tag:blogger.com,1999:blog-3179437381122400912024-03-05T06:11:46.304+02:00KOUVOLAN LYSEON LUKION YMPÄRISTÖUUTISTEN SEURANTAKouvolan Lyseon lukion ympäristöekologian kurssilaiset keräävät tänne ajankohtaisia ympäristöaiheisia uutisia ja kommentoivat niitä.Jari Kolehmainenhttp://www.blogger.com/profile/18075633308471165296noreply@blogger.comBlogger149125tag:blogger.com,1999:blog-317943738112240091.post-59753481902599841742015-05-31T10:25:00.000+03:002015-05-31T10:26:03.691+03:00Kouvolan Lyseon lukio, Vuosikertomus 2014-2015 <b>BIOLOGIA </b><br />
<b><br /></b>
<b>Jari Kolehmainen
</b><br />
<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="http://4.bp.blogspot.com/-U4ZwgLbtN8U/VWqz7Qn6VRI/AAAAAAAAJPo/5kZ_wtDcomg/s1600/palkintojen.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" src="http://4.bp.blogspot.com/-U4ZwgLbtN8U/VWqz7Qn6VRI/AAAAAAAAJPo/5kZ_wtDcomg/s640/palkintojen.jpg" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;"><span style="background-color: white; font-family: Calibri, Arial, Helvetica, sans-serif; font-size: 16px; text-align: start;"><i>Ympäristöekologian kurssilaiset saivat Helsingin Metsämessuilla 2000 euron palkinnon.</i></span></td></tr>
</tbody></table>
<br />
Biologian valinnaiseen ympäristöekologian kurssiin (BI3) kuuluu perinteisesti normaalista tuntityöskentelystä poikkeavia opiskelutapoja. Esimerkiksi marraskuussa teimme opintokäynnit Recticelin vaahtomuovitehtaaseen Kouvolassa ja Luontokeskus Haltiaan Espoon Nuuksiossa. Haltiassa osallistuimme kahdelle tunnin mittaiselle opastuskierrokselle (”Suomen luonto” ja ”Haltia – puuarkkitehtuurin helmi”). Kouluun saimme vierailijaksi Pauliina
Klemolan Animaliasta.
<br />
<br />
Syyslomalla Kouvolan Anjalassa pidetyille 16-21 -vuotiaiden valtakunnallisille Ympäristötoimintapäiville osallistui kuusi kurssilaistamme, joiden osallistumisen ja majoituksen lukiomme maksoi. Tässä Opetushallituksen tukemassa tapahtumassa esiintyivät kansanedustaja Oras Tynkkynen, Luonto-Liiton toiminnanjohtaja Leo Stranius, Natur och Miljö -järjestön puheenjohtaja Jonas Biström sekä Pohjoismaiden neuvoston luonto- ja ympäristöpalkinnon saanut metsiensuojelija Olli Manninen.<br />
<br />
Anniina Tarvainen voitti kurssilla tekemällään kirjoituksella Luonto-Liiton ja Ilmastovanhemmat ry:n kilpailussa valtakunnallisen pääpalkinnon (100 euroa) nuorten sarjassa. Raatiin kuuluivat kirjailija Laura Gustafsson, sarjakuvataitelija Kaisa Leka ja ilmastotutkija Mikko Lensu. Kirjoitus julkaistiin Nuorten Luonto -lehdessä 1/2015 taiteilija Iris Tantun kuvittamana. Lisäksi myös Lauri Jäntin säätiö ja Suomen tietokirjailijat ry palkitsevat
Anniinan sadan euron stipendillä.<br />
<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiCmbvq87LD1DT066BQ_zEcqH9c6_weaC0lq38NyVQmkdpmc_8DwfIZeBlXEUljm6USiCMMr4zFGQ_sWNT3TVYdeY2yfWkU7PkzEE18ZftXrJMrLe5j80unlZ4zBOrBsVY4EPe45bj4GsCO/s1600/siri.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="476" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiCmbvq87LD1DT066BQ_zEcqH9c6_weaC0lq38NyVQmkdpmc_8DwfIZeBlXEUljm6USiCMMr4zFGQ_sWNT3TVYdeY2yfWkU7PkzEE18ZftXrJMrLe5j80unlZ4zBOrBsVY4EPe45bj4GsCO/s640/siri.jpg" width="640" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;"><span style="background-color: white; font-family: Calibri, Arial, Helvetica, sans-serif; font-size: 16px; text-align: start;"><i>Lyseon lukio antaa juuret ja siivet. Ympäristöekologian kurssilaiset lensivät Sirius Sport Resortin tuulitunnelissa 18. joulukuuta.</i></span></td></tr>
</tbody></table>
<br />
Kurssilaisemme osallistuivat metsäteollisuuden Työ kasvaa puissa -kilpailuun kahdella teoksella, joista toinen sijoittui valtakunnallisesti kolmanneksi. Menestyneen työn tekivät Pinja Bäckman, Janni Hakkarainen, Julia Juntunen, Elina Pesonen, Alisa Rossi ja Aino Saronsalo. Palkinnoksi saamamme 2000 euroa kävimme noutamassa Helsingin metsä- ja maaseutumessujen juhlagaalasta. Rahat käytimme retkellä Pyhtäälle Sirius Sport Resortin tuulitunneliin, jonka vuokrasimme yksityiskäyttöön tunniksi. Lentelyn jälkeen nautimme vielä hampurilaisateriat. Lisäksi jokainen ympäristöekologian ryhmäläinen sai itselleen elokuvalipun.<br />
<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="http://4.bp.blogspot.com/-ojyXjesE1NY/VWq1xJYjNqI/AAAAAAAAJP8/N_-DjneqatU/s1600/pinja.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="478" src="http://4.bp.blogspot.com/-ojyXjesE1NY/VWq1xJYjNqI/AAAAAAAAJP8/N_-DjneqatU/s640/pinja.jpg" width="640" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;"><span style="background-color: white; font-family: Calibri, Arial, Helvetica, sans-serif; font-size: 16px; text-align: start;"><i>Pinja Bäckman lentämässä Siriuksessa. Tuulen nopeus 149 km/h.</i></span></td></tr>
</tbody></table>
<br />
Vuoden 2002 jälkeen ympäristöekologian kurssimme on saanut valtakunnallisissa kilpailuissa 14 palkintoa, joista puolet on pääpalkintoja. Pohjoismaiden pääpalkinnon voitimme Sään ääri-ilmiöt -tiedekilpailussa. Kurssillamme on myös käynyt vierailijoita, joista tunnetuimpia ovat tietokirjailija Markus Hotakainen, ympäristöasiantuntija Leo Stranius, tietokirjailija Matti Leinonen, climate fiction -kirjailija Risto Isomäki, eläinten oikeuksien puolustaja Eveliina Lundqvist, tiedetoimittaja Pasi Toiviainen, norppakuvaaja Juha Taskinen ja eläineetikko, FT Elisa Aaltola.<br />
<br />
Näin Kouvolan Lyseon lukion viimeisenä keväänä onkin ilo kiittää yhteistyökumppaneitamme ja aktiivisia opiskelijoitamme sekä toivottaa menestystä uudelle Kouvolan Yhteislyseolle!Jari Kolehmainenhttp://www.blogger.com/profile/18075633308471165296noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-317943738112240091.post-27369817807295891382015-05-25T15:17:00.000+03:002015-05-25T15:17:34.188+03:00Kouvolan Lyseon lukio biologian ainereaalissa jaetulla 8. sijalla Suomessa<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhyfgEWMGhde-ZfbcLrisceDVD95bWwht_lIix5Dk-2lbkFMqiadBmVzaSXqITX7JARQu0ccXXuv-YSoBTFE894xaShkokgtMg8yl_9ExCcANqOfEVeLWND82F9C6eICY8JT7wLecTAM6Ow/s1600/Fotolia_Es75.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="398" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhyfgEWMGhde-ZfbcLrisceDVD95bWwht_lIix5Dk-2lbkFMqiadBmVzaSXqITX7JARQu0ccXXuv-YSoBTFE894xaShkokgtMg8yl_9ExCcANqOfEVeLWND82F9C6eICY8JT7wLecTAM6Ow/s640/Fotolia_Es75.jpg" width="640" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;"><span style="background-color: white; color: #545454; font-family: Arial, Verdana, sans-serif; font-size: 11px; line-height: 16px; text-align: start;">Kuvan </span><span style="background-color: white; color: #545454; font-family: Arial, Verdana, sans-serif; font-size: 11px; line-height: 16px; text-align: start;">© Es75 - Fotolia</span></td></tr>
</tbody></table>
<br />
Kiitos kaikille tunnollisille opiskelijoillemme ja mahtaville kollegoille, jotka ovat monin tavoin tukeneet myös biologian opiskelua. Kouvolan Lyseon lukio oli kevään 2015 tuloksissa <a href="http://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/nain-lukiot-menestyivat-eri-aineiden-kokeissa/5121958" target="_blank">MTV:n vertailun mukaan</a> biologian ainereaalikokeessa koko Suomen listalla jaetulla kahdeksannelle sijalla. Tähän on hyvä lopettaa Kouvolan Lyseon lukion taival ja suunnata avoimin mielin kohti uutta Kouvolan Yhteislyseota.<br />
<br />
<b>Lue myös nämä</b><br />
<b><br /></b>
<a href="http://kouvolanlyseonlukio.blogspot.fi/2014/12/lyseon-lukion-viimeinen-lukukausi.html" target="_blank">Kouvolan Lyseon lukion viimeinen lukukausi alkaa: Mitä ympäristöekologian opiskelussa on saatu aikaan?</a><br />
<br />
<a href="http://kouvolanlyseonlukio.blogspot.fi/2014/05/kiitos-hyvat-opiskelijamme.html" target="_blank">Kiitos, hyvät opiskelijamme!</a>Jari Kolehmainenhttp://www.blogger.com/profile/18075633308471165296noreply@blogger.com1tag:blogger.com,1999:blog-317943738112240091.post-45567618612081753562015-02-25T00:47:00.000+02:002015-02-25T09:41:02.253+02:00Anniina voitti valtakunnallisen pääpalkinnon kirjoituksellaan "Voi kunpa he olisivat tienneet"<b><span style="font-family: inherit;"><span style="font-size: small;">Kouvolan Lyseon lukion ympäristöekologian kurssin opiskelija Anniina Tarvainen voitti kurssilla tekemällään kirjoituksella Luonto-Liiton ja Ilmastovanhemmat ry:n <a href="http://www.ilmastovanhemmat.fi/nuoret-pohtivat-ilmastoa-ja-tulevaisuutta" target="_blank">kirjoituskilpailussa</a> valtakunnallisen pääpalkinnon (100 euroa) nuorten (14-17 -vuotiaiden) sarjassa. Raatiin kuuluivat kirjailija Laura Gustafsson, sarjakuvataitelija Kaisa Leka ja ilmastotutkija Mikko Lensu. Voittajakirjoitus julkaistaan Nuorten Luonto -lehdessä ammattimaisesti kuvitettuna. Kaikki menestyneet kirjoitukset voitte lukea <a href="http://www.ilmastovanhemmat.fi/kirjoituskilpailun-voittaneet-tekstit" target="_blank">Ilmastovanhempien nettisivuilta</a>. Tässä Anniinan upea kirjoitus luettavaksenne.
