KOUVOLAN LYSEON LUKION YMPÄRISTÖUUTISTEN SEURANTA

Risto Isomäki Kouvolan Lyseon lukiossa 9.2.2012

2012-02-10T10:02:00.009+02:00

Kirjailija Risto Isomäki

Kirjailija ja tiedetoimittaja Risto Isomäki vieraili Kouvolan Lyseon lukiossa torstaina 9. helmikuuta 2012. Auditoriossa häntä oli kuuntelemassa noin sata Kouvolan Lyseon lukion ja Kouvolan iltalukion (myös amis- ja kauppislukion) opiskelijaa ja opettajaa.

Risto Isomäen henkilökohtainen herääminen ympäristöasioihin

Risto Isomäki kiinnostui luonnosta jo lapsena. Hieman yli kymmenvuotiaana häntä huoletti mummolan lähiharjun tuhoaminen ja hän kirjoittikin asiasta kirjeen ympäristöviranomaisille. Kaikesta huolimatta harju kuitenkin tuhottiin.

Ilmastonmuutoksesta Isomäki kirjoitti ensimmäistä kertaa ollessaan toimitusharjoittelija Etelä-Suomen Sanomissa. Tämän jälkeen hän keskittyi kehitysyhteistyöprojekteihin Afrikassa ja Intiassa. Opiskeluaikanaan 1980-luvulla Isomäki pitikin nälänhätää ja köyhyyttä maapallon vakavimpina ongelmina.

Varsinainen herätys ilmastonmuutosasioihin tapahtui vuonna 1984, kun Isomäki matkusti Bangladeshissa jokilaivalla Brahmaputran suistoalueella. Siellä Isomäki huomasi, kuinka suuria kyliä oli rakennettu vain hiukan merenpinnan tason yläpuolelle. Hän oivalsi, että ilmastonmuutoksesta aiheutuva merenpinnan nousu olisi hyvin kohtalokas. Ilmastonmuutos iskeekin pahimmin juuri köyhiin ihmisiin.

Ilmastonmuutoksen vakavuus kävi Isomäelle erityisen selväksi vuodesta 2003 alkaneiden tapahtumien seurauksena. Vuosina 2003-2004 Grönlanti ja Länsi-Antarktis alkoivat sulaa. Vuonna 2005 Länsi-Siperian ikirouta-alue alkoi sulaa. Vuonna 2006 Itä-Antarktis alkoi sulaa. Vuonna 2008 Siperian pohjoispuolella oleva mannerjalustan ikirouta ja sitä myötä metaaniklatraatit alkoivat sulaa. Alueelle ilmestyi kymmenien metrien kokoisia purkauksia. Vuonna 2011 havaittiin jo jopa yli kilometrin kokoisia purkauksia.

Isomäki on optimistinen ratkaisukeinojen keksijä

Isomäki on kuitenkin kaiken pessimistisen tiedon keskellä optimistinen. Hänen mukaansa toivo ei ole mennyttä, mutta pelkkä päästöjen vähentäminen ei riitä. Lisäkeinoina tarvitaan hiilidioksidin poistamista ilmasta ja Jäämeren keinotekoista viilentämistä, jotta metaanipurkaukset saadaan loppumaan.

Laptevinmeren pohjavesi on lämmennyt kolme astetta. Isomäen mielestä venäläisten pitäisi alkusyksyisin leikata rantajää irti rannasta jäänmurtajilla. Näin jääpeite pääsisi ajelehtimaan kauemmaksi merelle ja lämpö pääsisi karkaamaan jäättömästä merestä.

Ilmaston lämpenemistä aiheuttava ongelma on myös se, että merien yllä on vain vähän pilviä, eivätkä ne ole kovin valkoisia. Laivaliikenteellä voi kuitenkin olla ilmastoa viilentävä vaikutus, koska laivojen rikkipäästöt toimivat tiivistymishiukkasina, joiden ympärille pilvet alkavat muodostua. Siksi uudet sopimukset laivojen rikkipäästöjen vähentämiseksi voivatkin olla ilmaston kannalta haitallisia. Isomäen mielestä laivojen rikkipäästöt pitäisi sallia syrjäisillä merialueilla. (Lisää asiaa Ilmastotiedossa.)

Nasan mukaan vuonna 2005 maapallo lämpeni 0,85 wattia per neliömetri ja tällä hetkellä enää 0,5 wattia per neliömetri. Isomäen mukaan lämpenemistä ovat hidastaneet Kiinan ja Intian lisääntyneet rikkipäästöt sekä kasvaneen laivaliikenteen vaikutus. Laivaliikenne lisääntyy vuosittain parilla prosentilla, ja kaikkiaan laivaliikenteen viilentäväksi vaikutukseksi on arvioitu noin 0,6 wattia per neliömetri.

Isomäen mukaan merien raudanpuutosalueille pitäisi myös kylvää rautapölyä. Keväinen planktonkukinta kuluttaa raudan lähes loppuun, jolloin kesällä planktonia on enää vähän. Kuitenkin plankton tuottaisi luonnollisesti dimetyylisulfidia, viilentävää rikkiyhdistettä.

Isomäki kuitenkin huomauttaa, että rikin lisäämisen ohella tarvitaan ehdottomasti tekoja hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi. Muuten olemme vaarallisella tiellä. Kolmasosa ilmaan päästetystä hiilidioksidista sitoutuu lopulta hiilihappona mereen, jolloin meret happamoituvat. Merien happamoituminen onkin yksi ilmastonmuutoksen vakavimmista seurauksista. Pahimmin happamoituneilla merialueilla kalkkikuoristen eliöiden kuoret alkavat liueta 2050-2060 -luvuilla. Tilanne vain pahenee seuraavina vuosikymmeninä. (Lisää asiaa Ilmastotiedossa.)

Helpoiksi hiilidioksidin poistokeinoiksi Isomäki ehdottaa suurten, vanhojen puiden kasvattamista, metsiä, soiden paksuja turvekerroksia ja jätevesien puhdistamista yksisoluisilla levillä. Lisäksi laidunmaiden maaperästä pitäisi huolehtia siten, että näistä nykyisistä hiilidioksidin päästölähteistä tulisi hiilinieluja. Suomessa hiiltä olisi helppo varastoida pitkiksi ajoiksi esimerkiksi antamalla metsäpuiden kasvaa jopa parisataavuotiaiksi. Hyvänä esimerkkinä Isomäki mainitsi Kouvolan Elimäellä sijaitsevan Mustilan arboretumin vanhat douglaskuuset.

Mitä jokainen kansalainen voi tehdä?

Isomäen mielestä jokainen kansalainen voi omillakin valinnoillaan vaikuttaa ilmastonmuutoksen estämiseen. Keskeisenä asiana Isomäki näkee liharavinnon vähentämisen ja ainakin osittaisen siirtymisen kasvisruokavalioon. Isomäki arvioi liharuoan tuotannon aiheuttavan kasvihuonepäästöjä jopa enemmän kuin virallisesti on arvioitu. Laskelmissa ei nimittäin ole otettu huomioon laidunmaiden päästöjä. Lisäksi karjanlannan typestä saattaa uusien tutkimusten mukaan vapautua jopa kaksi tai kolme kertaa aiempaa arvioitua enemmän typpioksiduulia eli dityppioksia, ns. ilokaasua, joka on voimakas kasvihuonekaasu.

Isomäki kiinnittäisi huomiota myös asuntojen suunnitteluun ja lämmitykseen. Talot pitäisi rakentaa siten, että osan huoneista voisi jättää talvella tarvittaessa lämmittämättä esimerkiksi matkojen aikana. Tällöin näissä huoneissa ei saisi olla esimerkiksi vesiputkia, joita ei pystytä tyhjentämään. Lisäksi Isomäki korostaa asuntojen kunnollista eristämistä. Tähän on nykyään saatavilla uusia, entistä tehokkaampia eristeitä, joista Isomäki mainitsi esimerkkinä aerogeelit ja tyhjiöeristeet.

Autoilussa pitäisi kiinnittää huomiota sekä auton valintaan että turhan autoilun välttämiseen. Lentoliikenteen kokonaispäästöt kaikkia maapallon kasvihuonekaasupäästöjä ajatellen ovat pienet, mutta yksilön päästöjä laskettaessa niiden osuus on erityisen merkittävä. Siksi turhaa lentämistä olisi syytä välttää. Aiemmin Isomäki on kiinnittänyt huomiota myös siihen, että erityisesti yölentoja pitäisi vähentää. Yöaikaan lentokoneiden aiheuttamilla tiivistymisjuovilla nimittäin on merkittävä lämmittävä vaikutus.

Yleisöä hieman huvitti Isomäen ohje saksalaisten aurinkopaneelien suosimisesta. Tätä Isomäki kuitenkin perusteli sillä, että Saksa on ollut aurinkopaneelien edelläkävijä. Siellä tähän teollisuuden alaan on investoitu paljon, ja pitkien tuotantosarjojen ansiosta hintataso onkin saatu merkittävästi aiempaa alemmaksi. Siksi Isomäen mukaan nimenomaan saksalaisten aurinkopaneelien suosiminen kannattaa, koska se vaikuttaa merkittävästi hintojen laskuun. Aurinkosähköstä on tulossa fossiilisilla polttoaineilla tuotettua sähköä edullisempaa.

Isomäen julkaistut kirjat

Isomäki on kirjoittanut seitsemän romaania, lukuisia tietokirjoja ja yhden novellikokoelman. Hänen tunnetuin kirjansa on ekologinen jännitysromaani ”Sarasvatin hiekkaa”, jossa teemana on lähitulevaisuudessa tapahtuva jäätiköiden sulaminen ja sitä seuraava megatsunami. Kirjan aihio syntyi keväällä 2001, kun Isomäki matkusti Intiaan. Intialaiset meriarkeologit kertoivat löytäneensä kaikuluotainkuvista merenalaisen kaupungin, kuin Atlantiksen. Seuraavana vuonna australialaiset geologit löysivät merenpohjasta jälkiä valtavista tsunamiaalloista.

”Litium 6” -romaaniin syntyi idea, kun Isomäki kuuli japanilaisten suunnitelmista rakentaa kerrostalojen kellareihin pieniä ydinvoimaloita. Fukushiman tapahtumien jälkeen tätä ei varmaankaan kuitenkaan ikinä toteuteta.

”Jumalan pikkusormi” on utopia uusiutuvan energian varaan rakentuvasta maailmasta.

Uusimman kirjan ”Con rit” teemana on kryptoeläintiede eli kryptozoologia. Tämä ”tieteenala” tutkii sellaisia eläimiä, joiden olemassaolosta ei ole varmuutta. Tällaiset kryptidit voivat Isomäen mukaan olla joko taruolentoja, sukupuuttoon kuolleita lajeja tai tieteelle vielä tuntemattomia elossa olevia lajeja, jotka joko ovat hyvin harvinaisia (populaatioidensa viimeisiä, sukupuuttoon kuolevia yksilöitä) tai erityisen piilottelevia. Voi siis olla olemassa lajeja, jotka uhataan menettää edes tietämättä niiden olemassaolosta.

”Con rit” -kirjan idea syntyi, kun Isomäki huomasi, että muinaisten meksikolaisten kansojen pääjumalana ollut suuri, töyhtöpäinen käärme muistuttaa hyvin paljon kiinalaisten ja intialaisten merilohikäärmettä. Meksikossa meren rannoilla eläneet kansat pitivät töyhtöpäistä käärmettä todellisena olentona, mantereen keskellä eläneet kansat taruolentona. Voisiko siis olla niin, että kyseessä onkin ollut todellinen meressä elänyt eliö? Isomäki ei ole tästä varma, mutta lukuisat vanhat silminnäkijähavainnot viittaavat tähän suuntaan. Havainnot päättyvät yleensä mainintaan, että olentoa ammuttiin päähän.

Isomäeltä tulossa olevat romaanit

Isomäellä on aina samanaikaisesti tekeillä useita romaaneja eri kehittelyvaiheissa. Niin on myös tällä hetkellä. Tämä on Isomäen mukaan paras työskentelytapa, koska näin voi tehdä limittäin taustatyötä useaan eri kirjaan. Ilman tällaista työskentelytapaa kirjojen ilmestymisväli voisi olla 15 vuotta. Isomäki pitää 2-3 viikon kirjoittamisjaksoja, jolloin hän keskittyy vain kirjoittamiseen. Muina aikoina hän kiertää esiintymässä, antaa haastatteluja jne.

Aktiivisimmassa työstövaiheessa Isomäellä on tällä hetkellä kaksi romaania. Toinen näistä keskittyy Mustanmeren ekologiaan ja indoeurooppalaisten kielten nopean synnyn arvoitukseen. Kantakieli lienee kehittynyt aroalueella Mustanmeren ja Kaspianmeren pohjoispuolella. Metsäalueella sen sijaan syntyi uralilainen kantakieli. Hevosten kotouttaminen ja villaa tuottavien lampaiden syntyminen tapahtuivat uralilaisten kielten puolella.

Toinen, jo pidemmällä oleva käsikirjoitus on eräänlainen ”Sarasvatin hiekan” jatko-osa. Isomäen mielestä Milankovicin syklit eli maapallon akselikallistuman, akselisuunnan ja radan muutokset selittävät hyvin eteläisen pallonpuoliskon jääkaudet eli eteläisellä pallonpuoliskolla tapahtuneet jäätiköiden kasvut ja kutistumiset. Pohjoisella pallonpuoliskolla ongelmana kuitenkin ovat Dansgaard-Oeschgerin tapaukset, jotka näyttävät lämpötilan muuttuneen muutamassa kymmenessä vuodessa jopa 9-16 astetta. Tällaisista tapahtumista on saatu viitteitä Grönlannin mannerjäätikön jääkairausnäytteistä, vuoristojäätiköistä ja järvien pohjasedimenteistä.

Isomäen mukaan tällaiset nopeat ilmastonmuutokset saattavat selittää perinteistä teoriaa paremmin myös Salpausselkien synnyn. Isomäen mukaan vanhassa selityksessä on kaksi oleellista heikkoutta. Jos Salpausselät ovat syntyneet jääkauden päättymisvaiheessa kahden noin 200 vuotta kestäneen viileämmän jakson aikana, miksi näin lyhyen muodostumisvaiheen seurauksena Salpausselissä on kuitenkin jopa puolet Suomen sorasta ja hiekasta? Entä miksei Grönlannissa, jossa mannerjään reuna on pysynyt paikallaan satoja tai tuhansia vuosia, ole syntynyt Salpausselkien kaltaisia muodostelmia? Olisiko siis sittenkin niin, että Salpausselät ovatkin syntyneet mannerjäätikön sulamisen äärimmäisen huipun aikana?

Kun kelluva merijää sulaa, se ei enää heijasta lämpösäteilyä pois, vaan lämpö imeytyy mereen. Näin lämpeneminen kiihtyy. Tämä voi puolestaan lisätä jäävuorten purkautumista Atlantille. Tätä nopeaa lämpenemistä voi kuitenkin Isomäen mukaan seurata nopea viileneminen. Kun jäävuori sulaessaan pirstoutuu pieniksi kappaleiksi, se peittää alleen valtavan laajat merialueet, jolloin lämpösäteilyä alkaa taas nopeasti heijastua pois. Näin tapahtuu äkillinen viileneminen.

Miksei viileneminen sitten pysäytä mannerjäätiköiden sulamista? Syynä voi Isomäen mielestä olla se, että jään alta on tullut esiin paljon levää ja pölyä. Tämä jään tummeneminen lisää sulamista, vaikka ympäröivät alueet viilenevät.

Mielenkiintoisia pohdintoja! Odotan innolla Risto Isomäen seuraavia kirjoja ja suosittelen hänen teoksiaan kaikille. Kannattaa kuitenkin muistaa, että romaaneissa on sekoitettu faktaa ja fiktiota ja faktaosuuskin on osin spekulaatiota. Joka tapauksessa kuitenkin mielenkiintoisia ajatuksia.

Sarasvatin hiekasta on tehty myös sarjakuvien Finlandian voittanut sarjakuvakirja ja useita teatteriesityksiä. Tuorein näistä teatteriesityksistä tulee ensi viikolla ensi-iltaan Espoon kaupunginteatterissa. Espoossa muuten esitetään talvilomaviikolla myös erinomaista Globen uupuneet -näytelmää. Kannattaa käydä katsomassa molemmat näytelmät, mikäli liikutte siellä suunnalla!

Lisätietoja Risto Isomäestä ja hänen kirjoistaan

Helsingin Sanomat: Risto Isomäki yrittää pelastaa maailman

Ylen Elävän arkiston radio-ohjelma: Miten minusta tuli minä, Risto Isomäki?

Risto Isomäki: 66 Ways to Absorb Carbon and Improve the Earth’s Reflectivity – From Reasonable Options to Mad Scientist Solutions (PDF)

Kirja-arvosteluja Herääminen-kirjasta

Kirja-arvosteluja Sarasvatin hiekkaa -kirjasta

Kirja-arvosteluja Litium 6 -kirjasta

Ympäristöekologian kurssilaisille palkintoja valtakunnallisessa valokuvauskilpailussa

2012-01-26T11:16:00.001+02:00

Taru Suninen: ”Ei maadu”

Minna Markkanen: ”F*ck the shower”

Kaksi Kouvolan Lyseon lukion opiskelijaa sijoittui neljän parhaan joukkoon valtakunnallisessa Kaatopaikat vaarassa -valokuvauskilpailussa, jossa oli tarkoituksena kuvata valokuvien avulla ympäristön roskaantumista ja keinoja ympäristöongelmien vähentämiseksi.

Kilpailun järjestivät Suomen Ympäristökasvatuksen Seura ja Nokia. Suomen Ympäristökasvatuksen Seura on maamme ainoa ympäristökasvatuksen edistämiseen ja tukemiseen erikoistunut asiantuntijajärjestö, joka konkreettisesti edistää kestävää elämäntapaa.

Suomen Ympäristökasvatuksen Seuran mukaan kilpailun osanottajamäärä oli suuri. Kilpailun raadissa mukana olivat mm. ammattivalokuvaaja Henrik Kettunen sekä huippusuositun Kemikaalicocktail-blogin kirjoittaja, toimittaja ja kirjailija Noora Shingler. Lisäksi raadissa oli mukana Nokian edustaja Pia Tanskanen sekä Suomen Ympäristökasvatuksen Seuran edustaja Johanna Sunikka.

Kouvolan Lyseon lukiossa opiskelijat osallistuivat valokuvauskilpailuun biologian valinnaisella ympäristöekologian kurssilla. Lyseon lukion opiskelijoista Minna Markkanen kuvallaan ”F*ck the shower” ja Taru Suninen kuvallaan ”Ei maadu” sijoittuivat valtakunnallisesti neljän parhaan joukkoon. Minna Markkanen palkitaan digikameralla ja Taru Suninen Valokuva-lehden vuosikerralla.

Kilpailun voitti Vilja Tuohino Ulvilasta kuvalla ”Kankaat kiertoon”. Raadin perustelu valinnalle oli, että kuvasta näkyy selvästi, että kuvaaja on sisäistänyt kestävän elämäntavan. Se on hyväntuulinen ja positiivinen, ja näyttää yhden ratkaisun ekologiseen ongelmaan.

-Voittajakuvassa kunnioitetaan perinteitä ja siinä näytetään hauskalla tavalla prosessi alusta loppuun asti, räsyistä kangaspuiden kautta valmiiseen mattoon, kertoo raadin puheenjohtaja ja Suomen Ympäristökasvatuksen Seuran edustaja Johanna Sunikka.

Palkinnoksi voittaja sai Nokian älypuhelimen, Nokia 700:n. Käytöstä poistettu Nokia 700 on sataprosenttisesti hyödynnettävissä. Kilpailukuvissa kierrättäminen ja roskaamisen välttäminen nousivatkin nuorille tärkeimmiksi ekoteoiksi.

Kaikki palkitut valokuvat ovat nähtävissä Suomen Ympäristökasvatuksen Seuran nettisivuilla.

Kiinan viljelymaa vaarassa

2011-11-08T19:39:00.010+02:00

Kiinan teollistuminen ja kehittyminen ovat jo jonkin aikaa johtaneet valtion suuriin ympäristöpäästöihin, ja nyt Yle uutisoikin ympäristöuutisissaan Kiinan liian suurista raskasmetallipäästöistä. Ongelmana on etenkin viljelymaan saastuminen.

Ylen ympäristöuutisissa kerrottiin eilen (7.11.) Kiinan raskasmetallivuodoista, jotka ovat yleistyneet hälyttävällä tavalla. Maan viranomaiset ovat huolissaan tilanteesta, sillä etenkin sulattamoiden savupiipuista ja vesistöistä saatavat näytteet kertovat viljelymaan huonosta tilasta: jopa kymmenen prosenttia viljelymaasta on Kiinan ympäristönsuojeluministeriön mukaan saastunutta. Tämä tarkoittaa, että valtion asettamat raskasmetallipitoisuusrajat - etenkin sinkki ja lyijy - ylittyvät reilusti.

Raskasmetallivuotoja kerrotaan tapahtuneen viime tammi-helmikuun aikana kymmenisen kappaletta. Vuodot kulkeutuvat viljelymaalle pilaten sen laadun ja aiheuttaen ympäristöongelmia. Samalla ne vaikuttavat ihmiselimistöön altistamalla hermosto-ongelmille, munuaisvaurioille sekä lisääntymiselimistön vahingoittumiselle. Tämän takia Kiina haluaisikin tehdä asialle jotain, mutta monet viljelijät pitävät Ylen mukaan taloutta tärkeämpänä kuin luonnonsuojelua.

Sitä voisi tietenkin miettiä, mitä taloudelle tapahtuu sitten, kun viljelymaat pitemmällä aikavälillä saastuvat toden teolla, eikä satoa enää tule? Onko viljely silloinkin ykkössijalla, vai alkaako ympäristön suojeleminen kiinnostaa? Itse olen sitä mieltä, että ongelmiin kannattaa ryhtyä etsimään mahdollisia ratkaisuja silloin, kun se on vielä mahdollista. Onneksi Kiinan hallitus on jo ymmärtänyt ympäristöongelmien vakavuuden.

Lähteet:

Yle: http://yle.fi/uutiset/ulkomaat/2011/11/raskasmetallit_saastuttavat_kymmenesosaa_kiinan_pelloista_3007244.html

Kuva: Säde

Entistäkin lämpimämmät oltavat?

2011-11-05T10:46:00.003+02:00

Ilmastonmuutos lämmittää tunteita maapallolla - ihan kirjaimellisestikin -, ja uutiset pommittavat ihmisiä tiedolla siitä, kuinka maapallomme lämpenee. Yle onkin uutisoinut 4.11. nettisivujensa ympäristöuutisissa Yhdysvaltain energiaministeriön laskelmista, joiden mukaan kasvihuonekaasupäästöt ovat saavuttaneet tänä vuonna ennätyslukemat.

Ilmaston muutoksia tutkiva IPCC (Hallitusten välinen ilmastonmuutospaneeli) julkaisi neljä vuotta sitten ilmastonmuutoksesta viimeisimmän laajan esityksensä, jonka perusteella tulevaisuus näyttäisi epätoivoiselta: ilmaston odotettiin lämpenevän 2,4-6,4 celsiusastetta. Ja tämän oletetaan tapahtuvan tämän vuosisadan loppuun mennessä!

Esitys onkin näyttänyt todenmukaisuuttaan lämpötilojen nousussa, joiden yksi suuri tekijä on tiettävästi kasvihuonekaasupäästöt, joita ihminen on lisännyt. Esitys on kuitenkin Ylen uutisen mukaan monien mielestä ollut jopa liian varovainen. Tämä näkyy hiilidioksidipäästöjen määrissä, joilla on valtavan suuri merkitys ilmaston lämpenemisessä: päästöt nousivat pari vuotta sitten kuusi prosenttia, eikä tämän vuoden tulos näytä kokonaisuudessaan yhtään paremmalta. Yle raportoi Yhdysvaltain energiaministeriön laskelmista: hiilidioksidipäästöt ovat nousseet nyt jopa yli 500 miljoonaa tonnia. Miten tällainen nousu voisi olla vaikuttamatta maapallon lämpötilaan?

Onneksi synkällä todellisuudella on valoisiakin puolia, sillä Yle raportoi amerikkalaistutkijoiden tilastoineen kehitysmaiden tilannetta kasvihuonekaasupäästöissä, ja tilanne todella on hieman parantunut: kehitysmaiden päästöleikkaukset ovat onnistuneet.

Silti itse olen sitä mieltä, että tässä ollaan menossa koko ajan huolestuttavampaan suuntaan. Onneksi huolenaihe on tiedostettu kansainvälisellä tasollakin, sillä aivan yksin me yksittäiset kansalaiset emme pysty maapalloa pelastamaan - tarvitaan siis voimakkaampia osapuolia, kokonaisia hallituksia ja niiden välistä yhteistyötä, jotta kuumat tunteet ja puheenaiheet jossain vaiheessa loppuisivat lähes kokonaan!

Gazpachokeitto #BAD11

2011-10-16T22:48:00.005+03:00

Ainekset:

500 g kypsiä tomaatteja
3 oksaa tuoretta basilikaa
4 dl tomaattimehua
150 g kurkkua
1 sipuli
2 viipaletta vaaleaa leipää
1 valkosipulinkynsi
2 rkl valkoviinietikkaa
1 tl tabascoa
1 tl suolaa
3 rkl oliiviöljyä
mustapippuria

Valmistusohjeet:
Halkaise tomaatit ja poista niistä kanta. Laita ne isoon kulhoon. Lisää joukkoon paloiteltu kurkku, leipä ilman reunoja, murskattu valkosipulin kynsi ja muut aineet sekä mausteet. Soseuta tehosekoittimessa tai sauvasekoittimella keitoksi. Anna maustua kylmässä hetki ennen tarjoilua!

Pullovesi, ei kiitos #BAD11

2011-10-16T22:06:00.004+03:00

Vesi on ihmiselle elintärkeä ravintoaine. Ihminen tarvitsee vettä moniin tarkoituksiin; ravintoaineiden kuljetukseen ja imeytymiseen, kuona-aineiden poistoon, sekä ruumiin lämmönsäätelyyn. Aikuisen päivittäinen nestetarve on 2-3 litraa; tästä osa tulee ruuan mukana, vettä tulisi juoda sellaisenaan vähintään 1-1,5 litraa - kuumalla ilmalla huomattavasti enemmän.

Nyt kuitenkin myös Suomessa on yleistymässä järjettömältä tuntuva trendi: pullovesi. Pullotettujen vesien kulutus on kaksinkertaistunut viimeisen kymmenen vuoden aikana, keskimäärin jokainen suomalainen käyttää n. 14 litraa pullotettua vettä vuodessa. Tämä ei ehkä kuulosta paljolta, mutta ajatus on silti liki käsittämätön - Suomen vesijohtovesihän on tutkitusti maailman puhtaimpia. Hanasta laskettu vesi on myös useimmiten puhtaampaa, kuin pullovesi, Kansanterveyslaitoksen julkaiseman tutkimuksen mukaan pullovesi voi sisältää jopa 100 kertaa enemmän bakteereja kuin hanavesi.

Kaikille lienee selvää myös se, ettei pullotettu vesi ole ekologinen vaihtoehto. Niin muovipullojen valmistus ja pakkaukseen käytettävät materiaalit, kuin pulloveden kuljetuskin muodostavat, etenkin Suomessa, täysin turhia ympäristöhaittoja sekä kustannuksia.

Oman kokemukseni perusteella pulloveden käyttö on järjetöntä myös maailmalla. Yhdysvalloissa asuessani saatoin käyttää 4 x 0,5l pulloa vettä päivässä, ja niin uskomattomalta kuin se kuulostaakin; Havaijille juomaveteni tuli pullotettuna Sveitsistä!

Koska vesi on ihmiselle elintärkeää, ei kenenkään tule vähentää vedenjuontiaan, vaan kiinnittää huomionsa siihen miten vetensä nauttii. Kotona juomapullon täyttäminen vedellä on huomattavasti ekologisempaa ja varmasti edullisempaakin, kuin veden ostaminen kaupasta valmiiksi pullotettuna! Nyt kaikki siis nauttimaan Suomalaisesta hanavedestä!

Lähteet:

Karjalainen

ET

7 teesiä ympäristöystävällisempään ruokailuun #BAD11

2011-10-16T21:01:00.002+03:00

Ruoka aiheuttaa paljon haitallisia päästöjä eikä monella ole tietoa kuinka omaa ruokavaliotaan voisi muuttaa parempaan, ympäristölle ystävällisempään suuntaan. Seuraavat seitsemän teesiä valottavat asiaa.

