Elämä kasvissyöjänä #BAD11

Oletko koskaan harkinnut kasvisruokavaliota tai miettinyt, mitä pistät lautasellesi? Monet saattavat ajatella ensimmäiseksi, että mitä se hyödyttää, jos itse rupean kasvissyöjäksi tai kuka jaksaa tarkkailla ruokavaliotaan jatkuvasti? Mutta oikeasti sillä on merkitystä, mitä laitat suuhusi. Sillä on myös vaikutusta ympäristöön sekä ennen kaikkea oman kehosi hyvinvointiin.

On olemassa paljon erilaisia kasvisruokavalioita, joista löytyy varmasti jokaiselle se oma. Jotkut syövät vain kasviperäisiä tuotteita, toiset kasvisruokaa ja kananmunia tai maitotuotteita tai vaikkapa kalaa. Oikein toteutetulla kasvisruoalla voi korvata eläinperäiset ruokatottumukset. On vain pidettävä huoli, ettei ruoka ruokavalio ole yksipuolista, mikä saattaa aiheuttaa luiden haurastumista ja raudanpuuteanemiaa. On myös huomioitava, että syö tarpeeksi proteiineja, joita saa mm. soijasta, pavuista, hernekasveista ja pähkinöistä. Soijalla on havaittu olevan positiivinen vaikutus painonhallintaan ja vaihdevuosiin. Ruoanvalmistus vaati myös perehtymistä ja opettelua oikeanlaisten ruokakokonaisuuksien kokoamiseen, koska saadakseen monipuolisen aterian on tiedettävä, mitä tärkeitä ravinto-aineita mistäkin tuotteesta saa.

Se, että syö terveellisesti auttaa samalla myös ympäristöä. Esimerkiksi soijan viljelyssä tarvitaan monin kerroin vähemmän maa-alaa ja vettä verrattuna maito- ja karjatalouteen. Ja toki yleensäkin kasvien viljely on eettisempi ratkaisu kuin eläimien pitäminen ahtaissa ja niille luonnottomissa tiloissa. Eläimiä jalostetaan silkan ihmisen ahneuden takia, jotta ne olisivat mahdollisimman tuottoisia, mutta se on aiheuttanut paljon sairauksia ja kärsimystä eläimille. Kasvissyönnin myötä arvostus ruokaan kasvaa, koska tietää tekevansä hyvää eläinten ja ympäristön suhteen. Yleensä maito- ja lihatuotteiden korvikkeet on pakattu ekologisemmin. Pakkausmateriaalien valinnoilla kuormitetaan ympäristöä vähemmän.

Olen itse ollut kasvissyöjä jo pari vuotta ja saanut vain positiivia kokemuksia. Lihan syömisen jälkeen tulee usein paha ja "ähky" olo, mutta kasvisruoan kanssa sitä ongelmaa ei enää ole. Olo on kevyt ja keho tuntuu hyvinvoivalta. Kasvisruoasta saa yhtä herkullista kuin lihastakin, kun näkee hieman vaivaa. Tässä yksi hyvä resepti:

Tofupihvit

200-400 g tofua

1 porkkana raastettuna

vähän juuriselleriraastetta

1 hienonnettu sipuli

persiljaa, basilikaa, timjamia

1 rkl soijakastiketta tai 1 tl yrttisuolaa

kaurahiutaleita

Hienonna tofu ja sekoita ainekset yhteen.

Käytä kaurahiutaleita pihvien muotoiluun.

Taikinaan voi lisätä myös grahamjauhoja tai soijajauhoja.

Paista pannulla tai uunissa.

Lisää ydinvoimaa?

Suomeen ollaan rakennuttamassa kuudetta ydinvoimalaa energian tuotannon tehostamiseksi. Uuden voimalan olisi tarkoitus valmistua Pyhäjoelle vuoteen 2015 mennessä.

Yleisradio sekä mtv3 uutisoivat viime viikolla kuudennen ydinvoimalan rakentamisesta Pyhäjoelle. Fennovoima Oy (vuonna 2007 perustettu energiayhtiö) jätti aikoinaan eduskunnalle hakemuksen kuudennen ydinvoimalan rakennuttamisesta. Hakemus hyväksyttiin, ja mtv3:n mukaan uuden voimalan olisi tarkoitus kohota Pohjois-Pohjanmaan Pyhäjoelle.

Vaihtoehtoja oli lopulta Pyhäjoen lisäksi vain Lapissa sijaitseva Simo. Pyhäjokeen päädyttiin kuitenkin paremman kallioperän ja kustannustehokkuuksien takia. Myös mökkeilijöitä mtv3 kertoo seudulla olevan vähemmän. Yle raportoi keskiviikkona nettisivuillaan Fennovoiman pitävän Pyhäjokea turvallisuutensa ja haittojensa perusteella parempana vaihtoehtona. Hyvän kokonaisuuden takia lopullinen valinta kallistuikin Pohjanmaalle.

Fennovoiman kerrotaan jatkavan työtään uuden ydinvoimalan suunnittelussa sekä kunnan että viranomaisten kanssa. Kuudennen ydinvoimalan laitostoimittaja tulee luultavasti valittua parin vuoden sisällä, minkä jälkeen toimia jatketaan rakennuslupien hankinnalla. Ydinvoimalasta ollaankin innoissaan, mutta todennäköisesti energiantuottoon - varsinaiseen tarkoitukseensa - voimala ryhtyy vasta vuosikymmenen kuluttua.

Vaikka ydinvoimalla onkin runsaasti vastustusta Suomessa, tänne ollaan hankkimassa jo kuudetta voimalaa. Ydinvoima on kyllä sähköntuotannon yksittäisistä energianlähteistä suurin Suomessa (Työ- ja elinkeinoministeriö, http://www.tem.fi/index.phtml?s=186) mutta entäs se kaikki uusiutuva energia, josta on jo kauan puhuttu? Eikö meidän pitäisi välillä tehokkuuden sijasta miettiä energianlähteiden riittävyyttä ja keskittyä siihen, mikä luonnon - meidän tulevaisuutemme - kannalta olisi parasta?

Energiansäästöviikko 10.-16.10.2011

Tällä viikolla vietetään valtakunnallista energiansäästöviikkoa.

