaa. Vuonna 2013 Suomessa myytyjen henkilöautojen hiilidioksidipäästöt olivat keskimäärin vajaat 139 grammaa kilometrillä. Siten maitotuotteiden korkkien hiilidioksidipäästöt vastaavat noin 27 779 168 kilometrin autoilua.Kun suomalainen autoilija autoilee keskimäärin 16 000 kilometriä vuodessa, maitotuotteiden korkit vastaavat siis noin 1736 suomalaisen henkilöauton koko vuoden kasvihuonekaasupäästöjä." Lähde: Jarin blogi

Ajatuksia herättävää Älä osta mitään -päivää!

On metsäteollisuus elinkeinona arvokkaampaa kuin kulta

Kouvolan Lyseon lukion opiskelijat osallistuivat Työ kasvaa puissa -kilpailuun useammallakin työllä. Tässä julkaisemme toisen kilpailutyön.

Ympäristöekologian opiskelijamme mukana Työ kasvaa puissa -kilpailun finaalissa

Kouvolan Lyseon lukion ympäristöekologian kurssilaisten kilpailutyö pääsi valtakunnallisesti kymmenen parhaan joukkoon ja on mukana kaikille avoimessa verkkoäänestyksessä. Lyseolaisten kilpailutyö on näyttävästi maalattu A2-kokoinen juliste.

 

Valtakunnallisessa Työ kasvaa puissa -kilpailussa tehtävänä oli kuvitella ja kuvata oma luokka metsäalan töissä vuonna 2024. Kilpailuun osallistui 71 työtä. Metsäteollisuusyritysten edustajista koostunut raati valitsi näistä 10 parasta netissä tapahtuvaan kaikille avoimeen verkkoäänestykseen.

 

Äänestys on avoinna osoitteessa http://www.metsapuhuu.fi/index/191. Äänestysaika päättyy keskiviikkona 29.10.2014. 

Kouvolan Lyseon lukion ympäristöekologian kurssin opiskelijan vetoomus kansanedustajille

"Hyvät kansanedustajat,

asiani koskee ilmastonmuutosta ja sen merkitystä suomalaisille ja etenkin suomalaisille nuorille. Vaikka mielestäni Suomessa on ryhdytty sopiviin toimenpiteisiin, aina on tietysti mahdollisuus parempaan. Mitä maapallolle tapahtuu, sitä meistä kukaan ei voi etukäteen ennustaa. Mielestäni on hyvä, että asia otetaan vakavasti, mutta asiaa tulisi vielä hioa.
 
Ilmastonmuutoksesta on paljon tietoa, mutta olen sitä mieltä, ettei se kuitenkaan ole tarpeeksi esillä. Siksi ehdotankin, että te, hyvät kansanedustajat, alkaisitte ajaa ilmastonmuutokseen liittyviä asioita entistä enemmän. Mielestäni asian mainostaminen on tärkeää. Mainosten ja muunkin materiaalin tulisi olla pysäyttävämpää ja huomiota herättävämpää kuin aiemmin. 
 
Ilmastonmuutos koskee meitä kaikkia. Kaikki varmasti ovat tietoisia siitä, mutta ottavatko ihmiset sitä tarpeeksi vakavasti? Siitä voi olla montaa mieltä. Uskon kuitenkin, että siihen liittyvien tapahtumien ja mainostuksen avulla suomalaisia - etenkin suomalaisia nuoria - olisi helpompi koskettaa ja saada heidät ajattelemaan. Nuoret eivät välttämättä aina koe ympäristöön liittyviä asioita kovinkaan kiinnostavina. Siksi olisikin tärkeää saada nuoret kiinnostumaan ilmastonmuutoksesta jollakin keinolla, mistä tapahtumat voisivat olla hyvänä esimerkkinä. Olen sitä mieltä, että tapahtumien ei tarvitsisi olla välttämättä niin asiallisia ja virallisia vaan ennemminkin rentoja, mutta ajatus tulisi kuitenkin kaikille selväksi.
 