1. Vähennä lihan ja maitotuotteiden käyttöä
Älä luovu lempiruuista ja tee muutosta ruokavalioon vähitellen. Mieti vaihtoehtoja lihalle, joskus on hyvä pitää kasvisruokapäiviä.

2. Hanki uusia lempiruokia
Kokeile uusia makuja ja anna itsellesi aikaa. Tiesitkö, että uutta makua täytyy maistaa 20-30 kertaa ennen kuin siihen tottuu? Tofu ja soijajuusto voivat olla yllättäviäkin uusi tuttavuuksia.

3. Vähennä riisin käyttöä
Riisin tuottoon kulutetaan paljon vettä ja se tuodaan Suomeen pitkien matkojen takaa. Suosi perunaa ja jopa pastakin on riisiä parempi vaihtoehto.

4. Suosi lähikauppaa
Suosi lähikauppaasi, kulje matkat kävellen, pyörällä tai julkisilla ja käytä kangaskassia ostosten kuljettamiseen.

5. Syö lautanen tyhjäksi
Älä heitä syötäväksi kelpaavaa ruokaa roskiin. Yleensä puolet poismenevästä ruoasta olisi vielä sopivaa syötäväksi.

6.Suosi lähiruokaa
Ruoan kuljetuksista aiheutuva ympäristökuormitus ei ole kovin suuri, mutta paikallisia tuotteita käytettäessä ympäristövaikutukset kohdentuvat omaan elinympäristöösi ja näin tekevät sinut kenties niistä tietoisimmiksi. Kulutusvalinnoillasi ilmaiset myös mielipidettä: tuetko maaseudun ja työpaikkojen säilymistä kotimaassa vai kaukana ulkomailla?

7. Käytä sesongin tuotteita
Seuraamalla sesongin tuotteita ja käyttämällä niitä ruokavaliossasi voit osaltasi vähentää ruoan ympäristövaikutuksia. Vuodenaikojen mukaan valittavia tuotteita ovat mm. marjat, hedelmät, porkkana, lanttu ym.

Minna M.

Lähteet:
Suomen Luonnonsuojeluliitto

Luonnonvarapuntari

Ruoan ja ilmastonmuutoksen suhde #BAD11

2011-10-16T21:00:00.010+03:00

Tiestkö, että ruoantuotanto kuormittaa huomattavasti ilmastoa? Merkittävimpiä ruoantuotannossa syntyvistä kaasuista ovat hiilidioksidi, dityppioksidi sekä metaani. Suomen kasvihuonepäästöistä n. 20% on peräisin maataloudesta.

Sekasyöjällä ja kasvissyöjällä on suuri ero. Sekasyöjän ruokkimiseen kuluu 2300 neliömetriä viljelysmaata, kun taas lakto-ovovegetaristin ruokkimiseen 1500 neliömetriä ja vegaanin 1000 neliömetriä. Näillä on huomattavia eroja. Hyvä esimerkki tästä on, että naudalihakilon tuottamiseen kuluu 15 kertaa enemmän enemmän energiaa kuin kiloon proteiinipitoisia palkokasveja. Sianlihakiloon kuluva energia on puolestaan 10 kertainen palkokasveihin verrattuna.

Ihmisen ruokavalinnoilla voi olla suuri merkitys ilmastonmuutosta ajatellessa. Lähellä tuotetuista aineksista tehtyyn kasvisateriaan kuluu yhdeksän kertaa vähemmän kasvihuonepäästöjä kuin ateriaan, jossa on tuontikasveja sekä lihaa.

Mitä siis normaali pulliainen voisi tehdä asialle?

-Ryhdy kasvisyöjäksi, näin säästät luonnonvaroja, energiaa sekä vältyt turhilta kasvihuonepäästöiltä.

-Käytä lähiruokaa. Ruokien kuljettamiseen voi kulua varsin paljon energiaa.

-Suosi myös luomua. Se on ekotehokkaampaa ja sillä vältyt myös turhilta energiapäästöiltä.

Lähde:

http://www.oikeuttaelaimille.net

Eroon ympäristömyrkyistä

2011-10-16T20:29:00.012+03:00

Varmasti monen ihmisen vaatekaapit pursuavat vaatteista, ehkä jopa sinunkin. Oletko koskaan kysynyt itseltäsi: "Tarvitsenko todella tätä vaatetta?"Jos olet, niin tässä muutama vinkki jolla vähennät ympäristömyrkkyjä pelkästään kiinnittämällä huomiota vaatteisiin.

Yritä ostaa käytettyjä vaatteita, esim. kirpputoreilta, käytetyn tavaran nettikaupat yms.
Etsi valmistajia, jotka tekevät vaatteensa kierrätysmateriaaleista tai jotka käyttävät ainoastaan ympäristöystävällisiä kuituja ja luonnonvärejä.
Osta hyvin muotoiltuja vaatteita, jotka on tehty kestämään. Tutki saumat, vetoketjut ja napit, jotka ovat helpoimmin hajoavia kohteita eli ajattele laatua!
Jos sinulla on vaatteita, joita et käytä siksi, että vetoketju on hajonnut, tai ne muuten kaipaisivat kohennusta, hoida ne kuntoon.
Suuri osa vaatteiden ympäristörasituksesta johtuu niiden pesemisestä. Minimoi tämä niin, että peset vain täysiä koneellisia.
Jos vaatekaapissasi on jotakin, mitä et käytä, lähetä se ystävälle, lahjoita kirpputorille tai hyväntekeväisyyteen tms.
Vältä lapsityövoimalla valmistettuja vaatteita ja kannata reilun kaupan tuotteita.
Käytä luomupuuvillaa, sillä tavallisen puuvillan valmistuksessa käytetään paljon lannotteita ja torjunta-aineita, sekä sitä kastellaan myös paljon. (250g puuvillaan käytetään 150g torjunta-aineita ja 2720 litraa vettä)

Viimeisenä mutta ei suinkaan vähäisimpänä, levitä tietoa ystävillesi ja muille tuttaville, näin teemme ympäristöllemme suuren palveluksen.

Lähteet:

http://www.greenpeace.org

http://fi.wikipedia.org

Syötkö sinä lautasen tyhjäksi? #BAD11

2011-10-16T19:41:00.003+03:00

Ruuasta menee hukkaan jopa kolmannes. Puolet siitä määrästä olisi vielä syömäkelpoista.
Mielummin kannattaa kiinnittää huomiota siihen syökö lautasen tyhjäksi kuin siihen , että miten tuote on pakattu.Ruuan pois heittäminen on pahempi luonnon kannalta kuin se miten tuote on pakattu. Vaikkakin pakkaus tapa vaikkuttaa luontoo,mutta ei niin paljoa. Jos oikeasti aikoo vaikuttaa siihen ,että miten luonto muuttuu kannattaa tehdä oiketa ekologisia valintoja.

Syötkö sinä lautasen tyhjäksi?

Riisi ja sen ympäristö vaikutukset #BAD11

2011-10-16T19:13:00.004+03:00

Riisi on todella suosittua ruokaa Suomessa. Minäkin syön sitä monta kertaa viikossa. Se helppoa valmistaa ja kohtuullisen halpaa. Riisi on myös kasvis ruoka ja kasvis ruuat ovat yleisesti ekologisempia kuin liharuuat, mutta riisi on poikkeus. Monikaan tiedä kuinka pahasti riisi ja sen valmistus kuluttavat ympäristöä.

Ensimmäinen riisin ympäristö vaikutuksista on piiloveden käyttö. Tietyssä vaiheessa riisin kasvua sen pitää olla kokonaan veden peitossa, joten se kuluttaa maailman vesivarantoja. Yhteen kiloon riisiä on käytetty n. 3500 litraa piilovettä. Vesi, jota paikalliset voisivat itse juoda käytetään riisin kasvatukseen.

Myös toinen riisin ympäristö vaikutuksista johtuu vedestä. Kun pelto täyttyy vedellä alkaa kemiallinen reaktio, jossa syntyy merkittäviä määriä metaania, joka on jopa hiilidioksidia haitallisempi kasvihuonekaasu. Riisin tuonti synnyttää myös kasvihuone kaasuja ja muita ympäristö haittoja, koska se täytyy kuljettaa tänne kaukaa.

Terveellisen ruuan perustana olevan ruokaympyrän yksi osa alue koostuu riisistä, pastasta ja perunasta. Perunan ja pastan syöminen olisivat huomattavasti ekologisempia valintoja. Suosikaa siis kotimaista perunaa.

Ruokavalintojen vaikutukset ympäristöön #BAD11

2011-10-16T18:11:00.001+03:00

Suomessa elintarvikkeiden käyttö vaikuttaa eniten ympäristöön. Voimmeko me todella vaikuttaa ympäristön hyvinvointiin ruokavalinnoillamme? Kaupassa elintarvikkeiden valinta voi olla haastavaa. Miten voin tietää tuotteen taustat esimerkiksi kuinka paljon luonnonvaroja kuten vettä kyseisen tuotteen valmistamiseen on kulunut tai miten tuote on kuljetettu kauppaan. Kaikista tuotteista sitä ei voi tietää, mutta ympäristömerkillä varustetut tuotteet ovat kaikissa vaiheissa ympäristöystävällisempi kuin muut samankaltaiset tuotteet. Näitä tuotteita kannattaa siis suosia. Elintarvikkeet ovat pakattu eri tavoin. Kaupassa itse näkee miten tuote on pakattu ja kuinka hyvin siihen käytetyt materiaalit voi kierrättää ja näin ohjata omaa valintaansa ympäristöystävällisempään suuntaan.

Kauppaan meneminen voi vaikuttaa paljon ympäristöön. Aina autolla kauppaan menevä henkilö aiheuttaa päästöjä, kun taas pyörällä tai kävellen meneminen sen sijaan ei aiheuta päästöjä. Lisäksi kävellessä tai pyöräilessä saa raitista ilmaa ja liikuntaa. Itse käyn kaupassa lähes aina pyörällä tai kävellen. Näin ollen myös turhan tavaran ostaminen kaupasta vähenee, koska kaikkea ei jaksa kantaa käsin tai pyörän kanssa kotiin asti.

Tuotteen käyttö vaikuttaa myös ympäristöön. Jopa kolmas osa ruuasta menee hukkaan, joista puolet olisi voinut vielä syödä. Ostavatko suomalaiset liikaa ruokaa kaupasta vai eivätkö ihmiset osaa säilyttää elintarvikkeita oikealla tavalla? Luulen, että molemmat asiat ovat osittain totta. Jotkut taas saattavat heittää ruokaa liian herkästi pois, esimerkiksi oikean säilömistaidon puuttuessa. Pakastaminen on hyvä vaihtoehto. Tarjouksesta ostetun tuotteen voi laittaa pakkaseen, jolloin sitä ei tarvitse heti käyttää.

Lopuksi kun elintarvike on käytetty on vuorossa kierrätys ja jätteiden käsittely. Jos ruokaa joutuu heittämään pois, tulisi se laittaa mieluummin biojätteeseen kuin kaatopaikalle. Pakkauspahvit tai säilykkeiden metallipurkit on hyvä kierrättää. Kun mahdolliset materiaalit kierrättää, kaatopaikalle menevän jätteen määrä vähenee huomattavasti. Itse voi vaikuttaa ruokavalinnoilla monella tapaa ympäristöön. Välillä itsekin mietin, että vaikuttaako oikeasti yhden ihmisen jätteiden lajittelu ja kierrättäminen, mutta kyllä se vaikuttaa. Lisäksi saa itselle hyvän mielen, kun tietää, että on tehnyt jotain hyvää luonnonsuojelun eteen.

Couscous #BAD11

2011-10-16T17:28:00.003+03:00

Couscous on lähi-Idästä ja Pohjois-Afrikasta ympäri maailmaa levinnyt lisuke, jota valmistetaan durumvehnästä. Perinteisesti naiset ovat valmistaneet sitä pyörittelemällä käsin karkeita durumvehnäjauhoja, mutta nykyään perunan, riisin ja makaronin rinnalle noussut lisuke on käytännössä tehdasvalmisteista. Sitä voidaan syödä lihan ja kasvisten tai esim. maidon ja sokerin kanssa, mutta oma reseptini rakentuu pelkästään couscousin ympärille, jolloin vuodenajasta riippuen siihen voi yhdistellä haluamiaan aineksia. Ruoan kasvisversio on jo itsessään lihaversiota ekologisempi, mutta hiilijalanjälkeä voi pienentää entisestään käyttämällä itse viljeltyjä tai torilta ostettuja, läheltä kuljetettuja avomaavihanneksia ja sieniä. Lihan korvikkeena voi käyttää tofua tai soijavalmisteita.

vettä
GoGreen täysjyväcouscousta
kasvisliemijauhetta
Alpro Soya -tofua (yrteillä maustettua)
purjoa
porkkanoita
paprika
sieniä
oliiviöljyä

Keitä vedenkeittimellä tarvitsemasi määrä vettä ja lisää siihen kasvisliemijauhetta. Mittaa couscousta ja vettä 1:1, esimerkiksi 3 dl vettä ja 3 dl couscousta. Laita kansi päälle ja anna hautua 5-7 min.

Pilko vihannekset ja sienet sekä kuutioi tofu, paista ne pannulla oliiviöljyssä.

Sekoita couscous haarukalla irtonaiseksi ja lisää se paistamiesi ainesten joukkoon.

lähteet: wikipedia.org/wiki/Kuskus

Pelastetaan maapallo ruoalla #BAD11

2011-10-16T16:11:00.007+03:00

Se on ollut polttava puheenaihe viime vuosien ajan - nimittäin ilmastonmuutos. Monet tutkijat ovat selvitelleet, mikä tämän maapallon lämpenemisen oikein aiheuttaa ja mitä voisimme tehdä rakkaan pallomme pelastamiseksi. Vaikka ilmastonmuutoksesta ollaan montaa mieltä, yksi asia ainakin on selvää: sillä, mitä lautasellemme päivittäin pistämme, on merkitystä.

Varmasti jokainen meistä on jossakin vaiheessa pohtinut tulevaisuutta ja mitä se tuo tullessaan. Ehkäpä jotkut ovat jopa miettineet, mitä maapallolle tulee käymään, kun sitä näin ylikuumennetaan ja käytetään loppuun. Eihän tällaista kulutusta kukaan eikä mikään voi kestää loputtomiin. Jossain vaiheessa täytynee siis maapallollekin iskeä burn out. Ja mitäpä me siinä vaiheessa teemme? Entäpä jos pallomme koneistot sammahtavat jo meidän elinaikanamme? Lastemme elinaikana? Tulevaisuus on meidän käsissämme - näin meille opetetaan. Jotakin on siis tehtävä. Mutta mitä?

Jokainen meistä voi omilla pienillä valinnoillaan auttaa pienentämään kasvihuonekaasupäästöjä. Helpoin tapa yksittäiselle ihmiselle pidentää maapallon elinkaarta on varmasti ruokailutapojen ja -tottumusten muuttaminen. Ruoantuotannon eri vaiheet kuluttuvat tolkuttoman paljon luonnonvaroja: vettä, metsää, soita, viidakoita ja kauniita luonnonmaisemia. Suomessakin pelkästä maataloudesta aiheutuvien kasvihuonepäästöjen osuus on lähes 20 prosenttia. Hiilidioksidipäästöjä aiheutuu muun muassa metsien raivaamisesta pelloiksi, laidun- ja viljelymaaksi. Kasvisravinnon tuottaminen vaatii huomattavasti vähemmän maa-alaa verrattuna karjaan. Siksipä olisikin aika tarttua toimeen ja vaihtaa liha perunaksi tai omenaksi!

Suurimpia ongelmia ilmastonmuutoksen kannalta maataloudessa ovat liha, etenkin nauta, sekä riisinviljely. Karjantuotanto aiheuttaa runsaasti metaanipäästöjä - Suomessa noin kolmanneksen -, jotka voimistavat ilmaston lämpenemistä jopa 20 kertaa enemmän kuin hiilidioksidi! Riisinviljelykin lisää metaanin määrää ilmakehässä, sillä kasteluvaiheessa riisipelloissa alkaa muodostua kyseistä kaasua. Lisäksi karjankasvatukseen vaaditaan maa-alaa erittäin paljon, nautaan kaikkein eniten.

Sen lisäksi, että suunnittelisi lihansyönnin vähentämistä, kannattaa miettiä, miten kyseinen ruoka valmistetaan. Kasvisvaihtoehdoissakin on selviä eroja! Luonnonmukaisesti - ilman keinotekoisia lannoitteita - kasvatetut kasvit kannattaa napata kaupan hyllystä ilmastonmuutosta pahentavien vaihtoehtojensa sijaan. Tavallisesti tehokasvatetuissa kasviksissa käytetty typpilannoite lisää ilmakehän dityppioksidipäästöjä, ja näillä päästöillä on 300-kertainen vaikutus kasvihuonekaasuna verrattuna hiilidioksidiin. Luomua kannattaa siis suosia!

Myös se, mistä ruokansa hankkii, vaikuttaa kasvihuonekaasupäästöihin ja sitä kautta ilmastonmuutokseen. Kaukaa maailman toiselta puolen Suomeen rahdattu ruoka vaatii veronsa lentomatkoissa ja lentokoneiden nielemissä polttoaineissa. Lähiruoka sen sijaan tuodaan vain muutaman kymmenen kilometrin päästä kauppaan ja saadaan tuoreena kaupasta kotiin. Kuitenkin lähiruoan ostamisen hyvä vaikutus heitetään hukkaan siinä, jos kotiin körötellään henkilöautolla. Kannattaa siis miettiä myös, miten kauppaan ja sieltä takaisin kulkee. Pyöräilyn olemattomien päästöjen lisäksi se on hyvää kuntoilua ja edistää terveyttä. Terve ihminen taas jaksaa miettiä enemmän maapallon terveyttä.

Kun ruoka-aineen pitkän elinkaaren tullessa loppuunsa se lämmitetään vielä luonnon ja ilmastonmuutoksen kannalta paremmassa mikrossa ennemmin kuin uunissa, on tehty yhden ihmisen osalta hyvinkin suuri teko maailman tulevaisuuden pelastamikseksi. Se on minusta kiinni, se on sinusta kiinni, se on meidän kaikkien arkipäiväisistä valinnoista kiinni, miltä tulevaisuus näyttää. Luomukasvisruokaa siis, bon appetit!

Lähteet:

Bios 3: Ympäristöekologia (WSOY 2008. Happonen, Holopainen, Sotkas, Tenhunen, Tihtarinen-Ulmanen, Venäläinen)

http://www.oikeuttaelaimille.net/www2/lang-fi/tietoa/kasvissyoenti-ja-veganismi/ruoka-ja-ilmastonmuutos

http://ilmatieteenlaitos.fi/ravinnontuotanto

Kuva: Säde

Kasvispizza #BAD11

2011-10-16T15:28:00.001+03:00

Kasvispizza

2 dl vettä
25 g hiivaa
0,5 tl suolaa
0,5 dl kasviöljyä
3 dl vehnäjauhoja

Täytteeseen
300 g tomaattimurskaa
1 tl suolaa
valkosipulin kynttä
1,5 rkl oreganoa
sipuli
porkkanaa
parsakaali
punaista paprikaa
2 rkl kasviöljyä
2 dl juustoraastetta

Liuota hiiva kädenlämpöiseen veteen ja sekoita joukkoon suola, öljy ja vehnäjauhot. Kohota taikina ja kauli siitä uunipannun kokoinen pohja.
Nosta pohja leivinpaperin päälle uunipellille ja kohota. Lisää tomaattimurskaan mausteet.
Leikkaa porkkanat ja paprika suikaleiksi ja irrota parsakaalin nuput toisistaan. Pehmitä kasvikset öljyssä pannulla ja levitä ne tomaattimurskan päälle kohonneelle pohjalle. Lisää päälle juustoraaste. Paista 250 asteessa 30 minuuttia.

Afrikan nälänhätä #BAD11

2011-10-16T14:38:00.009+03:00

On kulunut hyvin lähelle kolme vuotta siitä, kun matkasin perheeni kanssa Gambiaan kahdeksi viikoksi. Gambia sijaitsee Saharan länsipuolella, ja sillä on vain yksi naapurimaa, Senegal. Tämä matka todellakin oli mullistava, ja sai minut ajattelemaan muitakin, kuin itseäni. Kirjoitukseni aiheena on nälänhätä, koska olen itse tuntenut ja nähnyt nälänhätää hyvinkin sinä itsenään kyseisen Gambian matkani aikana.

Tiesitkö, että vuonna 2004 maailmassa oli 852 miljoonaa nälkää näkevää, ja vuoteen 2010 mennessä luku on kasvanut 925 miljoonaan? Maailmassa katsotaan myös olevan yli miljardi aliravittua ihmistä. Suurin osa nälkää näkevistä ihmisistä asuu kehitysmaissa ja pelkästään Afrikan alueella joka kolmas kärsii nälänhädästä.

Saharan eteläpuolisessa Afrikassa on 265 miljoonaa nälkää näkevää ihmistä ja Pohjois- Afrikassa heitä on 42 miljoonaa. Tilastot ovat korkeimmillaan itäisessä Afrikassa.

Nälänhädän määritelmään kuuluu tilanne, jossa alueen asukkaiden ruokavarat loppuvat suhteellisen nopeasti, josta aiheutuu akuutti kriisi tälle alueelle. Nälänhätää aiheuttavat monet tekijät : luonnonkatastrofit, sään yllättävät muutokset, poliittinen epävakaus, aseelliset konfiktit tai muut epävakaat yhteiskunnalliset olot. Yleensä ilmastosta johtuvat tekijät vaikuttavat sadon laajuuteen ja laatuun. Poliittiset tekijät saattavat estää esimerkiksi maahantuonnin, tai ainakin vaikeuttaa sitä.

Nälänhätä ei aiheuta pelkästään kuolemaa, vaan myös monia tauteja tai muita vaikeita tiloja. Esimerkiksi aliravitsemus johtuu siitä, ettei ihminen saa tarpeeksi energia- tai suojaravintoaineita. Aliravitsemus on yleistä lapsilla. Yleisiä tuntomerkkejä aliravitusta ihmisestä ovat: pienikokoisuus ikään nähden, lihasten olemattomuus ja muuten yleinen laihuus, paitsi vatsan seutu on hyvinkin paksu. Myös aliravitun henkilön vastustuskyky tauteja vastaan on olematonta.

Lisäksi aids-tilastot ovat nousseet aliravitsemuksen ja nälänhädän johdosta. Jos ihmisillä ei ole varaa ostaa ruokaa, niin harvoin viimeisiä rahoja käytetään lääkitysten ostamiseen. Onkin ehdotettu, että Afrikan mantereelle tuotaisiin rinnakkaisilta lääkevalmistajilta halvempia tuotteita, jotta ihmisillä olisi varaa ostaa niitä.

Ensimmäinen Afrikan matkailuni ei jäänyt viimeiseksi: tulevan joululoman vietämme perheeni kanssa Tansanian maisemissa. Vaikka tilanne Afrikassa on huono, eivät ihmiset siellä sitä anna ilmi. He ovat aina iloisia ja ystävällisiä! Siellä vieraillessa sitä alkaa miettiä omaa elämäänsä ja kuinka sitä sitten kehtaakin joskus valittaa esimerkiksi kouluruoasta, kun sitä ei joillain ihmisillä ole ollenkaan...

Nälänhädästä kärsiviä ihmisiä helppo auttaa täältä koti-Suomestakin käsin: monet järjestöt takaavat helpot lahjoittamiskeinot ja kummilapsitoiminnan! Mm. Unicef ja Punainen risti ovat hyvin tunnettuja tällaisia järjestöjä.

Kuvat: Anni Tiitinen

Lähteet: - wikipedia

- wfp

- wikipedia2

- worldvision

- yle

- amazinghope

Värikäs kasviswokki #BAD11

2011-10-16T14:10:00.002+03:00

1 punasipuli
1 iso porkkana
herkkusieniä (oman maun mukaan)
paprikaa (pun.,kelt.,vihr.)
soijarouhetta (oman maun mukaan)
1 dl vettä

paistamiseen: rypsiöljyä

mausteet:
1 kasvisliemikuutio
suolaa
ripaus mustapippuria
1 tl paprikajauhetta
hyppysellinen valkopippuria
1 dl ruokakermaa

Pese ja pilko ensin kasvikset ja herkkusienet haluamallasi tavalla. Paista sitten sipuli ja porkkanan viipaleet pannulla rypsiöljyssä. Lisää sitten vesi, soijarouhe, paprikan ja herkkusienten viipaleet. Lisää myös kasvisliemikuutio. Paista kunnes ainekset ovat pehmentyneet ja lisää tarvittaessa vettä.
Mausta ja anna hautua. Lisää lopuksi vielä kerma.

Tämä kyseinen ruoka on hyvä esimerkki siitä kuinka yksinkertaisilla arkipäivän valinnoilla voit vaikuttaa: Vaihtamalla esimerkiksi naudan lihan soijarouheeseen edes muutaman kerran viikossa, säästät suuren määrän luonnonvaroja. Lisäksi kasvispainotteiset ruoat ovat liharuokia paljon terveellisempiä ja kevyempiä vaihtoehtoja!

Elämä kasvissyöjänä #BAD11

2011-10-16T09:32:00.006+03:00

Oletko koskaan harkinnut kasvisruokavaliota tai miettinyt, mitä pistät lautasellesi? Monet saattavat ajatella ensimmäiseksi, että mitä se hyödyttää, jos itse rupean kasvissyöjäksi tai kuka jaksaa tarkkailla ruokavaliotaan jatkuvasti? Mutta oikeasti sillä on merkitystä, mitä laitat suuhusi. Sillä on myös vaikutusta ympäristöön sekä ennen kaikkea oman kehosi hyvinvointiin.

On olemassa paljon erilaisia kasvisruokavalioita, joista löytyy varmasti jokaiselle se oma. Jotkut syövät vain kasviperäisiä tuotteita, toiset kasvisruokaa ja kananmunia tai maitotuotteita tai vaikkapa kalaa. Oikein toteutetulla kasvisruoalla voi korvata eläinperäiset ruokatottumukset. On vain pidettävä huoli, ettei ruoka ruokavalio ole yksipuolista, mikä saattaa aiheuttaa luiden haurastumista ja raudanpuuteanemiaa. On myös huomioitava, että syö tarpeeksi proteiineja, joita saa mm. soijasta, pavuista, hernekasveista ja pähkinöistä. Soijalla on havaittu olevan positiivinen vaikutus painonhallintaan ja vaihdevuosiin. Ruoanvalmistus vaati myös perehtymistä ja opettelua oikeanlaisten ruokakokonaisuuksien kokoamiseen, koska saadakseen monipuolisen aterian on tiedettävä, mitä tärkeitä ravinto-aineita mistäkin tuotteesta saa.

Se, että syö terveellisesti auttaa samalla myös ympäristöä. Esimerkiksi soijan viljelyssä tarvitaan monin kerroin vähemmän maa-alaa ja vettä verrattuna maito- ja karjatalouteen. Ja toki yleensäkin kasvien viljely on eettisempi ratkaisu kuin eläimien pitäminen ahtaissa ja niille luonnottomissa tiloissa. Eläimiä jalostetaan silkan ihmisen ahneuden takia, jotta ne olisivat mahdollisimman tuottoisia, mutta se on aiheuttanut paljon sairauksia ja kärsimystä eläimille. Kasvissyönnin myötä arvostus ruokaan kasvaa, koska tietää tekevansä hyvää eläinten ja ympäristön suhteen. Yleensä maito- ja lihatuotteiden korvikkeet on pakattu ekologisemmin. Pakkausmateriaalien valinnoilla kuormitetaan ympäristöä vähemmän.

Olen itse ollut kasvissyöjä jo pari vuotta ja saanut vain positiivia kokemuksia. Lihan syömisen jälkeen tulee usein paha ja "ähky" olo, mutta kasvisruoan kanssa sitä ongelmaa ei enää ole. Olo on kevyt ja keho tuntuu hyvinvoivalta. Kasvisruoasta saa yhtä herkullista kuin lihastakin, kun näkee hieman vaivaa. Tässä yksi hyvä resepti:

Tofupihvit

200-400 g tofua

1 porkkana raastettuna

vähän juuriselleriraastetta

1 hienonnettu sipuli

persiljaa, basilikaa, timjamia

1 rkl soijakastiketta tai 1 tl yrttisuolaa

kaurahiutaleita

Hienonna tofu ja sekoita ainekset yhteen.

Käytä kaurahiutaleita pihvien muotoiluun.

Taikinaan voi lisätä myös grahamjauhoja tai soijajauhoja.

Paista pannulla tai uunissa.

Lisää ydinvoimaa?