Kannattaa tutustua näihin energia-aiheisiin sivuihin:
Anssi Kelan ajatuksia - Tyhjät huoneet
Lisää energiansäästöviikon blogeja
KSS Energia
Työtehoseura
Energianeuvoja (mm. lisää MotoriikkaMiikan videoita)
Lampputieto (energiansäästölamput vs. hehkulamput)
Energiatietoinen kuluttaja (PDF-muoto)
Standby
Vampire Energy (vampyyrienergia)
Pelikonsolien, kännykkälatureiden ja digiboksien energiankulutus
Aiheuttaako nettisurffailu oikeasti merkittävät hiilidioksidipäästöt?
Seppo Leinosen luontokuvat ja pilapiirrokset

KYSYMYKSIÄ:

1) Miten itse voisit helpoiten omassa elämässäsi ja omassa kodissasi säästää energiaa?

2) Standby-sivuston mukaan kännykkälaturin pitäminen pistorasiassa kuluttaa vuodessa keskimäärin 43,92 kWh, vaikka et lataisi kännykkää kertaakaan. Tämä tuottaa 19 kg hiilidioksidipäästöjä. Tämän hiilidioksidimäärän kompensoimiseksi pitäisi istuttaa neljä puuta. Muistatko irrottaa kännykän laturin pistorasiasta silloin, kun et lataa kännykkää? Vai onko laturi koko ajan pistorasiassa kiinni energiaa kuluttamassa?

3) Paljonko itse kulutat vuodessa energiaa standby-tilojen eli eri laitteiden valmiustilojen päällä pitämisen takia ja paljonko varsinaisen laitteiden käytön takia (laske Standby-sivuston avulla)? Kuinka monta puuta pitäisi istuttaa Standby-sivuston mukaan, jotta elektroniikan (televisio, videonauhuri/dvd-soitin, mikroaaltouuni, kännykkä) käyttösi tuottamat hiilidioksidipäästöt olisi mahdollista saada sidottua? Kuluuko energiaa enemmän standby-tiloihin vai varsinaiseen käyttöön?

4)  Kuinka monta maapalloa Ilmasto muuttuu -sivuston mukaan tarvittaisiin elintapojesi tyydyttämiseen?

Voit vastata em. kysymyksiin tämän tekstin alta kommenttia-linkistä. Lisäksi voit kirjoittaa muita mielenkiintoisia faktatietoja ja/tai omia mielipiteitäsi energiantuotannosta ja energiansäästöstä sivun oikean ylälaidan Uusi teksti -linkistä. Kirjoita otsikko, teksti ja tunniste (aihe) omiin laatikoihinsa. Tekstiin voi tehdä linkkejä tekstinkirjoituslaatikon yläosassa olevasta linkkikuvakkeesta (ketju maapallon päällä). Kuvia voi lisätä kuvakuvakkeesta. Voit kuitenkin käyttää vain kuvia, joihin sinulla on käyttöoikeudet (itse ottamasi valokuvat, piirtämäsi + skannaamasi kuvat tai sellaiset netissä olevat kuvat, joihin on selvästi merkitty vapaa käyttöoikeus muualla netissä).

Lopuksi voit pelata muita Testit ja pelit -sivulla olevia pelejä.

Hyvää energiansäästöviikkoa! Nyt on aika aloittaa On-Off -suhde! Suhdetta vaikkapa tietokoneen tai television kanssa ei kannata jättää Standby-valmiustilaan...

Image: http://www.freeimages.co.uk/

Eläinten päivä ja hiljaisuuden päivä 2011

Kansainvälistä eläinten päivää vietetään vuosittain 4. lokakuuta, joka on Franciscus Assisilaisen muistopäivä. Italialainen Franciscus Assisilainen (synt. 1181/1182, kuoli 1226) on katolisen kirkon mukaan eläinten suojelupyhimys. Assisilaisen sanoin: "Niin kauan kuin maailmassa on lapsia, kukkia ja lintuja, niin kauan on toivoa."

Suomessa eläinten päivän järjestämisen aloitti Helsingin eläinsuojeluyhdistyksessä toiminut Constance Ullner jo vuonna 1909. Silloin Helsingissä suurimpana ongelmana olivat näännyksiin ajetut hevoset, nyt hylätyt kissat, koirat ja kanit.

Eläinten päivästä alkaa eläinten viikko, jota tänä vuonna vietetään siis 4.-10.10.2011. Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liitto ry (SEY) kertoo nettisivuillaan viikon tämänvuotisesta teemasta näin:

"Vuonna 2011 SEYn Eläinten viikon teemana on kanien ja pikkujyrsijöiden hyvinvointi ja hoito. Kaneja, jyrsijöitä ja muita pieniä eläimiä pidetään usein helppoina lasten lemmikkeinä. Niidenkin hoidossa lapsi kuitenkin tarvitsee tietoa ja aikuisten opastusta enemmän kuin usein tiedetään. Pienlemmikkien hyvä hoito on tärkeää muun muassa siksi, että kaikki nisäkkäät kokevat kivun, pelon ja mielihyvän yhtä voimakkaina – oli kokijana sitten hiiri, koira tai hevonen. Tieto onkin avain lemmikin hyvään hoitoon."

Viikon kunniaksi on avattu myös uusi Lemmikkitieto.fi-sivusto, joka kertoo erityisesti kanien ja jyrsijöiden hoidosta.

Lokakuun ensimmäisellä viikolla on (lauantaina 8.10.2011) myös hiljaisuuden päivä. Kuulosuoja.fi sekä Tinnitusyhdistys tarjoavat faktatietoa kuulovaurioista (mm. tinnitus) ja niiden aiheuttajista. Musiikille omistetulta Kuulosuoja.fi-sivuston alasivulta näkee esimerkiksi erilaisten soittimien aiheuttamat melutasot.

TEHTÄVIÄ YMPÄRISTÖEKOLOGIAN KURSSILAISILLE:

1) Mitä eläinten oikeudet merkitsevät sinulle? Puhutaanko niistä Suomessa tarpeeksi? Jos vertailet yhdysvaltalaisen ja brittiläisen eläinsuojelujärjestö PETAn (eri osoitteissa brittiläinen sivusto ja PETA TV) sekä suomalaisen Animalian toimintaa ja kampanjoita, onko niiden asiallisuudessa tai vaikuttavuudessa mielestäsi eroja? Perustele.

2) Mitä hiljaisuus merkitsee sinulle? Onko hiljaisuus katoava luonnonvara ja miten voisit itse vaikuttaa asiaan?