Jos mietitään suomalaisia yleisesti, ei pelkästään nuoria, uskon, että monet ovat kiinnostuneita hidastamaan kasvihuoneilmiön voimistumista. Toivoisin teiltä kansanedustajilta sitä, että asiasta tiedotettaisiin enemmän ja kansaa rohkaistaisiin osallistumaan. Tietoa toki löytyy, mutta jaksavatko tai osaavatko ihmiset todella hakea tietoa? Toivoisin, että osallistumisesta tehtäisiin helpompaa, mikä varmasti kannustaisi yhä useampia osallistumaan ilmastonmuutoksen hidastamiseen. 

Toivon teille onnea matkaan, osoittautukaa kansalaisten luottamuksen arvoisiksi!"

Julia Laurila

Puurakentaminen Kouvolassa: Myllykosken päiväkoti

Kävin tutustumassa Myllykosken uudelleen rakennettuun päiväkotiin. Päiväkoti on rakennettu suurimmaksi osaksi puusta, joka on mielestäni hieno asia. Puurakentamista on nimittäin melko niukasti näinä päivinä. Johtuuko asia sitten, ettei uskalleta rakentaa puusta vaiko mistä, mutta kun tieto ja positiiviset kokemukset puurakentamista kohtaan nousevat, niin varmasti myös puu rakennusmateriaalina lisääntyy huomattavasti. Minulle jäi ainakin hyvä ja lämmin fiilis kyseisestä rakennuksesta. Puuta oli käytetty nimittäin myös sisäpintoihin, jolloin sisällä oli hyvin vastaanottava, ei niinkään teollinen tuntu. 

Myös sisällä pystyi näkemään konkreettisesti, että puuta oli pyritty käyttämään moneen asiaan mm. keittiön kalustus, ovet, hyllyt, katto ym.

Toki käytännöllisyyden nimissä aivan kaikki ei voida puustakaan valmistaa ( palo-ovet, keittiö ja vessojen kaakelit ym.)

Päiväkodin ulkoseinät on maalattu kauttaaltaan eri väreillä. Tästä huomaa, että puun saa muutettua melkeinpä väriin kuin väriin ja se näyttää siltikin hyvältä. Materiaali on siis muuntautumis kelpoinen ja se taas luo paljon mahdollisuuksia erilaisiin lopputuloksiin.

Puusta voidaan myös tehdä paljon erilaisia yksityiskohtia jotka miellyttävät varmasti niin aikuisen kuin lapsenkin silmää.

Rakennus on myös näyttävä ulkoapäin katsottaessa. Väriltään punertavan ruskea, paljon ikkunoita, sekä leikittelyä korkeuksien ja puupintojen/ lautojen asettelujen kanssa on mielestäni erittäin kekseliästä.

Kaiken kaikkiaan rakennus näyttää erittäin vankalta ja vahvalta, siltä että siinä se tulee seisomaan vielä monia monia vuosia.

Lähteet: Yle uutiset Kymenlaakso , Kouvolan Sanomat
(kaikki kuvat ovat oma ottamia)

Kiitos, hyvät opiskelijamme!

Tämän vuoden (2014) reaalikoetuloksissa Kouvolan Lyseon lukio oli MTV:n listalla maantieteessä Suomen 18. paras (itse asiassa jaettu 16. sija) ja biologiassa Suomen 21. paras (jaettu 18. tila). Viime vuonna sijoitus oli maantieteessä 28. ja biologiassa 17.

Kiitos teille, erinomaiset opiskelijamme ja onnittelut uusille ylioppilaille!

Hyvää ja rentouttavaa kesälomaa kaikille!

Outoja kalakuolemia

Riihimäellä Juppalan lammella on tapahtunut outoja kalakuolemia. Riihimäen kaupungin ympäristöyksikkö tutkii asiaa.

"Lampeen tulee avo-oja, joka haiskahtaa lievästi viemäriltä. Lampi on suurimmaksi osaksi jäässä mutta ojan puoleinen ranta on sulana. Lampi yhdistyy Riihiviidanojan kautta Puujokeen ja Vanajaveden vesistöön. Aamupostin mukaan ympäristötarkastaja Riina Tamminen sanoo, että avoimia kysymyksiä on vielä useita. Lammesta on saatu ainakin haukea, särkeä, ahventa ja ruutanaa."