2011-10-10T18:22:00.004+03:00

Suomeen ollaan rakennuttamassa kuudetta ydinvoimalaa energian tuotannon tehostamiseksi. Uuden voimalan olisi tarkoitus valmistua Pyhäjoelle vuoteen 2015 mennessä.

Yleisradio sekä mtv3 uutisoivat viime viikolla kuudennen ydinvoimalan rakentamisesta Pyhäjoelle. Fennovoima Oy (vuonna 2007 perustettu energiayhtiö) jätti aikoinaan eduskunnalle hakemuksen kuudennen ydinvoimalan rakennuttamisesta. Hakemus hyväksyttiin, ja mtv3:n mukaan uuden voimalan olisi tarkoitus kohota Pohjois-Pohjanmaan Pyhäjoelle.

Vaihtoehtoja oli lopulta Pyhäjoen lisäksi vain Lapissa sijaitseva Simo. Pyhäjokeen päädyttiin kuitenkin paremman kallioperän ja kustannustehokkuuksien takia. Myös mökkeilijöitä mtv3 kertoo seudulla olevan vähemmän. Yle raportoi keskiviikkona nettisivuillaan Fennovoiman pitävän Pyhäjokea turvallisuutensa ja haittojensa perusteella parempana vaihtoehtona. Hyvän kokonaisuuden takia lopullinen valinta kallistuikin Pohjanmaalle.

Fennovoiman kerrotaan jatkavan työtään uuden ydinvoimalan suunnittelussa sekä kunnan että viranomaisten kanssa. Kuudennen ydinvoimalan laitostoimittaja tulee luultavasti valittua parin vuoden sisällä, minkä jälkeen toimia jatketaan rakennuslupien hankinnalla. Ydinvoimalasta ollaankin innoissaan, mutta todennäköisesti energiantuottoon - varsinaiseen tarkoitukseensa - voimala ryhtyy vasta vuosikymmenen kuluttua.

Vaikka ydinvoimalla onkin runsaasti vastustusta Suomessa, tänne ollaan hankkimassa jo kuudetta voimalaa. Ydinvoima on kyllä sähköntuotannon yksittäisistä energianlähteistä suurin Suomessa (Työ- ja elinkeinoministeriö, http://www.tem.fi/index.phtml?s=186) mutta entäs se kaikki uusiutuva energia, josta on jo kauan puhuttu? Eikö meidän pitäisi välillä tehokkuuden sijasta miettiä energianlähteiden riittävyyttä ja keskittyä siihen, mikä luonnon - meidän tulevaisuutemme - kannalta olisi parasta?

Energiansäästöviikko 10.-16.10.2011

2011-10-10T11:47:00.014+03:00

Tällä viikolla vietetään valtakunnallista energiansäästöviikkoa.

Kannattaa tutustua näihin energia-aiheisiin sivuihin:
Anssi Kelan ajatuksia - Tyhjät huoneet
Lisää energiansäästöviikon blogeja
KSS Energia
Työtehoseura
Energianeuvoja (mm. lisää MotoriikkaMiikan videoita)
Lampputieto (energiansäästölamput vs. hehkulamput)
Energiatietoinen kuluttaja (PDF-muoto)
Standby
Vampire Energy (vampyyrienergia)
Pelikonsolien, kännykkälatureiden ja digiboksien energiankulutus
Aiheuttaako nettisurffailu oikeasti merkittävät hiilidioksidipäästöt?
Seppo Leinosen luontokuvat ja pilapiirrokset

KYSYMYKSIÄ:

1) Miten itse voisit helpoiten omassa elämässäsi ja omassa kodissasi säästää energiaa?

2) Standby-sivuston mukaan kännykkälaturin pitäminen pistorasiassa kuluttaa vuodessa keskimäärin 43,92 kWh, vaikka et lataisi kännykkää kertaakaan. Tämä tuottaa 19 kg hiilidioksidipäästöjä. Tämän hiilidioksidimäärän kompensoimiseksi pitäisi istuttaa neljä puuta. Muistatko irrottaa kännykän laturin pistorasiasta silloin, kun et lataa kännykkää? Vai onko laturi koko ajan pistorasiassa kiinni energiaa kuluttamassa?

3) Paljonko itse kulutat vuodessa energiaa standby-tilojen eli eri laitteiden valmiustilojen päällä pitämisen takia ja paljonko varsinaisen laitteiden käytön takia (laske Standby-sivuston avulla)? Kuinka monta puuta pitäisi istuttaa Standby-sivuston mukaan, jotta elektroniikan (televisio, videonauhuri/dvd-soitin, mikroaaltouuni, kännykkä) käyttösi tuottamat hiilidioksidipäästöt olisi mahdollista saada sidottua? Kuluuko energiaa enemmän standby-tiloihin vai varsinaiseen käyttöön?

4) Kuinka monta maapalloa Ilmasto muuttuu -sivuston mukaan tarvittaisiin elintapojesi tyydyttämiseen?

Voit vastata em. kysymyksiin tämän tekstin alta kommenttia-linkistä. Lisäksi voit kirjoittaa muita mielenkiintoisia faktatietoja ja/tai omia mielipiteitäsi energiantuotannosta ja energiansäästöstä sivun oikean ylälaidan Uusi teksti -linkistä. Kirjoita otsikko, teksti ja tunniste (aihe) omiin laatikoihinsa. Tekstiin voi tehdä linkkejä tekstinkirjoituslaatikon yläosassa olevasta linkkikuvakkeesta (ketju maapallon päällä). Kuvia voi lisätä kuvakuvakkeesta. Voit kuitenkin käyttää vain kuvia, joihin sinulla on käyttöoikeudet (itse ottamasi valokuvat, piirtämäsi + skannaamasi kuvat tai sellaiset netissä olevat kuvat, joihin on selvästi merkitty vapaa käyttöoikeus muualla netissä).

Lopuksi voit pelata muita Testit ja pelit -sivulla olevia pelejä.

Hyvää energiansäästöviikkoa! Nyt on aika aloittaa On-Off -suhde! Suhdetta vaikkapa tietokoneen tai television kanssa ei kannata jättää Standby-valmiustilaan...

Image: http://www.freeimages.co.uk/

Eläinten päivä ja hiljaisuuden päivä 2011

2011-10-02T11:50:00.009+03:00

Kansainvälistä eläinten päivää vietetään vuosittain 4. lokakuuta, joka on Franciscus Assisilaisen muistopäivä. Italialainen Franciscus Assisilainen (synt. 1181/1182, kuoli 1226) on katolisen kirkon mukaan eläinten suojelupyhimys. Assisilaisen sanoin: "Niin kauan kuin maailmassa on lapsia, kukkia ja lintuja, niin kauan on toivoa."

Suomessa eläinten päivän järjestämisen aloitti Helsingin eläinsuojeluyhdistyksessä toiminut Constance Ullner jo vuonna 1909. Silloin Helsingissä suurimpana ongelmana olivat näännyksiin ajetut hevoset, nyt hylätyt kissat, koirat ja kanit.

Eläinten päivästä alkaa eläinten viikko, jota tänä vuonna vietetään siis 4.-10.10.2011. Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liitto ry (SEY) kertoo nettisivuillaan viikon tämänvuotisesta teemasta näin:

"Vuonna 2011 SEYn Eläinten viikon teemana on kanien ja pikkujyrsijöiden hyvinvointi ja hoito. Kaneja, jyrsijöitä ja muita pieniä eläimiä pidetään usein helppoina lasten lemmikkeinä. Niidenkin hoidossa lapsi kuitenkin tarvitsee tietoa ja aikuisten opastusta enemmän kuin usein tiedetään. Pienlemmikkien hyvä hoito on tärkeää muun muassa siksi, että kaikki nisäkkäät kokevat kivun, pelon ja mielihyvän yhtä voimakkaina – oli kokijana sitten hiiri, koira tai hevonen. Tieto onkin avain lemmikin hyvään hoitoon."

Viikon kunniaksi on avattu myös uusi Lemmikkitieto.fi-sivusto, joka kertoo erityisesti kanien ja jyrsijöiden hoidosta.

Lokakuun ensimmäisellä viikolla on (lauantaina 8.10.2011) myös hiljaisuuden päivä. Kuulosuoja.fi sekä Tinnitusyhdistys tarjoavat faktatietoa kuulovaurioista (mm. tinnitus) ja niiden aiheuttajista. Musiikille omistetulta Kuulosuoja.fi-sivuston alasivulta näkee esimerkiksi erilaisten soittimien aiheuttamat melutasot.

TEHTÄVIÄ YMPÄRISTÖEKOLOGIAN KURSSILAISILLE:

1) Mitä eläinten oikeudet merkitsevät sinulle? Puhutaanko niistä Suomessa tarpeeksi? Jos vertailet yhdysvaltalaisen ja brittiläisen eläinsuojelujärjestö PETAn (eri osoitteissa brittiläinen sivusto ja PETA TV) sekä suomalaisen Animalian toimintaa ja kampanjoita, onko niiden asiallisuudessa tai vaikuttavuudessa mielestäsi eroja? Perustele.

2) Mitä hiljaisuus merkitsee sinulle? Onko hiljaisuus katoava luonnonvara ja miten voisit itse vaikuttaa asiaan?

3) Tutustu teksteihin "Globen uupuneet" (ja sen linkeissä oleviin musiikkivideoihin) ja "Minä pyydän". Kuinka hyvät mielestäsi ovat teatterin, musiikin, kirjallisuuden, kuvataiteen tai urheilijoiden mahdollisuudet vaikuttaa eläinten suojeluun ja ympäristönsuojeluun?

4) Mikä on turhin omistamasi tavara, josta helposti voisit luopua? Perustele.

5) Tee sivulla "Testit ja pelit" olevat tehtävät. Kuinka monta maapalloa Ilmasto muuttuu -sivuston mukaan tarvittaisiin elintapojesi tyydyttämiseen? Kuinka monta puuta pitäisi istuttaa Standby-sivuston mukaan, jotta elektroniikan (televisio, videonauhuri/dvd-soitin, mikroaaltouuni, kännykkä) käyttösi tuottamat hiilidioksidipäästöt olisi mahdollista saada sidottua? Voit myös arvioida sitä, kuinka luotettavia tuloksia tällaisilla testeillä mielestäsi saadaan.

Voit lähettää vastauksia em. kysymyksiin tämän blogikirjoituksen kommentteina alla olevasta "kommenttia"-linkistä.

Pohjoismaisen ilmastopäivän kansallinen pääpalkinto Kouvolan Lyseon lukioon

2010-12-10T08:41:00.007+02:00

Pohjoismaisen Ilmastopäivän kirjoituskilpailussa kansallisen pääpalkinnon 1000 Tanskan kruunua (noin 130 euroa) voitti Justiina Lampila ympäristöekologian ryhmästämme. Suuret onnittelut hienosta saavutuksesta!

Voittoilmoitus ja tuomariston arviointi Justiinan voitokkaasta kirjoituksesta. Tekstin saa suuremmaksi klikkaamalla sen päältä.

Pohjoismaiden ministerineuvoston järjestämän Ilmastopäivän viettoon osallistui lähes 300 koulua. Justiina kirjoitti ilmastonmuutoksesta otsikolla "Minä pyydän" minämuotoisen tekstin, jossa maapallo esittää huolestumisensa ilmastonmuutoksesta. Justiinan tekstin näkökulma on todella kiinnostava ja poikkeuksellinen, mutta silti tekstiin on mahtunut mukaan runsaasti tärkeitä faktoja mielenkiintoisella tavalla esitettynä.

Justiinan luvalla julkaisen hänen kirjoituksensa tässä:

Minä olen kaikki, minkä vuoksi te elätte. Ette ole mitään ilman minua. Kuitenkin minä rakastan teitä, haluan antaa teille kaiken mitä tarvitsette, ravintoa, jotta voisitte antaa hellyyttä, ja juotavaa, jotta jaksaisitte pysyä jaloillanne. Ilmaa, jota hengittää; maiseman, jota katsoa; äänet, joita kuulla; tilaa, mihin rakentaa koti, ja maailman, jossa pystyy elämään. Minä katson teitä, minä olen se, mitä te olette. Te rakastatte, vihaatte, hymyilette ja puukotatte selkään. Minä todella yritän täyttää toiveenne, mutta teidän ahneutenne runnoo minua, tuhoaa minua ulkoa ja sisältä. Te muutatte minua kuin tietäisitte paremminkin, tai sitten joko te ette ymmärrä miksi minä muutun tai ette ymmärrä että te ette voi hallita kaikkea. Teoilla on seurauksensa.

Jotta kotinne, pintani, olisi teille asuinkelvollinen, minun täytyy pitää se tarpeeksi lämpimänä. Luonnollinen kasvihuoneilmiö takaa sen. Kun otan tuolta kaukaa suurelta ystävältäni säteilyä, Auringon voimaa, minä en heijasta kaikkea pois. Jätän sen teidän haltuunne, teidän turvaksenne. Minä osaan säännöstellä: ei liikaa, ei liian vähää. Välillä se on vaikeampaa, eihän se voi onnistua, että pystyisin pitämään lämpöni koko ajan täysin samana. Lämpötilani vaihtelevat, joskus tulee kylmempää, joskus lämpimämpää, mutta te haluatte näköjään liian lämmintä. Te tuotatte ongelman, jonka takia tasapaino tuntuu luisuvan käsistäni.

Minä olen myös vanha, vanhempi kuin te, te olette niin nuoria. Vasta vuosisatojen ja -kymmenten aikana te, ihmiskunta, olette astuneet liian suuren harppauksen, ajattelemattomasti väärään suuntaan, voimistatte kasvihuoneilmiön. Tuotatte valtavan määrän kasvihuonekaasuja ilmakehääni.

Merkittävin kaasu, minkä te tuotatte minun antimistani, on hiilidioksidi. Se on teille vain jätettä, mutta sillä on silti merkitystä. On kuin polttaisitte minua tupakan lailla. Ensimmäinen henkäisy; kaskeatte metsiä, poltatte itsellenne tilaa. Toinen imaisu; poltatte bensiiniä, jotta pääsette päämääriinne, etsitte paikkaanne, kuljette ilmassa, maassa ja vedessä. Kolmas veto; poltatte fossiilisia polttoaineita voimaloissanne, kun haette energiaa, itseänne ylittävää voimaa. Ja joka kerta puhalluksen myötä ilmakehään tulee hiilidioksidia, jolla te ette tee mitään, mutta eihän mikään katoa. Vuosimiljoonien ajan hiilen kiertokulku on ollut tasapainossa, mutta tämä teidän upea teollinen vallankumouksenne, maailman herruuden osoituksenne, heilautti vaakakuppeja reilusti. Kun te nostitte sisältäni suuria määriä fossiilisia polttoaineita, niin hiili siirtyi väärään paikkaan liian suurella vauhdilla.

Te lisäätte myös metaanin syntyä. Tehostatte karjankasvatustanne, kaatopaikkanne suurenevat, riisinviljelynne laajenevat ja poltatte biomassaa. Metaania purkautuu ilmaanne. Lisäksi on vielä kaikkia muita kaasuja. Vieläkö te ihmettelette, miksi lämpö ei lähdekään? Te tuotatte kaasuillanne muuria ilmaan, joka suojelun sijasta tukahduttaa turvapaikkanne. Ilmasto lämpenee.

Se, että maailmanne lämpenee, voi kuulostaa turhan luonnolliselta ja sitä voi olla vaikea uskoa. Kuka haluaisikaan uskoa minun olevan niin heikko, että te ihmiskunta voisitte sitä muuttaa, mutta se on totta, eikä teillä tunnu pysyvän ohjakset käsissä.

Kerron teille todisteen. Ilmakehäni voidaan jakaa kahteen osaan; ylä- ja alailmakehään. Teidän kasvihuonekaasujen lisääminen lämmittää vain alailmakehää, koska kaasut päästävät siis vähemmän lävitseen ja näin lämpö ei pääse yhtä hyvin pois eikä siis lämmitä yläilmakehää. Jos tämä kaikki taas johtuisi teistä riippumattomasta tekijästä, Auringon säteilyvoimakkuuden kasvusta, se lämmittäisi koko ilmakehää, mutta yläilmakehäni on viilentynyt.

Minä yritän suojella itseäni. Keuhkoni, kaikki suuret metsäni, nieluni, suomaani ja mereni varastoivat hiiltä. Kasvit tuottavat kauniin hapekkaan ilmanne, jota te hengitätte. Ne imevät toimintaansa suuren määrän hiilidioksidia. Suot pitävät hiilen ja myös metaaninsa pohjavesien alla. Meret nielevät suuret määrät. Kaikella on kuitenkin vastapuolensa. Kasvit eivät tarvitse hiilidioksidia ympäri vuoden, nekin pitävät taukoa talven yli ja suurin osa mantereesta ja sitä myöten kasvillisuudesta on samalla puolella minua, viettävät lepoaan samaan aikaan. Te taas tuotatte hiilidioksidia tauotta. Kaasujen määrä kasvaa liian suurta vauhtia. Kun ilmasto alkaa lämmetä, haihtuminen lisääntyy, sitä myöten aiheutuu myös se, että suot alkavat luovuttaa sisältämäänsä hiiltään pohjavesien pinnan laskiessa. Merien kyky imeä hiiltä heikkenee, kun ilmasto lämpenee; lämpötilan nousu vähentää hiilidioksidin liukoisuutta veteen ja merivirrat alkavat kiertää heikommin pinta- ja syvienkerrosten välillä. Pinnalla pitkään kellunut vesi ei sido hiiltä tarpeeksi.

Teidän teollisuutenne lisää toisaalta myös pienhiukkasten määrää. Ne samentavat ilmakehää ja lisäävät pilvien kykyä heijastaa Aurinkomme säteilyenergiaa pois. Tämä osittain kumoaa teidän aiheuttamianne kasvihuonekaasujen tuhoja, mutta kannattaako tällaiseen laittaa toivoaan ja jatkaa vain samaan malliin? Jos minä kuitenkin auttaisin teitä muilla tavoin, jos te antaisitte ahneudeltanne sille varaa.

Pystyttekö jo ymmärtämään, että tekonne tuottavat minulle sairautta, teistä, rakkaasta ihmiskunnasta, tulee minulle kuin haitallisia bakteereja, mutta vaikka te satutatte minua, te todellakin satutatte itseänne. Tämä muutos aiheuttaa liikaa pahaa, jos te päästätte sen jatkumaan. Merenpintani nousee, vie teiltä asuintilaa. Tuotan teille äärimmäisiä sääilmiöiden voimistumisia, tulee tulvia, kuivuuskausia ja pyörremyrskyjä. Jään ja lumen määrä vähenee, eikö arktisilla alueilla enää halutakaan valkeaa joulua, hiihtoretkiä? Suuret jäätiköt sulavat, aiheuttavat vesipulaa. Malarian kaltaiset trooppiset tautinne leviävät. Viljelynne vaikeutuu, alueet pienentyvät, syntyy lisää nälkää. Monimuotoinen luontoni kutistuu.

Todellako te haluatte jättää minut runneltuna jälkipolvillenne? Vaikka minulla olisi tarjottavana jotain kaunista. Minä pyydän teiltä, miettikää tätä mielissänne. Voi olla, että päädytte tulokseen, mikä haluaisi kumota tämän muutoksen. Muutoksen kuuluu tapahtua teidän toimissanne, ei minun.

Justiina Lampila
Kouvolan Lyseon lukio / Ympäristöekologian ryhmä BI3

Lähteet:
Happonen et. al, BIOS 3, Ympäristöekologia, WSOY
Ilmasto.org, http://www.ilmasto.org
Ilmatieteen laitos, http://www.ilmatieteenlaitos.fi
Ympäristöatlas, Intokustannus

Merenkurkun merikotkien kasvuhäiriöitä tutkitaan.

2010-12-02T17:21:00.003+02:00

Raippaluodosta on löydetty viime aikoina parikin siipien kasvahäiriöistä merikotkaa. Kotkien siivet eivät pääse aukeamaan kunnolla, vaan jäävät ikäänkuin koukkuun. Nämä linnut on viety eläinpuistohin, koska ne eivät luonnossa pärjäisi. Toinen näistä linnuista on tämän kesän poikueesta, toinen edellisen. Nämä poikaset ovat samasta pesästä, eli niillä on samat vanhemmat. Vaivan uskotaan olevan geneettinen, ei ravinnosta johtuva, koska merikotkat syövät niin monipuolista ravintoa. Röntgenkuvat kotkien siivistä on lähetetty tutkittaviksi sekä Korkeasaareen että eläinlääketieteelliseen.

Tuntuu, että nykyään eläimellä kuin eläimellä on lajista riippumatta geneettisiä ongelmia. Mistä tuo mahtaa johtua ?

Tuulivoiman tulevaisuus merellä.

2010-12-02T17:13:00.002+02:00

Porin Tahkoluodon edustalla sijaitsee Suomen ensimmäinen merituulivoimala. Sen sähköntuotanto ja tekninen toimivuus on ollut huippuluokkaa. Voimala tuottaa yli kymmeneksen enemmän sähköä kuin Tahkoluodon niemen kärjessä sjaitseva voimala. Suomen Hyötytuulen 2,3 megawatin voimalan avulla hankitaan kokemuksia laajempaa merituulivoimarakentamista varten. Toiminnallisesti voimalan varmuus on ollut lähes 100 prosentin luokkaa eli teknisiä vastoinkäymisiä ei ole kohdattu. Porin merituulivoimala on maailman ensimmäinen raskaisiin jääolosuhteisiin suunniteltu voimala. Murtuvia aaltoja ja jääkuormia kestämään rakennettu offshorevoimala maksoi lähes kaksi kertaa enemmän kuin maalle rakennettava tuulivoimala. Porin edustalle suunnitellaan jopa yli 100 megawatin merituulipuistoa, mutta lopulliset rakennusluvat puuttuvat.

Suomen Hyötytuulen offshore prototyyppivoimalan napakorkeus on 80 metriä ja roottorin halkaisija 101 metriä. Tuulivoimala asennettiin kesällä reilun kilometrin etäisyydelle rannasta 9 metrin vesisyvyyteen.

Tuulivoima on hyvää, melkein ilmaista energian tuotantoa. Jokainen voimala maksaa itsensä takuulla takaisin jossain kohtaa, jos ne vain kestävät niin hyvin kuin on luvattu.

Tosin ei se välttämättä kauhean kaunista maiseman puolesta ole, jos tuulivoimaloita on yksi toisensa perään.

Biopolttoaineet kalliita ja saastuttavia

2010-12-02T16:58:00.002+02:00

VTV sanoo etteivät kalliiden viljaetanolin ja kasviöljydieselin käyttö vähennä hiilidioksidipäästöjä yhtään. Se suosittelee toisen sukupolven biopolttoaineita, kuten esimerkiksi hakkuujätteistä jalostettua biodieseliä. Palmuöljyäkään se ei suosittele polttoaineeksi, koska se vähentää vielä lisää sademetsien määrää. Tarkastusvirasto suosittelee etenkin energian säästämistä, koska se vähentää kasvihuonepäästöjä sekä pienentäisi uusiutuvan energian velvoitemäärää.

Öljy loppuu kohta kuitenkin. Tuossa olisi yksi hyvä vaihtoehto polttoaineeksi. Jotain polttoainetta kuitenkin tarvitaan jossain kohtaa. Toisaalta, jos ja kun uusia polttoaineen lähteitä tarvitaan, voi sen tehdä heti mahdollisimman ekologiseksi, ettei tule samanlaista saastumisongelmaa kuin öljyn kanssa. Uusiutuvista energianlähteistäkin on kuitenkin kehitettävissä ilmastolle ja ympäristölle suotuisia polttoaineita, niin miksei suoraan kehitetä sellaista ? Ja sitä paitsi viljakasveista jalostettu polttoaine nostaisi todennäköisesti ruuankin hintaa.

Mother Earth will show her darker side

2010-11-29T15:03:00.006+02:00

http://www.youtube.com/watch?v=HwELajFteTo

"The indulgence of our lives

Has cast a shadow on the world."

Kylmät väreet kulkivat selkääni pitkin kun näin Disturbedin uuden, Another way to die biisin musiikkivideon. Musiikki mielipiteidenilmaisun keinona on mielestäni hieno ja voimakas tapa tuoda omat ajatuksensa koko maailman tietoon. Videossa näytetään selkeästi kaksijakoisuus maailmassa: törsäilevät hyvinvointivaltiot ja tuhojen keskellä kamppailevat kehitysmaat. Musiikkivideossa näkyy ihmisen aiheuttamat, järkyttävät vahingot; on jätteitä, saasteita, köyhyyttä, tuhottuja metsiä...

Lisäksi kappaleen sanoihin on kiteytetty selkeä sanoma siitä, kuinka me ihmiset tuhoamme maapallon teoillamme.

"Time bomb is ticking

And no one listening

Our future is fading

Is there any hope we'll survive?"

Nykyinen tapamme elää on luonut tikittävän aikapommin, kuinka kauan kestää ennen kuin tajuamme aikapommin tikittävän ja tulevaisuutemme häivenevän hetki hetkeltä. Meidän on herätättävä, huomattava tekojemme seuraukset ajoissa.

Kaipiaisten pohjavedestä löytyi haitallisia torjunta-aineita

2010-11-25T19:50:00.002+02:00

Kouvolan sanomien uutisen mukaan Kaipiaisten pohjavedestä on löydetty haitallisia torjunta-aineita. Niiden pitoisuus ylitti lievästi talousvedelle asetetut vaatimukset. Uutisen mukaan ratapiha-alueen pohjavedessä huomattiin edellisenä kesänä olevan atratsiini- ja heksatsinoni- nimisiä torjunta-aineita. Niiden myynti on lopetettu Suomessa 1990-luvulla. Monet tahot selvittävät torjunta-aineiden pitoisuuksia, lähdettä ja sitä, kuinka laajalle ne ovat levinneet. Asuinkiinteistöjen talousvesien torjunta-ainepitoisuuksia selvitetään lähiviikkojen aikana. Kouvolan kaupungin ympäristöjohtajan Kyllikki Ala-Huikun mukaan torjunta-ainepitoisuudet eivät aiheuta terveysriskiä. Hydrobiologi Heidi Rautanen arvelee torjunta-ainejäämien olevan peräisin 1990-luvulta.

Uutinen on taas yksi varoittava esimerkki siitä, kuinka hitaasti, jos ollenkaan ympäristömyrkyt poistuvat luonnosta. Useinkin vielä ennen sallituiden ympäristömyrkkyjen todellisesta haitallisuudesta luonnolle ja ihmiselle saadaan enemmän tietoa vasta kun on jo liian myöhäistä.

Globen uupuneet

2010-11-20T17:52:00.008+02:00

Molièren hengessä. Kuva Globen uupuneiden Facebook-sivulta. Julkaisulupa saatu.

Ympäristöekologian ryhmämme kävi torstaina 18. marraskuuta katsomassa Lappeenrannan kaupunginteatterin Veeran kammarissa Kansallisteatterin kiertueella olevan näytelmän Globen uupuneet, joka kertoo ilmastoahdistuksesta

Globen uupuneet on todella Historiallinen näytelmä isolla H:lla monessa mielessä. Se käy nopeassa tahdissa läpi luonnontieteiden, teknologian ja väestönkasvun historiaa, mutta se myös tekee historiaa. Globen uupuneet on Kansallisteatterin ensimmäinen kiertävä näytelmä koskaan. Se lienee myös ensimmäinen suomalainen teatteriesitys, jossa vähähiilisyys (mahdollisimman pienet päästöt) on tarkkaan otettu huomioon

Alkuperäinen idea näytelmään tuli pari vuotta sitten Kansallisteatterin näyttelijä Jussi Lehtoselta, joka esitteli ajatuksensa hiilidioksidineutraalista ja kiertävästä näytelmästä Kansallisteatterin silloiselle pääjohtajalle Maria-Liisa Nevalalle. Hän otti ajatuksen heti ilolla vastaan. Nyt uuden pääjohtajan Mika Myllyahon kaudella näytelmiä tullaan viemään kiertueelle jatkossakin

Esityksen käsikirjoittamiseen sekä musiikin säveltämiseen saatiin rahoitus Niilo Helanderin säätiöltä. Esityksen työstivät valmiiksi ohjaaja Saana Lavaste, käsikirjoittaja Emilia Pöyhönen ja säveltäjä Sanna Salmenkallio. Myös lavastaja-puvustaja Markus Tsokkinen sekä näyttelijät Jussi Lehtonen, Nora Raikamo ja Hanna Raiskinmäki ovat olleet aikaisessa vaiheessa mukana näytelmän käsikirjoittamisessa. Yhteistyökumppaneina toimivat alusta alkaen myös ”urbaani ympäristöjärjestö” Dodo ry sekä Katastrofin aineksia -elokuvan ohjannut John Webster, joka on esityksessä mukana äänenä

Esitystä valmisteltaessa työryhmä oli yhteydessä lukuisiin asiantuntijoihin ja kysyi myös monien julkkisten mielipiteitä ilmastonmuutoksesta. Marja-Sisko Aalto, Paavo Arhinmäki, Satu Hassi, Teemu Mäki, Päivi Räsänen, Paola Suhonen ja Miina Äkkijyrkkä toivat esiin oman näkemyksensä. Inspiraation lähteinä ja erilaisten näkökulmien muodostamisen apuna toimivat myös Leo Stranius, Risto Isomäki sekä Atte Korhola ja hänen puolisonsa Eija-Riitta Korhola, joiden teksteihin työryhmä perehtyi

Titanic. Kuva Globen uupuneiden Facebook-sivulta. Julkaisulupa saatu.