3) Tutustu teksteihin "Globen uupuneet" (ja sen linkeissä oleviin musiikkivideoihin) ja "Minä pyydän". Kuinka hyvät mielestäsi ovat teatterin, musiikin, kirjallisuuden, kuvataiteen tai urheilijoiden mahdollisuudet vaikuttaa eläinten suojeluun ja ympäristönsuojeluun?

4) Mikä on turhin omistamasi tavara, josta helposti voisit luopua? Perustele.

5) Tee sivulla "Testit ja pelit" olevat tehtävät. Kuinka monta maapalloa Ilmasto muuttuu -sivuston mukaan tarvittaisiin elintapojesi tyydyttämiseen? Kuinka monta puuta pitäisi istuttaa Standby-sivuston mukaan, jotta elektroniikan (televisio, videonauhuri/dvd-soitin, mikroaaltouuni, kännykkä) käyttösi tuottamat hiilidioksidipäästöt olisi mahdollista saada sidottua? Voit myös arvioida sitä, kuinka luotettavia tuloksia tällaisilla testeillä mielestäsi saadaan.

Voit lähettää vastauksia em. kysymyksiin tämän blogikirjoituksen kommentteina alla olevasta "kommenttia"-linkistä.

Pohjoismaisen ilmastopäivän kansallinen pääpalkinto Kouvolan Lyseon lukioon

Pohjoismaisen Ilmastopäivän kirjoituskilpailussa kansallisen pääpalkinnon 1000 Tanskan kruunua (noin 130 euroa) voitti Justiina Lampila ympäristöekologian ryhmästämme. Suuret onnittelut hienosta saavutuksesta!

Voittoilmoitus ja tuomariston arviointi Justiinan voitokkaasta kirjoituksesta. Tekstin saa suuremmaksi klikkaamalla sen päältä.

Pohjoismaiden ministerineuvoston järjestämän Ilmastopäivän viettoon osallistui lähes 300 koulua. Justiina kirjoitti ilmastonmuutoksesta otsikolla "Minä pyydän" minämuotoisen tekstin, jossa maapallo esittää huolestumisensa ilmastonmuutoksesta. Justiinan tekstin näkökulma on todella kiinnostava ja poikkeuksellinen, mutta silti tekstiin on mahtunut mukaan runsaasti tärkeitä faktoja mielenkiintoisella tavalla esitettynä.

Justiinan luvalla julkaisen hänen kirjoituksensa tässä:

Minä olen kaikki, minkä vuoksi te elätte. Ette ole mitään ilman minua. Kuitenkin minä rakastan teitä, haluan antaa teille kaiken mitä tarvitsette, ravintoa, jotta voisitte antaa hellyyttä, ja juotavaa, jotta jaksaisitte pysyä jaloillanne. Ilmaa, jota hengittää; maiseman, jota katsoa; äänet, joita kuulla; tilaa, mihin rakentaa koti, ja maailman, jossa pystyy elämään. Minä katson teitä, minä olen se, mitä te olette. Te rakastatte, vihaatte, hymyilette ja puukotatte selkään. Minä todella yritän täyttää toiveenne, mutta teidän ahneutenne runnoo minua, tuhoaa minua ulkoa ja sisältä. Te muutatte minua kuin tietäisitte paremminkin, tai sitten joko te ette ymmärrä miksi minä muutun tai ette ymmärrä että te ette voi hallita kaikkea. Teoilla on seurauksensa.

Jotta kotinne, pintani, olisi teille asuinkelvollinen, minun täytyy pitää se tarpeeksi lämpimänä. Luonnollinen kasvihuoneilmiö takaa sen. Kun otan tuolta kaukaa suurelta ystävältäni säteilyä, Auringon voimaa, minä en heijasta kaikkea pois. Jätän sen teidän haltuunne, teidän turvaksenne. Minä osaan säännöstellä: ei liikaa, ei liian vähää. Välillä se on vaikeampaa, eihän se voi onnistua, että pystyisin pitämään lämpöni koko ajan täysin samana. Lämpötilani vaihtelevat, joskus tulee kylmempää, joskus lämpimämpää, mutta te haluatte näköjään liian lämmintä. Te tuotatte ongelman, jonka takia tasapaino tuntuu luisuvan käsistäni.

Minä olen myös vanha, vanhempi kuin te, te olette niin nuoria. Vasta vuosisatojen ja -kymmenten aikana te, ihmiskunta, olette astuneet liian suuren harppauksen, ajattelemattomasti väärään suuntaan, voimistatte kasvihuoneilmiön. Tuotatte valtavan määrän kasvihuonekaasuja ilmakehääni.

Merkittävin kaasu, minkä te tuotatte minun antimistani, on hiilidioksidi. Se on teille vain jätettä, mutta sillä on silti merkitystä. On kuin polttaisitte minua tupakan lailla. Ensimmäinen henkäisy; kaskeatte metsiä, poltatte itsellenne tilaa. Toinen imaisu; poltatte bensiiniä, jotta pääsette päämääriinne, etsitte paikkaanne, kuljette ilmassa, maassa ja vedessä. Kolmas veto; poltatte fossiilisia polttoaineita voimaloissanne, kun haette energiaa, itseänne ylittävää voimaa. Ja joka kerta puhalluksen myötä ilmakehään tulee hiilidioksidia, jolla te ette tee mitään, mutta eihän mikään katoa. Vuosimiljoonien ajan hiilen kiertokulku on ollut tasapainossa, mutta tämä teidän upea teollinen vallankumouksenne, maailman herruuden osoituksenne, heilautti vaakakuppeja reilusti. Kun te nostitte sisältäni suuria määriä fossiilisia polttoaineita, niin hiili siirtyi väärään paikkaan liian suurella vauhdilla.

Te lisäätte myös metaanin syntyä. Tehostatte karjankasvatustanne, kaatopaikkanne suurenevat, riisinviljelynne laajenevat ja poltatte biomassaa. Metaania purkautuu ilmaanne. Lisäksi on vielä kaikkia muita kaasuja. Vieläkö te ihmettelette, miksi lämpö ei lähdekään? Te tuotatte kaasuillanne muuria ilmaan, joka suojelun sijasta tukahduttaa turvapaikkanne. Ilmasto lämpenee.

Se, että maailmanne lämpenee, voi kuulostaa turhan luonnolliselta ja sitä voi olla vaikea uskoa. Kuka haluaisikaan uskoa minun olevan niin heikko, että te ihmiskunta voisitte sitä muuttaa, mutta se on totta, eikä teillä tunnu pysyvän ohjakset käsissä.