Maarit Piri-Lahti
Yle Häme
http://yle.fi/uutiset/outoja_kalakuolemia_joulukuussa/6967725

Vuoden luontovapaaehtoinen Lapista

Tämän vuoden luontovapaaehtoiseksi on valittu maakotkamies Lapista. Metsähallituksen luontopalvelut haluavat kiittää vapaaehtoisia heidän Suomen luonnon kannalta tärkeästä työstä. Uhanalaisten lajien seuranta on erittäin tärkeä osa lajien suojelua. 48 vapaaehtolaisen voimin Metsähallitus koordinoi Suomen eri haukka kantojen seurantaa ja suojelua

"- Tämä on elämäntapa, ja tuntuu että olen etuoikeutettu, kun pääsen tekemään näitä hommia upeilla alueilla. Jo kevättalvella polttelee päästä hangille hiihtelemään ja kotkanpesiä etsimään. Palkinto on kunnianosoitus kaikille meille vapaaehtoisille pesätarkastajille, sanoo Jarmo Ahtinen."

Raimo Torikka
Yle Lappi
http://yle.fi/uutiset/vuoden_luontovapaaehtoiseksi_maakotkamies_lapista/6967960

600 ihmisen jätevedet vuotaneet järveen!

Lahdessa Joutjärven jätevesivuoto oli odotettua pienempi. Vuodon oletettiin kestävän kolme viikkoa, mutta kestikin vain 2 päivän ajan. Järvestä otetaan vielä bakteeri ja ravinne näyteteitä, jotka kertovat sen nykyisen tilanteen. Joutjärven pienen koon ja pienen valuma alueen takia vesistö on oletettavasti puhdas 4 vuoden kuluessa, kun järven vesi on kokonaan vaihtunut.

"Vesiensuojelupäällikkö Ismo Malin kertoo, että jätevesiputken rikkoutumisen johdosta on Lahden Joutjärveen päässyt arviolta 200–300 kuutiota jätevettä. Vahinko on pelättyä pienempi, sillä aluksi epäiltiin, että vuoto olisi jatkunut jopa kolme viikkoa. Tällä hetkellä näyttää siltä, että vuoto olisi kestänyt vain pari päivää."

Katariina Luoma
Yle Lahti

http://yle.fi/uutiset/jarveen_vuoti_600_ihmisen_jatevedet_-_vaikutukset_voivat_nakya_viela_pitkaan/6966486

Järvilohien suojelu

Referaatti YLEn nettisivujen uutisesta "Vattenfall käynnistää järvilohen suojeluhankkeen", julkaistu 3.12.2013, kirjoittanut Riikka Heikkilä. Vattenfall lisäsi Koitereesta Ala-Koitajokeen juoksutetun veden määrää patoturvallisuuden takia. Kutujoen ylemmissä koskissa järvilohen kutupesät tuhoutuivat juoksutuksen seurauksena. Vattenfall käynnistää ennaltamis- ja suojeluhankkeen kutupesien turvaamiseksi ja yhteistyötä tehdään viranomaisten ja Suomen luonnonsuojeluliiton kanssa.

Vattenfall aikoo tutkia ensi kesänä Suomen luonnonsuojeluliiton kanssa mahdollisuutta rakentaa uusia kutualueita esimerkiksi soraistamalla soveltuvia alueita ja kunnostamalla olemassaolevia alueita. Uusia alueita aiotaan myös etsiä. Muun muassa hankkeeseen liittyy virtaamamallinnusta, kenttätutkimuksia ja erilaisia kalastoselvityksiä, jota toteutetaan yhteistyössä tutkijoiden ja viranomaisten kanssa.

Lue uutinen täältä:http://yle.fi/uutiset/vattenfall_kaynnistaa_jarvilohen_suojeluhankkeen/6966205

Kaikillehan sattuu virheitä ja Vattenfall teki oikean päätöksen ryhtyä järvilohen kannan eheyttämiseen.