</span></span></b><br />
<div align="center" class="MsoNormal" style="text-align: center;">
<span style="font-family: "Times New Roman",serif; font-size: 12.0pt; line-height: 115%;"><br /></span>
<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="http://1.bp.blogspot.com/-WF_gi82Hijs/VOcpf1wdvlI/AAAAAAAAIuM/jOpAroZZK7I/s1600/future.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" src="http://1.bp.blogspot.com/-WF_gi82Hijs/VOcpf1wdvlI/AAAAAAAAIuM/jOpAroZZK7I/s1600/future.jpg" height="640" width="622" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Kuvan <span style="background-color: white; font-family: Arial, Verdana, sans-serif; font-size: 11px; line-height: 16px; text-align: start;">© Kamiya Ichiro - Fotolia</span></td></tr>
</tbody></table>
</div>
<div align="center" class="MsoNormal" style="text-align: center;">
<span style="font-family: "Times New Roman",serif; font-size: 12.0pt; line-height: 115%;"><b><br /></b></span>
<span style="font-family: "Times New Roman",serif; font-size: 12.0pt; line-height: 115%;"><b>Voi
kunpa he olisivat tienneet</b><o:p></o:p></span></div>
<div align="center" class="MsoNormal" style="text-align: center;">
<span style="font-family: "Times New Roman",serif; font-size: 12.0pt; line-height: 115%;"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: left;">
<span style="font-family: 'Times New Roman', serif; font-size: 12pt; line-height: 115%; text-indent: 65.2pt;">Mikael pilkkoi omenaa aamupalaksi
tyttärelleen Liljalle tämän katsellessa vieressä. ”Onko isi totta, kun ope
sanoi, että joskus ihmiset Suomessa ostivat omenoita jostain Espanjasta asti?”, Lilja kysyi ihmetellen. ”Näinhän se meni. Muistan, kuinka mekin lapsuudessani
kävimme koko perheen voimin isoissa supermarketeissa, joiden hyllyt
pullistelivat tuotteita eri puolilta maailmaa”, Mikael vastasi hieman
epäuskoisesti hymähtäen ja ojensi omenan tyttärelleen pörröttäen tämän hiuksia.
”Silloin se oli aivan normaalia arkea.”</span></div>
<div align="center" class="MsoNormal" style="text-align: center;">
<span style="font-family: 'Times New Roman', serif; font-size: 12pt; line-height: 115%; text-indent: 65.2pt;"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: "Times New Roman",serif; font-size: 12.0pt; line-height: 115%;">Vielä
työmatkallaan kuljetuskapselin istuimelle istuutuessaan Liljan aamuinen kysymys
pyöri Mikaelin mielessä. ”Kylläpä tämä maailman on muuttunut. Eivät minun
vanhempani varmasti osanneet kuvitellakaan meidän 2050-lukulaisten matkustavan
töihin tällaisilla aurinkovoimalla toimivilla junakapseleilla, vaan
tyytyväisinä köröttelivät niillä turkasen hitailla bensasyöpöillään.” <o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: "Times New Roman",serif; font-size: 12.0pt; line-height: 115%;"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: "Times New Roman",serif; font-size: 12.0pt; line-height: 115%;">Mikael
työskenteli Kaakkois-Suomen ympäristövalvomon johdossa ja, koska tänään oli
kuukauden ensimmäinen maanantai, kuluisi työpäivä tutulla kierroksella Mikaelin
vastuulla olevien yksiköiden tarkastuksissa. Ensimmäisenä vuorossa oli tällä kertaa
jäte- ja kierrätysvalvomon toimisto ja nyt, kun kodinkoneiden uusiokäytettävien
osien lajitteluohjeistusta oltiin uudistamassa, tiesi Mikael toimistossa
riittävän kiirettä kerrakseen eikä hän aikonut viipyä pitkään. ”Ei siis
ilmeisesti ole sattunut mitään tavanomaisesta poikkeavaa”, Mikael totesi
selaillessaan kuukausiraporttihologrammia edessään. Lista koostui muun muassa
teini-ikäisten kaduilla tekemistä roskaamisrikkeistä sekä ihmisten yrityksistä kiertää
ongelmajäteveroa. ”Ei ehkä tänään mutta odotahan kuukauden päivät niin
kodinkonekierrätyksen edistysaskeleet saavat sinunkin laisesi vanhan konkarin hämmästymään!”, raporttia esitellyt assistentti kehaisi silmäänsä iskien. ”Omia suosikkejani
ovat vanhoista televisioruutujen laseista valmistetut upeat rakennus- ja
sisustuselementit.”<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: "Times New Roman",serif; font-size: 12.0pt; line-height: 115%;"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: "Times New Roman",serif; font-size: 12.0pt; line-height: 115%;">Seuraavaan
kohteeseen eli sähkö- ja lämpöjakamoon ei ollut pitkä matka. Siihen Mikael
oli tottunutkin, sillä viime vuosikymmenten aikana koko Suomea oli tiivistetty
hurjasti. Lähes kaikki asuivat Etelä-Suomessa ja sen ansiosta säästyi
matkustamisen aiheuttamien päästöjen lisäksi aikaa. Harvaan asutuilla alueilla
voitiin nyt paremmin keskittyä luonnonsuojeluun ja yhä suuremmiksi kasvavat
metsäalueet toimivat erinomaisina hiilinieluina. Mikaelista tuntui
käsittämättömältä ajatella, kuinka typerästi ihmiset vielä hänen nuoruudessaan
tuhosivat esimerkiksi sademetsiä. Tuhoa oli tehty niin paljon, että paluuta
entiseen lajikirjoon ei todennäköisesti enää olisi. ”Onni, että ihmisten
ahneudelle tuli rajansa ja kelkan suunta on muuttunut”, Mikael ajatteli päätään
puistellen.<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: "Times New Roman",serif; font-size: 12.0pt; line-height: 115%;"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: "Times New Roman",serif; font-size: 12.0pt; line-height: 115%;">”Tulit
juuri oikeaan aikaan!”, sähkö- ja lämpöjakamon päällikkö huudahti nähdessään
Mikaelin. ”Riemuitsimme juuri uudesta ennätyksestä, sillä viime kuussa ennätysmäärä
uusia yrityksiä oli osallistunut sähkönsäästötunteihin.” Sähkönsäästötunnit
olivat koko ajan suosiotaan kasvattava tapa toimia ekologisemmin. Niitä
pidettiin pitkin viikkoa ja niiden aikana ihmiset minimoivat sähkökulutuksen
parhaansa mukaan, jopa katkaisivat sen tulon kokonaan. Mikaelkin piti
säästötuntien viettämisestä, koska niiden aikana tuli usein tehtyä jotain
yhteistä perheen kanssa ilman elektroniikkaa. ”Hienoa! Mitä isommat yritykset
tähän lähtevät mukaan, sitä paremmin idea toimii”, Mikael iloitsi. ”Ja mikä
parasta, tästä hyötyvät kaikki, niin luonto kuin itse ihmiset sähkölaskun
kutistuessa.”<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: "Times New Roman",serif; font-size: 12.0pt; line-height: 115%;"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: "Times New Roman",serif; font-size: 12.0pt; line-height: 115%;">Koska
kello lähenteli jo puoltapäivää, päätti Mikael suunnata seuraavaksi lounaalle.
Ihmiset söivät lounaansa valtavissa suurravintoloissa, mikä oli ekologisempaa
verrattuna siihen, että kaikki ruoka valmistettaisiin pienemmissä keittiöissä
pienemmille ihmismäärille. Lisäksi näin lounastauosta muodostui hauska ja
rentouttava osa päivää, kun ihmiset lähtivät pois työpaikoiltaan ja tapasivat
muillakin kuin omalla alallaan työskenteleviä. Mikaelkin oli juuri viime
viikolla lounastanut älypölyinsinöörien kanssa, jotka olivat kertoneet kehittelemiensä
hiukkasten mielenkiintoisesta GPS-ominaisuudesta, jota esimerkiksi meteorologit
hyödyntävät. Tänään ruokana oli ampiaisentoukka-papupastaa ja porkkanapihvejä
sesonginkasviksilla, sillä ruokalistat suunniteltiin aina vuodenajan mukaisesti
ja niin, että raaka-aineet saatiin mahdollisimman läheltä. Mikael ei ollut
vuosikymmeniin syönyt punaista lihaa, olihan sen tuottaminen laissakin
kielletty. ”Joskus kyllä ikävöin äidin lihapullia”, Mikael ajatteli
kaihoisasti. ”Silti en ikinä harkitsisikaan meneväni noihin laitakaupungin
laittomiin punaista lihaa tarjoaviin pikkukuppiloihin.”<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: "Times New Roman",serif; font-size: 12.0pt; line-height: 115%;"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: "Times New Roman",serif; font-size: 12.0pt; line-height: 115%;">Syötyään
Mikael kiinnitti irrotettavat luistelurullat kenkiensä pohjiin ja lähti
viilettämään kohti monimuotoisuudensuojelukonttoria. ”Uskon, että
nykymaailmassa ihmiset ovat onnellisempia kuin nuoruudessani”, hän ajatteli.
”Ihmiset ovat sopeutuneet hienosti, vaikka esimerkiksi kesän tukalat helteet
ovat entistä paahtavampia, useat uimarannat täynnä sinilevää ja keväisin
siitepölyongelmat hankalampia. Ihmiset ovat sekä henkisesti että
taloudellisesti paljon rikkaampia”, Mikael pohti ja tarkoitti esimerkiksi rahankäytössä
tapahtuneita muutoksia. Nykyään ihmiset ostivat vain välttämättömät tuotteet ja
lähes kaikki lainattiin valtavista supervuokraamoista ja palautettiin käytön
jälkeen. Iso osa ruoasta tuotettiin yhdessä naapuruston kanssa ja vehreät
kattopuutarhat kaunistivatkin kaupunkimaisemaa. Raha käytettiin elämyksiin
tavaroiden sijasta.<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: "Times New Roman",serif; font-size: 12.0pt; line-height: 115%;"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: "Times New Roman",serif; font-size: 12.0pt; line-height: 115%;">Kun
loputkin kohteen oli kierretty, oli työpäivä pulkassa. ”Vaikka kaikki menikin
tänään näin hienosti, tiedän, että kaikissa yksiköissä ei ole yhtä helppoa”,
Mikael pohti kotimatkallaan. Esimerkiksi pakolaisten vastaanottokeskukset ovat
läkähtymäisillään valtavaan työmäärään, kun ilmastopakolaisten määrä kasvaa
asuinkelvottomien alueiden lisääntyessä ja vesisotien lisääntyessä. ”Vaikka
lahjoitankin rahaa ilmastokummina ja osallistuin juuri tulivuorienergiahankkeeseen
avustusrahalla, kasvaa kärsimyksen määrä joissakin paikoissa jatkuvasti.”, Mikael ajatteli ahdistuneena. ”Vaikka meillä päin ilmalaivat kulkevat ja
turismi kukoistaa Keski-Euroopan ollessa jo liian kuuma lomakohde, ei
ilmastonmuutoksen tuhoja ole helppo katsella.”<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: 'Times New Roman', serif; font-size: 12pt; line-height: 115%;"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: 'Times New Roman', serif; font-size: 12pt; line-height: 115%;">”Muistatko,
kun aamulla puhuimme niistä omenoista?”, Mikael kysyi illalla Liljalta
peitellessään tätä vuoteeseen. ”Juu-u”, Lilja nyökkäsi. ”Tänään voisin kertoa
iltasaduksi muistakin asioista, jotka olivat hyvin erilailla minun ollessa
sinun ikäisesi”, Mikael ehdotti. ”Olen muistellut tänään vähän yhtä sekä toista”,
Mikael aloitti ja niin hän kertoili muistojaan aina lihapullista sademetsähakkuisiin.