Kerron teille todisteen. Ilmakehäni voidaan jakaa kahteen osaan; ylä- ja alailmakehään. Teidän kasvihuonekaasujen lisääminen lämmittää vain alailmakehää, koska kaasut päästävät siis vähemmän lävitseen ja näin lämpö ei pääse yhtä hyvin pois eikä siis lämmitä yläilmakehää. Jos tämä kaikki taas johtuisi teistä riippumattomasta tekijästä, Auringon säteilyvoimakkuuden kasvusta, se lämmittäisi koko ilmakehää, mutta yläilmakehäni on viilentynyt.

Minä yritän suojella itseäni. Keuhkoni, kaikki suuret metsäni, nieluni, suomaani ja mereni varastoivat hiiltä. Kasvit tuottavat kauniin hapekkaan ilmanne, jota te hengitätte. Ne imevät toimintaansa suuren määrän hiilidioksidia. Suot pitävät hiilen ja myös metaaninsa pohjavesien alla. Meret nielevät suuret määrät. Kaikella on kuitenkin vastapuolensa. Kasvit eivät tarvitse hiilidioksidia ympäri vuoden, nekin pitävät taukoa talven yli ja suurin osa mantereesta ja sitä myöten kasvillisuudesta on samalla puolella minua, viettävät lepoaan samaan aikaan. Te taas tuotatte hiilidioksidia tauotta. Kaasujen määrä kasvaa liian suurta vauhtia. Kun ilmasto alkaa lämmetä, haihtuminen lisääntyy, sitä myöten aiheutuu myös se, että suot alkavat luovuttaa sisältämäänsä hiiltään pohjavesien pinnan laskiessa. Merien kyky imeä hiiltä heikkenee, kun ilmasto lämpenee; lämpötilan nousu vähentää hiilidioksidin liukoisuutta veteen ja merivirrat alkavat kiertää heikommin pinta- ja syvienkerrosten välillä. Pinnalla pitkään kellunut vesi ei sido hiiltä tarpeeksi.

Teidän teollisuutenne lisää toisaalta myös pienhiukkasten määrää. Ne samentavat ilmakehää ja lisäävät pilvien kykyä heijastaa Aurinkomme säteilyenergiaa pois. Tämä osittain kumoaa teidän aiheuttamianne kasvihuonekaasujen tuhoja, mutta kannattaako tällaiseen laittaa toivoaan ja jatkaa vain samaan malliin? Jos minä kuitenkin auttaisin teitä muilla tavoin, jos te antaisitte ahneudeltanne sille varaa.

Pystyttekö jo ymmärtämään, että tekonne tuottavat minulle sairautta, teistä, rakkaasta ihmiskunnasta, tulee minulle kuin haitallisia bakteereja, mutta vaikka te satutatte minua, te todellakin satutatte itseänne. Tämä muutos aiheuttaa liikaa pahaa, jos te päästätte sen jatkumaan. Merenpintani nousee, vie teiltä asuintilaa. Tuotan teille äärimmäisiä sääilmiöiden voimistumisia, tulee tulvia, kuivuuskausia ja pyörremyrskyjä. Jään ja lumen määrä vähenee, eikö arktisilla alueilla enää halutakaan valkeaa joulua, hiihtoretkiä? Suuret jäätiköt sulavat, aiheuttavat vesipulaa. Malarian kaltaiset trooppiset tautinne leviävät. Viljelynne vaikeutuu, alueet pienentyvät, syntyy lisää nälkää. Monimuotoinen luontoni kutistuu.

Todellako te haluatte jättää minut runneltuna jälkipolvillenne? Vaikka minulla olisi tarjottavana jotain kaunista. Minä pyydän teiltä, miettikää tätä mielissänne. Voi olla, että päädytte tulokseen, mikä haluaisi kumota tämän muutoksen. Muutoksen kuuluu tapahtua teidän toimissanne, ei minun.

Justiina Lampila
Kouvolan Lyseon lukio / Ympäristöekologian ryhmä BI3

Lähteet:
Happonen et. al, BIOS 3, Ympäristöekologia, WSOY
Ilmasto.org, http://www.ilmasto.org
Ilmatieteen laitos, http://www.ilmatieteenlaitos.fi
Ympäristöatlas, Intokustannus

Merenkurkun merikotkien kasvuhäiriöitä tutkitaan.

Raippaluodosta on löydetty viime aikoina parikin siipien kasvahäiriöistä merikotkaa. Kotkien siivet eivät pääse aukeamaan kunnolla, vaan jäävät ikäänkuin koukkuun. Nämä linnut on viety eläinpuistohin, koska ne eivät luonnossa pärjäisi. Toinen näistä linnuista on tämän kesän poikueesta, toinen edellisen. Nämä poikaset ovat samasta pesästä, eli niillä on samat vanhemmat. Vaivan uskotaan olevan geneettinen, ei ravinnosta johtuva, koska merikotkat syövät niin monipuolista ravintoa. Röntgenkuvat kotkien siivistä on lähetetty tutkittaviksi sekä Korkeasaareen että eläinlääketieteelliseen.

Tuntuu, että nykyään eläimellä kuin eläimellä on lajista riippumatta geneettisiä ongelmia. Mistä tuo mahtaa johtua ?

Tuulivoiman tulevaisuus merellä.

Porin Tahkoluodon edustalla sijaitsee Suomen ensimmäinen merituulivoimala. Sen sähköntuotanto ja tekninen toimivuus on ollut huippuluokkaa. Voimala tuottaa yli kymmeneksen enemmän sähköä kuin Tahkoluodon niemen kärjessä sjaitseva voimala. Suomen Hyötytuulen 2,3 megawatin voimalan avulla hankitaan kokemuksia laajempaa merituulivoimarakentamista varten. Toiminnallisesti voimalan varmuus on ollut lähes 100 prosentin luokkaa eli teknisiä vastoinkäymisiä ei ole kohdattu. Porin merituulivoimala on maailman ensimmäinen raskaisiin jääolosuhteisiin suunniteltu voimala. Murtuvia aaltoja ja jääkuormia kestämään rakennettu offshorevoimala maksoi lähes kaksi kertaa enemmän kuin maalle rakennettava tuulivoimala. Porin edustalle suunnitellaan jopa yli 100 megawatin merituulipuistoa, mutta lopulliset rakennusluvat puuttuvat.

