On metsäteollisuus elinkeinona arvokkaampaa kuin kulta

Kouvolan Lyseon lukion opiskelijat osallistuivat Työ kasvaa puissa -kilpailuun useammallakin työllä. Tässä julkaisemme toisen kilpailutyön.

Ympäristöekologian opiskelijamme mukana Työ kasvaa puissa -kilpailun finaalissa

Kouvolan Lyseon lukion ympäristöekologian kurssilaisten kilpailutyö pääsi valtakunnallisesti kymmenen parhaan joukkoon ja on mukana kaikille avoimessa verkkoäänestyksessä. Lyseolaisten kilpailutyö on näyttävästi maalattu A2-kokoinen juliste.

 

Valtakunnallisessa Työ kasvaa puissa -kilpailussa tehtävänä oli kuvitella ja kuvata oma luokka metsäalan töissä vuonna 2024. Kilpailuun osallistui 71 työtä. Metsäteollisuusyritysten edustajista koostunut raati valitsi näistä 10 parasta netissä tapahtuvaan kaikille avoimeen verkkoäänestykseen.

 

Äänestys on avoinna osoitteessa http://www.metsapuhuu.fi/index/191. Äänestysaika päättyy keskiviikkona 29.10.2014. 

Kouvolan Lyseon lukion ympäristöekologian kurssin opiskelijan vetoomus kansanedustajille

"Hyvät kansanedustajat,

asiani koskee ilmastonmuutosta ja sen merkitystä suomalaisille ja etenkin suomalaisille nuorille. Vaikka mielestäni Suomessa on ryhdytty sopiviin toimenpiteisiin, aina on tietysti mahdollisuus parempaan. Mitä maapallolle tapahtuu, sitä meistä kukaan ei voi etukäteen ennustaa. Mielestäni on hyvä, että asia otetaan vakavasti, mutta asiaa tulisi vielä hioa.
 
Ilmastonmuutoksesta on paljon tietoa, mutta olen sitä mieltä, ettei se kuitenkaan ole tarpeeksi esillä. Siksi ehdotankin, että te, hyvät kansanedustajat, alkaisitte ajaa ilmastonmuutokseen liittyviä asioita entistä enemmän. Mielestäni asian mainostaminen on tärkeää. Mainosten ja muunkin materiaalin tulisi olla pysäyttävämpää ja huomiota herättävämpää kuin aiemmin. 
 
Ilmastonmuutos koskee meitä kaikkia. Kaikki varmasti ovat tietoisia siitä, mutta ottavatko ihmiset sitä tarpeeksi vakavasti? Siitä voi olla montaa mieltä. Uskon kuitenkin, että siihen liittyvien tapahtumien ja mainostuksen avulla suomalaisia - etenkin suomalaisia nuoria - olisi helpompi koskettaa ja saada heidät ajattelemaan. Nuoret eivät välttämättä aina koe ympäristöön liittyviä asioita kovinkaan kiinnostavina. Siksi olisikin tärkeää saada nuoret kiinnostumaan ilmastonmuutoksesta jollakin keinolla, mistä tapahtumat voisivat olla hyvänä esimerkkinä. Olen sitä mieltä, että tapahtumien ei tarvitsisi olla välttämättä niin asiallisia ja virallisia vaan ennemminkin rentoja, mutta ajatus tulisi kuitenkin kaikille selväksi.
 
Jos mietitään suomalaisia yleisesti, ei pelkästään nuoria, uskon, että monet ovat kiinnostuneita hidastamaan kasvihuoneilmiön voimistumista. Toivoisin teiltä kansanedustajilta sitä, että asiasta tiedotettaisiin enemmän ja kansaa rohkaistaisiin osallistumaan. Tietoa toki löytyy, mutta jaksavatko tai osaavatko ihmiset todella hakea tietoa? Toivoisin, että osallistumisesta tehtäisiin helpompaa, mikä varmasti kannustaisi yhä useampia osallistumaan ilmastonmuutoksen hidastamiseen. 

Toivon teille onnea matkaan, osoittautukaa kansalaisten luottamuksen arvoisiksi!"