”Voi kunpa ne ihmiset olisivat tienneet, miten onnellista erilainen elämä voi
olla”, Lilja voihkaisi kuunneltuaan isänsä kertomuksen. ”Niin, sinäpä sen
sanoit”, Mikael huokaisi.</span><br />
<span style="font-family: 'Times New Roman', serif; font-size: 12pt; line-height: 115%;"><br /></span>
<span style="font-family: 'Times New Roman', serif; font-size: 12pt; line-height: 115%;"><b>Lue myös nämä</b></span><br />
<span style="font-family: 'Times New Roman', serif; font-size: 12pt; line-height: 115%;"><b><br /></b></span>
<span style="font-family: 'Times New Roman', serif; font-size: 12pt; line-height: 115%;"><a href="http://kouvolanlyseonlukio.blogspot.fi/2015/01/tulevaisuuden-terve-suomi-vuonna-2080.html" target="_blank">Tulevaisuuden terve Suomi vuonna 2080</a></span><br />
<br />
<a href="http://kouvolanlyseonlukio.blogspot.fi/2014/12/ilmastonmuutos-ja-tulevaisuus-suomi.html" target="_blank">Ilmastonmuutos ja tulevaisuus: Suomi vuonna 2050</a><br />
<br />
<a href="http://kouvolanlyseonlukio.blogspot.fi/2014/12/lyseon-lukion-viimeinen-lukukausi.html" target="_blank">Kouvolan Lyseon lukion viimeinen lukukausi alkaa: Mitä ympäristöekologian opiskelussa on saatu aikaan?</a></div>
Jari Kolehmainenhttp://www.blogger.com/profile/18075633308471165296noreply@blogger.com1tag:blogger.com,1999:blog-317943738112240091.post-17829104933846798122015-01-31T12:25:00.000+02:002015-01-31T12:25:41.609+02:00Tulevaisuuden terve Suomi vuonna 2080<div style="margin-bottom: 0cm;">
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhgHN0wAmYhGFrm80X3-JRTnCLhEk17zNrYvvA89e71PSjy1cMyhudWxI75wCflnUDPB7sC5GLaW9tAl6dwCMNo8TgZiAxWAbVLeEfV6zeenxTzGYEO4n3LYw02JtJG9oH6f-avsax3haHw/s1600/muovi1.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhgHN0wAmYhGFrm80X3-JRTnCLhEk17zNrYvvA89e71PSjy1cMyhudWxI75wCflnUDPB7sC5GLaW9tAl6dwCMNo8TgZiAxWAbVLeEfV6zeenxTzGYEO4n3LYw02JtJG9oH6f-avsax3haHw/s1600/muovi1.jpg" height="396" width="640" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;"><span style="font-family: inherit; font-size: x-small;">"<span style="text-align: start;">Entä mitä on tapahtunut niille suurille määrille muovijätettä, jota kutsuttiin ihmisen ensimmäiseksi itse tehdyksi mantereeksi?" Kuva: Jari Kolehmainen.</span></span></td></tr>
</tbody></table>
<b><br /></b>
<b>Ympäristöekologian kurssilaisemme ovat kirjoittaneet tekstejä siitä, millainen on tulevaisuuden luontoystävällinen Suomi. Tässä julkaisemme yhden näistä kirjoituksista.</b></div>
<div style="margin-bottom: 0cm;">
<br /></div>
<div style="margin-bottom: 0cm;">
"On vuosi 2080 ja olen jo 83-vuotias.
Katselen ympärilleni hymyillen, sillä näen sen suuren muutoksen
ympäristössämme, jonka vuoksi aloimme taistella jo 2000-luvun
alussa. Niin minkä vuoksi? Ilmastonmuutoksen. Ihmisten toiminta
näytti riistäytyvän käsistä ja tuhoavan meidän
elinplaneettamme, mutta sisulla ja tahdolla planeettamme on taas
vihreä. Nykyään ihmisten ruokavalio pohjautuu enemmän
kasvisruokavalioon, kulkuvälineiden päästöt ovat vähentyneet,
ihmisten ensimmäinen 'itse luotu manner' eli suuret määrät
muovijätettä on saatu hävitettyä. Mutta miten? Minäpä kerron
teille ensin yhden tarinan nuoruudestani, siitä miten tämä kaikki
sai edes alkunsa.</div>
<div style="margin-bottom: 0cm;">
<br /></div>
<div style="margin-bottom: 0cm;">
Oma lapsuudenperheeni ei välittänyt
ympäristöstämme vähääkään. Ilmastonmuutos ei huolettanut
heitä, eihän se olisi ajankohtaista heidän elinaikanaan. En itse
ollut kiinnittänyt vanhempieni toimintaan huomiota, ennen kuin
lukiossa ollessani sain kuulla ilmastonmuutoksen syyt ja sen
konkreettiset haitat. Opettajan luetellessa syitä huomasin kaiken
tämän tapahtuvan perheessäni ja halusin tehdä siihen muutoksen,
mutta vanhempani eivät kuitenkaan ottaneet minua tosissaan. Silti
päätin puuttua asiaan ja keräsin kotipaikkakunnaltani kokoon
ryhmän, jossa jäsenet olivat samaa mieltä kuin minä.
Ilmastonmuutos tulisi pysäyttää. </div>
<div style="margin-bottom: 0cm;">
<br /></div>
<div style="margin-bottom: 0cm;">
Perustimme silloiseen
sosiaaliseen mediaan, Facebookiin, kaikille avoimen ryhmän, joka oli
ilmastonmuutosta vastaan. Päivä päivältä jäseniä tuli lisää
ja lisää, pian myös ulkomailta. Jäsenemme hakivat paikkaa
eduskunnan puolueesta, jotta saisimme mielipiteemme vielä vahvemmin
esille. Saimme muutaman paikan puolueesta, mutta huomasimme, ettei se
ajakaan haluamaamme asiaa niin kuin me olisimme halunneet.
Ryhmämme sai kuitenkin tukiryhmältämme tarvittavan tuen, joten
lopulta pystyimme perustamaan kokonaan uuden puolueen, joka oli
vihreämmän elämän ja maapallon hyvinvoinnin puolesta. Pienin
askelin saavuimme kohti parempaa tulevaisuutta, joka on nyt jo
nykyhetkeä.</div>
<div style="margin-bottom: 0cm;">
<br /></div>
<div style="margin-bottom: 0cm;">
Ennen tulevaisuuden Suomi näytti
synkältä ja heikolta. Nyt kuitenkin eläessäni täällä 'tulevaisuuden Suomessa' kenelläkään ei ole syytä huoleen.
Voin iloisin mielin nähdä selkeän muutoksen ihmisten toiminnassa,
joka on johtanut siihen, että ilmaston lämpeneminen on hallinnassa.
Saan nukkua yöni rauhassa, sillä tiedän, että jopa lastenlasteni
lastenlapset tulevat näkemään tämän meille omaksi tehdyn maan ja
kokemaan sen parhaat puolet. Parikymmentä vuotta sitten tulleet
muutokset vaativat oman aikansa sulautuakseen ihmisten arkeen, mutta
kukaan ei nykypäivänä edes ajattele niiden olevan muutoksia, pikemminkin vain normaalia arkipäivää, jota kaikkien olisi tullut
elää aikaisemmin.</div>
<div style="margin-bottom: 0cm;">
<br /></div>
<div style="margin-bottom: 0cm;">
Millaista tämä arkielämä nykyään
siis on? Ruokavalio on muuttunut suuresti: ihmisten tietoisuuteen
tuli tieto, miten paljon lihantuotanto vaikuttaa ilmastonmuutokseen,
joten vaikka ihmiset rakastivat lihaa, olivat he valmiita vähentämään
kulutustaan planeettamme tähden. Naudan ja kanojen tuotantoa
vähennettiin, mutta kalastusta on lisätty, sillä sen huomattiin
olevan ekologinen keino saada eräänlaista liharavintoa. Moni ruoka
perustuu siis kasvisruokavalioon, mutta jos kerran viikossa perheet haluavat pitää illallisen, joka sisältää erilaisia
lihoja, on se heille sallittua. </div>
<div style="margin-bottom: 0cm;">
<br /></div>
<div style="margin-bottom: 0cm;">
Kuten mainitsin, kulkuvälineiden
päästötkin ovat vähentyneet. Tähän erittäin suurena tekijänä on
ollut maailmalaajuinen laki, joka vaatii vain yhden auton naapurustoa
kohti. Kuulostaa hullulta ja kenties mahdottomalta? Ei suinkaan.
Kimppakyydit ja auton vuorottelulistat ovat toimineet paremmin kuin
hyvin. Entä mitä on tapahtunut päästöille, jotka ovat tulleet
laivoista ja lentokoneista, joilla on kuljetettu markkinatuotteita?
Niitä ei enää tarvita muulloin kuin pakon edessä. Kaikista maista
on tullut omavaraisempia elintarvikkeiden ja raaka-aineiden suhteen,
jolloin ulkomailta ostamiselle ei ole tarvetta. Toki aineet, joita ei
yksinkertaisesti Suomessa voida tuottaa, tuodaan meille ulkomailta,
mutta nekin mahdollisimman ekologisesti: suuret määrät yhdellä
kuljetuskerralla. Näillä keinoilla olemme vähentäneet päästöjämme
puoleen! Uskomatonta? Kyllä. Mahdotonta? Ei.
</div>
<div style="margin-bottom: 0cm;">
<br /></div>
<div style="margin-bottom: 0cm;">
Jokaisella perheellä on oma komposti
ja roskien lajittelematta jättäminen ei tulisi enää kuuloonkaan.
Katsotpa minne tahansa, näet talojen katoilla aurinkopaneeleja,
joista tulee virtaa asuntoihin. Tuotamme sähköä siis koteihimme
ainoastaan ekologisin keinon. Myös esimerkiksi tehtaiden toimintaan
käytetään pelkästään aurinko-, vesi- ja tuulienergiaa. Vaikka
naudanlihan tuotantoa on rajoitettu, on sallittua, että maitoa haluavilla perheillä on oma lehmänsä kotonaan. On kannattavampaa pitää
oma lehmä ja lypsää maidot kotona kuin ostaa sitä kaupasta, mihin
on käytetty paljon luontomme raaka-aineita.</div>
<div style="margin-bottom: 0cm;">
<br /></div>
<div style="margin-bottom: 0cm;">
Entä mitä on tapahtunut niille
suurille määrille muovijätettä, jota kutsuttiin ihmisen
ensimmäiseksi itse tehdyksi mantereeksi? Yhdessä, päivä päivältä,
vältimme parhaamme mukaan muovijätettä, ihmiset tekivät retkiä
meressä kelluvan muovilautan luokse ja keräsivät roskia mukaansa.