Tunturilinnut

Referaatti MTV3:n nettisivujen uutisesta "Pohjois-Euroopan tunturilinnut taantuvat" julkaistu 3.12.2013. Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa pohjoisen tuntureilla viihtyvien lintujen kehitys on ollut melko samanlaista. Suomessa tilanne on parhaimmillaan, mutta yleisesti kolme lajia yhdeksästä laantui ja yhden kanta nousi huomattavasti.

Syyksi epäillään ilmastonmuutosta ja lintujen on ennustettu paenneen tuntureita ylöspäin ilman lämmetessä, jolloin kannat pieneneisivät. Tutkimusjakson aikana sadanta oli runsaampaa ja kesälämpötilat noin asteen korkeammat kuin aikaisemmilla vuosikymmenillä.

Luonnontieteellisen keskusmuseon intendentti Aleksi Lehikoisen mukaan taantumisen syy olisi pesimäalueilla, sillä voimakkaimmin taantuivat lyhyen matkan muuttajat ja paikkalinnut, mutta pesimässä piipahtaneilla kaukomuuttajilla meni hieman paremmin. Paljakalla ja tunturikoivikossa elävillä lajeilla ei ollut kehityksessä eroja. Heikoimmin meni tuntureiden riekolla, kiirunalla ja kanalinnuilla, joiden kannat putosivat neljännekseen.

Ainutlaatuisessa pohjoismaisessa yhteisprojektissa käytettiin yli 260 paikalta kerättyjä lintutietoja. Kaukaisimmat niistä olivat 1600 kilometrin päässä toisistaan. Helsingin yliopiston Luonnontieteellinen keskusmuseo oli mukana projektissa joka koordinoi Suomessa lintulaskentoja.

Uutinen nähtävissä:http://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/pohjois-euroopan-tunturilinnut-taantuvat/2425954

Pienetkin lämpötilojen vaihtelut saattavat vaikuttaa elinoloihin.

Uusia lajeja löytyi Lapista

Referaatti YLEn nettisivujen uutisesta "Lapin luonnosta löytyi Suomelle ja Euroopalle uusia lajeja", julkaistu 2.12.2013, kirjoittanut Raimo Torikka. Savukosken Törmäojalta on löydetty sienisääskiin kuuluva hyönteislaji, jolla ei ole suomenkielistä nimeä. Boletina hymenophalloides on tavattu aiemmin Japanissa. Törmäojalta on löydetty yli 500 hyönteislajia, joista parikymmentä on Suomelle uusia.

Uusi sammallaji Grimmia alpestris havaittiin tarkastuksessa Urho Kekkosen kansallispuiston lumettomilla kallioilla kevättalvella ja laji varmennettiin syksyllä. Sama laji havaittiin kesällä Oulun yliopiston kasvimuseon kokoelmien vanhasta näytteestä.

Ruostevinokkaisiin (Crepidotus stenocystis) kuuluva sienilaji löydettiin Pallas-Yllästunturilta. Se viihtyy rehevillä puronvarsilla lahopuissa. Laji on Euroopassa todella harvinainen eikä sillä suomenkielistä nimeä. Muissa pohjoismaissa lajista on vain muutama havainto.

Lue uutinen täältä: http://yle.fi/uutiset/lapin_luonnosta_loytyi_suomelle_ja_euroopalle_uusia_lajeja/6964962

Suomenkaan lajistoa ei vielä täysin tunneta.

Jätevesiä valunut Lahden Joutjärveen

Referaatti YLEn nettisivujen uutisesta "Jätevettä valui Lahden Joutjärveen melkein kuukauden" julkaistu 2.12.2013, kirjoittanut Vihtori Koskinen. Yleiselle uimarannalle on valunut jätevettä lähellä olevasta rikkoutuneesta viemariputkesta Lahden Joutjärvellä. Vuotokohta tukittiin heti sen löytymisen jälkeen ja jätevesi ohjattiin erillisiin talteenottosäiliöihin.