Suomen Hyötytuulen offshore prototyyppivoimalan napakorkeus on 80 metriä ja roottorin halkaisija 101 metriä. Tuulivoimala asennettiin kesällä reilun kilometrin etäisyydelle rannasta 9 metrin vesisyvyyteen.

Tuulivoima on hyvää, melkein ilmaista energian tuotantoa. Jokainen voimala maksaa itsensä takuulla takaisin jossain kohtaa, jos ne vain kestävät niin hyvin kuin on luvattu.

Tosin ei se välttämättä kauhean kaunista maiseman puolesta ole, jos tuulivoimaloita on yksi toisensa perään.

Biopolttoaineet kalliita ja saastuttavia

VTV sanoo etteivät kalliiden viljaetanolin ja kasviöljydieselin käyttö vähennä hiilidioksidipäästöjä yhtään. Se suosittelee toisen sukupolven biopolttoaineita, kuten esimerkiksi hakkuujätteistä jalostettua biodieseliä. Palmuöljyäkään se ei suosittele polttoaineeksi, koska se vähentää vielä lisää sademetsien määrää. Tarkastusvirasto suosittelee etenkin energian säästämistä, koska se vähentää kasvihuonepäästöjä sekä pienentäisi uusiutuvan energian velvoitemäärää.

Öljy loppuu kohta kuitenkin. Tuossa olisi yksi hyvä vaihtoehto polttoaineeksi. Jotain polttoainetta kuitenkin tarvitaan jossain kohtaa. Toisaalta, jos ja kun uusia polttoaineen lähteitä tarvitaan, voi sen tehdä heti mahdollisimman ekologiseksi, ettei tule samanlaista saastumisongelmaa kuin öljyn kanssa. Uusiutuvista energianlähteistäkin on kuitenkin kehitettävissä ilmastolle ja ympäristölle suotuisia polttoaineita, niin miksei suoraan kehitetä sellaista ? Ja sitä paitsi viljakasveista jalostettu polttoaine nostaisi todennäköisesti ruuankin hintaa.

Mother Earth will show her darker side

http://www.youtube.com/watch?v=HwELajFteTo

"The indulgence of our lives

Has cast a shadow on the world."

Kylmät väreet kulkivat selkääni pitkin kun näin Disturbedin uuden, Another way to die biisin musiikkivideon. Musiikki mielipiteidenilmaisun keinona on mielestäni hieno ja voimakas tapa tuoda omat ajatuksensa koko maailman tietoon. Videossa näytetään selkeästi kaksijakoisuus maailmassa: törsäilevät hyvinvointivaltiot ja tuhojen keskellä kamppailevat kehitysmaat. Musiikkivideossa näkyy ihmisen aiheuttamat, järkyttävät vahingot; on jätteitä, saasteita, köyhyyttä, tuhottuja metsiä...

Lisäksi kappaleen sanoihin on kiteytetty selkeä sanoma siitä, kuinka me ihmiset tuhoamme maapallon teoillamme.

"Time bomb is ticking

And no one listening

Our future is fading

Is there any hope we'll survive?"

Nykyinen tapamme elää on luonut tikittävän aikapommin, kuinka kauan kestää ennen kuin tajuamme aikapommin tikittävän ja tulevaisuutemme häivenevän hetki hetkeltä. Meidän on herätättävä, huomattava tekojemme seuraukset ajoissa.

Kaipiaisten pohjavedestä löytyi haitallisia torjunta-aineita

Kouvolan sanomien uutisen mukaan Kaipiaisten pohjavedestä on löydetty haitallisia torjunta-aineita. Niiden pitoisuus ylitti lievästi talousvedelle asetetut vaatimukset. Uutisen mukaan ratapiha-alueen pohjavedessä huomattiin edellisenä kesänä olevan atratsiini- ja heksatsinoni- nimisiä torjunta-aineita. Niiden myynti on lopetettu Suomessa 1990-luvulla. Monet tahot selvittävät torjunta-aineiden pitoisuuksia, lähdettä ja sitä, kuinka laajalle ne ovat levinneet. Asuinkiinteistöjen talousvesien torjunta-ainepitoisuuksia selvitetään lähiviikkojen aikana. Kouvolan kaupungin ympäristöjohtajan Kyllikki Ala-Huikun mukaan torjunta-ainepitoisuudet eivät aiheuta terveysriskiä. Hydrobiologi Heidi Rautanen arvelee torjunta-ainejäämien olevan peräisin 1990-luvulta.

Uutinen on taas yksi varoittava esimerkki siitä, kuinka hitaasti, jos ollenkaan ympäristömyrkyt poistuvat luonnosta. Useinkin vielä ennen sallituiden ympäristömyrkkyjen todellisesta haitallisuudesta luonnolle ja ihmiselle saadaan enemmän tietoa vasta kun on jo liian myöhäistä.

Globen uupuneet

Molièren hengessä. Kuva Globen uupuneiden Facebook-sivulta. Julkaisulupa saatu.

Ympäristöekologian ryhmämme kävi torstaina 18. marraskuuta katsomassa Lappeenrannan kaupunginteatterin Veeran kammarissa Kansallisteatterin kiertueella olevan näytelmän Globen uupuneet, joka kertoo ilmastoahdistuksesta

Globen uupuneet on todella Historiallinen näytelmä isolla H:lla monessa mielessä. Se käy nopeassa tahdissa läpi luonnontieteiden, teknologian ja väestönkasvun historiaa, mutta se myös tekee historiaa. Globen uupuneet on Kansallisteatterin ensimmäinen kiertävä näytelmä koskaan. Se lienee myös ensimmäinen suomalainen teatteriesitys, jossa vähähiilisyys (mahdollisimman pienet päästöt) on tarkkaan otettu huomioon

Alkuperäinen idea näytelmään tuli pari vuotta sitten Kansallisteatterin näyttelijä Jussi Lehtoselta, joka esitteli ajatuksensa hiilidioksidineutraalista ja kiertävästä näytelmästä Kansallisteatterin silloiselle pääjohtajalle Maria-Liisa Nevalalle. Hän otti ajatuksen heti ilolla vastaan. Nyt uuden pääjohtajan Mika Myllyahon kaudella näytelmiä tullaan viemään kiertueelle jatkossakin