Ne kasattiin hiljalleen muovivuoreksi, joka lopulta poltettiin energiaksi.
Vajaassa sadassa vuodessa ihmiskunta sai korjattua melkein kaikki
virheet, jotka ihmiskunta oli itse tehnyt vain muutamassa kymmenessä
vuodessa.</div>
<div style="margin-bottom: 0cm;">
<br /></div>
<div style="margin-bottom: 0cm;">
Kaiken tämän seurauksena saamme
elää terveessä Suomessa ja ylipäätään terveessä maailmassa.
Pelot jäätiköiden sulamisesta, mannerten peittymisestä veden
alle, eläinten kuolemisesta sukupuuttoon ja maapallon kasvamisesta
elinkelvottomaksi ovat historiaa. Nyt, vuonna 2080, meillä on
puhdas maapallo niin meille kuin tuleville sukupolvillekin. Eikä
tämä vaatinut kuin muutaman ihmisen uskalluksen sanoa ei
ilmastonmuutokselle."</div>
<div style="margin-bottom: 0cm;">
<br /></div>
<div style="margin-bottom: 0cm;">
<b>Elina Hämäläinen</b></div>
Jari Kolehmainenhttp://www.blogger.com/profile/18075633308471165296noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-317943738112240091.post-31356612229537493302014-12-28T16:58:00.000+02:002015-01-14T19:37:31.210+02:00Kouvolan Lyseon lukion viimeinen lukukausi alkaa: Mitä ympäristöekologian opiskelussa on saatu aikaan?<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="http://2.bp.blogspot.com/-IOGX19n8RjU/VKAW_22387I/AAAAAAAAIms/kBt1nhN8VM8/s1600/sirius_2.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" src="http://2.bp.blogspot.com/-IOGX19n8RjU/VKAW_22387I/AAAAAAAAIms/kBt1nhN8VM8/s1600/sirius_2.jpg" height="438" width="640" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Voittoisat ympäristöekologian kurssilaisemme lentämässä Sirius Sport Resortin tuulitunnelissa joulukuussa 2014.</td></tr>
</tbody></table>
<br />
Tammikuun alussa alkaa Kouvolan Lyseon lukion viimeinen lukukausi. Viime vuonna <a href="http://biologi-jari.blogspot.fi/2013/01/lyseo110.html" target="_blank">110-vuotisjuhliaan</a> viettäneen lukion kevätlukukausi 2015 jää viimeiseksi, sillä 1. elokuuta 2015 Kouvolan Lyseon lukio ja Kouvolan yhteiskoulun lukio yhdistyvät täysin uudeksi <a href="http://www.edukouvola.fi/yhteislyseo/" target="_blank">Kouvolan Yhteislyseoksi</a> entisiin Kouvolan Lyseon lukion tiloihin. Nimellä Kouvolan yhteislyseo on tunnettu myös <a href="http://biologi-jari.blogspot.fi/2013/01/lyseo110.html" target="_blank">nykyisen lukiomme edeltäjäkoulu</a> vuosina 1929-1940 sekä parin vuoden ajan myös vuodesta 1973 alkaen.<br />
<br />
Näin viimeisen lukukauden pian alkaessa lienee sopiva aika tehdä yhteenvetoa siitä, mitä Kouvolan Lyseon lukion <a href="http://kouvolanlyseonlukio.blogspot.fi/" target="_blank">ympäristöekologian kurssilla</a> on viime vuosina saatu aikaan. Kun itse tulin Lyseoon biologian ja maantieteen lehtoriksi, lukio oli juuri menossa mukaan valtakunnalliseen LUMA-projektiin, jonka tavoitteena oli kehittää luonnontieteellisten ja matemaattisten aineiden opetusta. Meillä oli esimerkiksi ympäristöekologian kurssi jo silloin, kun sitä ei vielä ollut valtakunnallisissa opetussuunnitelmissa.<br />
<br />
Lukiomme on aina ollut Kouvolan suosituimpia ja keskiarvoraja onkin kohonnut melko korkeaksi. Aktiivinen kehitystyö ja erityisesti innostuneet opiskelijat ovat mahdollistaneet menestymisen useissa valtakunnallisissa ja kansainvälisissäkin kilpailuissa. Lukiomme ympäristöekologian ryhmä (biologian valinnainen kurssi) onkin menestynyt esimerkiksi seuraavissa kilpailuissa:<br />
<br />
-Nuorten Akatemian postikortti- ja julistekilpailussa ryhmämme oli lukuvuonna 2002-2003 Suomen paras.<br />
<br />
-Nuorten Akatemian ja Metsäteollisuus ry:n metsäaiheisessa kilpailussa ryhmämme oli lukuvuonna 2003-2004 Suomen ykkönen.<br />
<br />
-Ryhmämme opiskelija sai lisäksi kunniamaininnan Nuorten Akatemian ja Metsäteollisuus ry:n metsäaiheisen kilpailun yksilösarjassa lukuvuonna 2003-2004.<br />
<br />
-YleX:n järjestämässä valtakunnallisessa RadiotoimittajaX-kilpailussa kolmen opiskelijamme ryhmätyö, humoristinen jätteiden lajittelua käsittelevä haastattelu, palkittiin kunniakirjalla ja tuotepalkinnoilla lukuvuonna 2004-2005.<br />
<br />
-Nuorten Akatemian ja Metsäteollisuus ry:n valtakunnallisessa Puuskabassa lukuvuonna 2004-2005 kahden opiskelijamme työ palkittiin kunniakirjalla, elokuvalipuilla ja paidoilla.<br />
<br />
-Lukuvuonna 2005-2006 opiskelijamme saivat Nuorten Akatemian ja Metsäteollisuus ry:n Puuskabassa valtakunnallisen 300 euron pääpalkinnon, joten ryhmämme pokkasi metsäaiheisesta kilpailusta jonkinlaisen palkinnon kolmatta vuotta peräkkäin.<br />
<br />
-Lukuvuonna 2006-2007 opiskelijamme palkittiin kunniakirjalla Biologian ja maantieteen opettajien liitto BMOL ry:n, Äidinkielen opettajien liitto ry:n ja EU-rahoitteisen <i>"Ilmastonmuutoksen viestintäohjelman"</i> valtakunnallisessa <i>"Ilmastonmuutos tiedotusvälineiden silmin"</i> -projektissa.<br />
<br />
-Opiskelijamme sai <a href="http://kouvolanlyseonlukio.blogspot.fi/2010/12/pohjoismaisen-ilmastopaivan-kansallinen.html" target="_blank">pohjoismaisen ilmastopäivän kirjoituskilpailussa</a> valtakunnallisen pääpalkinnon lukuvuonna 2010-2011.<br />
<br />
-Kaksi opiskelijaamme sijoittui lukuvuonna 2011-2012 valtakunnallisesti neljän parhaan joukkoon Suomen Ympäristökasvatuksen Seuran ja Nokian <a href="http://kouvolanlyseonlukio.blogspot.fi/2012/01/ymparistoekologian-kurssilaisille.html" target="_blank">ympäristöaiheisessa valokuvauskilpailussa</a>.<br />
<br />
-Opiskelijamme voitti <i>"EE-pisteet - Ekologisuus- ja eettisyysluokitus näkyviin"</i> -kirjoituksellaan <a href="http://kouvolanlyseonlukio.blogspot.fi/2013/05/kouvolan-lyseon-lukio-menestyi.html" target="_blank"><i>"Yritys Hyvä"</i> -kirjoituskilpailun</a> (jaettu ensimmäinen sija yhdessä viiden muun kirjoittajan kanssa) lukuvuonna 2012-2013.<br />
<br />
-Ryhmämme voitti pääpalkinnon pohjoismaisessa <a href="http://kouvolanlyseonlukio.blogspot.fi/2013/05/ymparistoekologian-ryhmallemme.html" target="_blank"><i>"Sään ääri-ilmiöt"</i> -kilpailussa</a>, johon osallistui eri Pohjoismaista koululaisia, lukiolaisia ja yliopisto-opiskelijoita lukuvuonna 2012-2013.<br />
<br />
-Kurssilaistemme tekemä ryhmätyö sijoittui syyslukukaudella 2014 kolmanneksi valtakunnallisessa metsäteollisuuden järjestämässä <a href="http://kouvolanlyseonlukio.blogspot.fi/2014/10/tyo-kasvaa-puissa.html" target="_blank"><i>"Työ kasvaa puissa"</i> -kilpailussa</a>, jonka palkintorahoilla pääsimme kokemaan <a href="http://kouvolanlyseonlukio.blogspot.fi/2014/12/siivet.html" target="_blank"><i>"Hei, me lennetään!"</i> -elämyksen</a> Pyhtään tuulitunnelissa.<br />
<br />
Olemme tehneet lukuisia mielenkiintoisia opintoretkiä: metsämuseo ja metsätietokeskus Lusto, Punkaharjun Metsäntutkimuslaitoksen puulajipuisto, Maretariumin akvaario ja luontokoulu Haili, Hinkismäen maakaasuvoimala, Kouvolan Sanomien toimitus ja paino, Helsinki-Vantaan lentokenttä, Vaisalan tehdas, Kuusanniemen tehdas, Kaukaan tehdas, Recticelin tehdas, Loviisan ydinvoimala, Keltakankaan jätekeskus, Ilmatieteen laitos, <a href="http://kouvolanlyseonlukio.blogspot.fi/2014/12/retki-suomen-luontokeskus-haltiaan_1.html" target="_blank">Suomen luontokeskus Haltia</a> sekä useita vierailuja <a href="http://biologi-jari.blogspot.fi/2010/02/kuva-arvoitus.html" target="_blank">Hartwallin tehtaille</a> Lahteen (tuotantolaitoskierrokselle ja kuuntelemaan luentoa laitoksen ympäristövastuusta), kunnes Hartwall syksyllä 2014 valitettavasti lopetti opiskelijaryhmien vastaanottamisen.<br />
<br />
Ympäristöekologian kurssillamme on käynyt vierailijoita mehiläisten hoitajasta sähköyhtiön edustajiin, Ilmari-ilmastonmuutoslähettiläisiin, Itämeri-lähettiläisiin ja entisen Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen (nykyisin Kaakkois-Suomen ELY-keskus) tutkijoihin. Valtakunnallisesti tunnetuimpia vierailijoita ovat olleet tietokirjailija <b>Markus Hotakainen</b>, ympäristöasiantuntija <b><a href="http://biologi-jari.blogspot.fi/2011/05/leo-stranius-ja-matti-leinonen.html" target="_blank">Leo Stranius</a></b>, tietokirjailija <b><a href="http://biologi-jari.blogspot.fi/2011/05/leo-stranius-ja-matti-leinonen.html" target="_blank">Matti Leinonen</a></b>, kirjailija <a href="http://biologi-jari.blogspot.fi/2012/02/risto-isomaki-kertoi-kouvolan-lyseon.html" target="_blank"><b>Risto Isomäki</b></a>, eläinten oikeuksien puolustaja <a href="http://biologi-jari.blogspot.fi/2014/03/uutuuskirja.html" target="_blank"><b>Eveliina Lundqvist</b></a>, tiedetoimittaja <b><a href="http://biologi-jari.blogspot.fi/2013/04/pasi-toiviainen.html" target="_blank">Pasi Toiviainen</a></b>, norppakuvaaja <b><a href="http://biologi-jari.blogspot.fi/2012/11/taskinen.html" target="_blank">Juha Taskinen</a></b> ja eläineetikko <b><a href="http://biologi-jari.blogspot.fi/2013/12/elisa-aaltola.html" target="_blank">Elisa Aaltola</a></b>.<br />