Viemärilinjalla kulkee useiden kotien jätevedet, mutta se ei ole mikään päälinja. Lahden terveysvalvonnan johtajan Pekka Patrikan mukaan tuloksia vedestä saadaan jo muutamassa päivässä, mutta koko järven tilan tutkiminen vie useita viikkoja.

Patrikan mukaan Joutjärven pohjoisrannalla on tehty maansiirtotöitä kaivinkoneella samoihin aikoihin putken rikkoutumispaikalla. Kaivinkoneenkuljettaja kiistää rikkoneensa putkea, mutta syy voi olla kivi, joka kaivinkoneen painon avulla on rikkonut putken.

Lue uutinen täältä:http://yle.fi/uutiset/jatevetta_valui_lahden_joutjarveen_melkein_kuukauden/6964449

Putken hajoaminen saattoi olla huonoa tuuria.

Lapin lohijokien poikastuotanto

Referaatti Antti Heikinmatin uutisesta "Lapin lohijokien poikastuotanto ei kasvanut viime kesänä" YLEn nettisivuilla julkaistu 27.11.2013. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen mukaan lohenpoikasten määrä on pysynyt edellisvuoden tasolla Tornion- ja Simojoen kutulohimäärien kolminkertaistumisesta huolimatta. Sähkökalastuksen perusteella Tornionjoen kesänvanhojen poikasten määrä on ennallaan, mutta Simojoella määrä on vaihdellut ja jopa laskenut edellisvuodesta.

RTKL:n mukaan poikasten tavanomaista huonommat luonnonolot ja paikoittain tuotantokyvyn ylärajan saavuttaminen ovat syitä poikasten määrän pysymisenä samassa.

Torniojoen merelle vaeltavien poikasten määrä on ennallaan reilussa miljoonassa. Simonjoen määrä 37000 on hieman noussut edellisvuosien keskiarvosta.

Lue juttu tästä http://yle.fi/uutiset/lapin_lohijokien_poikastuotanto_ei_kasvanut_viime_kesana/6956429

Järvien elinolot vaikuttavat suuresti kalojen hyvinvointiin.

Ilmastonmuutosluento

Katsoin Jouni Räisäsen luennon "Ilmastonmuutoksen perusteet" Biologian ja maantieteen sivuilla 3.12.2013 https://sites.google.com/site/biologiajamaantiede/s%C3%A4%C3%A4-ja-ilmasto/ilmastonmuutosvideot. Luento alkoi lyhyellä esittelyllä aiheesta, jonka jälkeen siirryttiin syvempään käsittelyyn. Räisänen pureutui aiheeseen monelta osa-alueelta. Hän aloitti luentonsa selvittämällä mitä ilmastonmuutos ja kasvihuoneilmiö tarkoittavat. Esituksen rakenne oli kaiken puolin hyvä sillä hän selvitti aluksi käsitteet. Tämän jälkeen hän esitteli ongelman ja sen osatekijät. Räisänen huomioi myös osatekijöiden myötävaikutukset ilmastonmuutoksen ehkäisyyn, kuten fossiilisten polttoaineiden hyödyntämisestä syntyvät pienhiukkaspäästöt. Hän toi esille myös sen faktan että ilmaston olosuhteet ovat vaihdelleet miljoonien vuosien aikana useasti riippumatta ihmisten toiminnasta. Lopuksi Räisänen toi esille ratkaisuja joilla ilmastonmuutonmuutosta voitaisiin ehkäistä. Esitystapa sekä puhe oli rauhallista ja mielenkiinto säilyi luennon loppuun saakka. Tilastot ja kuvat havainnollistivat sekä selkeyttivät esitystä. Räisäsen luennosta pystyi päättelemään että ihmisten toiminta kiihdyttää ilmastonmuutosta esimerkiksi fossiilisten polttoaineiden käytöllä. Ekologisemmilla valinnoilla ja toimilla ihminen voi myös hidastaa ilmastonmuutoksen vaikutuksen etenemistä.