Julia Laurila

Puurakentaminen Kouvolassa: Myllykosken päiväkoti

Kävin tutustumassa Myllykosken uudelleen rakennettuun päiväkotiin. Päiväkoti on rakennettu suurimmaksi osaksi puusta, joka on mielestäni hieno asia. Puurakentamista on nimittäin melko niukasti näinä päivinä. Johtuuko asia sitten, ettei uskalleta rakentaa puusta vaiko mistä, mutta kun tieto ja positiiviset kokemukset puurakentamista kohtaan nousevat, niin varmasti myös puu rakennusmateriaalina lisääntyy huomattavasti. Minulle jäi ainakin hyvä ja lämmin fiilis kyseisestä rakennuksesta. Puuta oli käytetty nimittäin myös sisäpintoihin, jolloin sisällä oli hyvin vastaanottava, ei niinkään teollinen tuntu. 

Myös sisällä pystyi näkemään konkreettisesti, että puuta oli pyritty käyttämään moneen asiaan mm. keittiön kalustus, ovet, hyllyt, katto ym.

Toki käytännöllisyyden nimissä aivan kaikki ei voida puustakaan valmistaa ( palo-ovet, keittiö ja vessojen kaakelit ym.)

Päiväkodin ulkoseinät on maalattu kauttaaltaan eri väreillä. Tästä huomaa, että puun saa muutettua melkeinpä väriin kuin väriin ja se näyttää siltikin hyvältä. Materiaali on siis muuntautumis kelpoinen ja se taas luo paljon mahdollisuuksia erilaisiin lopputuloksiin.

Puusta voidaan myös tehdä paljon erilaisia yksityiskohtia jotka miellyttävät varmasti niin aikuisen kuin lapsenkin silmää.

Rakennus on myös näyttävä ulkoapäin katsottaessa. Väriltään punertavan ruskea, paljon ikkunoita, sekä leikittelyä korkeuksien ja puupintojen/ lautojen asettelujen kanssa on mielestäni erittäin kekseliästä.

Kaiken kaikkiaan rakennus näyttää erittäin vankalta ja vahvalta, siltä että siinä se tulee seisomaan vielä monia monia vuosia.

Lähteet: Yle uutiset Kymenlaakso , Kouvolan Sanomat
(kaikki kuvat ovat oma ottamia)

Kiitos, hyvät opiskelijamme!

Tämän vuoden (2014) reaalikoetuloksissa Kouvolan Lyseon lukio oli MTV:n listalla maantieteessä Suomen 18. paras (itse asiassa jaettu 16. sija) ja biologiassa Suomen 21. paras (jaettu 18. tila). Viime vuonna sijoitus oli maantieteessä 28. ja biologiassa 17.

Kiitos teille, erinomaiset opiskelijamme ja onnittelut uusille ylioppilaille!

Hyvää ja rentouttavaa kesälomaa kaikille!

Outoja kalakuolemia

Riihimäellä Juppalan lammella on tapahtunut outoja kalakuolemia. Riihimäen kaupungin ympäristöyksikkö tutkii asiaa.

"Lampeen tulee avo-oja, joka haiskahtaa lievästi viemäriltä. Lampi on suurimmaksi osaksi jäässä mutta ojan puoleinen ranta on sulana. Lampi yhdistyy Riihiviidanojan kautta Puujokeen ja Vanajaveden vesistöön. Aamupostin mukaan ympäristötarkastaja Riina Tamminen sanoo, että avoimia kysymyksiä on vielä useita. Lammesta on saatu ainakin haukea, särkeä, ahventa ja ruutanaa."

Maarit Piri-Lahti
Yle Häme
http://yle.fi/uutiset/outoja_kalakuolemia_joulukuussa/6967725

Vuoden luontovapaaehtoinen Lapista

Tämän vuoden luontovapaaehtoiseksi on valittu maakotkamies Lapista. Metsähallituksen luontopalvelut haluavat kiittää vapaaehtoisia heidän Suomen luonnon kannalta tärkeästä työstä. Uhanalaisten lajien seuranta on erittäin tärkeä osa lajien suojelua. 48 vapaaehtolaisen voimin Metsähallitus koordinoi Suomen eri haukka kantojen seurantaa ja suojelua

"- Tämä on elämäntapa, ja tuntuu että olen etuoikeutettu, kun pääsen tekemään näitä hommia upeilla alueilla. Jo kevättalvella polttelee päästä hangille hiihtelemään ja kotkanpesiä etsimään. Palkinto on kunnianosoitus kaikille meille vapaaehtoisille pesätarkastajille, sanoo Jarmo Ahtinen."