Esityksen käsikirjoittamiseen sekä musiikin säveltämiseen saatiin rahoitus Niilo Helanderin säätiöltä. Esityksen työstivät valmiiksi ohjaaja Saana Lavaste, käsikirjoittaja Emilia Pöyhönen ja säveltäjä Sanna Salmenkallio. Myös lavastaja-puvustaja Markus Tsokkinen sekä näyttelijät Jussi Lehtonen, Nora Raikamo ja Hanna Raiskinmäki ovat olleet aikaisessa vaiheessa mukana näytelmän käsikirjoittamisessa. Yhteistyökumppaneina toimivat alusta alkaen myös ”urbaani ympäristöjärjestö” Dodo ry sekä Katastrofin aineksia -elokuvan ohjannut John Webster, joka on esityksessä mukana äänenä

Esitystä valmisteltaessa työryhmä oli yhteydessä lukuisiin asiantuntijoihin ja kysyi myös monien julkkisten mielipiteitä ilmastonmuutoksesta. Marja-Sisko Aalto, Paavo Arhinmäki, Satu Hassi, Teemu Mäki, Päivi Räsänen, Paola Suhonen ja Miina Äkkijyrkkä toivat esiin oman näkemyksensä. Inspiraation lähteinä ja erilaisten näkökulmien muodostamisen apuna toimivat myös Leo Stranius, Risto Isomäki sekä Atte Korhola ja hänen puolisonsa Eija-Riitta Korhola, joiden teksteihin työryhmä perehtyi

Titanic. Kuva Globen uupuneiden Facebook-sivulta. Julkaisulupa saatu.

Syksyllä 2010 Globen uupuneet -näytelmää esitettiin Helsingissä Kansallisteatterissa, kunnes marraskuun alussa se lähti Suomen-kiertueelle. Teatteriseurue liikkuu junalla ja polkupyörillä! Esityksestä ei ole myöskään paperille painettua käsiohjelmaa tai mainosjulisteita.

Erityisesti valaistuksessa ja lavatekniikassa on huomioitu ympäristöasiat. Kaikki sähkö tuotetaan uusiutuvista energianlähteistä (kaksi tuulisähköllä ladattavaa akkua) ja pienen osan näyttelijät tuottavat itse lavalla dynamoon virtaa polkien. Yhteensä yksi esitys kuluttaa energiaa noin 0,3 kWh. Se vastaa viiden 60-wattisen hehkulampun yhdessä tunnissa kuluttamaa määrää.

Esityksen sähkönkulutus on tarkasti eriteltynä ja laskettuna näytelmän netistä löytyvässä käsiohjelmassa. Globen uupuneet kuluttaa energiaa 0,25 kW/h, kun keskimäärin Kansallisteatterin suurella näyttämöllä esitettävät näytelmät kuluttavat sähköä noin 250 kW/h eli noin tuhatkertaisen määrän!

Kansallisteatteri kuluttaa vuodessa sähköä noin 1 490 000 kWh. Kuukausikulutus vastaa kahdeksan sähkölämmitteisen pientalon tai 30 kerrostaloasunnon koko vuoden kulutusta! Globen uupuneiden ideamoottori Jussi Lehtonen tuleekin varmaan viemään vielä monta muutosta läpi Kansallisteatterin energiankulutuksen ja materiaalienkäytön vähentämiseksi. Itse näytelmäkin kertoo rivien välistä luettuna Jevonsin paradoksista: ”Energiankäytön tehokkuus lisää energiankulutusta.” Energiatehokkuuden myötä säästynyt energia käytetään muihin tarkoituksiin, eikä kulutus vähene.

Näytelmän juoni alkaa siitä, että pieni teatteriseurue valmistelee uutta esitystä. Kunnianhimoisena haaveena on toteuttaa ympäristöasioista kertova ja ympäristöystävällinen esitys Molièren Ihmisvihaaja-näytelmästä ja saada Jonh Webster tekemään siitä dokumenttielokuva. Webster joutuu kuitenkin omien kiireidensä vuoksi peruuttamaan tämän hankkeen. Silloin osa näyttelijöistä haluaisikin toteuttaa näyttämöllä suureellisen version Titanic-elokuvasta, sillä ”eihän ole mitään mieltä tehdä ekologista näytelmää, ellei siitä tehdä dokumenttia”. Lopulta Titanic ja Ihmisvihaaja sekoittuvat todella herkulliseksi sekahedelmäkeitoksi. Aivan näytelmän lopussa päästään ”sukelluskellossa” esitettävän varjoteatterin keinoin jopa tulevaisuuteen.

Ilmastonmuutos jää näytelmässä lopulta taka-alalle, kun sanoma on pikemminkin kritiikkiä kaiken viihteellistymistä, kulutusyhteiskuntaa ja väestönkasvua vastaan. Mutta tästähän ilmastonmuutoksessa oikeastaan onkin kyse! Ilmastonmuutos ei aiheudu vain energiantuotannosta, vaan syynä ovat perimmiltään liiallinen kuluttaminen ja väestönkasvu. Thaimaan-matkoista ja turistikrääsän ostamisesta on tullut arkipäivää. Näytelmän Nipan sanoin: ”Vaikka muuttuisin tammeksi, en pysty elämäni aikana sitomaan sitä kaikkea hiilidioksidia, jonka vanhempani ovat tuottaneet.”

Globen uupuneet tavallaan jatkaa Neil Postmanin ”Huvitamme itsemme hengiltä” -kritiikkiä. Lopulta myös näytelmän musikaalinen tosi-tv-tähti Tracy huomaa, että pienillä myönnytyksillä voi saada paljon aikaan. Kompromissi löytyy jostakin tavarapaljoudessa piehtaroivan tv-hömpän ja Kainuun korpimökkiin muuttamisen väliltä.

Ohjaaja Saana Lavaste tiivistää näytelmän sanoman näin: ”On tavallaan tyrmistyttävää, että meille asetetaan rajoja. Meidänhän pitäisi saada tehdä juuri mitä haluamme, meidän täytyy saada olla vapaita. Olemmeko kuitenkin myös salaa helpottuneita siitä, että lopulta on olemassa joku raja? Rajattomuus on merkityksettömyyttä. Rajattomuus ja vapaus eivät ole synonyymejä. Mitä vapaus lopulta on? Onko todella vapautta kuluttaa mielin määrin? Merkitykselliset tarinat alkavat syntyä vasta, kun kohtaamme omat rajamme.”

Tulevaisuuden sukelluskello. Kuva Globen uupuneiden Facebook-sivulta. Julkaisulupa saatu.