<br />
Opiskelijamme ovat kirjoittaneet lukuisia <a href="http://biologia-maantiede.wikispaces.com/Kirja-arvostelut" target="_blank">kirja-arvosteluja ja -referaatteja</a> sekä käyneet katsomassa <a href="http://kouvolanlyseonlukio.blogspot.fi/2010/11/globen-uupuneet.html" target="_blank">teatteriesityksiä</a>. Olemme myös nähneet paikallisessa elokuvateatterissa tilausnäytöksinä monia ympäristöaiheisia elokuvia ja osallistuneet kansainvälisiin blogiteemapäiviin vuosina <a href="http://kouvolanlyseonlukio.blogspot.fi/2009/10/blogiteemapaiva-ilmastonmuutos-ja.html" target="_blank">2009</a>, <a href="http://kouvolanlyseonlukio.blogspot.fi/2010/10/blog-action-day-blogiteemapaiva.html" target="_blank">2010</a> sekä <a href="http://kouvolanlyseonlukio.blogspot.fi/search/label/%23BAD11" target="_blank">2011</a>. Yhteistyö <a href="http://kirjaviikari.wordpress.com/2012/11/07/juha-norppa-taskinen/" target="_blank">Kouvolan maakuntakirjaston</a> ja <a href="http://kouvolanlyseonlukio.blogspot.fi/2012/12/opiskelijapalautteet.html" target="_blank">Mediamajan</a> kanssa on ollut hedelmällistä.<br />
<br />
Kouvolan Lyseon lukio oli keskeisesti mukana joulukuussa 2013 päättyneessä valtakunnallisessa <a href="http://tvt-spiders.blogspot.fi/2012/10/tvt-ratkaisut-tutkimusyhteison-ja.html" target="_blank">TULUVAT-ilmastohankkeessa</a> (<i>TVT-ratkaisut tutkimusyhteisön ja lukioiden vuorovaikutuksen tukena: tapaus ilmastonmuutos</i>), jonka tuotoksia on esitelty <a href="http://ilmasto-opas.fi/oppiminen" target="_blank">Ilmasto-oppaassa</a>. Uutena maakunnallisen yhteistyön muotona on nyt perustettu <a href="https://fi-fi.facebook.com/pages/KYY-Kymenlaakson-ymp%C3%A4rist%C3%B6kasvatus/259268364257807" target="_blank">Kymenlaakson ympäristökasvatusverkosto KYY</a>, jossa edustan Kouvolan lukioita. Verkosto lisää maakunnan lasten ja nuorten ympäristökasvatusta hyödyntäen alueen toimijoiden yhteistyötä. KYY:n toimintaa koordinoi Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Verkoston perustajatahoja ovat Kymenlaakson kuntien varhaiskasvatusyksiköt, opetustoimet ja nuorisotoimet sekä luonto- ja ympäristökoulut, Kymenlaakson oppilaitokset, Kymenlaakson liitto, alueen energiayhtiöt, vesiyhtiöt sekä Kymenlaakson Jäte Oy. Myöhemmin verkosto laajenee myös järjestöihin.<br />
<br />
Kaikkein tärkeintä on se, että <a href="http://kouvolanlyseonlukio.blogspot.fi/2012/12/opiskelijapalautteet.html" target="_blank">opiskelijat ovat motivoituneet</a> biologian opiskeluun ja menestyneet hyvin <a href="http://kouvolanlyseonlukio.blogspot.fi/2014/05/kiitos-hyvat-opiskelijamme.html" target="_blank">biologian ainereaalikokeessa</a>. Lukuvuonna 2012-2013 opiskelijallamme oli biologian ainereaalikokeessa koko Suomen paras pistemäärä. Useat <a href="http://kouvolanlyseonlukio.blogspot.fi/2013/02/vastarannankiiski.html" target="_blank">opiskelijamme</a> ovat jatkaneet yliopistoon opiskelemaan biologiaa, lääketiedettä tai ympäristönsuojelua. Opiskelijamme on edennyt jopa tohtoriksi asti <a href="http://ilmastotieto.wordpress.com/2013/12/11/uudesta-hiilidioksidin-talteenottomenetelmasta-hyvia-tuloksia/" target="_blank">uusia hiilidioksidin talteenottomenetelmiä</a> käsittelevällä väitöskirjallaan.<br />
<br />
Vastaavaa menestystä Kouvolan Lyseon lukio on saavuttanut monissa muissakin oppiaineissa. Esimerkiksi englanninkielisen debatoinnin Suomen mestaruus on tullut monia kertoja Kouvolaan. Voimme siis odottaa mielenkiinnolla kahden Kouvolan keskustalukion elokuussa tapahtuvaa yhdistymistä, jolloin saamme käyttöömme kahden menestyneen lukion vahvuudet. Enää käytösohjeissa ei varmaankaan puhuta <a href="http://biologi-jari.blogspot.fi/2007/01/hattivatteja-vlitunnilla.html" target="_blank">hattivateista</a>. Tervetuloa, uusi Kouvolan Yhteislyseo!<br />
<br />
Kiitos kaikille opiskelijoillemme ja yhteistyökumppaneillemme kuluneista vuosista, hyvää uutta vuotta 2015 ja menestystä jatkossakin!Jari Kolehmainenhttp://www.blogger.com/profile/18075633308471165296noreply@blogger.com3tag:blogger.com,1999:blog-317943738112240091.post-48352397550486714732014-12-18T22:31:00.002+02:002014-12-18T23:59:39.791+02:00Kouvolan Lyseon lukio antaa juuret ja siivet: Ympäristöekologian kurssilaiset lensivät tuulitunnelissa<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="http://3.bp.blogspot.com/-FNCuAZ0hqpA/VJM5Jc86WXI/AAAAAAAAIjs/09TeDDz7jKc/s1600/sirius_1.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="http://3.bp.blogspot.com/-FNCuAZ0hqpA/VJM5Jc86WXI/AAAAAAAAIjs/09TeDDz7jKc/s1600/sirius_1.jpg" height="480" width="640" /></a></div>
<br />
Kouvolan Lyseon lukion ympäristöekologian kurssilaiset osallistuivat metsäteollisuuden<i> <a href="http://www.metsapuhuu.fi/" target="_blank">Metsä puhuu (Mahdollisuuksien metsä)</a></i><a href="http://www.metsapuhuu.fi/" target="_blank"> -kampanjan</a> järjestämään <i>Työ kasvaa puissa</i> -kilpailuun <a href="http://kouvolanlyseonlukio.blogspot.fi/2014/11/metsateollisuus.html" target="_blank">kahdella kilpailutyöllä</a>, joista <a href="http://kouvolanlyseonlukio.blogspot.fi/2014/10/tyo-kasvaa-puissa.html" target="_blank">toinen työ</a> sijoittui valtakunnallisesti kolmanneksi. Palkinnoksi opiskelijat saivat 2000 euroa, jonka käytimme tänään 18. joulukuuta retkellä Pyhtäälle <a href="http://www.siriussport.fi/" target="_blank">Sirius Sport Resortin</a> tuulitunneliin. Vuokrasimme tuulitunnelin yksityiskäyttöön tunniksi. Lentäminen sopiikin erityisen hyvin koulumme mottoon, jonka mukaan tavoitteena on antaa opiskelijoille juuret ja siivet. Lennon jälkeen nautimme vielä hampurilaisateriat. Lisäksi jokainen ympäristöekologian ryhmän opiskelija sai itselleen elokuvalipun. Kiitos aktiivisille opiskelijoillemme!<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEix1GZDuBq_EEOU19bD-UqW-piLL5q67Nnf8IcYry74IAQwHzbIp5uw7wA1LjKh4sbqoFu2BDw2tPRIlBGXBC19fQ5SAQvM0RW4YT07PMGKG2qdfOcZOdrRBE4E_iZkI8i6gzADjm-UNFq0/s1600/sirius_28.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEix1GZDuBq_EEOU19bD-UqW-piLL5q67Nnf8IcYry74IAQwHzbIp5uw7wA1LjKh4sbqoFu2BDw2tPRIlBGXBC19fQ5SAQvM0RW4YT07PMGKG2qdfOcZOdrRBE4E_iZkI8i6gzADjm-UNFq0/s1600/sirius_28.jpg" height="450" width="640" /></a></div>
<br />
Katso kaikki retken valokuvat <a href="http://kouvolanlyseonlukio.blogspot.fi/p/lenta.html" target="_blank">erillisestä kuvagalleriasta</a>.Jari Kolehmainenhttp://www.blogger.com/profile/18075633308471165296noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-317943738112240091.post-81019595542381831322014-12-16T15:03:00.001+02:002014-12-16T15:59:24.175+02:00Ilmastonmuutos ja tulevaisuus: Suomi vuonna 2050<div class="MsoNormal" style="text-align: center;">
<span style="font-size: 18pt; line-height: 120%;"><span style="font-family: Verdana, sans-serif;"> </span></span><span style="font-size: 20pt; line-height: 120%;"><span style="font-family: Verdana, sans-serif;">Hyvät vanhat ajat</span><span style="font-family: Aharoni;"><o:p></o:p></span></span></div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: center;">
<span style="font-family: Aharoni; font-size: 20.0pt; line-height: 120%;"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: center;">
Hei kaikki rakkaat Lukijani, <o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: center;">
<br /></div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: center;">
Sunnuntai on minulle aina pohdiskelun aikaa, jolloin mietin
kaikkea maan ja taivaan väliltä. Olin sopinut päivälle kahvihetken hyvän
ystäväni kanssa. Oli ihanaa vaihtaa taas pitkästä aikaa kuulumisia ja pohtia
maailman menoa. Meillä on tapana keskustella kaikesta ja tänään aloimme
muistella vanhoja hyviä aikoja lapsuudestamme. Kerroin, että esimerkiksi
talvisin minulla oli tapana tehdä oma hiihtolatu takapihan pellolle siskoni
kanssa ja hiihtää siellä menemään päivät pitkät. Pihalla saattoi olla helposti
-20 pakkasta, mutta ulos oli päästävä ja sehän oli vain pukeutumiskysymys
tarkeneeko siellä vai ei. Muistelen noita aikoja kultaisin mielin.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: center;">
Kun saavuin kotiin kahvittelu hetkeltäni, niin aloin kaivaa
vanhoja kuvia siinä toivossa, että löytäisin jotain vanhoja talviurheilukuvia
lapsuudestani. Ja kyllä ne sieltä arkistoista lopulta löytyivät. Albumit täynnä