Raimo Torikka
Yle Lappi
http://yle.fi/uutiset/vuoden_luontovapaaehtoiseksi_maakotkamies_lapista/6967960

600 ihmisen jätevedet vuotaneet järveen!

Lahdessa Joutjärven jätevesivuoto oli odotettua pienempi. Vuodon oletettiin kestävän kolme viikkoa, mutta kestikin vain 2 päivän ajan. Järvestä otetaan vielä bakteeri ja ravinne näyteteitä, jotka kertovat sen nykyisen tilanteen. Joutjärven pienen koon ja pienen valuma alueen takia vesistö on oletettavasti puhdas 4 vuoden kuluessa, kun järven vesi on kokonaan vaihtunut.

"Vesiensuojelupäällikkö Ismo Malin kertoo, että jätevesiputken rikkoutumisen johdosta on Lahden Joutjärveen päässyt arviolta 200–300 kuutiota jätevettä. Vahinko on pelättyä pienempi, sillä aluksi epäiltiin, että vuoto olisi jatkunut jopa kolme viikkoa. Tällä hetkellä näyttää siltä, että vuoto olisi kestänyt vain pari päivää."

Katariina Luoma
Yle Lahti

http://yle.fi/uutiset/jarveen_vuoti_600_ihmisen_jatevedet_-_vaikutukset_voivat_nakya_viela_pitkaan/6966486

Järvilohien suojelu

Referaatti YLEn nettisivujen uutisesta "Vattenfall käynnistää järvilohen suojeluhankkeen", julkaistu 3.12.2013, kirjoittanut Riikka Heikkilä. Vattenfall lisäsi Koitereesta Ala-Koitajokeen juoksutetun veden määrää patoturvallisuuden takia. Kutujoen ylemmissä koskissa järvilohen kutupesät tuhoutuivat juoksutuksen seurauksena. Vattenfall käynnistää ennaltamis- ja suojeluhankkeen kutupesien turvaamiseksi ja yhteistyötä tehdään viranomaisten ja Suomen luonnonsuojeluliiton kanssa.

Vattenfall aikoo tutkia ensi kesänä Suomen luonnonsuojeluliiton kanssa mahdollisuutta rakentaa uusia kutualueita esimerkiksi soraistamalla soveltuvia alueita ja kunnostamalla olemassaolevia alueita. Uusia alueita aiotaan myös etsiä. Muun muassa hankkeeseen liittyy virtaamamallinnusta, kenttätutkimuksia ja erilaisia kalastoselvityksiä, jota toteutetaan yhteistyössä tutkijoiden ja viranomaisten kanssa.

Lue uutinen täältä:http://yle.fi/uutiset/vattenfall_kaynnistaa_jarvilohen_suojeluhankkeen/6966205

Kaikillehan sattuu virheitä ja Vattenfall teki oikean päätöksen ryhtyä järvilohen kannan eheyttämiseen.

Tunturilinnut

Referaatti MTV3:n nettisivujen uutisesta "Pohjois-Euroopan tunturilinnut taantuvat" julkaistu 3.12.2013. Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa pohjoisen tuntureilla viihtyvien lintujen kehitys on ollut melko samanlaista. Suomessa tilanne on parhaimmillaan, mutta yleisesti kolme lajia yhdeksästä laantui ja yhden kanta nousi huomattavasti.

Syyksi epäillään ilmastonmuutosta ja lintujen on ennustettu paenneen tuntureita ylöspäin ilman lämmetessä, jolloin kannat pieneneisivät. Tutkimusjakson aikana sadanta oli runsaampaa ja kesälämpötilat noin asteen korkeammat kuin aikaisemmilla vuosikymmenillä.

Luonnontieteellisen keskusmuseon intendentti Aleksi Lehikoisen mukaan taantumisen syy olisi pesimäalueilla, sillä voimakkaimmin taantuivat lyhyen matkan muuttajat ja paikkalinnut, mutta pesimässä piipahtaneilla kaukomuuttajilla meni hieman paremmin. Paljakalla ja tunturikoivikossa elävillä lajeilla ei ollut kehityksessä eroja. Heikoimmin meni tuntureiden riekolla, kiirunalla ja kanalinnuilla, joiden kannat putosivat neljännekseen.