Globen uupuneet -esitys kiertää Suomea ainakin kevään 2011 loppuun asti ja jatkaa kierrostaan mahdollisesti syksyllä 2011. Esitys vierailee esimerkiksi kouluissa ja nuorisotaloissa, mutta suurelle yleisölle avoimia teatteriesityksiä on ainakin seuraavilla paikkakunnilla

11.1.2011 Kaustinen, kansanmusiikkikeskus
26.1.2011 Kajaani, kaupunginteatteri
7.2.2011 Rauma, kaupunginteatteri
15.2.2011 Kotka, kaupunginteatteri
24.2. ja 25.2.2011 Oulu, kaupunginteatteri
8.4., 13.4. ja 14.4. Turku, kaupunginteatteri

Muita esityspaikkoja ja -aikoja voi katsoa esimerkiksi kiertuejärjestelyjä hoitavan Teatteri 2.0:n kotisivuilta.

Mikäli kiertueen päättymisen jälkeen käsikirjoitus on saatavissa, tämä olisi erinomainen näytelmä myös koulujen näytelmäkerhojen ja näytelmäryhmien esitettäväksi.

Lisätietoja:

Kansallisteatteri
Globen uupuneiden Facebook-sivut
Globen uupuneiden käsiohjelma (paljon asiaa esityksen tekemisestä ja taustoista, myös tietoa ilmastonmuutoksesta ja konkreettisia vinkkejä ilmastonmuutoksen torjumiseen)
YLE Kulttuurin toimittaja Jaana Semerin arvostelu Globen uupuneet -esityksestä

Kiitokset:

Tea Tönnov ympäristöjärjestö Dodosta antoi minulle hyviä lisätietoja tästä teatteriesityksestä. Suurimmat kiitokset kuuluvat kuitenkin tietysti Globen uupuneet -tiimille, joka mielestäni on tehnyt aivan huikeaa työtä. Kiitän ja kumarran.

Muuta tieteen, urheilun ja taiteen yhteistyöstä:

Viime vuosina on ilmestynyt useita ympäristöä käsitteleviä kaunokirjallisia teoksia sekä esimerkiksi hitaampaa slow-elämää puolustavia kirjoja. Yhdysvalloissa myös urheilijat ovat alkaneet toimia ilmastonmuutoksesta tiedottamisen puolesta. Monet muusikotkin ovat ottaneet voimakkaasti kantaa ilmastonmuutokseen ja muihin ympäristöasioihin:

Disturbed: Another Way to Die
Michael Jackson: Earth Song
Chris Rea: The Road to Hell
Earthman: Climate Crisis Jam
Tracy Lyons: Save me

Uusimpia tietoja ilmastonmuutoksesta:

Ilmastotieto
Ilmasto.org

Suomesta siirretään mahdollisesti susia Ruotsiin

STT:n uutisessa kerrotaan, että susien sisäsiittoisuuden vähentämiseksi ja Skandinavian susipopulaation geenipohjan vahvistamiseksi Suomen susia siirrettäisiin tulevaisuudessa Ruotsiin.
Maa- ja metsätalousministeriö ei näe estettä susien siirrolle. Aikuisia yksilöitä voitaisiin siirtää, mutta pentuja ei mielellään siirrettäisi.

Ruotsissa on arvioiden mukaan nykyään n. 200 sutta ja maahan haluttaisiin SVT:n mukaan kannan vahvistukseksi korkeintaan 20 ulkomaalaista yksilöä.

Suomessa arvioidaan olevan tällä hetkellä n. 150-160 sutta.

Susiyksilöiden siirtäminen Ruotsiin olisi uutisen pohjalta ihan hyvä asia. Se toisi Ruotsin susipopulaatioihin uusia alleeleja ja siten kehittäisi populaation sopeutumista ja selviytymistä mahdollisesti muuttuvissa ympäristöolosuhteissa. Jos lisääntymiskykyisiä susiyksilöitä siirrettäisiin kohtuullisissa määrin Ruotsiin, ei olisi pelkoa Suomen populaatioiden heikkenemisestä. Näin ollen siirto hyödyttäisi Skandinaavisia susipopulaatioita ja parantaisi siten osaltaan sen biodiversiteettiä.

Lähde

Luontoarvot ja raha vastakkain Repovedellä

Kansallispuistoilla on lain mukaan kaksi tehtävää: suojella luontoa ja toisaalta toimia retkeilykohteina. Suomessa on 35 kansallispuistoa. Niitä hoitaa Metsähallitus.

Metsätutkimuslaitos Metla tekee parhaillaan tutkimusta, jossa selvitetään kasallispuistojen merkitystä maaseutumatkailulle. Yksi tutkimuksen kohteista on Valkealassa sijaitseva Repovesi.

Repoveden kansallispuisto perustettiin vuonna 2003. Se on 15 neliökilometrin kokoinen metsäinen, järvinen ja karu alue, joka syntyi, kun metsäyhtiö UPM:n maista perustettiin Aarnikotkan luonnonsuojelualue valtion maiden yhteyteen. Repovedellä käy vuosittain n. 75 000 ihmistä, ja se on Espoon Nuuksion ohella vilkkaimpia kansallispuistoja Suomessa. Repovedellä on 44 kilometriä merkittyjä retkeilyreittejä.

Helsingin Sanomissa 1.11 julkaistun uutisen mukaan Kouvola haluaa tuloja ja hyötyä Repoveden kansallispuistosta houkuttelemalla sinne lisää matkailijoita. Metlan mukaan runsaatkaan kävijämäärät eivät tuo rahaa alueelle, jos seudulta puuttuvat matkailupalvelut. Metlan tutkimuksen mukaan Linnansaaren kansallispuistossa kävijät käyttivät rahaa keskimäärin 108 euroa, Repovedellä vain 22 euroa.

Metlan tekemän selvityksen mukaan Repovedellä kävijät ovat toivoneet enemmän palveluja, ja Kouvola kehitysyhtiö suunnitteleekin parhaillaan luonto- ja opastuskeskusta Repovedelle. Kouvolan Innovationin kehityspäällikkö Petri Salmen mukaan keskusta on ajateltu Hillosensalmelle kansallispuiston ulkopuolelle. Metsähallitus rakentaa puistoon portaita, opasteita ja teitä. Tavoitteena olisi siis saada uusia asiakkaita ja hyviä houkuttimia, jotka tuovat seutukunnalle rahaa.