punaposkisia lapsia. <o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: center;">
Voi kuinka lapsuudesta onkaan niin kauan aikaa. Nyt eletään
jo vuotta 2050 ja olen jo lähes 70-vuotias mummo, joka voi enää vaan
muistella Suomen talvipakkasia. Sitä kuinka Suomessa oli neljä selkeää vuoden
aikaa. Oli kesä, syksy, talvi ja kevät. Kaapista löytyi sekä kesä- että
talvivaatetta. Jouluna joulusaunasta sai pujahtaa pihalle lumihankeen tai
laskettelureissun päätteeksi mentiin avantoon. Kesäisin syötiin mansikoita,
sekä itikat olivat ainut haitta ulkona. Metsissä kasvoi paljon eri lajeja
marjoja. Sieltä löytyi muun muassa mustikoita, karpaloita, puolukoita ja monia
muita metsämarjoja.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: center;">
Mutta nyt kaikki tuo kuuluu ainoastaan minun muistoihini ja
muistikuviini. Sillä esimerkiksi minun lapsenlapseni eivät ole koskaan edes
nähneet lunta omien jalkojensa alla. He eivät käy saunassa laskettelureissujen
jälkeen, sillä sellainen ei enää täällä onnistu. Jaa niin miksi? No, koska
eihän tänne ole satanut lunta viimeiseen kymmeneen vuoteen. Tai jos on, niin se on pysynyt maassa
enintään kaksi päivää. Syys- ja kevättulvat eivät olekaan enää satunnaisia
tapahtumia mitä ne olivat minun nuoruusvuosinani, vaan ne ovat aivan
arkipäivää siihen aikaan vuodesta.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: center;">
Toinen asia jota pohdin paljon oli se, että minun mummoni
kasvatti kasvimaallaan perunoita, porkkanoita, herneitä sekä vadelmia. Kun
taas minun puutarhassani kasvaa ananaksia, kookoksia ja mandariineja. Ja kun
ennen vanhaan niitäkin sai ainoastaan kaupan hedelmäosastolta tai ulkomaan
matkoilta, siellä ollessani. Nykyään myös perhematkat suunnataan joko Sveitsiin
tai Alaskaan, jossa on lunta ja pakkasta. Kun ennen lähdettiin kylmää pakoon. <o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: center;">
Suomi joka oli ennen neljän vuoden ajan maa, niin nykyään
täällä on joko kesä tai sadekausi. Milloin
tämä kaikki tapahtui ja olisiko asialle voitu tehdä jotain? Mielestäni olisi ja
voidaan tehdä vieläkin, jotta voisimme estää ainakin sen, ettei kohta Suomi ole
vain autiomaa täynnä hiekkaa ja kaktuksia. <o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: center;">
Toivon siis, että jokainen joka tämän lukee, niin miettii
vähän asiaa. Mitä jos en menisikään omalla helikopterilla harjoituksiin, vaan
suosisin rullaluistimia tai polkupyörää. Voisitko myös kenties vähentää omaa
hiilijalanjälkeäsi ravintomuutoksilla tai muilla pienillä elämäntapamuutoksilla. Sillä pienet muutokset kokoavat yhden ison muutoksen. Uskon ja
toivon, että maapallo on vielä pelastettavissa ja että minun lapsenlapseni
voivat kertoa tarinoitaan vielä heidänkin lapsenlapsilleen. <o:p></o:p></div>
<br />
<div class="MsoNormal" style="text-align: center;">
Näihin mietteliäsiin tunnelmiin on hyvä lopettaa tämän
päivän löpinät. Toivottavasti teillä oli hyvä päivä ja tehdään yhdessä
huomisesta vieläkin parempi! </div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: center;">
Hyvää yötä ♥ <o:p></o:p><br />
<br />
<b><span style="font-family: Verdana, sans-serif;">Kyseessä on biologian 3 kurssin projektityö. Tekstissä on otettu kantaa ilmastonmuutokseen ja tulevaisuuteen blogimaisen tekstin kautta. </span></b></div>
Unknownnoreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-317943738112240091.post-42292438829927050022014-12-01T22:10:00.000+02:002014-12-02T07:54:53.770+02:00Retki Suomen luontokeskus Haltiaan<div style="text-align: center;">
Perjantaina 28.11 bilsan ympäristöekologia-kurssin oppilaat suuntasivat Nuuksiossa, Espoon erämaa-alueella, sijaitsevaan <b>luontokeskus Haltiaan, </b>jonka on suunnitellut Rainer Mahlamäki. Parin tunnin bussimatkan jälkeen saavuimme perille Suomen ensimmäiseen kellaritiloja lukuunottamatta kokonaan puusta rakennettuun julkiseen rakennukseen. </div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
</div>
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjcw02tnxJw9Ofuzd2OJ0A0kCjK6Vlz9WmXu7d25-DPH975STmLDSDzG_V4BRXvWa6dZzdEOa9fVn1GmKXe6MjgPbK_yW9js9M7QwjdLqnK67gF19fEB7dkDJ_NsnEQd0OUH8MvuFIfXglU/s1600/IMG_7505.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjcw02tnxJw9Ofuzd2OJ0A0kCjK6Vlz9WmXu7d25-DPH975STmLDSDzG_V4BRXvWa6dZzdEOa9fVn1GmKXe6MjgPbK_yW9js9M7QwjdLqnK67gF19fEB7dkDJ_NsnEQd0OUH8MvuFIfXglU/s1600/IMG_7505.JPG" height="426" width="640" /></a></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: left;">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: left;">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
Avarassa sisääntuloaulassa meidät jaettiin kahteen ryhmään, jotka lähtivät oppaan mukana tutustumaan keskukseen ja sen näyttelyihin. </div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
Lumikanjoni</div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiAWod04VvTkbzi4JAF4OlbD00GHM2vz9zcJ0-qf7VIlQKdMMcJiZD8jLEExhuZGVHlZWMN4g3xvj4duzHuxg71C3VMX5LZBXOZtc32UpaPctoAJqnaQrOt3tP_9bCx2NundiG8pTuBaoxI/s1600/nuuksio+2.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiAWod04VvTkbzi4JAF4OlbD00GHM2vz9zcJ0-qf7VIlQKdMMcJiZD8jLEExhuZGVHlZWMN4g3xvj4duzHuxg71C3VMX5LZBXOZtc32UpaPctoAJqnaQrOt3tP_9bCx2NundiG8pTuBaoxI/s1600/nuuksio+2.jpg" height="480" width="640" /></a></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
Ulkomaalaisille on usein suuri mysteeri, miten Suomen luonto</div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
selviää talvesta, ja lumikanjoni onkin tehty havainnollistamaan metsän eläinten selviytymiskeinoja.</div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj8gLZrElPVd-BJmCzRcvvG5MI7e00cY1vnKCJca1umODgPVgDvZaGehf6d9G5ROSVVO1VSBmHhHSr_D8abHIgW1d-mZhnFK0Qcyt3FKpt8Xa7Gfd1KOAs6btz13xHNjpI3Q_SMfGhJYtQd/s1600/IMG_7477.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj8gLZrElPVd-BJmCzRcvvG5MI7e00cY1vnKCJca1umODgPVgDvZaGehf6d9G5ROSVVO1VSBmHhHSr_D8abHIgW1d-mZhnFK0Qcyt3FKpt8Xa7Gfd1KOAs6btz13xHNjpI3Q_SMfGhJYtQd/s1600/IMG_7477.JPG" height="426" width="640" /></a></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjoOe6Dsw9MyOMBikvZCDldJHzOgPmL-laA8akC5-xVIT7QcfUggCVa7Kzw2I2nCCqqvWpyH7pWllYJRl4T4CxWU1E-SEZ2KJObEs3hTRrk8lQG-OcMmOE-n9SQoU5l-nWDKsyHlcSFeSpa/s1600/IMG_7479.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjoOe6Dsw9MyOMBikvZCDldJHzOgPmL-laA8akC5-xVIT7QcfUggCVa7Kzw2I2nCCqqvWpyH7pWllYJRl4T4CxWU1E-SEZ2KJObEs3hTRrk8lQG-OcMmOE-n9SQoU5l-nWDKsyHlcSFeSpa/s1600/IMG_7479.JPG" height="396" width="640" /></a></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: left;">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: left;">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEi1TeSrNX9VfPFWGZwatY1hiQqrT90bL1wtuZEsziq2LYXKYKsUPEldZxNYgGKl73R500JbBugExwESfoyi_8Ep3GDQL5gN4h4N6UJoU7HpUTSh5CdgCCR-qLKTPAYHMlmoWyEJdgwo9Vvo/s1600/IMG_7480.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEi1TeSrNX9VfPFWGZwatY1hiQqrT90bL1wtuZEsziq2LYXKYKsUPEldZxNYgGKl73R500JbBugExwESfoyi_8Ep3GDQL5gN4h4N6UJoU7HpUTSh5CdgCCR-qLKTPAYHMlmoWyEJdgwo9Vvo/s1600/IMG_7480.JPG" height="426" width="640" /></a></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: justify;">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
Lumikanjonia pitkin saavuimme päänäyttelyyn. Keskellä olevan interaktiivisen kartan tarkoituksena on tutustuttaa kävijä erilaisiin luontokohteisiin, mutta valitettavasti kartta ei ollut toiminnassa. Viereisessä yöretki-näyttelyssä kuuntelimme öisen luonnon ääniä, ja takana olevassa panorama-maisemassa vuodenajat vaihtuivat keväästä talveen. Kaiken kaikkiaan päänäyttely oli hyvin tyylikkäästi toteutettu, vaikka itselleni uutta tietoa ei paljon tullutkaan.</div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiw57HzRaWmR3Bnf9haFEdtUj-fL4XF1DqN8yJCzgMlVT7qM5wP6g2UmJTYlck0Fila5WljVYvky1xG-8atCVlsLfYCG0AP48-D7nW2BgPHl9PjBdP8aDJnzxmEWIZFwRlUtqoNpIPuHDV-/s1600/jee.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiw57HzRaWmR3Bnf9haFEdtUj-fL4XF1DqN8yJCzgMlVT7qM5wP6g2UmJTYlck0Fila5WljVYvky1xG-8atCVlsLfYCG0AP48-D7nW2BgPHl9PjBdP8aDJnzxmEWIZFwRlUtqoNpIPuHDV-/s1600/jee.jpg" height="426" width="640" /></a></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: left;">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
</div>