Ainutlaatuisessa pohjoismaisessa yhteisprojektissa käytettiin yli 260 paikalta kerättyjä lintutietoja. Kaukaisimmat niistä olivat 1600 kilometrin päässä toisistaan. Helsingin yliopiston Luonnontieteellinen keskusmuseo oli mukana projektissa joka koordinoi Suomessa lintulaskentoja.

Uutinen nähtävissä:http://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/pohjois-euroopan-tunturilinnut-taantuvat/2425954

Pienetkin lämpötilojen vaihtelut saattavat vaikuttaa elinoloihin.

Uusia lajeja löytyi Lapista

Referaatti YLEn nettisivujen uutisesta "Lapin luonnosta löytyi Suomelle ja Euroopalle uusia lajeja", julkaistu 2.12.2013, kirjoittanut Raimo Torikka. Savukosken Törmäojalta on löydetty sienisääskiin kuuluva hyönteislaji, jolla ei ole suomenkielistä nimeä. Boletina hymenophalloides on tavattu aiemmin Japanissa. Törmäojalta on löydetty yli 500 hyönteislajia, joista parikymmentä on Suomelle uusia.

Uusi sammallaji Grimmia alpestris havaittiin tarkastuksessa Urho Kekkosen kansallispuiston lumettomilla kallioilla kevättalvella ja laji varmennettiin syksyllä. Sama laji havaittiin kesällä Oulun yliopiston kasvimuseon kokoelmien vanhasta näytteestä.

Ruostevinokkaisiin (Crepidotus stenocystis) kuuluva sienilaji löydettiin Pallas-Yllästunturilta. Se viihtyy rehevillä puronvarsilla lahopuissa. Laji on Euroopassa todella harvinainen eikä sillä suomenkielistä nimeä. Muissa pohjoismaissa lajista on vain muutama havainto.

Lue uutinen täältä: http://yle.fi/uutiset/lapin_luonnosta_loytyi_suomelle_ja_euroopalle_uusia_lajeja/6964962

Suomenkaan lajistoa ei vielä täysin tunneta.

Jätevesiä valunut Lahden Joutjärveen

Referaatti YLEn nettisivujen uutisesta "Jätevettä valui Lahden Joutjärveen melkein kuukauden" julkaistu 2.12.2013, kirjoittanut Vihtori Koskinen. Yleiselle uimarannalle on valunut jätevettä lähellä olevasta rikkoutuneesta viemariputkesta Lahden Joutjärvellä. Vuotokohta tukittiin heti sen löytymisen jälkeen ja jätevesi ohjattiin erillisiin talteenottosäiliöihin.

Viemärilinjalla kulkee useiden kotien jätevedet, mutta se ei ole mikään päälinja. Lahden terveysvalvonnan johtajan Pekka Patrikan mukaan tuloksia vedestä saadaan jo muutamassa päivässä, mutta koko järven tilan tutkiminen vie useita viikkoja.

Patrikan mukaan Joutjärven pohjoisrannalla on tehty maansiirtotöitä kaivinkoneella samoihin aikoihin putken rikkoutumispaikalla. Kaivinkoneenkuljettaja kiistää rikkoneensa putkea, mutta syy voi olla kivi, joka kaivinkoneen painon avulla on rikkonut putken.

Lue uutinen täältä:http://yle.fi/uutiset/jatevetta_valui_lahden_joutjarveen_melkein_kuukauden/6964449

Putken hajoaminen saattoi olla huonoa tuuria.

Lapin lohijokien poikastuotanto

Referaatti Antti Heikinmatin uutisesta "Lapin lohijokien poikastuotanto ei kasvanut viime kesänä" YLEn nettisivuilla julkaistu 27.11.2013. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen mukaan lohenpoikasten määrä on pysynyt edellisvuoden tasolla Tornion- ja Simojoen kutulohimäärien kolminkertaistumisesta huolimatta. Sähkökalastuksen perusteella Tornionjoen kesänvanhojen poikasten määrä on ennallaan, mutta Simojoella määrä on vaihdellut ja jopa laskenut edellisvuodesta.