Uutisen mukaan luonnonsuojelijat kuitenkin etenisivät asiassa varovaisemmin. Asiantuntijoiden, kuten Pohjois-Kymen Luonto ry:n puheenjohtajan Riku Rinnekankaan mukaan Repovettä uhkaavat hakkuiden sijasta toisenlaiset vaarat, kun päätöksiä tehdään aluetaloudesta käsin. Kasvavat kävijämäärät voivat vaikuttaa haitallisesti alueen ekosysteemiin ja eläimistöön, sillä yhä useammat kävijät eivät ole tottuneet liikkumaan luonnossa. Viime kesänä Olhavanlammen kaakkurit eivät saaneet yhtään poikasta.

Helsingin Sanomat 1.11.2010

www.luontoon.fi

Teiden suolaa kulkeutuu edelleen pohjavesiin

Helsingin Sanomien uutisessa 19.10.2010 kerrotaan, että Suomesta löytyy edelleen suolaantuneita pohjavesiä. Tiesuolaa kulkeutuu edelleen paikoin pohjavesiin, vaikka asiaan on pyritty puuttumaan jo pitkään. Teiden rakentamisen yhteydessä pohjavesialueille on rakennettu suojauksia, alun perin estämään mm. öljyvahinkoja, mutta myöhemmin myös estämään suolan valumista pohjavesiin. Suojausten rakentamisessa on tehty kuitenkin virheitä, eivätkä suojaukset aina toimi. Esimerkiksi Nurmijärven Valkojalla oli viime vuoden mittauksissa suolaa pohjavedessä 50 - 150 mg litrassa, vaikka suositusten mukaan kloridia saisi olla korkeintaan 25 mg litrassa. Valkojalla on tehty pohjavesisuojaus ja sitä on uutisen mukaan myös korjattu. Silti pohjaveden kloridipitoisuudet ovat nousseet. Pohjaveden normaali kloridipitoisuus on sisämaassa 1-5 mg litrassa.

Teiden suolauksessa käytetään normaalia ruokasuolaa, natriumkloridia, jolla teiden liukkautta alettiin torjua jo 1950-luvulla. Suolalla sulatetaan tien pintaan muodostuva jää tai tamppaantunut lumikerros. Tiehallinnon mukaan suolaa käytetään lähinnä vain vilkkaimpien teiden liukkauden torjunnassa. Maantieverkkoa on Suomessa noin 78 000 kilometriä. Suolaa käytetään pääsääntöisesti noin 6 500 tiekilometrillä. Suolan käyttö lopetetaan, kun pakkasta on enemmän luin 4-6 astetta.

Syynä pohjavesien suolaantumiseen on myös suolan määrä. Vuonna 1990 suolaa kylvettiin maanteille 157 000 tonnia. Nyt määrä on noin 80 000 - 90 000 tonnia vuodessa. Pohjavesialueiden puhdistuminen suolasta on yhtä hidasta kuin suolaantuminenkin: se voi kestää jopa kymmeniä vuosia, vaikka suolan kulkeutuminen pohjaveteen estetään.

Sinänsä veteen liuennut suola ei ole terveysriski, vaan haitat ovat välillisiä. Suola ruostuttaa putkistoja ja metalleja pääsee liukenemaan juomaveteen.

Liukkauden torjunnassa suolan kylvämiselle ei ole yhtä halpaa ja tehokasta vaihtoehtoa. Biologisesti hajoavaa kaliumformiaattia on HS:n uutisen mukaan kokeiltu joillakin pohjavesialueilla.

Itse huomaan teiden suolauksen, kun pitkän matkan ajon jälkeen astun ulos autosta: harmaa kuorrutus pinnoittaa auton kylkiä. Ei liene auton pelleillekään hyväksi…

HS 19.10.2010 ”Suomesta löytyy edelleen suolaantuneita pohjavesiä”

www.tiehallinto.fi

Yrityksille vastuu pakkausjätteistä

Vuodessa ihminen tuottaa valtavan määrän jätettä. Suomen ympäristökeskuksen mukaan Suomessa arvioidaan syntyvän vuosittain reilut 70 miljoonaa tonnia jätettä eli noin 14 000 kiloa asukasta kohti. Määrään eivät sisälly maataloudessa hyödynnetty lanta eivätkä metsään jätetyt hakkuutähteet. Tuottajavastuulla tarkoitetaan jätehuollossa tuotteiden valmistajien ja maahantuojien velvollisuutta järjestää tuotteidensa jätehuolto kustannuksellaan, kun tuotteet poistetaan käytöstä. Tuottajavastuu koskee tällä hetkellä esimerkiksi sähkö- ja elektroniikkalaitteita, autoja, akkuja ja paristoja ja sanomalehtiä.

Helsingin Sanomissa 16.10.2010 julkaistun uutisen ”Yritysten pitää kerätä pakkausjätteensä kuluttajilta” mukaan hallitus ehdottaa jätelakia muutettavaksi niin, että pakkausjätteen tuottajien pitää kerätä pakkausjätteensä kuluttajilta. Lain on tarkoitus tulla voimaan vuoden kuluttua. Lain tarkoituksena on yksinkertaisesti vähentää jätteiden määrää. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että lasin, metallin, kartongin, muovin ja muiden pakkausjätteiden kierrätyspisteiden määrää lisätään kunnissa. Myös harvaan asutuille alueille tulee lisää kierrätyspisteitä. Ympäristöministeriön ylijohtajan Pekka Jalkasen mukaan tuottajia vaaditaan järjestämään vähintään yksi kierrätysastia jokaiseen kuntaan ja tietty määrä kierrätyspisteitä tiettyä asukasmäärää kohden, esimerkiksi yksi kierrätyspiste aina 5000:ta asukasta kohden.

Jätelaki määrittelee velvoitteet yleisellä tasolla, tarkemmat vaatimukset kirjataan myöhemmin asetuksiin, joita luonnostellaan parhaillaan. Jätelain mukaan ensisijaista on jätteiden synnyn estäminen, sitten hyödyntäminen ja viimeisenä vaihtoehtona on jätteiden kippaaminen kaatopaikalle. Jätteiden kirjapito- ja ilmoitusvelvoitteita niin ikään kiristetään ja valvontaa lisätään.

lähteet:

http://www.ymparisto.fi/

HS 16.10.2010 ”Yritysten pitää kerätä pakkausjätteensä kuluttajilta”