Syksyllä 2010 Globen uupuneet -näytelmää esitettiin Helsingissä Kansallisteatterissa, kunnes marraskuun alussa se lähti Suomen-kiertueelle. Teatteriseurue liikkuu junalla ja polkupyörillä! Esityksestä ei ole myöskään paperille painettua käsiohjelmaa tai mainosjulisteita.

Erityisesti valaistuksessa ja lavatekniikassa on huomioitu ympäristöasiat. Kaikki sähkö tuotetaan uusiutuvista energianlähteistä (kaksi tuulisähköllä ladattavaa akkua) ja pienen osan näyttelijät tuottavat itse lavalla dynamoon virtaa polkien. Yhteensä yksi esitys kuluttaa energiaa noin 0,3 kWh. Se vastaa viiden 60-wattisen hehkulampun yhdessä tunnissa kuluttamaa määrää.

Esityksen sähkönkulutus on tarkasti eriteltynä ja laskettuna näytelmän netistä löytyvässä käsiohjelmassa. Globen uupuneet kuluttaa energiaa 0,25 kW/h, kun keskimäärin Kansallisteatterin suurella näyttämöllä esitettävät näytelmät kuluttavat sähköä noin 250 kW/h eli noin tuhatkertaisen määrän!

Kansallisteatteri kuluttaa vuodessa sähköä noin 1 490 000 kWh. Kuukausikulutus vastaa kahdeksan sähkölämmitteisen pientalon tai 30 kerrostaloasunnon koko vuoden kulutusta! Globen uupuneiden ideamoottori Jussi Lehtonen tuleekin varmaan viemään vielä monta muutosta läpi Kansallisteatterin energiankulutuksen ja materiaalienkäytön vähentämiseksi. Itse näytelmäkin kertoo rivien välistä luettuna Jevonsin paradoksista: ”Energiankäytön tehokkuus lisää energiankulutusta.” Energiatehokkuuden myötä säästynyt energia käytetään muihin tarkoituksiin, eikä kulutus vähene.

Näytelmän juoni alkaa siitä, että pieni teatteriseurue valmistelee uutta esitystä. Kunnianhimoisena haaveena on toteuttaa ympäristöasioista kertova ja ympäristöystävällinen esitys Molièren Ihmisvihaaja-näytelmästä ja saada Jonh Webster tekemään siitä dokumenttielokuva. Webster joutuu kuitenkin omien kiireidensä vuoksi peruuttamaan tämän hankkeen. Silloin osa näyttelijöistä haluaisikin toteuttaa näyttämöllä suureellisen version Titanic-elokuvasta, sillä ”eihän ole mitään mieltä tehdä ekologista näytelmää, ellei siitä tehdä dokumenttia”. Lopulta Titanic ja Ihmisvihaaja sekoittuvat todella herkulliseksi sekahedelmäkeitoksi. Aivan näytelmän lopussa päästään ”sukelluskellossa” esitettävän varjoteatterin keinoin jopa tulevaisuuteen.

Ilmastonmuutos jää näytelmässä lopulta taka-alalle, kun sanoma on pikemminkin kritiikkiä kaiken viihteellistymistä, kulutusyhteiskuntaa ja väestönkasvua vastaan. Mutta tästähän ilmastonmuutoksessa oikeastaan onkin kyse! Ilmastonmuutos ei aiheudu vain energiantuotannosta, vaan syynä ovat perimmiltään liiallinen kuluttaminen ja väestönkasvu. Thaimaan-matkoista ja turistikrääsän ostamisesta on tullut arkipäivää. Näytelmän Nipan sanoin: ”Vaikka muuttuisin tammeksi, en pysty elämäni aikana sitomaan sitä kaikkea hiilidioksidia, jonka vanhempani ovat tuottaneet.”

Globen uupuneet tavallaan jatkaa Neil Postmanin ”Huvitamme itsemme hengiltä” -kritiikkiä. Lopulta myös näytelmän musikaalinen tosi-tv-tähti Tracy huomaa, että pienillä myönnytyksillä voi saada paljon aikaan. Kompromissi löytyy jostakin tavarapaljoudessa piehtaroivan tv-hömpän ja Kainuun korpimökkiin muuttamisen väliltä.

Ohjaaja Saana Lavaste tiivistää näytelmän sanoman näin: ”On tavallaan tyrmistyttävää, että meille asetetaan rajoja. Meidänhän pitäisi saada tehdä juuri mitä haluamme, meidän täytyy saada olla vapaita. Olemmeko kuitenkin myös salaa helpottuneita siitä, että lopulta on olemassa joku raja? Rajattomuus on merkityksettömyyttä. Rajattomuus ja vapaus eivät ole synonyymejä. Mitä vapaus lopulta on? Onko todella vapautta kuluttaa mielin määrin? Merkitykselliset tarinat alkavat syntyä vasta, kun kohtaamme omat rajamme.”

Tulevaisuuden sukelluskello. Kuva Globen uupuneiden Facebook-sivulta. Julkaisulupa saatu.

Globen uupuneet -esitys kiertää Suomea ainakin kevään 2011 loppuun asti ja jatkaa kierrostaan mahdollisesti syksyllä 2011. Esitys vierailee esimerkiksi kouluissa ja nuorisotaloissa, mutta suurelle yleisölle avoimia teatteriesityksiä on ainakin seuraavilla paikkakunnilla

11.1.2011 Kaustinen, kansanmusiikkikeskus
26.1.2011 Kajaani, kaupunginteatteri
7.2.2011 Rauma, kaupunginteatteri
15.2.2011 Kotka, kaupunginteatteri
24.2. ja 25.2.2011 Oulu, kaupunginteatteri
8.4., 13.4. ja 14.4. Turku, kaupunginteatteri

Muita esityspaikkoja ja -aikoja voi katsoa esimerkiksi kiertuejärjestelyjä hoitavan Teatteri 2.0:n kotisivuilta.

Mikäli kiertueen päättymisen jälkeen käsikirjoitus on saatavissa, tämä olisi erinomainen näytelmä myös koulujen näytelmäkerhojen ja näytelmäryhmien esitettäväksi.

Lisätietoja:

Kansallisteatteri
Globen uupuneiden Facebook-sivut
Globen uupuneiden käsiohjelma (paljon asiaa esityksen tekemisestä ja taustoista, myös tietoa ilmastonmuutoksesta ja konkreettisia vinkkejä ilmastonmuutoksen torjumiseen)
YLE Kulttuurin toimittaja Jaana Semerin arvostelu Globen uupuneet -esityksestä

Kiitokset:

Tea Tönnov ympäristöjärjestö Dodosta antoi minulle hyviä lisätietoja tästä teatteriesityksestä. Suurimmat kiitokset kuuluvat kuitenkin tietysti Globen uupuneet -tiimille, joka mielestäni on tehnyt aivan huikeaa työtä. Kiitän ja kumarran.

Muuta tieteen, urheilun ja taiteen yhteistyöstä:

Viime vuosina on ilmestynyt useita ympäristöä käsitteleviä kaunokirjallisia teoksia sekä esimerkiksi hitaampaa slow-elämää puolustavia kirjoja. Yhdysvalloissa myös urheilijat ovat alkaneet toimia ilmastonmuutoksesta tiedottamisen puolesta. Monet muusikotkin ovat ottaneet voimakkaasti kantaa ilmastonmuutokseen ja muihin ympäristöasioihin:

Disturbed: Another Way to Die
Michael Jackson: Earth Song
Chris Rea: The Road to Hell
Earthman: Climate Crisis Jam
Tracy Lyons: Save me

Uusimpia tietoja ilmastonmuutoksesta:

Ilmastotieto
Ilmasto.org

Suomesta siirretään mahdollisesti susia Ruotsiin

2010-11-15T18:16:00.003+02:00

STT:n uutisessa kerrotaan, että susien sisäsiittoisuuden vähentämiseksi ja Skandinavian susipopulaation geenipohjan vahvistamiseksi Suomen susia siirrettäisiin tulevaisuudessa Ruotsiin.
Maa- ja metsätalousministeriö ei näe estettä susien siirrolle. Aikuisia yksilöitä voitaisiin siirtää, mutta pentuja ei mielellään siirrettäisi.

Ruotsissa on arvioiden mukaan nykyään n. 200 sutta ja maahan haluttaisiin SVT:n mukaan kannan vahvistukseksi korkeintaan 20 ulkomaalaista yksilöä.

Suomessa arvioidaan olevan tällä hetkellä n. 150-160 sutta.

Susiyksilöiden siirtäminen Ruotsiin olisi uutisen pohjalta ihan hyvä asia. Se toisi Ruotsin susipopulaatioihin uusia alleeleja ja siten kehittäisi populaation sopeutumista ja selviytymistä mahdollisesti muuttuvissa ympäristöolosuhteissa. Jos lisääntymiskykyisiä susiyksilöitä siirrettäisiin kohtuullisissa määrin Ruotsiin, ei olisi pelkoa Suomen populaatioiden heikkenemisestä. Näin ollen siirto hyödyttäisi Skandinaavisia susipopulaatioita ja parantaisi siten osaltaan sen biodiversiteettiä.

Lähde

Luontoarvot ja raha vastakkain Repovedellä

2010-11-06T19:45:00.001+02:00

Kansallispuistoilla on lain mukaan kaksi tehtävää: suojella luontoa ja toisaalta toimia retkeilykohteina. Suomessa on 35 kansallispuistoa. Niitä hoitaa Metsähallitus.

Metsätutkimuslaitos Metla tekee parhaillaan tutkimusta, jossa selvitetään kasallispuistojen merkitystä maaseutumatkailulle. Yksi tutkimuksen kohteista on Valkealassa sijaitseva Repovesi.

Repoveden kansallispuisto perustettiin vuonna 2003. Se on 15 neliökilometrin kokoinen metsäinen, järvinen ja karu alue, joka syntyi, kun metsäyhtiö UPM:n maista perustettiin Aarnikotkan luonnonsuojelualue valtion maiden yhteyteen. Repovedellä käy vuosittain n. 75 000 ihmistä, ja se on Espoon Nuuksion ohella vilkkaimpia kansallispuistoja Suomessa. Repovedellä on 44 kilometriä merkittyjä retkeilyreittejä.

Helsingin Sanomissa 1.11 julkaistun uutisen mukaan Kouvola haluaa tuloja ja hyötyä Repoveden kansallispuistosta houkuttelemalla sinne lisää matkailijoita. Metlan mukaan runsaatkaan kävijämäärät eivät tuo rahaa alueelle, jos seudulta puuttuvat matkailupalvelut. Metlan tutkimuksen mukaan Linnansaaren kansallispuistossa kävijät käyttivät rahaa keskimäärin 108 euroa, Repovedellä vain 22 euroa.

Metlan tekemän selvityksen mukaan Repovedellä kävijät ovat toivoneet enemmän palveluja, ja Kouvola kehitysyhtiö suunnitteleekin parhaillaan luonto- ja opastuskeskusta Repovedelle. Kouvolan Innovationin kehityspäällikkö Petri Salmen mukaan keskusta on ajateltu Hillosensalmelle kansallispuiston ulkopuolelle. Metsähallitus rakentaa puistoon portaita, opasteita ja teitä. Tavoitteena olisi siis saada uusia asiakkaita ja hyviä houkuttimia, jotka tuovat seutukunnalle rahaa.

Uutisen mukaan luonnonsuojelijat kuitenkin etenisivät asiassa varovaisemmin. Asiantuntijoiden, kuten Pohjois-Kymen Luonto ry:n puheenjohtajan Riku Rinnekankaan mukaan Repovettä uhkaavat hakkuiden sijasta toisenlaiset vaarat, kun päätöksiä tehdään aluetaloudesta käsin. Kasvavat kävijämäärät voivat vaikuttaa haitallisesti alueen ekosysteemiin ja eläimistöön, sillä yhä useammat kävijät eivät ole tottuneet liikkumaan luonnossa. Viime kesänä Olhavanlammen kaakkurit eivät saaneet yhtään poikasta.

Helsingin Sanomat 1.11.2010

www.luontoon.fi

Teiden suolaa kulkeutuu edelleen pohjavesiin

2010-10-27T20:01:00.001+03:00

Helsingin Sanomien uutisessa 19.10.2010 kerrotaan, että Suomesta löytyy edelleen suolaantuneita pohjavesiä. Tiesuolaa kulkeutuu edelleen paikoin pohjavesiin, vaikka asiaan on pyritty puuttumaan jo pitkään. Teiden rakentamisen yhteydessä pohjavesialueille on rakennettu suojauksia, alun perin estämään mm. öljyvahinkoja, mutta myöhemmin myös estämään suolan valumista pohjavesiin. Suojausten rakentamisessa on tehty kuitenkin virheitä, eivätkä suojaukset aina toimi. Esimerkiksi Nurmijärven Valkojalla oli viime vuoden mittauksissa suolaa pohjavedessä 50 - 150 mg litrassa, vaikka suositusten mukaan kloridia saisi olla korkeintaan 25 mg litrassa. Valkojalla on tehty pohjavesisuojaus ja sitä on uutisen mukaan myös korjattu. Silti pohjaveden kloridipitoisuudet ovat nousseet. Pohjaveden normaali kloridipitoisuus on sisämaassa 1-5 mg litrassa.

Teiden suolauksessa käytetään normaalia ruokasuolaa, natriumkloridia, jolla teiden liukkautta alettiin torjua jo 1950-luvulla. Suolalla sulatetaan tien pintaan muodostuva jää tai tamppaantunut lumikerros. Tiehallinnon mukaan suolaa käytetään lähinnä vain vilkkaimpien teiden liukkauden torjunnassa. Maantieverkkoa on Suomessa noin 78 000 kilometriä. Suolaa käytetään pääsääntöisesti noin 6 500 tiekilometrillä. Suolan käyttö lopetetaan, kun pakkasta on enemmän luin 4-6 astetta.

Syynä pohjavesien suolaantumiseen on myös suolan määrä. Vuonna 1990 suolaa kylvettiin maanteille 157 000 tonnia. Nyt määrä on noin 80 000 - 90 000 tonnia vuodessa. Pohjavesialueiden puhdistuminen suolasta on yhtä hidasta kuin suolaantuminenkin: se voi kestää jopa kymmeniä vuosia, vaikka suolan kulkeutuminen pohjaveteen estetään.

Sinänsä veteen liuennut suola ei ole terveysriski, vaan haitat ovat välillisiä. Suola ruostuttaa putkistoja ja metalleja pääsee liukenemaan juomaveteen.

Liukkauden torjunnassa suolan kylvämiselle ei ole yhtä halpaa ja tehokasta vaihtoehtoa. Biologisesti hajoavaa kaliumformiaattia on HS:n uutisen mukaan kokeiltu joillakin pohjavesialueilla.

Itse huomaan teiden suolauksen, kun pitkän matkan ajon jälkeen astun ulos autosta: harmaa kuorrutus pinnoittaa auton kylkiä. Ei liene auton pelleillekään hyväksi…

HS 19.10.2010 ”Suomesta löytyy edelleen suolaantuneita pohjavesiä”

www.tiehallinto.fi

Yrityksille vastuu pakkausjätteistä

2010-10-24T21:15:00.004+03:00

Vuodessa ihminen tuottaa valtavan määrän jätettä. Suomen ympäristökeskuksen mukaan Suomessa arvioidaan syntyvän vuosittain reilut 70 miljoonaa tonnia jätettä eli noin 14 000 kiloa asukasta kohti. Määrään eivät sisälly maataloudessa hyödynnetty lanta eivätkä metsään jätetyt hakkuutähteet. Tuottajavastuulla tarkoitetaan jätehuollossa tuotteiden valmistajien ja maahantuojien velvollisuutta järjestää tuotteidensa jätehuolto kustannuksellaan, kun tuotteet poistetaan käytöstä. Tuottajavastuu koskee tällä hetkellä esimerkiksi sähkö- ja elektroniikkalaitteita, autoja, akkuja ja paristoja ja sanomalehtiä.

Helsingin Sanomissa 16.10.2010 julkaistun uutisen ”Yritysten pitää kerätä pakkausjätteensä kuluttajilta” mukaan hallitus ehdottaa jätelakia muutettavaksi niin, että pakkausjätteen tuottajien pitää kerätä pakkausjätteensä kuluttajilta. Lain on tarkoitus tulla voimaan vuoden kuluttua. Lain tarkoituksena on yksinkertaisesti vähentää jätteiden määrää. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että lasin, metallin, kartongin, muovin ja muiden pakkausjätteiden kierrätyspisteiden määrää lisätään kunnissa. Myös harvaan asutuille alueille tulee lisää kierrätyspisteitä. Ympäristöministeriön ylijohtajan Pekka Jalkasen mukaan tuottajia vaaditaan järjestämään vähintään yksi kierrätysastia jokaiseen kuntaan ja tietty määrä kierrätyspisteitä tiettyä asukasmäärää kohden, esimerkiksi yksi kierrätyspiste aina 5000:ta asukasta kohden.

Jätelaki määrittelee velvoitteet yleisellä tasolla, tarkemmat vaatimukset kirjataan myöhemmin asetuksiin, joita luonnostellaan parhaillaan. Jätelain mukaan ensisijaista on jätteiden synnyn estäminen, sitten hyödyntäminen ja viimeisenä vaihtoehtona on jätteiden kippaaminen kaatopaikalle. Jätteiden kirjapito- ja ilmoitusvelvoitteita niin ikään kiristetään ja valvontaa lisätään.

lähteet:

http://www.ymparisto.fi/

HS 16.10.2010 ”Yritysten pitää kerätä pakkausjätteensä kuluttajilta”

Kohti hiilineutraalia kuntaa

2010-10-16T11:39:00.001+03:00

Vuonna 2008 Suomessa käynnistettiin Hinku-hanke. Lyhennelmä tulee sanoista ”Kohti hiilineutraalia kuntaa”. Hankkeen tavoitteena on vähentää liikenteen, asumisen ja ruoan päästöjä EU:n päästövähennyssuosituksia nopeammin. Hiilioksidin ja muiden kasvihuonekaasujen päästöjä tulisi laskea vuoden 2007 tasosta vähintään 80 % vuoteen 2030 mennessä. Hankkeen pani alulle Suomen ympäristökeskus ja seitsemän yritysjohtajaa. Lisäksi mukana on muun muassa suuri määrä yrityksiä ja yliopistoja sekä tutkimuslaitoksia.

Viisi pilottikuntaa: Kuhmoinen, Mynämäki, Uusikaupunki, Padasjoki ja Parikkala ovat ryhtyneet hankkeen koekaniineiksi. Edistystä on tapahtunut, sillä Helsingin Sanomissa 7.10.2010 julkaistussa uutisessa ”Ilmastopäästöt kuriin etuajassa” todetaan, että hankkeen ensimmäisen vaiheen (2007-2010) tavoite on saavutettu. Kunnissa on esimerkiksi otettu käyttöön kaukolämpöverkkoja ja pellettilämmitystä, parannettu kunnan kiinteistöjen lämpötaloutta ja energiatehokkuutta mm. ikkunaremonteilla ja vaihdettu valaistukseen led-lamppuja. Uudessakaupungissa sijaitseva Yaran lannoitetehdas on investoinut katalyyttiteknologiaan, jolla saatiin vähennettyä tehtaan kasvihuonepäästöjä huikeat 90 %.

Kaikki kunnat ovat myös sitoutuneet jatkamaan. Hinkua vetävän professorin Jyri Seppälän mukaan hanke osoittaa, että päästövähennystavoitteeseen voidaan päästä nykyteknologialla. Hän sanoo myös, että noin kolmasosa tavoitteesta voidaan saavuttaa energiatehokkuutta lisäämällä ja loput tavoitteesta voidaan toteuttaa hyödyntämällä uusiutuvia energialähteitä.

Helsingin Sanomat 7.10.2010

www.ymparisto.fi

Puhtaan veden tarve

2010-10-15T22:08:00.003+03:00

Yleensä puhutaan siitä kuinka esim. Afrikkalaiset kuolevat keskinäisissä sodissaan tai kuinka heikossa tilassa kyseisten maiden terveydenhuolto on. Usein ei kuitenkaan kuule siitä faktasta, että todellinen kehitysmaita riivaava taudinaiheuttaja on puhtaan juomaveden puute. Puhtaan juomaveden puutteeseen kuolee vuosittain 3,6 miljoonaa ihmistä. Sairaudet iskevät tehokkaimmin kehitysmaiden lapsiin, joille ripuli on hengenvaarallinen tauti.

Juomaveden likaantuminen aiheutuu useinmiten ulosteen joutumisesta veteen. Kehitysmaissa ei ole toimivaa viemäröintiä, joten veden likaantumisen riski on entistä suurempi. Likaisen veden mukana leviäviä tauteja on esimerkiksi kolera ja hepatiitti-a.

Puhdas vesi ei ole siis itsestäänselvyys läheskään kaikille maapallomme asukkaille. Puhtaan veden määrä on vähenemässä ja se tulee aiheuttamaan tulevaisuudessa suuria kriisejä, jopa sotia. Olemme täällä Suomessa suhteellisen hyvässä tilanteessa, koska meillä on runsaasti puhtaita pohjavesivarastoja. Mutta meidän täytyy käyttää niitä säästeliäästi.

-Aleksi Pellinen

Lähteet:
http://global.finland.fi/public/default.aspx?contentid=86388
http://www.kuluttajat-konsumenterna.fi.j-serv.kotisivut.com/index.php?option=com_content&task=view&id=20&Itemid=26

Piilovesi

2010-10-15T20:36:00.008+03:00

Monesti kuulen puhuttavan piilorasvasta, mutta tuskin kukaan tulee edes ajatelleeksi niin sanottua "piilovettä". Tällä tarkoitetaan vettä, joka kuluu tuotteiden valmistamiseen.
Esimerkiksi yhden tavallisen farkkuparin valmistamiseen kuluu noin
6 750 litraa vettä (no, ymmärtäähän tuon, kun vähän aikaa ajattelee asiaa, sillä suurin osa vedestähän kuluu puuvillan kasvattamiseen). Yhden henkilöauton renkaan valmistaminen taas kuluttaa 2 000 litraa vettä, kun koko auton valmistaminen kuluttaa keskimäärin 150 000 litraa vettä.
Mutta kaikista hölmöimmältä kuulostaa se, että yhden 0,5 vesipullon valmistamiseen kuluu 7 litraa vettä, eli 14 kertaa yhtä paljon kuin mitä siitä juot. Ja eihän esim. kirkkaan muovin tekemiseen voi käyttää likaista vettä, sen täytyy olla suhteellisen puhdasta. Jo sillä, että Yhdysvaltojen asukkaat alkaisivat käyttää hanavettä pullotetun veden sijasta, säästettäisiin huikeat 43 200 000 000 litraa puhdasta vettä vuodessa. Ja mieti sitä energian kulutusta ja saasteiden määrää, joka syntyy muovin valmistamisesta, ja osa näistä saasteistahan kulkeutuu sadevesien mukana erilaisiin vesistöihin.
Kaikille teille pulloveden ystäville: osta juomapullo ja täytä se hanasta, se vesi on luultavasti jopa "tuoreempaa" kuin pulloissa myytävä viikon tai kahden aikana väljähtänyt vesi.

Lähteet:
http://www.treehugger.com/files/2009/06/how-many-gallons-of-water.php
http://www.pacinst.org/topics/water_and_sustainability/bottled_water/bottled_water_and_energy.html

Näkyykö sinun vesijalanjälkesi?

2010-10-15T16:30:00.003+03:00

Maapalloamme kutsutaan myös siniseksi planeetaksi, sillä veden pinta-ala planeetallamme on suuri. Vesi ei kuitenkaan ole itsestään selvyys kaikille, meille se on. Meillä on mahdollisuus jokapäiväiseen suihkuun ja puhtaaseen juomaveteen. Tajuammeko kuitenkaan kuinka paljon tietämättämme kulutamme maapallomme käytettävissä olevia vesivaroja käyttämiemme hyödykkeiden myötä? Emme näe ns. piilovettä, jolla tarkoitetaan tuotteen koko elämänkaaren aikana tarvittavaa vesimäärää. Tiedätkö sinä oman vesijalanjälkesi?

Vesijalanjälkihän tarkoittaa henkilön tai valtion kulutuksen vaatimaa vesimäärää. Jos totta puhutaan, laskettuani pikalaskurin avulla oman viikottaisen vedenkulutukseni kaikkine piilovesineen, järkytyin. Laskurin mukaan kulutukseni oli 30045l/viikko. Tämäkin tulos pääteltiin sen perusteella syönkö lihaa, juonko kahvia, kuinka usein käyn suihkussa ja mitä mieltä olin muuten kulutuksestani. Miettikää, yli 30 000 litraa vettä viikossa. Meidän suomalaisten keskiverto kulutus on 30 000l/viikko. Kun lukema kerrotaan reilulla viidellä miljoonalla, on vaikea kuvitella paljon vettä oikein kulutamme, varsinkin kun ajattelee, että monissa maissa kärsitään vesipulasta. Täällä me sitten kulutamme suurinpiirtein tietämättämme jokainen kymmeniä tuhansia litroja viikossa.

Vesijälkeen voi olla vaikea vaikuttaa, sillä tarvitsemme jokapäiväisen ruokamme ja muut hyödykkeet, mutta pienillä valinnoilla mekin voimme helposti vaikuttaa vedenkulutukseemme ja näin myös vesijalanjälkeemme. Vältetään siis turhaa vedellä läträämistä, voimme säästää sillä vuodessa jo merkittävän määrän vettä. Otetaan siis haasteeksi hieman lyhyemmät suihkut, pestään täysiä koneellisia pyykkiä ja astioita, ei tiskata juoksevan veden alla ja jäähdytetään juomavetemme kannussa jääkaapissa, näin ei tarvitse laskea litratolkulla vettä viemäriin kylmää vettä odotellessa. Ja ehkäpä vähennämme kahvin juontia yhdellä kupilla päivässä, sillä jo yhden kahvikupillisen piilovesimäärä on hurjat 140 litraa. Miettikää myös mäkissä käydessänne, että yhden hampurilaisen valmistamiseen on kulunut 2400 litraa vettä. Kuinka monta lasta sillä vesimäärällä voisimme Afrikasta pelastaa?

Blog Action Day -blogiteemapäivä

2010-10-15T10:00:00.008+03:00

Petitions by Change.orgStart a Petition »

Blogimme osallistuu tänään kansainväliseen Blog Action Day -blogiteemapäivään, jonka aikana blogien kirjoittajat ympäri maapalloa julkaisevat samaan teemaan liittyviä tekstejä. Tänä vuonna aiheena on vesi.

Blogimme tekstejä on kirjoitettu jo aiemmin tällä tai viime viikolla, mutta ne julkaistaan vasta tänään. Postauksien päivämääränä näkyy kuitenkin alkuperäinen kirjoituspäivä, joten teemapäivän tuotoksia löytyy blogistamme aiempien päivien kohdilta:

Ihminen tarvitsee vettä

Veden tuhlaus

Jätevesien puhdistus

Elimistö tarvitsee vettä

Laivajätevesille suunnitellaan täyskieltoa Itämerellä

Vesi ihmisen perusoikeutena

Muiden blogien suomenkieliset teemapäivän kirjoitukset löytyvät listattuina Blog Action Day Participants -sivulta. Mielenkiintoisia lukuhetkiä. Aihe ei ainakaan ole kuiva!

Earth Hour

2010-10-14T18:42:00.004+03:00

Earth Hour on tapahtuma, jossa ihmisiä kehotetaan sammuttamaan valonsa tunniksi tiettynä päivänä. Sen tavoitteena on säästää energiaa ja innostaa ihmisiä torjumaan ilmastonmuutosta. Earth Houriin voi osallistua tavallisen ihmisen lisäksi myös eri organisaatiot, kuten työpaikat, ja kunnat. Sen järjestää WWF.