RTKL:n mukaan poikasten tavanomaista huonommat luonnonolot ja paikoittain tuotantokyvyn ylärajan saavuttaminen ovat syitä poikasten määrän pysymisenä samassa.

Torniojoen merelle vaeltavien poikasten määrä on ennallaan reilussa miljoonassa. Simonjoen määrä 37000 on hieman noussut edellisvuosien keskiarvosta.

Lue juttu tästä http://yle.fi/uutiset/lapin_lohijokien_poikastuotanto_ei_kasvanut_viime_kesana/6956429

Järvien elinolot vaikuttavat suuresti kalojen hyvinvointiin.

Ilmastonmuutosluento

Katsoin Jouni Räisäsen luennon "Ilmastonmuutoksen perusteet" Biologian ja maantieteen sivuilla 3.12.2013 https://sites.google.com/site/biologiajamaantiede/s%C3%A4%C3%A4-ja-ilmasto/ilmastonmuutosvideot. Luento alkoi lyhyellä esittelyllä aiheesta, jonka jälkeen siirryttiin syvempään käsittelyyn. Räisänen pureutui aiheeseen monelta osa-alueelta. Hän aloitti luentonsa selvittämällä mitä ilmastonmuutos ja kasvihuoneilmiö tarkoittavat. Esituksen rakenne oli kaiken puolin hyvä sillä hän selvitti aluksi käsitteet. Tämän jälkeen hän esitteli ongelman ja sen osatekijät. Räisänen huomioi myös osatekijöiden myötävaikutukset ilmastonmuutoksen ehkäisyyn, kuten fossiilisten polttoaineiden hyödyntämisestä syntyvät pienhiukkaspäästöt. Hän toi esille myös sen faktan että ilmaston olosuhteet ovat vaihdelleet miljoonien vuosien aikana useasti riippumatta ihmisten toiminnasta. Lopuksi Räisänen toi esille ratkaisuja joilla ilmastonmuutonmuutosta voitaisiin ehkäistä. Esitystapa sekä puhe oli rauhallista ja mielenkiinto säilyi luennon loppuun saakka. Tilastot ja kuvat havainnollistivat sekä selkeyttivät esitystä. Räisäsen luennosta pystyi päättelemään että ihmisten toiminta kiihdyttää ilmastonmuutosta esimerkiksi fossiilisten polttoaineiden käytöllä. Ekologisemmilla valinnoilla ja toimilla ihminen voi myös hidastaa ilmastonmuutoksen vaikutuksen etenemistä.

Women are from Venus, men are from Mars.

"Onko maapallo lämpenemässä, ja jos on, kuinka paljon? Voiko planeettamme muuttua Venuksen kaltaiseksi kuumaksi pätsiksi? Mitä ihmiskunnan aiheuttama ilmastonmuutos oikein tarkoittaa maapallolle? Kotimainen dokumenttielokuva Venus-teoria haastattelee maailman johtavia ilmastotutkijoita ja piirtää uusimman tiedon valossa kasvihuoneilmiön kokokuvaa."

Katsoin suomalaisen dokumenttielokuvan nimeltään Venus-teoria (2004), jonka on ohjannut ja käsikirjoittanut Pasi Toiviainen. Tuottajana Toiviaisen lisäksi on toiminut Jarkko Hentula. Venus-teoria on myös palkittu kansainvälisellä dokumenttipalkinnolla Ranskassa samaisena vuonna kun elokuva ilmestyi.

Mielestäni Venus-teoria oli kuvattu hyvin yksinkertaisesti, elokuvaa ymmärtääkseen ei tarvitse olla hurja ydinfyysikko, koska vaikeat termit oli kierretty huomaamattomasti ja kaikki asiat selitettiin yksinkertaisesti kuvia ja animaatioita hyväkikäyttäen.

Elokuvassa puhuttiin paljon niin luonnollisesta kuin ihmisen aiheuttamasta ilmastonmuutoksesta ja siitä, voisiko maapallo muuttua Venuksen kaltaiseksi hohkaavan kuumaksi saunaksi.

Jos kiinnostuit, katso noin tunnin mittainen Venus-teoria dokumenttielokuva tästä linkistä klikkaamalla. :)