Vuoden 2009 Earth Hourissa energiaa säästettiin Suomessa noin 100 MWh ja tällöin mukana oli 51% suomalaisista. On hyvä, että tällaisia tapahtumia järjestetään, sillä ne lisäävät ihmisten energiatietoutta ja kannustavat säästämään energiaa. Seuraava Earth Hour on 26.3.2011, osallistukaa siis kaikki!

Laivajätevesille suunnitellaan täyskieltoa Itämerellä

2010-10-13T21:44:00.006+03:00

Maailman meristä Itämeri on lähellä jokaisen suomalaisen sydäntä. Jokakesäisen sinileväesiintymät eivät jätä ketään kylmäksi, vaikka ne eivät omaa uimista ja kesänviettoa haittaisikaan. Itämeren sinilevälautat kertovat karua kieltään siitä, että äiti-meremme voi huonosti.

Itseäni hätkähdytti Helsingin Sanomissa 12.10.2010 julkaistuun uutiseen "Risteilyalukset asettavat ehtoja päästöjen täyskiellolle, Satamilla edessä suurremontti" sisältynyt tieto, että kansainvälisten säännösten mukaan alukset saavat laskea jätevesiään mereen käsittelemättöminä 22 kilometrin päässa rannasta ja käsiteltyinä 7 kilometrin päässä rannasta! Risteilyalukset eivät ole mitään pikkupaatteja: kyse on pienestä taajamasta. Aluksella saattaa olla 2000-5000 matkustajaa ja miehistön jäsentä. Jätevettä syntyy melkoisia määriä. Laivojen jätevesikäsittely ei myöskään ole kovin kummoista: uutisen mukaan puhdistamot ainoastaan desinfioivat jäteveden ja pilkkovat ja hienontavat kikkareet. Katselenko siis avoviemäriä, kun tuijottelen auringonlaskuun Ruotsin-laivan kannella?

Uutisen mukaan laivojen wc- ja talousvesistä päätyy Itämereen rehevöittäviä ravinteita saman verran kuin keskikokoisesta kaupungista. Fosforia Itämereen pääsee laivojen käymälävesistä kuusinkertainen määrä verrattuna koko Helsingin seudun 800 00 ihmisen aiheuttamaan kuormitukseen.

VTT:n arvion mukaan koko Itämeren kuormituksesta laivajätteiden osuus on kuitenkin pieni: vain 0.3 % fosforista ja 0.04 % typestä. Mutta yksittäisinä pistekuormittajina laivat ovat iso asia. Lisäksi käymäläjätevesien vaikutusta lisää se, että niiden sisältämät ravinteet ovat suoraan levien käytössä. Laivajätevesien vahingollinen vaikutus ei rajoitu pelkästään ravinnekuorman lisäämiseen: jätevedet sisältävät myös taudinaiheuttajia, raskasmetalleja ja vesieliöille haitallisia aineita.

HS:n uutisen mukaan Itämeren laivajätevesikuormaa pyritään nyt toden teolla rajoittamaan. Kansainvälinen merenkulkujärjestö IMO valmistelee jätevesien Itämereen laskemiselle täyskieltoa vuodesta 2013 alkaen. Tästä on periaatetasolla päätetty Itämeren suojelukomission Helcomin ministerikokouksessa toukokuussa Moskovassa. Kielto tulee voimaan, jos satamat pystyvät rakentamaan tarvittavat jätevesijärjestelmät. Tällä hetkellä sellaiset on vain Helsingissä, Visbyssä ja Tukholmassa.

Arvata saattaa, että varustamoissa täyskieltoa vastustetaan. Ne pelkäävät, että muut maailman herkät merialueet seuraavat Itämeren esimerkkiä. Toivottavasti ne tekevät niin!!

HS 12.10.2010

Elimistö tarvitsee vettä

2010-10-11T13:52:00.004+03:00

Vesi on ihmisen elimistön toiminnan kannalta elintärkeä asia. Sitä tulisi saada päivässä noin 2,5 litraa. Koko määrää ei tarvitse kuitenkaan juoda, sillä saamme vettä myös ruoan joukossa, sekä aineenvaihdunnasta vapautuneena. Vettä poistuu elimistöstämme hien, virtsan, ulostuksen ja hengityksen mukana. Jo 10% nestehukka voi olla hengenvaarallinen varsinkin lapsille ja vanhuksille. Jos siis janottaa, niin kannattaa juoda. Ja paras janojuoma on tietysti vesi.

Ihmiskehosta on vettä 60-70%. Sitä on esimerkiksi kudosnesteissä, veressä ja ruuansulatusnesteissä. Vedellä on monia tärkeitä tehtäviä elimistössämme: Se on tärkein elimistön lämpötilan säätelijä, ylläpitää elimistön eri aineiden välistä tasapainoa ja happamuusastetta, veden mukana ravintoaineet imeytyvät suolistosta elimistön soluihin ja kudoksiin ja sen välityksellä munuaiset poistavat kuona-aineet virtsan mukana elimistöstä pois. Veden sanotaan auttavan myös ihon puhtauteen ja keskittymiseen, sekä vähentävän väsymystä.

Liika vedenjuonti on kuitenkin vaarallista, sillä ihminen voi saada vesimyrkytyksen. Tällöin liiallinen nesteenjuonti tiputtaa veren natriumpitoisuuden liian alhaalle ja veri laimenee. Kohtuus on siis oltava muussakin kuin alkoholin juomisessa. Myrkytystä ei kuitenkaan voi saada ihan huomaamatta, sillä se vaatii 5-10 litran päivittäistä veden nauttimista.

Vesi ihmisen perusoikeutena

2010-10-11T13:42:00.008+03:00

Ihminen on suureksi osaksi vettä n.70 % ja ilman vettä eläminen on mahdotonta, joten olisi oikeutettua, että tämä aine olisi perusoikeus jokaiselle maapallon ihmiselle.

Hyvinvointivaltiossa elävä ihminen ei voi ymmärtää sitä, miten kehitysmaissa elävillä ihmisillä on puutetta puhtaasta vedestä. Oikeasti todella suurella prosentilla ei ole käytössään edes tyydyttävää määrää puhdasta vettä ja tämä on maapallolla suuri ongelma. Puhtaan veden puute aiheuttaa sairauksia, jotka voivat johtaa kuolemiin. Miten on mahdollista, että meillä on paljon puhdasta vettä käytössä ja kehitysmaissa ei juurikaan? Kysymys on veden epäoikeudenmukaisesta jakamisesta ihmisille. Minusta on todella väärin, että me käytämme monia litroja vettä päivässä, kun Afrikan lapsilla ei ole vettä edes juotavaksi.

Jotta kehitysmaihin saataisiin puhdasta vettä, täytyisi siellä olla riittävän hyvät vesijohtojärjestelmät. Tämä taas vaatii varallisuutta, mitä näillä mailla ei ole, joten lähtökohdat puhtaan veden saamiselle on vaikeat. Koska eihän mikään valtio vain lahjoita kehitysmaille miljoonia euroja ilman mitään vastapalvelusta. Nykyään vesi on ennemminkin kauppatavara kuin jokaisen perusoikes. Vedestä joudutaan maksamaan, vesimaksut ja pullotetut vedet, onko oikein joutua maksamaan luonnon tuotteesta? Toisaalta on, koska vesijohtojärjestelmät maksaa. Toisaalta taas ei, koska jokaisen tulisi saada tätä välttämätöntä ainetta ilmaiseksi.

Jokainen voi itse miettiä, mitä mieltä on siitä, että vesi ei ole enään jokaisen saatavilla oleva perusoikeus. Toivottavasti tulevaisuudessa maapallon jokaisella ihmisellä olisi mahdollisuus käyttää päivittäin puhdasta vettä.

Energiansäästöviikko 2010

2010-10-11T12:04:00.007+03:00

Valtakunnallista energiansäästöviikkoa vietetään 11.-17. lokakuuta 2010.

Kannattaa tutustua näihin energia-aiheisiin sivuihin:

Anssi Kelan ajatuksia - Tyhjät huoneet
KSS Energia
Työtehoseura
Energianeuvoja
Energiaa Suomessa (voit pelata sivun alalaidan energiavisoja)
Helsingin Energia
Lampputieto (energiansäästölamput vs. hehkulamput)
Motiva
Energiateollisuus ry
Ydinreaktioita
Energiatietoinen kuluttaja (PDF-muoto)
Standby
Vampire Energy (vampyyrienergia)
Jarin blogi: Energia
Metsähakkeen energiakäytön hiilidioksidipäästöt
90 % USA:n uudesta sähköntuotannosta on fossiilista
Tuulivoimalatkin vaikuttavat maapallon lämpötiloihin ja sademääriin
Suuret odotukset leväenergiaa kohtaan - realismia vai ei?
Aiheuttaako nettisurffailu oikeasti merkittävät hiilidioksidipäästöt?
Seppo Leinosen luontokuvat ja pilapiirrokset

Kysymyksiä:

Miten itse voisit helpoiten omassa elämässäsi ja omassa kodissasi säästää energiaa?

Standby-sivuston mukaan kännykkälaturin pitäminen pistorasiassa kuluttaa vuodessa keskimäärin 43,92 kWh, vaikka et lataisi kännykkää kertaakaan. Tämä tuottaa 19 kg hiilidioksidipäästöjä. Tämän hiilidioksidimäärän kompensoimiseksi pitäisi istuttaa neljä puuta. Muistatko irrottaa kännykän laturin pistorasiasta silloin, kun et lataa kännykkää? Vai onko laturi koko ajan pistorasiassa kiinni energiaa kuluttamassa?

Paljonko itse kulutat vuodessa energiaa standby-tilojen eli eri laitteiden valmiustilojen päällä pitämisen takia ja paljonko varsinaisen laitteiden käytön takia (laske Standby-sivuston avulla)? Kuluuko energiaa enemmän standby-tiloihin vai varsinaiseen käyttöön? Onko ero suuri? Paljonko käyttösi tuottaa hiilidioksidia ja montako puuta pitäisi istuttaa tuon hiilidioksidimäärän kompensoimiseksi (poistamiseksi ilmakehästä)?

Voit vastata em. kysymyksiin tämän tekstin alta kommenttia-linkistä.
Lisäksi voit kirjoittaa muita mielenkiintoisia faktatietoja ja/tai omia mielipiteitäsi energiantuotannosta ja energiansäästöstä sivun oikean ylälaidan Uusi teksti -linkistä. Kirjoita otsikko, teksti ja tunniste (aihe) omiin laatikoihinsa. Tekstiin voi tehdä linkkejä tekstinkirjoituslaatikon yläosassa olevasta linkkikuvakkeesta (ketju maapallon päällä). Kuvia voi lisätä kuvakuvakkeesta. Voit kuitenkin käyttää vain kuvia, joihin sinulla on käyttöoikeudet (itse ottamasi valokuvat, piirtämäsi + skannaamasi kuvat tai sellaiset netissä olevat kuvat, joihin on selvästi merkitty vapaa käyttöoikeus muualla netissä).

Hyvää energiansäästöviikkoa! Nyt on aika aloittaa On-Off -suhde! Suhdetta vaikkapa tietokoneen tai television kanssa ei kannata jättää Standby-valmiustilaan...

Jätevesien puhdistus

2010-10-08T18:02:00.004+03:00

Kunnolliseen jätevesien puhdistukseen tarvitaan aina kolme vaihetta: mekaaninen, biologinen ja kemiallinen vaihe.

Mekaanisessa vaiheessa jätevesi johdetaan ritilöiden läpi altaaseen, jolloin suurimmat roskat siivilöityvät vedestä. Tämän jälkeen veden annetaan seistä altaassa, jotta esim. hiekka painuu vettä raskaampana pohjalle, mistä se voidaan kerätä talteen.

Biologisessa vaiheessa hyödynnetään biotekniikkaa. Vesi johdetaan altaaseen ja siihen päästetään hajottajia mm. bakteereita, ameeboja ja sukkulamatoja. Veteen puhalletaan myös voimakkaasti happea, jotta hajoitustoiminnan seurauksena happi loppuisi vedestä. Hajoittajat syövät vedestä orgaanisia ainesosia ja niitä painuu altaan pohjalle, josta ne kerätään talteen. Ne voidaan joko polttaa, jolloin saadaan energiaa, kompostoida maa-aineeksi tai mädättää anaerobisesti, jolloin syntyy metaania, josta saadaan energiaa. Osa hajoittajista kierrätetään uudelleen veteen jatkamaan hajotustoimintaa.

Veteen on vielä kuitenkin jäänyt ravinteita, kuten typen ja fosforin yhdisteitä, jotka aiheuttavat liiallisina pitoisuuksina vesistöjen rehevöitymistä. Siksi tarvitaankin vielä kemiallinen puhdistusvaihe. Suurin osa fosforista puhdistuu, kun veteen laitetaan alumiinin tai raudan yhdisteitä, joiden kanssa reagoituaan fosforin yhdisteet painuvat pohjalle, josta ne voidaan kerätä talteen. Typen yhdisteitä hapetetaan vähemmän haitalliseen muotoon, ja suurimmissa laitoksissa typen yhdisteet voidaan nitrifikaatio-denitrifikaatiobakteerien toimintaa hyödyntäen muuttaa typpikaasuksi. Typpeä ei pienemmissä voimaloissa saadakaan täysin pois vedestä.

Lähteet Ympäristö
Pyhä-Luosto Vesi
(BIOS 3 s.105)

Veden tuhlaus

2010-10-07T09:02:00.016+03:00

Suomella on runsaat vesivarat, mutta silti veden tuhlaus ei ole kannattavaa, koska veden kulutuksen lisääntyessä myös jäteveden määrä lisääntyy. Vettä säästettäessä vähennetään puhdistukseen kuluvia kemikaaleja sekä lämmittämiseen ja pumppaamiseen kuluvaa energiaa. Veden lotraamista kannattaa välttää paitsi talousseikkojen vuoksi, myös siksi, että sillä on yhteys ilmastonmuutokseen. Suomen kasvihuonepäästöistä noin kolmannes tulee asumisesta ja tuosta energiamäärästä keskimäärin 10-20% poistuu käyttämättömänä valumalla alas viemäristä.

Peseytymisessä kannattaa välttää ammekylpyjä, sillä ne kuluttavat viisi kertaa niin paljon vettä, kuin suihkussa käyminen, vaikka totta kai myös suihkujen vedenkulutuksessa on suuria eroja. Tuhlailun loppuminen säästää erityisesti ympäristöä ja rahaa, joten olisi hyvä miettiä, kuinka kauan kuluttaa aikaa suihkussa käydessään. Nimittäin puhtauden kannalta lyhyt suihku on aivan yhtä tehokas kuin pitkä.

Jos peset astioita käsin, muista että et koskaan tee sitä juoksevan veden alla. Se on nimittäin kaikkein tuhlailevin tapa pestä astiat. Taas jos käytät astianpesukonetta, on suositeltavaa pestä vain täysiä koneellisia.

Myös ruuan pois heittämistä voidaan pitää veden tuhlauksena, sillä ruuan kasvattamiseen ja tuottamiseen kuluu uskomattomia määriä vettä.

Voisit siis joskus miettiä, kuinka omalla kohdallasi vähentäisit veden tuhlausta ja estäisit näin omalta osaltasi ilmastonmuutoksen etenemistä.

Ihminen tarvitsee vettä

2010-10-07T08:46:00.014+03:00

Ihmisen kehossa on vettä 60-70%, joten on luonnollista, että vesi on elämämme edellytys. Vettä tulisikin saada päivittäin keskimäärin 2,5 litraa, josta juodun veden osuus on noin 1-1,5 litraa. Fyysinen rasitus, esimerkiksi urheilusuoritus, nostaa veden tarvetta. Myös kuumalla ilmalla vettä tulisi nauttia normaalia enemmän. Ihmiskehossa vettä on esimerkiksi kudoksissa, veressä sekä ruoansulatusnesteissä. Vettä poistuu elimistöstä hien, virtsan, ulosteen ja hengityksen kautta.

Vedellä on useita tärkeitä tehtäviä ihmiskehossa. Se on tärkein elimistön lämpötilan säätelijä ja ylläpitää eri aineiden välistä tasapainoa ja happamuusastetta. Veden mukana ravintoaineet imeytyvät suolistosta soluihin ja kudoksiin. Munuaiset poistavat veden avulla kuona-aineet pois elimistöstä virtsan mukana. Lisäksi vesi on osallisena monissa elintärkeissä kemiallisissa reaktioissa elimistössämme.

Elimistön veden tarve ilmenee janon tunteena, jota hormonit säätelevät. Jos ihminen ei juo tarpeeksi, vaarana saattaa olla nestehukka. Jo 10% nestehukka voi olla hengenvaarallinen, joten siksi nesteitä kannattaa nauttia riittävästi. Liiallinen veden juonti ei kuitenkaan ole terveellistä. Siitä voi seurata vesimyrkytys, jolloin veden natriumpitoisuus laskee vaarallisen alhaiseksi. Vesimyrkytystä ei kuitenkaan saa aivan huomaamatta, sillä sen aiheuttamiseksi tulee juoda 5-10 litraa nesteitä.

Suomessa vesi kannattaa ottaa suoraan hanasta. Hanavetemme on hyvälaatuista ja puhdasta, ja ennen kaikkea, se saastuttaa vähemmän kuin kalliit pullovedet. Vesi on paras janojuoma, se ei sisällä energiaa eikä vahingoita hampaita.

Eläinten viikko 4.-10.10.2010

2010-10-05T13:41:00.006+03:00

Kuvan lähde: Irti mun munista

Tällä viikolla vietetään eläinten viikkoa, jonka aluksi juhlittiin maanantaina eläinten päivää. Päivän järjestämisen aloitti Helsingin eläinsuojeluyhdistyksessä toiminut Constance Ullner jo vuonna 1909. Silloin Helsingissä suurimpana ongelmana olivat näännyksiin ajetut hevoset, nyt hylätyt kissat, koirat ja kanit. Myös kansainvälinen eläinten päivä järjestetään vuosittain 4. lokakuuta, joka on Franciscus Assisilaisen muistopäivä. Italialainen Franciscus Assisilainen (synt. 1181/1182, kuoli 1226) on katolisen kirkon mukaan eläinten suojelupyhimys. Assisilaisen sanoin: "Niin kauan kuin maailmassa on lapsia, kukkia ja lintuja, niin kauan on toivoa."

Eläinten viikon erityisteemana tänä vuonna ovat sikojen oikeudet, joista löytyy lisätietoa Sikatieto-sivustolta. Sivuston ovat tuottaneet Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liitto ry ja Eläinsuojeluliitto Animalia ry opetus- ja kulttuuriministeriön tuella. Lisäksi erityinen Irti mun munista -kampanja ottaa kantaa häkkikanaloihin.

Tällä viikolla on (perjantaina 8.10.2010) myös hiljaisuuden päivä. Kuulosuoja.fi ja Kuuloliitto sekä Tinnitusyhdistys tarjoavat faktatietoa kuulovaurioista (mm. tinnitus) ja niiden aiheuttajista. Musiikille omistetulta Kuulosuoja.fi-sivuston alasivulta näkee esimerkiksi erilaisten soittimien aiheuttamat melutasot. Suomen luonnonsuojeluliiton ja Kuuloliiton tiedotteen mukaan myös kodinkoneilla voi olla merkittävä vaikutus meluvaurioiden aiheuttajina. Keittiöstä on tullut kodin meluisin paikka! Monet harrastuksetkin voivat altistaa kovalle melulle.

Mitä eläinten oikeudet merkitsevät sinulle? Millaisia ajatuksia (puolesta ja vastaan) em. kampanjat (Sikatieto, Irti mun munista, Eläinten viikko) sinussa herättävät?

Mitä hiljaisuus merkitsee sinulle? Onko hiljaisuus katoava luonnonvara ja miten voisit itse vaikuttaa asiaan?

Voit lähettää vastauksia em. kysymyksiin tämän blogikirjoituksen kommentteina alla olevasta "kommenttia"-linkistä.

Uusia verkkomateriaaleja

2010-04-29T10:43:00.002+03:00

Kouvolan Lyseon lukion ensimmäinen Logos-verkkolehti on juuri julkaistu. Aiemmin lehti on ilmestynyt paperisena Kouvolan Sanomien välissä, mutta nyt se on siirtynyt modernisti verkkoon. Kannattaa käydä tutustumassa!

Toinen mielenkiintoinen uutuus on Ilmastotieto-sivu, jota olen ollut mukana perustamassa. Tavoitteenamme on kertoa sekä ilmastonmuutoksen perusteista että uusista ilmastonmuutosuutisista mahdollisimman selkeästi ja ymmärrettävästi suomeksi. Ilmastotieto-sivulta löytyy esimerkiksi linkkejä tiimimme jäsenten suomeksi tekstittämiin ilmastonmuutosvideoihin.

Sanomalehdet

2009-12-01T21:14:00.000+02:00

Monilla on mahdollisuus lukea sanomalehti sekä kotona että koulussa tai työpaikalla. Televisio- ja radiouutiset ovat myös arkipäivää, joten tarvitseeko joka talouteen kantaa päivittäin paikallislehden painotuote?
Keskimäärin kukin suomalainen kuluttaa vuodessa sanomalehtipaperia 32 kg verran, mihin kuluu suunnilleen saman kilomäärän verran puutavaraa ja muutama kilogramma kiertokuitua. Eikö näitä ympäristömme kannalta merkittäviä hiilinieluja kannattaisi säästää ja panostaa paperin kierrätykseen? Sanomalehtipaperin tekoon käytetään kierrätyspaperin lisäksi tuoretta puuainesta. Puukuidut voi kierrättää noin viisi kertaa, kunnes niistä tulee käyttökelvottomia. Suomessa ei ole tarpeeksi kierrätettyä paperia sanomalehtien valmistukseen, eikä keräyspaperin tuominen ulkomailta ole talouden tai ympäristön kannalta viisasta.
Sanomalehdet kannattaa viedä pois nurkista jo viimeistään kahden kuukauden kuluttua, jotta siistaus eli painovärin poisto on helpompaa. Lähin keräyspiste voi sijaita esimerkiksi lähikaupan vieressä. Kierrätys ei aiheuta ylimääräisiä kustannuksia, jos lehdet viedään keräykseen ruokaostosten yhteydessä.
Saasteita syntyy paperin tuotannossa ja painamisessa, mutta myös lehtien jakelu aiheuttaa päästöjä. Sen vuoksi kannattaa suosia paikallislehtiä, koska kuljetusmatkat lyhenevät. Helsingin Sanomat voi sitten lukea koulussa tai työpaikalla, minne lehti kuitenkin tilataan.

Lähteet:
http://sanomanews.com/Content.aspx?d=5798
http://www.paperinkerays.fi
Keräysviesti 2/2003, Jan-Erik Levlin

Sanomalehdet

2009-11-29T14:37:00.002+02:00

Jokaisen kotiin on varmasti jossakin vaiheessa tilattu jotakin sanomalehteä. Se on hyväksi koettu perinne ja rutiini, josta on hyvä aloittaa aamu. Mutta onko sanomalehtien kierrätys yhtä rutinisoitunut tapa?
Kierrätys on tärkeää, sillä muuten sanomalehdet päätyvät kaatopaikalle muiden jätteiden sekaan tuottamaan haitallista metaania. Sitä paitsi sanomalehtien kierrätys ei ole vaikeaa, sillä monen taloyhtiön roskakatoksessa on myös laatikko keräyspaperille, jonne sanomalehdet tulisi kerätä. Kierrätyksen kannalta olisi parasta, jos lehti olisi alle pari kuukautta vanha, koska tällöin vanhan musteen irrottaminen on helpompaa uusiomassaprosessissa. Paperinkeräyksen sivuilta (http://paperinkerays.fi) saa hyviä vinkkejä kierrätykseen liittyen.
Sanomalehtien kierrättäminen on myös kaikista taloudellisin vaihtoehto Suomen ympäristökeskuksen ja Helsingin yliopiston tutkimuksesta. Vaikkakin sanomalehden hyödyntäminen energiana olisi ympäristölle edullisempi vaihtoehto, mutta valtion on ajateltava budjettia ja näin ollen sanomalehtien kierrätys on halvempi vaihtoehto, kuin aina vain uuden puuraaka-aineen käyttäminen. Uusiokäytölläkin on kuitenkin rajansa. Sanoma Newsin mukaan paperiin käytettävää puukuitua voidaan käyttää uudelleen neljästä seitsemään kertaa, kunnes se on käyttökelvotonta.
Paperia kulutetaan paljon, joten kierrättäminen on tärkeää. Se on yksi helpoimmista keinoista säästää luontoa ja ympäristöä, joten ei ihme, että paperinkierrätys toteutuu Suomessa suhteellisen hyvin.

Viikon ympäristöuutisia

2009-11-19T11:05:00.003+02:00

1. Ilmanlaatuportaalista voi nyt etsiä historiatiedoista eri paikkakuntien ilmanlaatuun vaikuttavien tekijöiden mitattuja arvoja ja niiden vaihtelua eri vuosilta. Esimerkiksi Kouvolasta (Kuusankoskelta) löytyy hyvät tilastot vaikkapa pienhiukkasista. Tuloksia voi tarkastella graafina tai taulukkona.

2. Uusi Suomi-nettilehden uutisen mukaan maailman hiilidioksidipäästöt nousivat peräti 29 % vuosina 2000-2008. Odotettavissa voi olla jopa 4-6 asteen lämpeneminen maapallolla.

3. Televisiot kuluttavat uutisen mukaan jo 10 % kalifornialaisten kotitalouksien energiasta. Ensimmäisenä USA:n osavaltiona Kalifornia kuitenkin kieltää pahimmat televisioiden energiasyöppömallit vuonna 2011 - ja vaatimuksia tiukennetaan v. 2013.

Missä ilmastonmuutos vaikuttaa eniten?

2009-11-12T09:37:00.003+02:00

Telegraph-lehti on julkaissut mielenkiintoisen listan niistä maapallon kymmenestä alueesta, joilla ilmastonmuutos tulee vaikuttamaan eniten (linkki alkuperäiseen artikkeliin):

1. Kilimanjaro (huipun lumipeite katoaa 20 vuodessa, lisätietoa täältä)

2. Bangladesh

3. Sudan

4. Karibia

5. Australia

6. Siperia

7. Tuvalu (saaren korkein kohta vain 4,5 metriä merenpinnan yläpuolella!)

8. Iso Valliriutta

9. Alpit

10. Iso-Britannia

Tupakointi tuhoaa ihmisen keuhkojen lisäksi maapallon keuhkot

2009-11-09T08:33:00.003+02:00

Ekomies-sivulla oli mielenkiintoinen uutinen. Tupakkakasvia viljellään trooppisilla alueilla. Tupakan lehdet on kuivattava. Siksi joudutaan kaatamaan paljon puita, jotta tulen lämmöllä lehdet saadaan kuivatetuiksi (kätevin ja halvin kuivatustapa köyhille kehitysmaiden tupakanviljelijöille). Lisäksi puuainesta tarvitaan pakkausmateriaalin tuottamiseen. Noin 300 tupakkaa tuhoaa aina yhden trooppisen puun. Ja trooppiset metsät ovat muutenkin hätää kärsimässä. Tupakanpoltto siis tuhoaa paitsi ihmisten keuhkot niin myös nämä maapallon keuhkot, metsät, jotka fotosynteesissä tuottavat paljon happea.

Tupakan viljely vaatii myös paljon erilaisia hyönteismyrkkyjä, koska tuhohyönteiset iskevät helposti tupakkakasviin. Kun köyhät kehitysmaiden viljelijät eivät osaa lukea myrkkyjen käyttöohjeitakaan, myrkkyjä käytetään miten sattuu. Ja muutenkin myrkkyjen käyttö on aina pahasta sekä luonnolle että viljelijöille itselleen. Näitä hyönteismyrkkyjen jäämiä jää sitten paljon myös lopulliseen tuotteeseen eli meilläkin Suomessa sauhuteltavaan tupakkaan. Ikäviä juttuja!

2009-11-05T09:02:00.003+02:00

Uutisen mukaan arktisen alueen jääpeite kutistui kesällä 2009 kaikkien aikojen kolmanneksi pienimmäksi. Lisäksi viimeisin 10 vuoden jakso on ollut arktisella alueella lämpimin kymmenvuotisjakso 2000 vuoteen. Arktiksen lämpeneminen alkoi teollisen vallankumouksen (fossiiliset polttoaineet) seurauksena. Tämä ihmisen aiheuttama lämpeneminen katkaisi alueen luonnollisen viilenemistrendin. Huolestuttavia merkkejä ilmastonmuutoksesta!

Blogiteemapäivä, ilmastonmuutos ja koulumatkat

2009-10-16T08:49:00.004+03:00

Eilisen Blog Action Day -blogiteemapäivän aikana saimme blogiimme kymmenen ilmastonmuutosaiheista kirjoitusta. Kiitokset kaikille kirjoittajille!

Kirjoituksenne on huomattu myös Suomen WWF:ssä. Miika sai kirjoitukseensa kommentin Maailman luonnonsäätiössä työskentelevältä Samilta.

Ympäristöekologian ryhmämme on osallistunut myös koulumatkaa ja ilmastonmuutosta käsittelevään kyselyyn. Tässä väliaikatietoja kyselyn tuloksista (tilanne 16.10.2009).

-Koulumatkan hiilidioksidipäästöjen määrä keskimäärin:
kaikki maat 86,3 g/km
Suomi 62,3 g/km
Kouvolan Lyseon lukio 48,8 g/km

-Kyselyyn osallistuneiden lukumäärä:
kaikki maat 57331
Suomi 1318
Kouvolan Lyseon lukio 35

-Koulumatkan pituus keskimäärin:
kaikki maat 4,7 km
Suomi 4,2 km
Kouvolan Lyseon lukio 6,9
(muutama pitkältä kulkeva nostaa koulumme keskiarvoa)

-Hiilidioksidipäästöjen määrä keskimäärin yhtä opiskelijaa kohden koko kouluvuoden aikana (190 vuorokautta):
kaikki maat 154 kg
Suomi 99 kg
Kouvolan Lyseon lukio 128 kg

Tässä pari aiheeseen liittyvää videota You Tubesta:

Lähde: YouTube, Ooops

Lähde: YouTube, Sea Level Rising

Hyvää syyslomaa kaikille!

Jari

PS. Elokuvat "Katastrofin aineksia" ja "Pingviinien matka" toteutuvat tilausnäytöksinä ympäristöekologian ryhmällemme Kino Kouvossa ennalta ilmoitetun aikataulun mukaisesti.

Toinen huono näkökulma

2009-10-15T23:05:00.003+03:00

Ilmastonmuutosta tarkkaillaan aina negatiiviselta kannalta, jäätiköt sulaa, ilmasto lämpenee/kylmenee, lajeja kuolee sukupuuttoon, sadealueet menevät sekaisin ynnä muuta kurjaa. Mistään ei kuitenkaan voida olla varmoja. Mitä jos ilmasto lämpenisi oikeilta alueilta ja juuri sopivasti, niin että ihmisen elämä helpottuisi? Todennäköisyys tälläiseen on tietenkin hyvin pieni, mutta kai mahdollinen.

Ajatellaan vaikka, että Suomeen tulisi välimeren ilmasto. Näin voisi käydä jos kasvihuone ilmiö voimistuisi entisestään, mutta sulava jää ei pysäyttäisi golf virtaa. Useat eliölajit kokisivat muutoksen tuhoisana, mikä ei tietenkään ole hyvä asia. Mutta ihmiset voisivat makoilla rannoilla pidempään ja ehkä itsemurhat, masentuneisuus ja alkoholin käyttö vähenisi lisääntyneen lämmön seurauksena. Pimeää olisi kyllä edelleen..

En kuitenkaan toivo että näin käy. Liikaa eläimiä kuolisi ja kuuluuhan talvi ja kylmyys osaksi Suomea. Ilmastonmuutoksesta on vaikea keksiä mitään positiivista ja kaikki sekin mitä siitä saa irti on teennäistä ja "ihmis itsekästä". Eiköhän se siis ole enemmänkin huono kuin hyvä asia, niinkuin monesti on jo todettu.

Blogiteemapäivä: Ilmastonmuutos

2009-10-15T21:45:00.000+03:00

Geo-lehden elokuun numerossa 2009 esitellään ”villejä visioita ilmastonsuojelun hyväksi” (artikkeli löytyy myös lehden netti-sivuilta). Tutkimusjäänmurtaja Polarsternin tutkijat epäonnistuivat yrityksessään kasvattaa keinotekoista leväkukintoa Eteläisellä jäämerellä, jonka tarkoituksena oli sitoa ilmakehän hiilidioksidia. Yhdysvaltalainen tähtitieteilijä Roger Angel taas ehdottaa ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi piilevyistä valmistettua valtavan suurta aurinkovarjoa, joka sijoitettaisiin Auringon ja Maan väliin. Ilmaston pelastamista suunnitellaan myös alumiinisten ilmapallojen avulla sekä voimistamalla pilvien muodostumista. Artikkelin lopussa mainitaan kuitenkin ympäristönsuojelijoiden kritisoineen näitä ”futuristisia suurprojekteja” siitä, että niissä ei huomioida hiilidioksidipäästöjen hillitsemistä uusien käyttövoima- tai tuotantotekniikoiden avulla, jotka tuottaisivat päästöjä vanhoja tekniikoita vähemmän.
Ilmastonmuutoksen hillitsemiseen tarvitaan kuitenkin muutakin kuin uusia tekniikoita ja utopistisia suunnitelmia. Myös omilla valinnoilla ja teoilla voi ehkäistä ympäristön saastumista. Jokainen voi istuttaa vuodessa yhden puun ja reipastua kävelemään tai pyöräilemään kouluun ja työpaikalle. Julkinen liikenne on autoa parempi vaihtoehto ja autolla ajaessa kannattaa suosia kimppakyytejä ja välttää tyhjäkäyntiä. Vanhoista verhoista saa uusia vaatteita ja kirpputorilta voi tehdä löytöjä. Kotimaiset tuotteet ja lähiruoka eivät rasita niin paljon ympäristöä kuin tuontituotteet, sillä kuljetusmatkat lyhenevät. Vettä kannattaa säästää niin suihkussa kuin hampaita pestessäkin ja jätteet on muistettava kierrättää. Ei kannata myöskään tuijottaa liikaa ”parasta ennen”-päivämääriä, sillä ruokaa menee turhaan hukkaan.
Siispä kaikki joukolla tekemään pieniä muutoksia ilmaston hyväksi, muulloinkin kuin blogiteemapäivänä.

Keskustelu luo pohjan toiminnalle...

2009-10-15T21:44:00.002+03:00

Tänään vietetään kansainvälistä Blog Action Day:n (http://www.blogactionday.org) järjestämää blogiteemapäivää, jonka aiheena on ilmastonmuutos. Mielestäni on hyvä, että on taho, joka järjestää tämänkaltaisia keskustelua herättäviä tempauksia. Ja nimenomaan keskustelua, pohdintaa ja faktoja tempaus on tälläkin sivulla saanut kiitettävästi aikaan. Oman blogimme lisäksi muuallakin maailmalla pohditaan samoja ilmastoon liittyviä asioita varsinkin tänään. Toivottavasti tärkeä asia ei unohdu vaan sitä pohdittaisiin muulloinkin.

Kuullessani sanan ilmastonmuutos tai ilmaston lämpeneminen en yleensä kiinnitä siihen pahemmin huomiota. On paljon helpompaa vain sivuuttaa asia sitä pahemmin miettimättä, vaikka asia sinänsä on tärkeä. Toistuvathan nuo sanat nykyisin milloin missäkin. Alkutalvesta kun tulee vain räntää, jos nyt sitäkään, kuulee ihmisten usein puhuvan, että tämä nyt on sitä ilmaston lämpenemistä. Sadetta useimmiten joulun aikaan, eikä lunta mailla halmeilla. Pääseekö joulupukkikaan tulemaan vai pitääkö kuuraparran ostaa helikopteri? , muistuu mieleeni jo lapsuudenaikaisesta joululaulusta. Ihmiset eivät kuitenkaan muista tai tiedä mitä sanalla ilmasto edes tarkoitetaan. Se kun tarkoittaa pitkän aikavälin, yleensä noin 30 vuoden ajanjakson tilastollista sään keskiarvoa. Kesällä aurinkotuolilla makoillessa ei niitä räntäkelejä enää muistella. Ihmiset kun tuppaavat unohtamaan niin nopeasti. Mietitään sen hetkistä säätä, ei kokonaisuutta. Kun nyt on hyvä sää ilmastonmuutosta ei ole, eikä tule, mutta huonon sään koittaessa se on itsestäänselvyys.

Ei ihmekään jos ilmastonmuutoksen puolesta on vaikea toimia, jos ihmiset unohtavat nopeasti, eivät kiireiltään ehdi, heitä ei kiinnosta tai eivät vain välitä. Mitä ilmastonlämpenemisen puolesta sitten voi tehdä? Tässä muutamia esimerkkejä...

- vältä turhaa lentomatkustusta, suosi junia

- suunnitellessasi talon rakentamista, ota selvää matalaenergiataloista. Voit joutua pulittamaan rakennuskustannuksissa vähän enemmän, mutta kulut korvaavat nopeasti itsensä

- älä jätä valoja palamaan itsekseen ja aina kun mahdollista osta energiansäästölamppu, niiden kestoikä on monikymmenkertainen ja kulutus murto-osa hehkulampusta

- jos vain mahdollista käytä polkupyörää, liiku kävellen, vältä yksityisautoilua ja suosi joukkoliikennettä

- älä osta sellaista mitä et tarvitse, korjaa vanha

- suosi lähi- ja kasvisruokaa

- puhu ja informoi asiasta lehdissä, netissä, haasta ihmiset ja yhteiskunta toimimaan

Poliitikot vetoavat helposti ilmastonmuutokseen liittyvissä toimissa talouteen. On huolehdittava siitä, että talous pyörii ja rahaa tulee. Ilmastonmuutoksen pysäyttämiseen tähtääviä toimia vastustavat poliitikot eivät ymmärrä, että taloutta voidaan käyttää hyväksi ilmastonmuutoksen torjunnassa. Taloudella on nykymaailmassa eniten valtaa. Ehkä juuri sen avulla voisimme saada oman sinisen planeettamme pelastetuksi. Raha ratkaisee. Rahalla on valtaa. Kohdentamalla ja tukemalla varoja voidaan saada paljon aikaan. Sitä paitsi uskon, että maailman varojen ilmastonmuutoksen hidastamiseen sijoittamatta jättäminen nielee paljon enemmän rahaa kuin sen tukeminen. Lisääntyvät luonnonmullistukset ja merenpinnan nousu saa helposti aikaa miljardi ellei biljoonatappiot. Korjauksiin käytettävät varat voisi paljon mieluummin käyttää ehkäisevästi.

Ilmastonmuutos on kuin onkin skeptikoista riippumatta totta. Asian kieltäminen ei auta, vaikka jotkut sitä yrittävätkin. Parempi toimia nyt kuin vasta sitten kun ollaan saatu enemmän tuhoa aikaan ja niiden korjaaminen ja hillitseminen on vaikeampaa tai jopa mahdotonta. Toivottavasti teemapäivä saa ihmiset pysähtymään ja miettimään. Ja vielä miettimisestä tekoihin.

Lisää tietoa ilmastonmuutoksesta ja sen torjunnasta:

wikipedia

suomen ilmatieteenlaitos

WWF

ilmasto.org

Ilmastonmuutos vai Ilmastonvaihtelu

2009-10-15T20:37:00.001+03:00

Blogiteemapäivän kunniaksi kirjoittelen Ilmastonmuutoksen vaikutuksista Itämereen.
Se on ollut mm. maankohoamisen ja valtamerten pinnankorkeuksien muutoksien aiheuttamana välillä järvi ja välillä meri. Muutokset jatkuvat nyt sekä tulevaisuudessa.

Itämeren alueen suuri ilmastollinen vaihtelevuus johtuu Itämeren sijainnista Pohjois-Atlantin läheisyydessä. Erityisesti talvella ilmakehässä puhaltavat usein voimakkaat länsituulet, jolloin Pohjois-Atlantilla syntyneet matalapaineet kulkeutuvat Itämeren alueelle. Ne tuovat mukanaan kosteaa ja lämmintä ilmaa, joka havaitaan runsaina sateina ja keskimääräistä lämpimämpinä ajanjaksoina.

Tiedemiehet ovat kuitenkin vahvasti sitä mieltä että ilmastonmuutos vaikuttaa mereen vahvemmin kuin ilmastonvaihtelu varsinkin nyt viimeisten 30 vuoden aikana. Itämeren ekologinen tukirakenne on siis vahvasti muuttumassa joka vaikuttaa koko ravintoverkkoon.
BACC- raportin päätulos on, että ilman lämpötila on kohonnut Itämeren alueella 0.07 ºC vuosikymmenessä(BACC = BALTEX Assesment of Climate Change).

Ilmastonmuutos

2009-10-15T19:35:00.003+03:00

Tänään blogiteemapäivän kunniaksi kirjoitan (Blog Action Day, http://www.blogactionday.org/) tärkeästa ajankohtaisesta huolenaiheesta. Tänä vuonna aiheena on ilmastonmuutos, joten kirjoitan siitä.
Ilmastonmuutoksella tarkoitetaan merkittävää pitkän aikavälin muutosta globaalisesti. Ilmastonmuutos on hyvin vakava asia ja myös hyvin suuri uhka eläimille, sekä ihmisille. Osa eläimistä tulee kuolemaan sukupuuttoon jos asialle ei tehdä mitään. Sen myötä myös ihmiskunta tulee kärsimään kasvihuone kaasujen aiheuttamista muutoksista.

Ilmastonmuutos ei jakaudu tasaisesti kaikkialle ja ns. tasa-arvoisuus ei toteudu siinä mielessä, sillä ilmaston muutoksesta kärsivät eniten kehitysmaat, vaikka ne tuottavat vähiten saasteita. Ilmastonmuutos on seurausta pääasiassa fossiilisten polttoaineiden käytöstä ja metsien hävittämisestä, jotka lisäävät lämpöä sitovien kaasujen määrää ilmakehässä. Kasvihuonekaasuja ovat mm. CO2 (=hiilidioksidi), CH4(=metaani, yksittäisen metaani molekyylin vaikutus on jopa 20 kertaa suurempi kuin yhden hiilidioksidi molekyylin) ja O3(= otsooni, joka sijaitsee alailmakehässä). Suurin osa CO2 päästöistä tulee mm. autoilusta ja metaania mm. lihatuotannosta, sekä riisipeltojen vettyneestä maaperästä. Emme voi syyttää pelkästään kehitysmaissa olevia ihmisiä siitä, että he viljelevät paljon riisiä josta aiheutuu metaani päästöjä, sillä he tekevät sitä elääkseen ja taatakseen toimeentulonsa, Yhdysvallat nimittäin aiheuttavat eniten kasvihuonekaasuja ja myös Suomi tulee valitettavan hyvin perässä. Ilmastonmuutos aiheuttaa mm. kuivuutta, merenpinnan nousemista, jäätiköiden sulamista, myös ikiroudan ja tietysti lämpötilan nousua (eniten pohjoisella pallonpuoliskolla). Kehitysmaat tulevat kärsimään eniten, sillä ne ovat riippuvaisia viljelystä ja viljelysmaiden suolaantuminen, kuivuus , hirmumyrskyt, merenpinnan nousu, äärimmäiset sää ilmiöt ja nälänhätä koettelevat niitä. On myös arviotu, että miljoonat ihmiset tulevat kärsimään puhtaan juomaveden puuttesta, joka taas johtuu jäätiköiden sulamisesta. Ravinnon maailmanlaajuisen hinnan odotetaan nousevan ilmastonmuutoksen vuoksi 40%, mikä tarkoittaa sitä että monia ihmisä odottaa hyvin todennäköisesti nälkäkuolema. Tälloin syntyy hyvin helposti noidankehä puhtaan juomaveden- ja ravinnonpuutteesta. Luin, että Kööpenhaminassa järejestetään jolukuun alussa kokous, jossa laaditaan uusi ilmastosopimus.( Greenpeace ja WWF työskentelevät hyvin hyvin aktiivisesti ilmastonmuutosta vastaan ja varsinkin sen hillitsemisen puolesta)

Pelkästään isot tekijät eivät vaikuta vaan myös yksittäisen ihmisen teot vaikuttavat kasvihuonekaasujen määrään. Jokainen ihminen voi ihan arkipäiväisilä teoilla vaikuttaa siihen millainen maailman ilmasto tulee olemaan tulevaisuudessa. Standby-sivuston (http://energy.failedrobot.com/standby.html) avulla näkee montako puuta pitäisi istuttaa, omien hiilidioksidipäästöjen kompenssoimiseksi. Tässä muutamia arkipäiväisiä keinoja joita ihan tavallinen lukiolainenkin voisi harkita:
- pyörällä vai skootterilla?
- standby tilojen käytön vähentäminen
- valojen sammutus huoneesta poistuessa jo kymmeneksi minuutiksi
- riisin sijaan perunaa (silloin tällöin)
- lihan sijaan kasvisruokia (myös silloin tällöin)
-jätteiden lajittelu (kannattaa aina, eikä vie paljon aikaa)
-kierrätys

Jos jokainen ihminen tekisi edes jotain ilmastonmuutoksen hidastamiseksi, niin se vaikuttaisi paljon tulevaan, joten kaikkien tulisi miustaa että jokaisella on mahdollisuus vaikuttaa asiaan ihan pienilläkin teoilla. Ilmastonmuutosta ei voida enään pysäyttää, mutta sitä voidaan hidastaa, joten näyttäkäämme, että ilmasto ei lämpene liikaa ainakaan meidän sukupolvemme aikana. Tehkäämme siis kaikki jotain, että tulevaisuus ei olisi yhtä synkkä kuin sen ennustetaan olevan.

Pienistä puroista modostuu suuri joki...

2009-10-15T19:25:00.005+03:00

Kun nyt on kerta blogiteemapäivä ja sen aiheena ilmastonmuutos, niin voisi kirjoittaa jotain siitä aiheesta. Monet ajattelevat, että ilmastonmuutos johtuu ainoastaan isoista tekijöistä, kuten esimerkiksi ydinvoimaloista tai muusta raskasteollisuudesta. Usein jää kuitenkin huomioimatta, että yksittäisen ihmisen jokapäiväiset valinnat vaikuttavat suuresti siihen, mihin maan olot ovat tulevaisuudessa menossa.

Tässä on esimerrkejä asioista, joita jokainen lukiolainen voisi harkita päivittäin:

-Pyörällä/kävellen vai mopolla?
-Erilaiset ostokset (tarvitseeko kyseistä asiaa välttämättä) +katsoo minkälaisia tuotteita suosii.
-Omien jätteiden lajittelu.
-Valojen käyttö kotona.
-Suihku vai kylpyammeessa kylpeminen?

Näitä asioita on todella monia, joita jokainen voi itsekseen harkita ja toteuttaa. Pidetään siis mielessä jokainen meistä vaikuttaa osaltaan ympäristöömme!

Kuka kärsii eniten ilmastonmuutoksesta?

2009-10-15T18:21:00.002+03:00

Tasa-arvoisuus ei valitettavasti toteudu puhuttaessa ilmastonmuutoksen jakautumisesta maailmassa: eniten siitä kärsivät ihmiset, jotka tuottavat saasteita vähiten eli kehitysmaat. Teollisuusmaiden saasteiden osuutta maailmassa Oras Tynkkynen tilittää nettisivuillaan suurena. Teollisuusmaat tuottavat kaksi kolmasosaa maailman hiilidioksidipäästöistä, vaikka ihmisiä asuu teollisuusmaissa vain vajaa neljännes.

Meillä kulutusyhteiskunnassa päästöt tulevat suurimmaksi osaksi autoista, kulutustavaroista, lentokoneiden päästöistä ja talvisin suurten asuntojen lämmittämisestä. Entäs sitten kehitysmaissa? Suurin osa sieltä tulevista päästöistä tulee eloonjäämisestä. Monilla ei ole muuta mahdollisuutta kuin viljellä riisiä, raivata metsää tai kasvattaa karjaa. Meillä mahdollisuus valintaan kuitenkin on.

Kehitysmaat ovat hyvin riippuvaisia maataloudesta, joka taas on riippuvainen ilmastosta. Viljelysmaiden suolaantuminen, kuivuus, hirmumyrskyt, merenpinnan nousu, äärimmäiset sääilmiöt ja nälänhätä tuntuvat kaukaisilta ongelmilta suomalaisen silmissä, mutta totuus on kuitenkin karua. Ravinnon maailmanlaajuisenhinnan odotetaan nousevan ilmastonmuutoksen vuoksi 40%, jonka vuoksi miljoonia ihmisiä odottaa nälkäkuolema. Noidankehä syntyy helposti puhtaan juomaveden- ja ravinnonpuutteesta. Sairaudet, kuten malaria ja ripuli tulevat yleistymään huomattavasti. Jos meille harmiton ripuli tappaa nytkin jo neljä miljoona alle viisivuotiasta lasta kehitysmaissa vuosittain, mikä on sitten tilanne parin vuoden päästä ilmastonmuutoksen edelleen kiihtyessä?

Kukaan tuskin enää pystyy välttymään ilmastonmuutoksen seurauksilta, mutta on kuitenkin todettava, että ensimmäisenä tulilinjalla ovat kehitysmaat. Ilmastonmuutoksen pysäyttäminen vaatii ihmisiltä mahdottomuuksia, vaikka teollisuusmaat lopettaisivat päästöjen tuottamisen kokonaan, sekään ei riittäisi pysäyttämään ilmastonmuutosta. Ilmastonmuutosta on kuitenkin mahdollista hidastaa niin etteivät vahingot olisi ylitsepääsemättömiä. Yksi hyvä vaikutustapa on media ja erilaiset kampanjat, kuten tänään käynnissä oleva Blog Action Day (http://www.blogactionday.org/) jonka tarkoituksena on juuri kiinnittää huomio maailmanlaajuiseen ilmasto-ongelmaan. Jo omat pienet ympäristöteot muuttavat kasvihuonekaasujen määrää - ja jopa auttavat säästämään rahaa.

Blogiteemapäivä ilmastonmuutos

2009-10-15T18:01:00.003+03:00

Kirjoittelen nyt blogiteemapäivän kunniaksi (Blog Action Day, http://www.blogactionday.org). Luin WWF:n sivuilta että ilmastonmuutos on erittäin vakava uhka sekä luonnolle että ihmiselle. Sen vaikutuksia ovat esimerkiksi myrskyjen ja tulvien sekä vesipulaan johtavien kuivuuskausien yleistyminen. Useat lajit, kuten jääkarhu ja pingviinit, ovat vaarassa kuolla sukupuuttoon ilmastonmuutoksen takia.

WWF työskentelee aktiivisesti ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Se toimii niin neuvottelupöytien ääressä kuin ruohonjuuritasolla. Nyt on se aika muuttaa tapoja, ei ilmastoa!

Siinä ohella luin myös kokouksen tulevan Kööpenhaminassa ilmastokokouksessa 7.–18.12.2009, jolloin päätetään maapallon tulevaisuudesta.

Blogiteemapäivä: ilmastonmuutos

2009-10-15T14:21:00.002+03:00

Blog action dayn http://www.blogactionday.org puitteissa postailen minäkin.

Katsoin hyvän kotimaisen, palkitun dokkarielokuvan Venus-teoria. Siinä oli runsaasti kiinnostavia ja pelottaviakin faktoja:

Ihmisten toiminnasta tulee joka vuosi ilmakehään yhtä paljon kasvihuonekaasuja kuin sadasta suuresta tulivuorenpurkauksesta.

Amazonin sademetsä saattaa isolta osin tuhoutua ilmastonmuutoksen takia. Jo se että sadekausi lyhentyisi vaivaiset kaksi viikkoa ilmastonmuutoksen takia, voi ajaa Amazonin sademetsän sellaiseen syösykierteeseen, että koko laaja metsäalue tuhoutuu.

Meriin sitoutuu tällä hetkellä noin puolet fossiilisista polttoaineista ilmaan vapautuvasta hiilidioksidista. Meret ovat siis tärkeä hiilinielu. Merten kyky sitoa hiilidioksidia kuitenkin heikkenee merten lämmetessä, jolloin ilmastonmuutos voimistuu.

Meriä lämmittää myös arktisen merijään sulaminen. Jäätikkö toimii kuin jättiläispeili, joka heijastaa auringon säteitä pois. Kun jää sulaa, auringon lämpö imeytyy tehokkaasti meriin.

Merien pohjassa on metaanihydraatteja, varastoituneena paljon hiilidioksidiakin voimakkaampaa kasvihuonekaasua. Lämpenevistä meristä nämä metaanihydraatit voivat vapautua ilmaan, jolloin ilmaston lämpeneminen kiihtyy hyvin nopeasti ja hyvin äkillisesti. Seurauksena voi olla ns. kostea kasvihuoneilmiö, joka voi suistaa maapallon Venuksen kaltaiseksi kuumaksi pätsiksi. Onneksi tutkijat pitävät kosteaa kasvihuoneilmiötä HYVIN epätodennäköisenä (silti ainakin teoriassa mahdollisena) vaihtoehtona.

Blogiteemapäivänäkin lajeja kuolee sukupuuttoon

2009-10-15T13:30:00.003+03:00

Tämä viesti lähtee blogiteemapäivän (Blog Action Day, http://www.blogactionday.org) kunniaksi. Aiheena bloggauspäivässä on tänä vuonna ilmastonmuutos.

Hurjimpien arvioiden mukaan jopa puolet maapallon kasvi- ja eläinlajeista voi kuolla sukupuuttoon ilmastonmuutoksen seurauksena. Ahtaimmalla on arktisen alueen lajit. Arktinen alue lämpiää eniten eivätkä arktiset lajit voi kovin paljon paeta pohjoisemmaksi. Vastaan tulee Jäämeri. Kaiken lisäks maapallon pallonmuotoisuudesta johtuen pinta-ala on pohjoisempana pienempi kuin hiukka etelämpänä.

Lisää tietoa täältä: http://ec.europa.eu/environment/climat/campaign/news/news05_fi.htm.
Siellä on myös hyvä tietovisa (mun mielestä kysymysten vaikeustaso sopiva) ja hauska video siitä miten jokainen voi olla supersankari. Kun vähän aattelee toimintaansa, voi myös estää ilmaston muutosta.

Pelikonsolien, kännykkälatureiden ja digiboksien sähkönkulutus

2009-10-11T15:29:00.003+03:00

Tietokone-lehden uutisen mukaan Nokian kännykkälatureiden energiankulutus on jopa 300 mW. Mikäli kännykkää ladataan kolme tuntia kahdesti viikossa ja muina aikoina laturi on pistorasiassa ilman kännykkää, vuodessa laturi kuluttaa energiaa noin 2500 Wh (tosin uusimpien ja tehokkaimpien latureiden virrankulutus on vain kolmisenkymmentä mW eli vuodessa noin 250 Wh). Näin jopa 2/3 kännykkälaturin koko elinkaaren aikaisesta energiankulutuksesta kuluu hukkaan, koska pistorasiaan kiinni jätetty laturi kuluttaa energiaa, vaikkei kännykkä olisikaan siinä latautumassa. Tosin tuosta ”hukkaenergiasta” osa lämmittää taloa ja vähentää siten muuta lämmitystarvetta. Lämmityskauden ulkopuolella tästä ei kuitenkaan ole mitään hyötyä. Lisäksi lämmitykseen on olemassa järkevämpiäkin (tehokkaampia ja ympäristöystävällisempiä) tapoja kuin sähkön avulla lämmittäminen. Jos kaikki suomalaiset irrottaisivat kännykkälaturin seinästä, kun kännykkä ei ole latautumassa, säästyvällä sähköllä voisi toimittaa kaikki sähköt 85 000 kotiin.

Jarmo Vestolan artikkeli MVnetissä on koonnut useista lähteistä mielenkiintoisia faktoja. Myös Xbox-pelikonsoli, Wii-pelikonsoli ja ladattavien paristojen latauslaite kuluttavat energiaa pistorasiassa kiinni ollessaan, vaikkei näissä laitteissa edes pala mitään punaista valmiustilan valoa. Wii-pelikonsoli kuluttaa valmiustilassa erityisen paljon energiaa, jos WiiConnect 24 -toiminto (oranssi valo konsolin etupaneelissa) on jätetty päälle. Tosin kaiken kaikkiaan Wii kuluttaa silti paljon vähemmän sähköä kuin Xbox.

Kotitalouksien sähkönkulutus onkin kaksinkertaistunut 20 vuodessa. Jopa 10 prosenttia kotien sähköstä kuluu laitteiden valmiustilaan. Suomen noin 2,4 miljoonaa digiboksia kuluttavat sähköä 0,4 terawattituntia vuodessa. Jos niitä ei pidettäisi jatkuvasti valmiustilassa, kulutus laskisi 0,3 terawattituntia. Ellei digiboksissa ole virtakytkintä, josta valmiustilankin saa sammutettua, digiboksin johto kannattaa käytön jälkeen irrottaa pistorasiasta, mikäli digiboksimalli on sellainen, ettei koko muisti nollaudu ilman sähköä.

Yllättävää on mielestäni se, että sähköllä toimiva pyyhekuivain kuluttaa vuodessa sähköä enemmän kuin saunominen kaksi kertaa viikossa vuoden ajan (1,5 tuntia kerrallaan). Jopa pyykinpesukone saattaa kuluttaa sähköä koko ajan, ellei pistoketta ole irrotettu pistorasiasta. Jos kaikkien suomalaisten turhaan valmiustilassa (stand-by) olevat laitteet olisi sammutettu kokonaan, uutta ydinvoimalaakaan ei tarvittaisi.

Lähteet:

http://www.tietokone.fi/uutiset/2008/laturi_ilman_kannykkaa_tuhlaa_energiaa

http://www.mvnet.fi/index.php?osio=Sekalaista&sivu=Laitteiden_virrankulutus

http://www.helen.fi/pdf/kulutusluvut.pdf

Energiansäästöviikko 5.-11.10.2009

2009-10-05T15:52:00.013+03:00

Valtakunnallista energiansäästöviikkoa vietetään 5.-11. lokakuuta 2009. Maanantaina erityisteemana on lämmitys, tiistaina liikenne ja liikkuminen, keskiviikkona veden käyttö, torstaina hankinnat, perjantaina sähkön käyttö, viikonloppuna kierrätys ja energiankulutus.

Tiistain erityisteema siis on liikenne ja liikkuminen. Siksi onkin hyvä aika palauttaa mieleen Kouvolan Sanomien 6.6.2007 julkaisemat faktat:

-Matkalla Kouvolasta Helsinkiin henkilöauto tuottaa hiilidioksidia 20 kg, vaikka päästöt olisivatkin vain 160 g/km.

-Kouvolan seudulla autoilu tuottaa kasvihuonekaasuja jopa 250 000 000 kg/vuosi.

-Kouvolan seudun kasvihuonekaasupäästöistä kolmannes tulee liikenteestä.

-Raskaan liikenteen osuus on vain 15 % kaikista kasvihuonekaasupäästöistä.

-Yksityisautoilla tehtävät työ- ja asiointimatkat ovat merkittävä kasvihuonekaasujen tuottaja.

-Kouvolan seutu on yksi Suomen autoistuneimmista alueista; asukasmäärään suhteutettuna taakse jäävät esimerkiksi Helsinki ja Kuopio.

-Kouvolan seudulla henkilöliikenteen matkoista joukkoliikenteessä tehdään vain 2 %, Suomessa keskimäärin 4 %.

Valtakunnallisestikin suurin osa 1-3 kilometrin matkoista autoillaan. Omalla autolla liikkuvan kannattaa tarkkailla ajotyyliään. Taloudellinen ajaja ennakoi ja välttää tyhjäkäyntiä. Taloudellisesti ajaen voi säästää bensakuluissa helposti 10 prosenttia. Auton esilämmitys kannattaa, kun lämpötilat laskevat alle + 5 asteen. Moottorin esilämmitys vähentää päästöjä ja polttoaineen kulutusta. Energia-Esterin mukaan kylmä moottori saastuttaa ensimmäisen kilometrin aikana yhtä paljon kuin lämmin moottori koko matkalla Helsingistä Ouluun!

Lisää tietoa voi lukea Easy Riderin sivulta ja hieman viihteellisemmässä muodossa Junttiauto-sivustolta.

Kannattaa tutustua myös näihin energia-aiheisiin sivuihin:

KSS Energia

Työtehoseura

Taloudellinen Tiedotustoimisto

Energia-Esteri

Energianeuvoja

Energiaa Suomessa (voit pelata sivun alalaidan energiavisoja)

Helsingin Energia

Lampputieto (energiansäästölamput vs. hehkulamput)

Energiatietoinen kuluttaja (PDF-muoto)

Standby

Vampire Energy (vampyyrienergia)

Jarin blogi: Energia

YLE X:n Peltsi testaa vähäenergistä dieettiä

Seppo Leinosen luontokuvat ja pilapiirrokset

Kysymyksiä:

Miten itse voisit helpoiten omassa elämässäsi ja omassa kodissasi säästää energiaa?

Standby-sivuston mukaan kännykkälaturin pitäminen pistorasiassa kuluttaa vuodessa keskimäärin 43,92 kWh, vaikka et lataisi kännykkää kertaakaan. Tämä tuottaa 19 kg hiilidioksidipäästöjä. Tämän hiilidioksidimäärän kompensoimseksi pitäisi istuttaa neljä puuta. Muistatko irrottaa kännykän laturin pistorasiasta silloin, kun et lataa kännykkää? Vai onko laturi koko ajan pistorasiassa kiinni energiaa kuluttamassa?

Paljonko itse kulutat vuodessa energiaa standby-tilojen eli eri laitteiden valmiustilojen päällä pitämisen takia ja paljonko varsinaisen laitteiden käytön takia (laske Standby-sivuston avulla)? Kuluuko energiaa enemmän standby-tiloihin vai varsinaiseen käyttöön? Onko ero suuri? Paljonko käyttösi tuottaa hiilidioksidia ja montako puuta pitäisi istuttaa tuon hiilidioksidimäärän kompensoimiseksi (poistamiseksi ilmakehästä)?

Mitä Junttiauto-sivusto mielestäsi haluaa kertoa? Onko sivusto toteutukseltaan onnistunut? Miksi?

Voit vastata em. kysymyksiin tämän tekstin alta kommenttia-linkistä.

Lisäksi voit kirjoittaa muita mielenkiintoisia faktatietoja ja/tai omia mielipiteitäsi energiantuotannosta ja energiansäästöstä sivun oikean ylälaidan Uusi teksti -linkistä. Kirjoita otsikko, teksti ja tunniste (aihe) omiin laatikoihinsa. Tekstiin voi tehdä linkkejä tekstinkirjoituslaatikon yläosassa olevasta linkkikuvakkeesta (ketju maapallon päällä). Kuvia voi lisätä kuvakuvakkeesta. Voit kuitenkin käyttää vain kuvia, joihin sinulla on käyttöoikeudet (itse ottamasi valokuvat, piirtämäsi + skannaamasi kuvat tai sellaiset netissä olevat kuvat, joihin on selvästi merkitty vapaa käyttöoikeus muualla netissä).

Hyvää energiansäästöviikkoa! Nyt on aika aloittaa On-Off -suhde! Suhdetta vaikkapa tietokoneen tai television kanssa ei kannata jättää Standby-valmiustilaan...

Olemmeko mainosten uhreja?

2008-11-21T18:35:00.006+02:00

Tänään ilmestyneessä Suomen Luonto -lehdessä on jälleen julkaistu vuoden turhake. "Arvonimen" sai tällä kertaa pantiton juomapullo. Vaikka periaatteessa kaikki tällaiset muovipullot pitäisi ja voisi kierrättää, yhä on markkinoilla pantittomia pulloja, joissa myydään esimerkiksi mehuja ja lähdevettä.

Piakkoin valitaan myös vuoden vastamainos, jossa alkuperäisen mainoksen idea on käännetty päälaelleen, kuluttamisen vastaiseksi. Tänä vuonna myös yleisö pääsee äänestämään (25.11. asti) omaa suosikkiaan näistä hauskoista ja samalla vakavaan asiaan liittyvistä mainoksista. Kannattaa käydä äänestämässä tai ainakin muuten tutustumassa näihin mainoksiin Mainoskuplan ja Luonto-Liiton sivuilla. Ulkomaalaisia vastamainoksia bongaa esimerkiksi AdBustersin saitilta ja lisää suomalaista tuotantoa Voima-lehden galleriasta.

Perjantaina 28.11.2008 vietetään myös maailmanlaajuista Älä osta mitään -päivää, jonka tarkoituksena on kiinnittää huomiota turhaan kuluttamiseen. Mainonnan harhakuvat -osio käsittelee (epä)todellisuutta (valhetodellisuutta) mainosten ja lehtien kansikuvien taustalla. Teemapäivään liittyvää musiikkia saa myös Telluksen tulevaisuus -bändin sivulta. löydät esimerkiksi ÄOM-television, ajanvietettä (musiikkia, peli yms.), hyviä linkkejä ja ideamateriaaleja (mm. aineeton lahjalista vaikkapa joululahjavinkeiksi).

Aalloista energiaa talteen

2008-11-19T21:28:00.005+02:00

Arja Ranni kirjoitti Kouvolan Sanomissa 18.11.2008

Ensi kesänä Kotkan Mussaloon aiotaan asentaa ensimmäinen aaltovoimalan prototyyppi. Hankkeen tarkoituksena on hyödyntää meren aaltoja energian tuotannossa. Vielä ei tiedetä tuleeko hankkeesta iso energiabisnes vai jääkö se kotitarvekäyttöön. Diplomi-insinööri Seppo Penttilä Aaltovoimaproktia vetävästä Ecowave Oy:sta kertoo, että suunniteltu laite ainakin toimii. Ecowave on perustettu tätä hanketta varten ja se sijaitsee Haminassa.

Hankkeen tavoitteena on asentaa ensimmäinen aaltovoimala Kotkan Mussalon sataman edustalle ensi kesäkuun loppuun mennessä. Laitteiston kehittelijät kertovat, että sillä on monia etuja esim. tuulivoimaan verrattuna. Se on pienempi, toimii pienessäkin aallokossa ja aaltovoimala on helppo ankkuroida vaikka lähelle rantaa. Veden ominaisuuksien hyödyntäminen on laitteen ensi periaate.

Kuusankoskelaisen keksijä diplomi-insinöörin Seppo Ryynäsen keksimä vesivoiman energiaksi muuntava aaltoturbiini on saannut kiinnostusta myös maailmalla. Monia koelaitteistoja on kehitelty, mutta kukaan ei vielä ole tehnyt läpimurtoa.

Olisi aika hienoa jos Suomi ehtisi ensimmäisenä tuoda markkinoille uuden energiantuotto tavan. Kaiken lisäksi uutisen mukaan laitteistosta annetaan melko hyvä kuva, se toimii hyvin ja sen energiantuotto on ympäristöystävällistä.

Vanhankaupunginlahden ahvenista on löydetty eniten tinamyrkkyä Suomessa

2008-11-14T21:41:00.002+02:00

Antti Pilke kirjoitti Helsingin Sanomissa 14.11.2008

Vanhankaupungin edustalta on löydetty suuria pitoisuuksia orgaanisia tinayhdisteitä. Elintarvikevirasto Evira on tehnyt tutkimuksen, jonka mukaan lahti on Suomen meri, - ja järvialueista tinayhdisteiden pahiten turmelema. Tina on päässyt vesistöön laivojen ja veneiden pohjamaalista, jota käytetään levien ja pieneliöiden kasvua vastaan. Tämän pohjamaalinkäyttö kiellettiin EU-maihin rekisteröidyissä laivoissa vuoden alussa. Tosin se ei välttämättä heti pienennä tinan määrää vedessä.

Ahvenet sisältävät keskimäärin 181 mikrogrammaa per kilo tinayhdisteitä. Vanhoissa ja suurissa ahvenissa tinapitoisuus oli jopa 500 mikrogrammaa kilossa kalaa. Kalojen elinympäristö vaikuttaa myös tinan määrään sillä kauempana satamasta tinayhdisteitä on vähemmän. Satama, vanha jätelaitos lahden reunalla, vedenpuhdistamo ja kaatopaikka lisäävät tinan määrää rannassa.

Tinayhdisteitä sisältävän kalan syönti vaikuttaa luultavasti elimistön vastustuskykyyn heikentävästi, mutta siitä ei ole varmaa tietoa. Kaloille tina aiheuttaa hormonitoiminnan häiriöitä.

Eviran Hallikaisen mukaan oli hämmästyttävää, että tinapitoisuuksia löytyi myös puhtaina pidetyistä vesistöistä, kuten Östersundomin yläpuolelta Sipoosta.

Toivottavasti tinapitoisuudet lähtevät laskuun kiellon seurauksena, jotta tuonkin alueen ahvenia voidaan jatkossa huoleti syödä. Onneksi kuitenkin tinayhdisteet eivät ole levinneet rannasta kovin voimakkaasti ulapalle, jolloin niiden esiintyvyys ei ole niin laajaa ja ahvenilla on mahdollisuus uida "puhtaammille vesille."

Suomen vesistöt saivat pelastussuunnitelman

2008-11-10T17:15:00.003+02:00

Suomen vesistöjen tilaa ollaan tulevaisuudessa kohentamassa. Vesistöjen
hoitosuunnitelmilla parannetaan noin puolia Suomen vesistä. Tavoitteena on selvittää vesistön tila, kuormitus ja keino tilanteen kohentamiseksi, sekä pysäyttää veden laadun huononemista. Tämän pitäisi tapahtua 2015 mennessä.

Kuitenkin suurin osa Suomen järvistä ja joista on hyvän ja jatkuvan suojelun ansiosta kunnossa, mutta noin vajaa kolmannesosa järvistä on huonokuntoisia. Myös puolet jokivesistä sekä vähän yli puolet rannikkovesistä osallistuu tähän vesistöjen pelastussuunnitelmaan. Suunnitelmien onnistuessa niiden ekologinen tila paranee huomattavasti.

Vesistöihin kohdistuneita vahinkoja ei pystytä hävittämään nopeasti pitkän kuormitusajan takia. Joten kolmasosa huonossa kunnossa olevista vesistä, saadaan hyväkuntoisiksi vasta vuoden 2015 jälkeen.

Tehokkaampaa ja parempaa hoitoa vaativat maatalouden pilaamat vedet. Maatalouksille olisi siis tärkeää lannoitteiden optimaalinen käyttö, viljelymaiden talviaikainen kasvipeite, suojavyöhykkeet sekä kosteikot. Muun muassa näiden avulla vesistöjen rehevöitymistä voitaisiin vähentää.

Hajakuormituksen ravinnepäästöjä on rehevöitymisen torjumiseksi erityisesti vähennettävä. Haja-asutuksien jätevesihuolloissa olisi tehostettava jätevedenpuhdistukseen kiinteistökohtaisesti.

Mielestäni tämä on hyvä uutinen Suomen vesistöjen kannalta, sillä osa Suomen vesistä on pahasti rehevöityneitä tai saastuneita, esimerkiksi Kymijoki. Myös lukuisat uimavesistöt sisältävät paljon levää, joka estää niissä uimisen. Muun muassa näiden takia vesistöt olisi hyvä saada puhdistettua.

Lähde: Yle, ympäristö

Venäjän energiatehokkuus paranee tehottomasti

2008-11-04T20:01:00.004+02:00

Mirja Sipinen kirjoitti Kouvolan Sanomissa 4.marraskuuta 2008.

Venäjän johto havahtuu n. 10 vuoden välein parantamaan maan energiatehokkuutta ja nyt energiatehokkuus on taas kiinnostushuipussaan. Maan presidentti Dmitri Medvedev on julistanut energiatehokkuus kampanjan, jonka tavoitteena on tehostaa energiankäyttöä 40% vuoteen 2020 mennessä. Haaste on kova, mutta tärkeä, koska Venäjä on yksi maailmaan energiatehottomimmista maista.

Cenefi - Venäjän energiatehokkuuden tutkimuskeskus - arvioi, että n. 154 milj. öljytonnin verran vuodessa, olisi mahdollisuus säästää energiaa , jos Venäjä tehostaisi energiatoimiaan. Energiatehottomuuteen vaikuttavat useat eri syyt, ja tärkeimmät tehostamiskohteet olisivat energian tuotannossa ja siirrossa. Parannettavaa löytyy myös venäläisten arkisesta energiankulutuksesta. Ihmisten pitäisi myös saada konkreettista hyötyä mm. energiaa säästävistä ratkaisuista, mikä kannustaisi säästäväisyyteen.

Mielestäni on hyvä, että Venäjä on jälleen alkanut miettiä energiantuotanto asioita, toivottavasti tällä kertaa tuloksellisesti. Tärkeää olisi panostaa siihen, että kansalaiset kokisivat konkreettisesti hyödyn ostaessaan vaikka energialuokaltaan paremman pesukoneen. Pienillä teoilla noin suuressa maassa saataisiin paljon aikaan.

Kaakkois-Suomen pintavesien kunnostus kestää

2008-11-02T16:06:00.003+02:00

Kouvolan Sanomat kirjoitti 31. lokakuuta Kaakkois-Suomen vesistöjen kunnosta.

Eu:n laajuisena tavoitteena vesihoidolla on kaikkien pintavesien hyvä ekologinen tila vuoteen 2015 mennessä. Myös pohjavesien kemiallinen ja määrällinen tila halutaan pitää kunnossa. Jotta nämä tavoitteet voitaisiin turvata on Suomen vesienhoitoalueille laadittu ehdotukset vesienhoitosuunnitelmista.

Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen hydrologi Taina Ihaksi kertoo, että Salpausselän pohjoispuolella vesistöjen kunto on varsin hyvä, mutta eteläpuoli kaipaa toimenpiteitä. Erityisesti maatalous aiheuttaa eteläpuolisten vesistöjen kuormitusta. Toimenpiteitä on tehtävä myös metsäteollisuuden, yhdyskuntajätevesien, haja-asutuksen, turvetuotannon ja metsätalouden aiheuttamien ongelmien vähentämiseksi. Joissain vesistöissä huonontavat tekijät vaihtelevat niin paljon, ettei toimivaa patenttiratkaisua löydy. Ihaksi jatkaa vielä, että keinot täytyy valita tapauksen mukaan ja joidenkin vesistöjen parantaminen tarvitsee myös kunnostustoimenpiteitä.

Vaikka kaikki mahdolliset toimenpiteet suoritettaisiin, aika vuoteen 2015 mennessä ei riitä kunnostamaan kaikkia vesialuieta, etenkin jos tarvitaan laajoja sisäkuormitusta vähentäviä ja rakenteellisia toimenpiteitä. Niinpä jatkoaikaa on esitetty muutamille vesistöille, joista meitä lähimpänä mainittakoon Kymijoki, pohjassa olevien haitallisten sedimenttien takia. Lehtiartikkelissa kerrotaan vielä, että kansalaisilla on mahdollisuus vaikuttaa julkaistuun vesienhoitosuunnitelmaan.

Mielestäni on hyvä, että tällaisia toimenpiteitä on lähdetty ajamaan. Jos vesistöjen kuntoon ei kiinnitetä mitään huomiota on lähes varmaa, ettei niiden tila ainakaan parane - todennäköisesti huononee samaa tahtia kuin tähänkin asti. Vesistöjä tarvitaan ja etenkin puhtaita sellaisia, jotta ekosysteemit ja ravintoketjut toimivat oikealla tavalla. Yhden vesistön saastuminen vaikuttaa yleensä laajemmalle alalle aikojen kuluessa. Esim. purot vievät saasteita vesistöstä toiseen ja näin ollen yhä uudet vesistöt saastuvat. Kun kaikkien vesistöjen tila saadaan kuntoon ja varmistetaan, ettei uhkaavia tekijöitä ole lähipiirissä, on kaikkien vesistöjen tila paremmin turvattu. Jokainen voi ajatella tätä käytännöntasolla vaikka siten, että tuskin kukaan tahtoo kesämökillä kuumana päivänä pulahtaa järveen, jonka pohjaan koskeminen on vaarallista, pohjassa majailevien myrkyllisten aineiden vuoksi.

Kiinan kasvihuonepäästöt ennätystasolla

2008-10-29T20:53:00.002+02:00

Kiina on ensimmäisen kerran ilmoittanut itse nousseen Yhdysvaltojen tasolle hiilidioksidi päästöissä. Kiinan Kansallisen kehitys- ja uudistuskomission varajohtaja Xie Zhenhua ilmoitti, että Kiinan päästöt ovat samaa luokkaa kuin Yhdysvalloissa, mikä on suurin kasvihuonekaasuja tuottava valtio.

Komission julkaiseman raportin mukaan Kiina ei lähitulevaisuudessa pysty vähentämään hiilidioksidipäästöjään, koska Kiinan energiantuotanto on riippuvainen hiilen poltosta. Sekä Kiinan tuotannon rakennetta ei kyetä muuttamaan tarpeeksi nopeasti.

Ilmaston lämpeneminen on lisännyt Kiinassa sään ääri-ilmiöitä, se on nostanut lämpötiloja, sekä kasvattanut sademääriä. Kiinassa koettiin 21 peräkkäistä lämmintä talvea vuosien 1986 - 2007 välillä.

Tutkijat ovat jo ennen tätä arvioineet Kiinan maailman suurimmaksi kasvihuonekaasujen tuottajaksi, mutta tämä on ensimmäinen kerta kun Kiina itse ilmoittaa asiasta. Kiina ei ole 14 vuoteen kommentoinut asiaa tai julkaissut päästötilastoja.

Kiinan olisi pakko muuttaa tuotannossa käytettäviä raaka-aineita mahdollisimman nopeasti. Jos Kiina jatkaa tätä rataa, niin ilmastonlämpeneminen nopeutuu ennestään hetki hetkeltä. Ja se taas vaikuttaa maailman laajuisesti ympäri maailmaa, esim. jäätiköihin ja kaikkiin luonnonvaroihin mitkä ovat häviämässä maapallolta.

Lähde: Yle, ympäristö

Operaatio Maa

2008-10-23T10:31:00.003+03:00

Tv-kanava Nelonen ja Maailman luonnonsäätiö WWF ovat aloittaneet yhteisen Operaatio Maa -kampanjan ilmastonmuutoksen hidastamiseksi. Tavoitteena on kerätä miljoona euroa eri puolille maapalloa ilmastonmuutosta hidastaviin hankkeisiin. Lisätietoa Operaatio Maa -hankkeesta löytyy sivulta http://www.nelonen.fi/operaatiomaa/.

Kampanjaan liittyy myös televisio-ohjelmia, jotka näkyvät Nelosella tiistaisin alkaen 11. marraskuuta kello 20.00. Ohjelmissa vakava asia ja viihde on yhdistetty. Julkkikset pyörittävät omia projektejaan ilmastonmuutoksen hidastamiseksi:

69Eyes-yhtyeen Jyrki ja Jussi: Pirates of the Baltic Sea

Duudsonit: Operaatio Pökäle - Maailman pelastaminen on vain pökäleen päässä

Erja Häkkinen ja Matti Syrjä: Ivovon Voima

Andien jäätiköt sulavat silmissä

2008-10-22T13:37:00.004+03:00

Etelä-Amerikassa Andien vuoristossa jäätiköt ovat pian historiaa. Esimerkiksi Boliviassa Chacaltayn jäätikön arvioidaan häviävän kokonaan seuraavan kahden vuoden aikana. Noin 60 vuotta sitten jää ja lumi peittivät 220 neliökilometriä ja nyt jäljellä on enää pieniä läikkiä siellä täällä.

Belgialaisen Louvainin yliopiston tekemän tutkimuksen mukaan Bolivia, Peru ja Ecuador kuuluvat viiden pahiten ilmastonmuutoksesta kärsivän maan joukkoon. Kun jää sulaa korkealla vuoristossa, vuoristomaiden vedensaanti ja energiatalous järkkyvät. Andimaiden valtaosa energiantuotannosta perustuu vuorilla alkunsa saaviin virtaaviin jokiin.

Andimaat aiheuttavat 2,5 prosenttia maailman päästöistä ja OECD-maat, sekä Intia, Kiina ja Venäjä aiheuttavat 83,5 prosenttia maailman päästöistä. Jäätiköiden sulamisen lisäksi lämpötilan nousu aiheuttaa luonnonkatastrofeja etenkin Boliviassa ja Perussa. Myrskyt ja mutavyöryt ovat todella kohtalokkaita vuoristoalueilla, joilla asuvat valtaosa maanosan köyhistä ihmisistä.

Venäjän ja muiden "supersaastuttajien" päästöt on pakko saada jollain tavalla laskemaan, jotta kaikki maailman jäätiköt eivät sulaisi. Alueet joilla on mutavyöryvaara mielestäni pitäisi evakoida tai jotenkin edes yrittää estää mutavyöryn syntyminen.

Lähde: Helsingin Sanomat 19.10.2008

Turkis, "varsin vihreä tuote"

2008-10-09T11:23:00.005+03:00

Ministeri Vanhasen turkisalan vuotuisessa nahkanäyttelyssä pitämän puheen ilmausta, jonka mukaan turkis olisi "varsin vihreä tuote" on hämmästelty eläinsujelijoiden keskuudessa. Väittämällä Vanhanen viittasi turkisten oletettuun ympäristöystävällisyyteen. Animalia kuitenkin muistuttaa ettei turkisten tuotanto ole ympäristön eikä myöskään eläinten hyvinvoinnin kannalta kestävää, koska ne vaativat paljon energiaa, aiheuttavat paljon päästöjä ja näin ollen myös kiihdyttävät ilmastonmuutosta.
Arvion mukaan kettuturkki vie väh. 18 kertaa enemmän ja minkkiturkki väh. 47 kertaa enemmän energiaa kuin tekoturkki.

Suomessa yhteenlasketut typpipäästöt sekä fosforipäästöt merkitsevät sitä, että turkiseläinhäkkien alle kertyvä lanta- ja virtsamäärä vastaa 1,2 miljoonan ihmisen puhdistamattomien jätevesien sisältämää uloste- ja virtsamäärää. Turkistarhojen päästöt ovatkin tuhonneet jo muutamia pohjavesiä joillakin paikkakunnilla. Nykyään vanhat tarhat pyritään siirtämään muualle tärkeiltä pohjavesialueilta tai muilta vedenhankintaan sopivilta alueilta, turkistarhoja ei saa enää myöskään perustaa pohjavesialuille.
Häkkien alle kertyvästä lannasta sekä virtsasta vapautuu myiden päästöjen lisäksi myös ammoniakkia, joka aiheuttaa tarhojen lähistöllä puustovaurioita erityisesti havupuihin.

Suomessa sähkönkulutuksen kasvulle asetetaan yläraja

2008-10-09T10:41:00.004+03:00

Hallitus on tehnyt päätöksen ilmasto- ja energiastaretegiasta. Sen mukaan sähkönkulutus saa kasvaa 10% vuoteen 2020 mennessä. Lähes kaikki sähkön käytön kasvu menee teollisuudelle ja kodit asetetaan säästölinjalle. Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen kommentoi tämän syyksi sen, että halutaan varmistaa suomalaisen teollisuuden kasvu kotimaassa.

Yhtälöä vaikeuttaa se, että Suomi pyrkii samaan aikaan omavaraisuuteen sähköntuotannossa, nyt tuontisähkön osuus on 10-15% sähkönkulutuksesta. Vielä yhdestä ydinvoimalasta tehdään päätös tällä vaalikaudella, kommentoi Pekkarinen.

lähde: YLE Uutiset

Kasviskekkerit

2008-10-09T10:28:00.002+03:00

Keskiviikkona 1.10 vietettiin kansainvälistä kasvisruokapäivää. Animalia oli mukana järjestämässä neljättä kertaa vietettäviä Kasvisruokakekkereitä. Kasviskekkereillä oli tarkoitus tutustua vegaanisiin kasvisruokiin ja esitellä kasvisruuan monipuolisuutta.. Tarjolla oli monenlaisia kasvisruokia salaateista kakkuihin.
Helsingin tapahtuman järjestivät Animalia ja sen opiskelijaryhmä, Eläinoikeusyhdistys Fauna, Helsingin yliopiston Maan ystävät, Oikeutta eläimille, Vegaaniliitto sekä Vegaaniurheilijat. Turussa tapahtuma järjestetään 2.11.2008 Cygnaeuksen koulussa.

Kasviskekkerit ovat kasvattaneet suosiotaan vuosi vuodelta. Viime vuonna Helsingissä oli lähes 500 vierailijaa. Tapahtuma on suunnattu erityisesti sekasyöjille. Parhaat reseptit pystyy viedä myös kotiinsa. Tarjolla on myöskin materiaalia veganismin vaikutuksista ympäristöön, terveyteen ja eläinten oikeuksiin. Kasvisruokaan siirtyminen vaikuttaa myöskin ilmastonmuutokseen: karjatalous aiheuttaa maailmanlaajuisesti jopa enemmän päästöjä kuin liikenne.

Lisätietoja ja kuvia kekkereistä ja kasvisruuasta löytyy osoitteesta www.kasviskekkerit.net

Vähennä sähkönkulutusta uudella näppiksellä

2008-10-09T10:22:00.004+03:00

Sähkön hinta taitaa olla nousussa kokoajan ja pienetkin sähköä säästävät ideat ovat paikallaan. Nyt on tullut brittiläiseen internet puotiin energiaa säästävä näppäimistö Dynamo Green. Samalla kun kirjoittelet, niin näppäimistö muuttaa näppäilystä syntyvän energian sähköksi. Syntynyttä energiaa voidaan sitten käyttää tietokoneen virtana ja näin ollen vähentää sähkönkulutusta.

Kyllähän tuommoiset olisivat ihan mukavia täällä koulussakin, mutta valitettavasti näppäimistön hinta on melko suolainen 75€ eli ei varmastikkaan ihan heti täällä koulussa nähdä.

http://www.ubergizmo.com/15/archives/2008/04/dynamo_green_keyboard.html

Puulämmitys saastuttaa yhtä paljon kuin liikenne

2008-10-07T09:08:00.002+03:00

YLE uutisoi Kuopion yliopiston Jarkko Tissarin tutkimuksista, joissa on selvinnyt, että erityyppiset takat ja lämmityspömpelit tuottavat pienhiukkasia eri määriä. Pahimmiksi ilman saastuttajiksi paljastuivat kiukaat ja varaavat takat (Varaava takka=Takka, jossa savu ja kuuma ilma kiertävät takan sisässä lämmittäen takan kiviä ja muuria.)
Vähiten hiukkasia syntyi pelletin poltossa.

Tämän tutkimuksen tuloksia tullaan hyödyntämään tulevaisuudessa polttotekniikoiden parantamisessa sekä EU:n päästöjen vähentämis pyrkimysten saavuttamiseksi. Vielä puun polttoa ei olla rajoittamassa.

Sademetsien tuhoutuminen

2008-10-07T09:04:00.002+03:00

Brasilian sademetsä alueet tuhoutuvat ennätys vauhtia. Nykyinen sademetsä alue pienenee kaksinkertaisella nopeudella. Viranomaisten mukaan elokuun aikana tuhottiin 756 neliökilometriä sademetsää kun vastaava luku vuotta aikaisemmin oli 230 neliökilometriä. Suurimpana syynä sademetsien hävittämiseen pidetään ruuan hinnan nousua, mikä on ajanut maanviljelijät laittomiin hakkuisiin turvatakseen elinkeinonsa.

Brasilian hallitus on tunnustanut olevansa yksi maan pahimpia sademetsien hävittäjiä. Hallituksen " Maareformi-instituutti Incra" on jakanut maata köyhille brasilialaisille samalla tuhoten yli 2200 neliökilometriä sademetsää. Nyt hallitus on kuitenkin ryhtymässä vastatoimiin, sillä se on esitellyt suunnitelman edistääkseen sademetsien suojelua. Aikomuksena on esimerkiksi perustaa armeija "ympäristöpoliiseja" valvomaan hakkuita.

Lähde: YLE uutiset (ympäristö)

Skootterit turmelee Suomen luonnon (ja nuorison)!

2008-10-07T08:43:00.002+03:00

Viime vuosina skootterit ja erilaiset mopot ovat yleistyneet huolettavassa määrin Suomen nuorison keskuudessa. Mielestäni mopokortin ikärajaa tulisi nostaa huomattavasti - kyllähän nuoret ihmiset voivat liikkua vaikka kävellen tai pyörällä, se kun on terveellistäkin! Nämä paholaisen pienet bensasyöpöt saastuttavat isänmaatamme nuorison huviajellessa ympäriinsä.
Ottakaa skootterit pois ja laittakaa lapset töihin!

PS: Myös internet ja energiajuomat pitäisi kieltää.

eläimet viihteen tuotteina

2008-10-07T08:31:00.002+03:00

Katsoin viikonloppuna Suomen Pelkokerroin sarjaa ja myös minun mielestäni eläimiä käytetään siinä väärin ja kuin joitakin esineitä. Eläinten törkeä väärinkäyttö ihmisten pelotteluun ja pelkojen kohtaamiseen on väärin, ja sen takia Pelkokerroin pitäisi mielestäni toteuttaa ilman eläimiä. Edellisessä tekstissä mainittiin että eläin puree helposti ihmistä ollessaan vieraissa oloissa ja olen tästä samaa mieltä. Sen takia ihmisten on mielestäni turha ihmetellä eläinten reagointia ja puremistä sekä muita puolustuskeinoja.

Eläinten oikeudet ovat mielestäni yksi pahimpia vääryyksiä maailmassa, ja niihin pitäisikin keskittää enemmän energiaa ja toimintaa. Nisäkkäiden uhanalaisuus on huolestuttavaa, sillä neljäsosa maailman nisäkäslajeista on uhanalaisia, mikä mahdollistaa sen, että monet arvokkaat lajit voivat kuolla sukupuuttoon. Tämän takia mielestäni eläimiä ja eläinlajeja pitäisi vaalia ja kunnioittaa, ei käyttää viihteen tuottamiseen!

Tv-ohjelmat eläinten kannalta

2008-10-07T08:29:00.002+03:00

Mielestäni nykyiset tv-ohjelmat käyttävät eläimiä häikäilemättömästi viihdetuotteina. Tästä hyvä esimerkki on Suomen Pelkokerroin, jossa on jokaisessa jaksossa lukuisia eläimiä. Eläimet sullotaan ihmisten sekaan pieniin tiloihin, jotka eivät ole eläimille soveltuvia. Edes eläintarhojen eläimet eivät ole tottuneet menemään ahtaisiin tiloihin lajitovereidensa kanssa, johon tulee niiden lisäksi ihminen. On aivan selvää, että eläimet reagoivat tilanteisiin esimerkiksi puremalla ihmistä.

Eläinten viihdekäyttöön pitäisi mielestäni puuttua, kuten myöskin muihin eläinsuojelu rikoksiin. Rangaistuksia olisi kovennettava ja niitä olisi myös seurattava, jotta ne toteutuisivat. Nykyisin saatavat eläintenpitokiellot ovat aivan liian helppoja kieltoja rikkoa, koska kukaan ei seuraa rikoksen tehnyttä ihmistä.

Toivon ja haluan, että nyky-yhteiskunta tulisi puuttumaan eläinten oikeuksiin tiukemmalla otteella ja olemaan valmis konkreettisiin toimiin, jotta eläinten asema paranisi!

Miten voisit säästää energiaa?

2008-10-06T19:48:00.002+03:00

Tällä viikolla vietetään valtakunnallista energiansäästöviikkoa. Hyviä energiansäästövinkkejä ja muuta mielenkiintoista energia-asiaa löydät esimerkiksi seuraavilta sivuilta:

http://www.energianeuvoja.fi

http://www.tts.fi/kodinenergiaopas/

http://www.kssenergia.fi/energiaviikko/

http://www.energiaasuomessa.net

Mitkä ovat mielestäsi helpoimmat tavat energian säästämiseksi? Miten itse voisit säästää energiaa?

Pistä mielipiteesi kommenttina tähän viestiin. Kiitos!

Energiansäästöviikko 6.-12.10.2008

2008-09-13T12:11:00.002+03:00

Kouvolan Lyseon lukion ympäristöekologian ryhmä osallistuu energiansäästöviikon viettämiseen 6.-12.10.2008.

Päästöjen lyhyen aikavälin vaikutukset unohtumassa?

2007-11-26T18:12:00.001+02:00

Kansainvälinen ilmasto asiantuntija pelkää että painostus ilmastonmuutoksen pitkän aikavälin ongelmista sekoittaa ihmiset, mitä tulee lyhyen aikavälin ongelmiin.

Uusi-Seelantilainen Gavin Fisher suoritti juuri neljän vuoden tutkimuksen saasteiden vaikutuksesta terveyteen. Hänen mukaansa ihmiset ovat unohtamassa millaisia lyhyen aikavälin vaikutuksia fossiilisten polttoaineiden käytöllä on ympäristölle, kun tiede keskittyy ilmastonmuutokseen.

Raportoi Australian Broadcasting Corporation, ABC, verkkosivuillaan.

Ilmastonmuutoksen vaikutukset sademetsiin

2007-11-17T21:16:00.000+02:00

Ilmastonmuutoksen suorat vaikutukset sademetsiin ovat aivan ilmeisiä: lämpötilojen nousu ja kuivuuden lisääntyminen muuttavat olosuhteet epäotollisiksi sademetsille. Kuivuus lisää metsäpalojen määrää ja kulotuksen karkaamista käsistä. Esimerkkinä El Niño-ilmiö, jonka seurauksena sadekausi kauden perään jää Kaakkois-Aasiassa tulematta. Lisäksi(wwf)

Sademetsien tuhoamisella on selkeä yhteys ilmastonmuutoksen vaikuttajana. Metsät luovuttavat sitomansa hiilidioksidin esim. polton aikana ilmakehään. Sademetsien toiminta hiilidioksidinieluina alueella myös hävityksen jälkeen lakkaa. Tässä on siis oravanpyörä valmiina.

Ilmaston muuttuminen sademetsissä tekee hallaa niin kasvilajeille kuin eläimillekkin, lajeja alkaa hävitä, maan ja luonnon monimuotoisuus köyhtyy rajusti. Pelkästään alueen vesistöjen ekosysteemeihin ja kaloihin tuleva vaikutus aiheuttaa ongelmia paikallisväestölle toimeentulon ja ravinnonsaannin takia.

Meillä on ratkaisun avaimet kuitenkin käsissämme: voimme jokainen edistää ilmastonmuutoksen hidastumista ja tulevaisuudessa sen hallintaa. Esimerkkeinä edistämällä kestävää energiapolitiikkaa, käyttämällä joukkoliikennettä tai kulkemalla jalkapelillä, suosia kotimaista ruokaa jne.

Öljyonnettomuus Kalifornian rannikolla

2007-11-10T09:51:00.000+02:00

Kalifornian San Fransiscon lahtea uhkaa alueen pahin öljyturma kymmeneen vuoteen, kun Etelä-Koreaan matkalla ollut Cosco Busan-alus törmäsi keskiviikkona sumuisen sään takia siltarakenteisiin, aiheuttaen näin vakavan öljyvuodon.

Perjantaina kuusitoista rantaa oli suljettuna ja alueelta on löytynyt öljyn tahrimia lintuja. Öljylautan pelätään myös uhkaavan muita alueella asuvia eläimiä, kuten merileijonia ja hylkeitä.

Sanomalehti San Jose Mercury News kritisoi rannikkovartioston ja paikallisten viranomaisten toimia, näiden ensin ilmoitettua vuodon suuruudeksi 300 litraa, joka kuitenkin myöhemmin muuttui 220 000 litraksi.

Meribiologi Tina Swanson arvioi CNN:n uutisissa seuraavasti: 'Öljyvuodon seuraukset saattavat näkyä alueella kuukausia ja jopa vuosia' uutisoi HS.fi.

Autoverouudistus talutushihnana?

2007-11-04T10:30:00.000+02:00

Helsingin Sanomien pääkirjoituksessa 3.11.07 esiteltiin hallituksen esitystä autoveron uudistamisesta.

Uudistuksen mennessä läpi muuttuisi henkilöautojen hankintavero sekä vuosittainen ajoneuvovero täysin. Tällä hetkellä hankintavero on keskimäärin 26 prosenttia auton hinnasta, mallista tai ominaisuuksista riippumatta. Uudistuksen jälkeen veroprosentti määräytyisi auton hiilidioksidi päästöjen mukaan, tällöin hankintavero vaihtelisi 10 ja 40 prosentin välillä. Keskimääräisesti hankintavero laskisi 22 prosenttiin. Myös ajoneuvoveron haarukka kasvaisi uudistuksen myötä, nykyisestä 95-128 eurosta, 20-606 euroon.

Uudistuksella pyrittäisiin rohkaisemaan vähäpäästöisien ja tehokkaasti energiaa hyödyntävien autojen käyttöä. Uudistuksellaan Suomi nousisi autoverotuksessa EU maiden kärkikaartiin. Kun muilla vastaavanlaista verotusmenetelmää hyödyntävillä mailla on autot jaettu päästöjen mukaan veroluokkiin, valitsevat ihmiset kustakin veroluokasta saastuttavimman auton, tällöin verotusmalli ei ohjaa ihmisiä vähäpäästöisempien autojen käyttöön. Suomen veromalli olisikin siinä mielessä moderni, että jokainen päästöjen lisägramma kasvattaisi maksettavaa veroa.

Kantani on yhtäläinen artikkelin kanssa. Tällainen uudistus olisi tervetullut liikenteen päästöjen vähentämisessä. Toisaalta uudistuksen edullisuus päästöjen leikkaamiseen voidaan asettaa kyseenalaiseksi, sillä halvemmat verot mahdollisesti kasvattaisivat autojen määrää liikenteessä vähentäen näin, jo nyt vähäistä, julkisen liikenteen käyttöä. Uudistus johtaisi kuitenkin oletettavasti autokannan uudistumiseen, jolloin saastuttavimmat autot saataisiin pois liikenteestä.

Eduskunta hallitukselle: Rivakkuutta Itämeri-politiikkaan!

2007-10-25T17:54:00.000+03:00

Eduskunnan ajankohtaiskeskustelussa keskiviikkona käytiin keskustelua maatalouden päästöjen, Puolan maatalouden, Pietarin jätevesien ja muiden ongelmien vaikutuksesta Itämeren tilanteeseen. Itämeren surkean tilan syiksi nimettiin mm. maatalouden ympäristötukien tehottomuus sekä huono koordinaatio valtion sisäisten hallinnonalojen ja kansainvälisten järjestöjen välillä.
Venäjän suurempi kiinnostus taloudelliseen hyötyyn kuin ympäristönsuojeluun on myös osoittautunut suureksi huolenaiheeksi, etenkin Venäjän Suomenlahden pohjaan suunnittelemaa kaasuputkea pidettiin vaarallisena, vaikka Eero Heinäluoma (sd) muistuttikin, että putki oli alun perin Suomen idea.
Ympäristövaliokunnan puheenjohtaja Susanna Huovinen (sd) syyttää hallitusta pelastustoimien hitaudesta ja sitä kannustaa ahkerampaan toimintaan kansainvälisessä Itämeri-yhteistyössä. Monet muutkin kansanedustajat ovat jo huolissaan hallituksen toiminnan hitaudesta ja asioiden vähättelystä, ja Claus Andersson (vas) pisti alulle ajatuksen Itämeren raportista, joka olisi samanlainen kuin brittiekonomisti Nicolas Sternin tekemä ilmastonmuutosraportti ja jossa laskettaisiin Itämeren suojelun kustannukset ja hyödyt.
Minun mielestäni on todella hyvä asia, että kansanedustajatkin ovat jo alkaneet huolestua enemmänkin Itämeren huonosta tilanteesta ja päättäneet jopa tehdä jotakin sen eteen velttoilun sijaan!

Lähde: HS 25.10.2007

Vanhaa pullaa tankkiin?

2007-10-17T20:58:00.000+03:00

Moottorilehdessä (10/2007) oli mielenkiintoinen artikkeli suomalaiskeksinnöstä, joka saattaa olla mahdollisesti parempi (ympäristöystävällisempi) vaihtoehto esim. sokeriruo'osta tehdylle polttoaineelle.
Suomalainen energiayhtiö St1 on kehittänyt polttoainetta (eli etanolia), joka tuotetaan raaka-aineen syntypaikan lähellä säästäen näin kuljetuksesta aiheutuvia kustannuksia (ja päästöjä). Polttoaineen raaka-aineiksi käytetään esim. elintarviketeollisuuden (panimot, leipomot, juustolat) jätteitä - ja prosessissa syntyy vain 2 % hiilidioksidia.
St1:n mukaan nyt Lappeenrannassa käynnistetty biopolttoainelaitos on ensimmäinen kaupallinen sovellus maailmassa. Kys. tuotantolaitos tulee arvioiden mukaan tuottamaan n. miljoona litraa etanolia per vuosi - tavoitteena on nostaa Suomen tuotanto 70 miljoonaan litraan, jonka saavuttamiseen tarvittaisiin muutamien kymmenien tuotantolaitosten rakentamista.
Tulevaisuudessa biopolttoaineen raaka-aineeksi saattaa tulevaisuudessa käydä jopa normaali sekajäte, jota kerääntyy täällä Pohjolassa aika törkyisen paljon. Kuulostaa hyvältä, ja toivottavasti sitä onkin. Mietityttää vain tuo, miten paljon tuotantolaitosten rakentaminen rasittaa luontoa..

Poppari oikealla asialla

2007-10-15T22:01:00.000+03:00

WWF sivuilla kerrotaan MTV3 27.10 näytettävästä dokumentista, jossaWWF:n luonnon lähettiläs Antti Tuisku tutustuu järjestön työhön Malawin luonnon ja väestön puolesta. Dokumentti tulee myös popparin omalle Greatest Hits DVD:lle (julkaistaan marraskuussa).

Ohjelma kertoo Malawin ongelmista ja keskittyy paljon Antin omiin ajatuksiin luonnonsuojelusta ja mahdollisuuksista vaikuttaa Malawin tilanteeseen. Dokumentissa nähdään paikallista väestöä ja luontoa Antin karisman lisäksi.

Tämä projekti on hyvä esimerkki pitkäjänteisestä työstä, joka alkaa kantaa hedelmää.

WWF Malawi hanke on lähtöisin vuodesta 2001. Tavoitteina ympäristön suojelu ja kestävän kehityksen luonti panostaen nuoriin ja asenteisiin. Tulokset alkavat näkyä, kalakannat vahvistuvat hankealueilla, puut säästyvät ja paikallisille on kehitetty vaihtoehtoista toimentuloa kalankasvatuksessa (kalastuksen sijaan) ja puutarhojen pidossa (puiden keruun sijaan). WWF on myös perustanut koulunyhteisön.

Näkymättömät - eläimet viihteessä

2007-10-15T14:55:00.000+03:00

Tänään on Blog action day (blogiteemapäivä) ja kirjoittelemme bilsan kolmoskurssin (ympäristöekologia) tunnilla blogia.

Ilmastonmuutos on todellinen uhka ja tärkeä asia, mutta vähäsen huolestuttaa, että kaikki muut asiat jäävät sen jalkoihin. Minä haluaisin kiinnittää huomiota eläinten oikeuksiin.

Mikä oikeus meillä ihmisillä on vangita eläimiä esiintymään huviksemme esimerkiksi delfinaarioihin, rodeoihin, härkätaisteluihin, sirkuksiin jne.?

Kannattaa vilasta lisätietoa hyvältä suomenkieliseltä sivulta http://www.theinvisibles.eu, josta löytyy myös mielenkiintoinen blogi http://www.theinvisibles.eu/index_01.php ajatusten vaihtoa varten.

Ekologinen elämäntapa - parempi vaihtoehto

2007-10-15T10:28:00.000+03:00

Nykypäivänä, kun ilmasto- ja ympäristökysymykset ovat kuumimmillaan, siirretään kaikki odotukset ja vastuu maapallon pelastamisesta nuorison harteille. Itse nuorena henkilönä ainakin aluksi ahdistuin näistä "paineista" joita meidän varaamme lasketaan, mutta sitten aloin pohtimaan asiaa tarkemmin; ei ole muuta mahdollisuutta, jos ME emme nyt tee jotakin ympäristömme elpymiseksi ja säästämiseksi, luultavasti kukaan muukaan ei sitä tule tulevaisuudessa tällä asenteella tekemään. Silloin kun on jo kenties liian myöhäistä.

Apokalyptisista mielikuvista arkisempiin: tavallisilla arjen puhteilla ympäristön hyväksi todellakin on merkitystä, vaikka niiden vaikutuksen suuruutta ei aina pystyisikään käsittämään. Tästä todisteena ovat Nuorisotiedotuskeskus Kompassin nettisivujen (www.kompassi.info) erinomainen kattaus arkipäivän kulutusvinkkejä nykypäivän nuorelle, sisältäen mm. kaikkea oikeaoppisesta roskien kierrättämisestä ekologisiin sisustusvinkkeihin tai vaikkapa ekobileiden järjestämiseen. Esimerkiksi juuri sisustusvinkeissä on halvalla ja helposti toteutettavia ohjeita huonekalujen valmistamiseen/hankkimiseen itsenäisesti asuvalle nuorelle.

Vinkkejä oli selvästi laadittu tietty pilke silmäkulmassa, mutta ainakin itselleni seassa oli useita oikeasti varteenotettavia vaihtoehtoja, ja löysin vastauksia useisiin pohtimiini kysymyksiin. Teksti ei ollut liian kapulakieltä lukiolaiselle luettavaksi saati yläaste-ikäisellekään, ja kuvat piristivät yleisilmettä. Lisäksi aiheittain luokiteltujen sivujen alareunassa oli vielä lisätietoa aiheesta linkkivinkkien muodossa.

Paatokseni tältä päivältä päätän näihin sanoihin: toivon että ainoastaan trendinomaisen suhtautumisen sijasta me nuoret ottaisimme nyt ekologiset elämänarvot kunnolla käyttöön, ja kuitenkaan äärirajoille astumatta pitäisimme ympäristön hyvinvoinnin lähellä sydäntä jokapäiväisessä elämässämme.

Laaja öljypäästö Suomenlahdella

2007-10-15T10:26:00.000+03:00

Suomenlahdella on havaittu poikkeuksellisen laaja öljypäästö sunnuntai aamuna 14.10.

Helsingin Sanomat raportoi asiasta kotimaan uutisissa seuraavasti: "Länsi-Suomen merivartioston johtokeskuksessa Turussa havaittiin sunnuntaina aamulla satelliittikuvista epätavallisen laaja öljypäästö Suomenlahdella. Öljy huomattiin aamulla kello kahdeksan jälkeen. Rajavartiolaitoksen valvontakone lähti tarkistamaan öljypäästöä kymmenen aikaan."

Artikkelin mukaan öljyä on levinnyt noin 75 neliökilometrin alueelle ja sen arvellaan olevan kevyttä polttoöljyä. Lautan oheuden takia merivartiosto ei kuitenkaan koe öljyntorjuntatoimenpiteitä tarpeellisiksi.

Öljyn päästänyttä laivaa ei ole tavoitettu eikä tulla todennäköisesti tavoittamaankaan, sillä laivaliikenne Suomenlahdella on suhteellisen vilkasta.

Omalta kannalta öljypäästöjen vaikutus eläimiin huolestuttaa kaikista eniten. Vaikka vaikuttaakin siltä, ettei viime sunnuntaisesta Suomenlahden öljypäästöstä tule koitumaan sen suurempaa tuhoa, pistää se silti miettimään luonnon ja siinä elävien eläinten mahdollista tilannetta.

WWF on perustanut vapaaehtoisten avulla öljyntorjuntajoukot, jotka pyrkivät toimimaan ja auttamaan öljykatastrofien tapahtuessa muun muassa rantojen siivoamisessa ja vahingoittuneiden eläinten hoidossa. Ohessa vielä kuvia vuonna 2006 tapahtuneen Viron öljyturman uhreista.

Yksityisautot tupruttelevat liikaa

2007-10-10T09:33:00.000+03:00

Tiistaina 9. lokakuuta Kouvolan Sanomissa oli mielenkiintoinen Suomen ympäristökeskuksen tuotannon ja kulutuksen tutkimusohjelman päällikön Jyri Seppälän kirjoitus "Suomen yksityisautoilun päästöt pienemmiksi".

Artikkelissa todetaan näin: "Ruotsissa ollaan aloitteellisia jo kuluttajiinkin kohdistuvien päästövähennysten toimeenpanossa, Suomessa sen sijaan on tyydytty pitkälti odottelemaan. Suomi keikkuu ilmastonmuutoksen hillinnän toteutumista seuraavassa CCPI-indeksissä sijalla 36, kaukana muista Pohjoismaista ja niin sanotuista ympäristömyötäisistä maista, joiden seurassa Suomi muissa tilastoissa on totuttu näkemään."

Mitä voisimme tehdä asian hyväksi? Voisimme käyttää joukkoliikennettä, kimppakyytejä, kävelyä ja pyöräilyä enemmän. Kouvola on vain 45 neliökilometrin kaupunki, joten kovin paljon autoa ei pitäisi täällä tarvita. Polttoaineen kulutusta pitäisi vertailla tarkemmin ja pieni polttoaineen kulutus pitäisi jo autoa markkinoitaessa ja ostettaessa nostaa selvemmin myyntivaltiksi. Autoverotus toivottavasti muuttuu niin, että vähän kuluttavista autoista verotus on huomattavasti pienempi kuin paljon kuluttavista citymaastureista yms. bensasyöpöistä.

Luvassa lämpenevää

2007-10-01T11:52:00.000+03:00

Keväällä YK:n ilmastopaneeli arvioi pohjoisnavan sulavan ilmastonmuutoksen seurauksena vuosina 2050-2100. Nyt lehtitietojen (mm. Kouvolan Sanomat 1.10.2007 s. 24) mukaan Merentutkimuslaitos varoittaa, että sulaminen näyttääkin olevan selvästi ennakoitua nopeampaa. Arvio pohjautuu tuoreimpiin yhdysvaltalaisiin tutkimustuloksiin.

Syyskuussa 2007 pohjoisnavan alueen jääpeite oli pienempi kuin koskaan aiemmin, noin 4,2 miljoonaa kilometriä (keskimääräinen jääpeite syyskuussa 2007 oli 4,3 miljoonaa neliökilometriä, vuosien 1978-2007 keskiarvo 6,7 miljoonaa kilometriä). Huippuvuorten ympäriltä paljastui uusia saaria, joita ei ole merkitty karttoihin, ja joita ei ole edes tiedetty olevan olemassa jään alla. Viimeisimpien kymmenen ja erityisesti viimeisimpien viiden vuoden aikana jääpeitteen sulaminen on kiihtynyt merkittävästi.

Jos vuosien 1978-2007 sulamisvauhti jatkuu samanlaisena, Jäämeri olisi kesäkautena kokonaan sula ensi kertaa noin vuonna 2032, vain 25 vuoden kuluttua! Niin se ikijää katoaa! Onko mikään enää pysyvää?

Lehtitietoja tarkempi analyysi löytyy USA:n lumi- ja jäätutkimuskeskuksen (NSIDC) nettisivuilta: http://nsidc.org/news/press/2007_seaiceminimum/20070810_index.html ja http://nsidc.org/seaice/ .

Miksi pohjoisen ikijään sulaminen sitten on huolestuttavaa?

1) Se vaikuttaa alueen elinkeinoihin, kulttuureihin ja eläimiin. Esimerkiksi jääkarhut kärsivät. Voi jääkarhuraukkoja!

2) Lumi- ja jääpeite toimivat kuin jättiläispeili ja heijastavat takaisin avaruuteen suuren osan auringosta tulevasta lämpösäteilystä. Kun lumi ja jää sulavat, lämpö imeytyykin veteen. Tämä kiihdyttää entisestään ilmastonmuutosta, maapallon lämpenemistä.

3) Jäätikön nopea sulaminen voisi ainakin teoriassa heikentää merkittävästi Golfvirtaa, mistä voisikin olla seurauksena Pohjois-Euroopan (mm. Suomen) kylmeneminen, jopa uusi jääkausi, vaikka muu maapallo lämpenee kasvihuoneilmiön voimistumisen myötä. Tämä seurausvaikutus ei kuitenkaan ole täysin kiistaton eikä läheskään varma.

Erityisesti tuo toisena mainittu seuraus voi olla hyvin vakava. Vaikka jään sulaminen helpottaakin laivaliikennettä, negatiiviset vaikutukset lienevät paljon suuremmat.Kaikkiin näihin ilmastoennusteisiin, myös ennustettuun pohjoisen ikijään sulamiseen, liittyy kuitenkin paljon epävarmuustekijöitä: tietokonemalleissa voi olla virheitä, luonnollista vaihtelua voi olla vaikea erottaa ihmisen vaikutuksista ja myös hiilidioksidin päästörajoitusten tehokkuus vaikuttaa merkittävästi.

Meilläkin täällä Suomessa syys-lokakuun vaihde oli poikkeuksellisen lämmin, paikoin lämpötilat jopa lähellä 20 astetta. Näin lämmintä on tähän aikaan keskimäärin vain pari kertaa vuosisadassa. Toisaalta nyt saamme nauttia jo kolmannesta peräkkäisestä poikkeuksellisen lämpimästä syksystä.

Ihmisen hiilidioksidipäästöjen vaikutukset ilmastonmuutokseen näkyvät jo selvästi, kun tarkastellaan asiaa pitkällä aikavälillä ja maailmanlaajuisesti. Lyhyen ajanjakson ja pienen alueen poikkeuksellisia sääilmiöitä ei kuitenkaan voi laittaa kiistatta ilmastonmuutoksen syyksi. Ne voivat olla myös luonnollista vaihtelua tai johtua ilmastonmuutoksen ja luonnollisen vaihtelun yhteisvaikutuksista. Vaikka ilmasto maailmanlaajuisesti lämpenee, voimme Suomeen saada talvella jopa pitkiäkin paukkupakkasten jaksoja. Jännityksellä odotamme...