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjHXyk_TPOCNflIO6efgzgUFew0pv5ty_8eN-HRsjYaVaPbeEk_DXy9TQQ7_yL0R-VGAQovUldzRr9JIimAqosTR4vdrg5BRgmMuFEDpx1viijoxmBYWoEBWU98nMnl5k1hkpN-XQ3MGusd/s1600/IMG_7482.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjHXyk_TPOCNflIO6efgzgUFew0pv5ty_8eN-HRsjYaVaPbeEk_DXy9TQQ7_yL0R-VGAQovUldzRr9JIimAqosTR4vdrg5BRgmMuFEDpx1viijoxmBYWoEBWU98nMnl5k1hkpN-XQ3MGusd/s1600/IMG_7482.JPG" height="426" width="640" /></a></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: left;">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: left;">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgiNKTF2dpmOcVN5YiuOfy8HnmsBKIzxsErslOprdp_eRnjoSY_Ady0nrbe9C6mmHx76uKPljmp4Ful-Rqg-9KCSB35HOVYTggZKDR7SHxDc17XEfG_N-J9dlM1zk5kF421BWK9N_FcVWpr/s1600/IMG_7486.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgiNKTF2dpmOcVN5YiuOfy8HnmsBKIzxsErslOprdp_eRnjoSY_Ady0nrbe9C6mmHx76uKPljmp4Ful-Rqg-9KCSB35HOVYTggZKDR7SHxDc17XEfG_N-J9dlM1zk5kF421BWK9N_FcVWpr/s1600/IMG_7486.JPG" height="640" width="422" /></a></div>
<div class="separator" style="clear: both;">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both;">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
Markus Wikarin suunnittelema <b>Sotkanmuna</b> on koko näyttelyn sydän. Se on rakennettu kaarevasta muodostaan huolimatta suorista mäntypalkeista tietokonetekniikkaa apuna käyttäen. Kalevala on vahvasti läsnä koko rakennuksen arkkitehtuurissa, ja esimerkiksi rakennuksen näköalatorni kuvastaa sotkan kaulaa.</div>
<div>
<br /></div>
<div>
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiZcMjea0TBZIHD383K2X0pT2uE8TsthyxMwSvTmzb1dSKJzkdROTRmuu1jgnfTJu-a8tQQPGAKtufKvmm1hfCHC3eIrsV4XjFHTXyOt0o5kv5vp26js-SCj3eAmq6io739yVJ2q82eUPJ5/s1600/IMG_7491.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiZcMjea0TBZIHD383K2X0pT2uE8TsthyxMwSvTmzb1dSKJzkdROTRmuu1jgnfTJu-a8tQQPGAKtufKvmm1hfCHC3eIrsV4XjFHTXyOt0o5kv5vp26js-SCj3eAmq6io739yVJ2q82eUPJ5/s1600/IMG_7491.JPG" height="426" width="640" /></a></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: left;">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
Sotkanmunan katto</div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgA-AblG_Y_Ni_zKDx0I2d5WSIjN1WIi77UgspDG5ahoAd26IwD_-RYVzrsHlgF2MjwR4hprlENEDWVPu0iexLISw7dV10YplUzb2fT1pwRZAm2bBFIBqpc1-9VcPWUzw6UjLSwTTJuY4H7/s1600/IMG_7490.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgA-AblG_Y_Ni_zKDx0I2d5WSIjN1WIi77UgspDG5ahoAd26IwD_-RYVzrsHlgF2MjwR4hprlENEDWVPu0iexLISw7dV10YplUzb2fT1pwRZAm2bBFIBqpc1-9VcPWUzw6UjLSwTTJuY4H7/s1600/IMG_7490.JPG" height="426" width="640" /></a></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
Kuoren sisällä sijaitseva Osmo Rauhalan "<b>Peliteoria</b>" kuvaa luonnon ennalta-arvaamattomuutta.</div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiGSYZk4iYNCWKlQjsLhQ1Bm-awMCC5TC2N4BZ49M80H_q-2AgrnTCX5IauPjNh2Y2Apf6O2BHt0Q9mhGs4FrKRAcvhrtlUttdHD8vLsZad9aH9wWZAslRqmHMJWuB2n3vPz6T_2SafH1Qx/s1600/IMG_7496.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiGSYZk4iYNCWKlQjsLhQ1Bm-awMCC5TC2N4BZ49M80H_q-2AgrnTCX5IauPjNh2Y2Apf6O2BHt0Q9mhGs4FrKRAcvhrtlUttdHD8vLsZad9aH9wWZAslRqmHMJWuB2n3vPz6T_2SafH1Qx/s1600/IMG_7496.JPG" height="426" width="640" /></a></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: left;">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
Näyttelyistä ehdoton suosikkini oli Hannu Hautalan elämäntyötä esittelevä <b>Metsän poika</b>. Päänäyttelyn ja tämän valokuvanäyttelyn lisäksi keskuksessa on vielä Viherkehänäyttely, jossa tutustutaan pääkaupunkiseudun luontokohteisiin.</div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: left;">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: left;">
<br /></div>
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhV635YwH1VfPVz6YEgoknNYiBETcqoa5rO_OF5ki1wFlJTLRljso42ufZqFsm8B7GOjmPOdPHHn2sjKZ3EE_KFlFGJEApodZ-3eLeucfUb_mDCMIuG_qa5i5toB_uTprmeNNmSwi-VDFu4/s1600/IMG_7508.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em; text-align: left;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhV635YwH1VfPVz6YEgoknNYiBETcqoa5rO_OF5ki1wFlJTLRljso42ufZqFsm8B7GOjmPOdPHHn2sjKZ3EE_KFlFGJEApodZ-3eLeucfUb_mDCMIuG_qa5i5toB_uTprmeNNmSwi-VDFu4/s1600/IMG_7508.JPG" height="227" width="640" /></a><br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: left;">
</div>
<div style="text-align: center;">
<br /></div>
<div style="text-align: center;">
Ravintola Haltia</div>
<div style="text-align: center;">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhOPXvHUmM_JgBu2iutMnHJZyeqRGhKilY6MzyXxiFaw32_dq5gBlDG35DkLn4zRTYKJ9xf4ykTrXGJRzABFQWu0X2GttSOCfcVzGoTko-Cmmf-hq-2tihnygRgg1jO-HhlDWiRaesIQ-fd/s1600/IMG_7521.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em; text-align: left;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhOPXvHUmM_JgBu2iutMnHJZyeqRGhKilY6MzyXxiFaw32_dq5gBlDG35DkLn4zRTYKJ9xf4ykTrXGJRzABFQWu0X2GttSOCfcVzGoTko-Cmmf-hq-2tihnygRgg1jO-HhlDWiRaesIQ-fd/s1600/IMG_7521.JPG" height="426" width="640" /></a></div>
<div style="text-align: center;">
<br /></div>
<div style="text-align: center;">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
Haltian rakentamisen tavoitteena on <b>mahdollisimman pieni hiilijalanjälki</b> ja ympäristöyställisyys on otettu huomioon myös keskuksen toiminnassa. Puu on ekologinen materiaali, sillä hiilijalanjälki on jo rakennettaessa pienempi kuin betonirakentamisessa. Lisäksi puurakentaminen poistaa hiilidioksidia ilmasta. Luontokeskuksen runkoratkaisu on toteutettu CLT-elementtijärjestelmän avulla. Nämä massiivipuuelementit on tehty itävaltalaisesta kuusesta, ja ominaisuuksiltaan ne ovat mm. kantavia ja sisäilman kosteutta tasaavia. Haltian tilat ovat myös käyttömahdollisuuksiltaa monipuolisia ja ne sopivat niin yritysten yksityistilaisuuksiin kuin koululaistenkin tarpeisiin.</div>
<div style="text-align: center;">
<br /></div>
<div style="text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEin5kXm_-lPUGwIcdvav4m3OJJHeux4iz0keZKPPDHmWCOXczDF9vvf63foZqvAK6ehFqTd3LSnrqNS2cSRTdRzUHgdmFLxv1ipGUJVYWdIyJAxmBQMANhfIKNKxkmEnowbm55t9MClkyiY/s1600/IMG_7501.JPG" imageanchor="1" style="clear: right; float: right; margin-bottom: 1em; margin-left: 1em;"><br /></a></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgu-Ic5I7bxsOM8uL87aWOVz63nu_50O0JIq40r77Dln-qhUK36c4zu7vU5ICa3o-Y_86l2CIsPzdh11XEs5P7wXjGtVGsOxPtsMxDyux6BMrdUlRszhtntOz5JInVd2hPFZZeTGNXGmwHB/s1600/IMG_7525.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em; text-align: justify;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgu-Ic5I7bxsOM8uL87aWOVz63nu_50O0JIq40r77Dln-qhUK36c4zu7vU5ICa3o-Y_86l2CIsPzdh11XEs5P7wXjGtVGsOxPtsMxDyux6BMrdUlRszhtntOz5JInVd2hPFZZeTGNXGmwHB/s1600/IMG_7525.JPG" height="426" width="640" /></a></div>
<div style="text-align: center;">
<br /></div>
<div style="text-align: center;">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjzgLdgvq4O6o5nyezyVTZeafkrW3suTiKIGplovxvp-8S6I1S008PtNEEErmDu2rZOKvvH6jfm4jK1yOTKS178CsUHtifwZ2VY9NuL7P8CG64QhOvbwo_KD5k9y1rQ2IinCIf4HX9qVE3a/s1600/IMG_7506.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em; text-align: left;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjzgLdgvq4O6o5nyezyVTZeafkrW3suTiKIGplovxvp-8S6I1S008PtNEEErmDu2rZOKvvH6jfm4jK1yOTKS178CsUHtifwZ2VY9NuL7P8CG64QhOvbwo_KD5k9y1rQ2IinCIf4HX9qVE3a/s1600/IMG_7506.JPG" height="426" width="640" /></a></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<br /></div>
<br />
<div class="" style="clear: both; text-align: left;">
Kaiken kaikkiaan Haltia-rakennuksesta jäi itselleni erittäin positiivinen kuva. Tilat olivat avaria ja valoisia. Vaalea puu miellytti silmää, ja käsitykseni puurakentamisesta muuttui entistä parempaan suuntaan. Haltiassa modernit ratkaisut ja ympäristöystävällisyys yhdistyvät, ja luontokeskuksen tavoitteena onkin toimia puurakentamisen lippulaivana.</div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgPAKCShjyuFvdk6nrNnrkcPlTJXYwj3AVdDFsRf_Snt_ooCOrxacUymyRcII4uU5zQ7HtKmO7EWoc7C0UG5ezs1wuGE527aXjnCMPf4UIjJ6lbc9ey4A82Ofoab1Eg-wvyJpfMpMq_yxuM/s1600/IMG_7476.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgPAKCShjyuFvdk6nrNnrkcPlTJXYwj3AVdDFsRf_Snt_ooCOrxacUymyRcII4uU5zQ7HtKmO7EWoc7C0UG5ezs1wuGE527aXjnCMPf4UIjJ6lbc9ey4A82Ofoab1Eg-wvyJpfMpMq_yxuM/s1600/IMG_7476.JPG" height="426" width="640" /></a></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: left;">
Lähteet: <a href="http://www.haltia.com/haltia-suomen-luontokeskus/">http://www.haltia.com/haltia-suomen-luontokeskus/</a> ja opaskierros,</div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: left;">
kuvat itse otettuja</div>
Unknownnoreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-317943738112240091.post-7052129933992974922014-11-28T09:54:00.000+02:002014-11-28T19:59:38.641+02:00Älä osta mitään -päivä ja krääsätön joulu 2014<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj4lnAt7O67SqrKUeYdGkJ3Pzsafo5OYYhPAdHYCz1RmOrR0-0gmgo4pdfUPKQS0taCkLQflHwzPMQa59TMnTahOJFeSI6QvQetlaDJFYhWoiRz0Ff8aqw6T16q_x4oCrOxLExGjti0BCCq/s1600/senttej%C3%A4.png" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj4lnAt7O67SqrKUeYdGkJ3Pzsafo5OYYhPAdHYCz1RmOrR0-0gmgo4pdfUPKQS0taCkLQflHwzPMQa59TMnTahOJFeSI6QvQetlaDJFYhWoiRz0Ff8aqw6T16q_x4oCrOxLExGjti0BCCq/s1600/senttej%C3%A4.png" height="640" width="456" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Vastamainoksen tehnyt ympäristöekologian kurssimme opiskelija Miko Katajainen.</td></tr>
</tbody></table>
<b></b><br />
<b>Voisiko ajanvietettä olla ilman kulutushysteriaa?</b><br />
<br />
Perjantaina 28.11.2014 vietetään kansainvälistä "<em>Älä osta mitään</em>" -teemapäivää, jonka ideana on saada meidät kuluttajat edes päivän ajaksi miettimään kulutustottumuksiaan. Olisiko mahdollista olla yksi päivä ostamatta mitään aineellista tuotetta?<br />
<br />
Teemapäivä on saanut myös omat nettisivut: <a href="http://www.alaosta.fi/" target="_blank">http://www.alaosta.fi/</a>. Sivustolta löytyy mielenkiintoista lisämateriaalia, mm. <a href="http://alaosta.fi/ukk/" target="_blank">tarkempaa tietoa</a> päivän taustalla olevasta ajatusmaailmasta sekä <a href="http://alaosta.fi/lahjakortit/" target="_blank">ideoita aineettomista lahjoista</a> ja <a href="http://alaosta.fi/101-ideaa/" target="_blank">ajanvietteestä</a> ilman kulutushysteriaa. <a href="https://www.facebook.com/alaosta" target="_blank">Facebook-naamakirjaankin</a> päivä on löytänyt tiensä.<br />
<br />
<b>Krääsätön joulu ja musta perjantai</b><br />
<br />
Tänä vuonna Älä osta mitään -päivän erityisteemana on viime vuoden tapaan <em>krääsätön joulu</em>. Kuluttajat haastetaan viettämään kulutusvalveutunutta, kohtuullista joulukuuta, ei ainoastaan yhtä krääsätöntä päivää.<br />
<br />
Älä osta mitään -päivän ajankohta (vuosittain marraskuun viimeinen perjantai) onkin osuvasti valittu. Se on Yhdysvalloissa kiitospäivän (<i>Thanksgiving Day</i>, marraskuun neljäs torstai) jälkeinen perjantai, josta käytetään myös nimeä <i>Black Friday</i> eli musta perjantai, kauppojen kiireisimmän joulusesongin alku. Yhdysvalloissa tämä on kaupoille vuoden suurin yksittäinen myyntipäivä ja usein suurten alennusmyyntikampanjoiden päivä, jolloin ihmisille kaupataan "kaikkea mahdollista krääsää". Itse nimi <i>Black Friday</i> viittaa päivään, jolloin kauppojen vuoden kirjanpidossa päästään tappiota osoittavasta punaisesta väristä voittoa osoittavaan mustaan väriin. Kauppojen väitetään tekevän tappiota suurimman osan vuotta ja nappaavan voittonsa hyvän joulumyynnin ansiosta.<br />
<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg_PlFLZKpOWBVtMjruJSYXGrvVxak2uf2xTaxiv5ey3M7hZ5JoRaZ_vZvJRFOtJLYLgj4n33L74eE2zN9FWVXUE4gOVFglk38Gb4P064uMip8dgHtjgz911wbm3Ebm6vOwM82HYlq-hoh7/s1600/black_friday.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg_PlFLZKpOWBVtMjruJSYXGrvVxak2uf2xTaxiv5ey3M7hZ5JoRaZ_vZvJRFOtJLYLgj4n33L74eE2zN9FWVXUE4gOVFglk38Gb4P064uMip8dgHtjgz911wbm3Ebm6vOwM82HYlq-hoh7/s1600/black_friday.jpg" height="640" width="618" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Vastamainoksen tehnyt ympäristöekologian kurssimme opiskelija Anton Laine.</td></tr>
</tbody></table>
<br />
<b>Turhakkeita hajustetusta roskapussista maitopurkin muovikorkkiin ja muoviseen banaaninkuljetusrasiaan</b><br />
<br />
Suomen Luonnonsuojeluliitto on jo vuodesta 2000 alkaen valinnut yleisöäänestyksellä <em><a href="http://www.suomenluonto.fi/kilpailut/vuoden-turhake/" target="_blank">turhakkeita</a></em>, joita ilman pärjää mainiosti. Vuoden 2014 turhake julkaistaan 12. joulukuuta ilmestyvässä <em>Suomen Luonto</em> -lehdessä. Melkoinen turhake on esimerkiksi <a href="http://biologi-jari.blogspot.fi/2014/04/maitopurkkien-muovikorkit.html" target="_blank">maitotölkkien muovikorkki</a>.<br />
<br />
Aiempina vuosina turhakkeiksi on valittu lehtipuhallin, vaipankätkijä, ulkomainen pullovesi (itsekin olen <a href="http://biologi-jari.blogspot.fi/2008/12/paha-pahempi-pullovesi.html" target="_blank">pulloveden</a> turhuudesta blogannut), hampurilaisaterian kylkiäiset, juotava jugurtti, citymaasturi, kahdet puhelinluettelot, mönkijä, pantiton pullo, ilotulitteet, turkikset, pöntöstä huuhdeltava vessapaperihylsy, saippua-automaatti ja hajustettu roskapussi.<br />
<br />
Turhakelistaa on jokaisen helppo jatkaa itsekin: banaaninkuljetusrasia, hopeoitu samppanjavispilä, hammaslankateline, keitetyn kananmunan kuorenrikkoja, valmis lettutaikina muovipullossa jne. Mieluummin elän ja käyn vaikka teatterissa kuin hukun kaikkeen tavaraan ja samalla huonoon omaantuntoon luonnonvarojen kuluttamisesta.<br />
<br />
<b>Grillinpuhdistuskoneen harjojen puhdistuskone?</b><br />
<br />
Juuri <a href="https://twitter.com/SuomenLuonto/status/537176665693364224" target="_blank">pari päivää sitten katselin</a> osin kauhulla ja osin huvittuneena suuren elektroniikkaketjun mainosta, jossa kaupattiin mm. hotdog-konetta, automaattisesti pyörivää kauhaa, grillinpuhdistusrobottia, popcorn-konetta, hattarakonetta, jäähilejuomamukia sekä kaikkea muuta omituista. Grilli siis pitäisi puhdistaa grillinpuhdistuskoneella, jonka harjat sitten pitää puhdistaa vaikkapa astianpesukoneessa. Varmaan kohta keksitään erillinen grillinpuhdistuskoneen harjojen puhdistuskone.<br />
<br />
Ilmeisesti samaa kuvastoa on selaillut Kouvolan Sanomien toimittaja <b>Katariina Hakaniemi</b>, joka eilen kirjoitti Kouvolan Sanomiin erinomaisen kolumnin otsikolla <a href="http://www.kouvolansanomat.fi/Online/2014/11/27/Kolumni%3A%20Turhuuden%20joulumarkkinat/2014218245922/4" style="font-style: italic;" target="_blank">"Turhuuden joulumarkkinat"</a>. Kaikille näille koneille tarvitsemme sitten lisää lämmintä tilaa (isommat keittiöt), lisää sähköä, lisää kaikkea...<br />
<br />
<b>Vanhat tupakkamainokset ja monet nykymainoksetkin ovat surullisen hauskoja!</b><br />
<br />
Hauska aiheeseen liittyvä sivusto on <a href="http://www.mainoskupla.fi/" target="_blank">http://www.mainoskupla.fi/</a>, josta löytyy ns. <em>vastamainoksia</em>. Ne jäljittelevät oikeita mainoksia, mutta niiden sanoma on täysin erilainen. Lisää hykerryttäviä vastamainoksia löytyy <a href="http://www.voima.fi/" target="_blank">Voima-lehden</a> sivulta <a href="http://fifi.voima.fi/blogit/Vastamainokset/5" target="_blank">http://fifi.voima.fi/blogit/Vastamainokset/5</a>. Näiden vastamainosten parissa voi viettää monta todella riemastuttavaa hetkeä! Suosittelen!<br />
<br />
Naurammekohan muutaman vuosikymmenen kuluttua yhtä paljon nykyisille kulutushysteriaa ihannoiville mainoksille ja rasvaisia sekä sokerisia ruokia ylistäville mainoksille kuin <a href="https://www.google.fi/search?q=old+tobabbo+adds&biw=1920&bih=979&source=lnms&tbm=isch&sa=X&ei=INh2VPT3AaqGywPPuYH4DA&ved=0CAYQ_AUoAQ" target="_blank">vanhoille tupakkamainoksille</a>. Nämä <a href="https://www.google.fi/search?q=old+tobabbo+adds&biw=1920&bih=979&source=lnms&tbm=isch&sa=X&ei=INh2VPT3AaqGywPPuYH4DA&ved=0CAYQ_AUoAQ" target="_blank">vanhat tupakkamainokset</a>, joissa lääkärit suosittelevat tupakointia terveyden edistämiseksi lihottavien karkkien syönnin sijaan, ovat surullisen hauskoja!<br />
<br />
<b>Luonnonvarojen käyttö ryöstäytynyt käsistä viimeisimmän sukupolven aikana: pariskunnan yhteisistä tekohampaista siirrytty kulutushysteriaan</b><br />
<b><br /></b>Ihmiskunta kulutti tänä vuonna <a href="http://biologi-jari.blogspot.fi/2014/08/ylikulutuspaiva-eli-ekovelkapaiva.html" target="_blank">alle kahdeksassa kuukaudessa</a> kaikkia maapallolla tämän vuoden aikana syntyviä luonnonvaroja vastaavan määrän luonnonvaroja. Vielä vuonna 1961 maapallon ihmiset käyttivät vuodessa vain 3/4 maapallolla vuoden aikana syntyvistä resursseista. Nykyisellä luonnonvarojen käytöllä tarvittaisiin yli 1,5 maapalloa tuottamaan kestävästi ihmiskunnan käyttämät luonnonvarat. Ennen tämän vuosisadan puoliväliä tarvitaan jo kolme maapalloa. <br />
<br />
Vielä 1960-1970 -luvuilla oli <a href="http://biologi-jari.blogspot.fi/2013/06/DDT.html" target="_blank">helppoa olla huomaamattaankin ekologinen</a>, kun maito oli taskulämmintä, televisio-ohjelmia tuli 1-2 kanavalta vain kuusi tuntia päivässä ja <a href="http://biologi-jari.blogspot.fi/2014/06/yhteiset-tekohampaat.html" target="_blank">pariskunnalla oli yhteiset tekohampaat</a>. Tosin silloin käytettiin surutta <a href="http://biologi-jari.blogspot.fi/2013/06/DDT.html" target="_blank">ympäristömyrkky DDT:tä</a> ja vesistöt olivat monin paikoin nykyistä likaisempia.<br />
<br />
Ekologisen elämän ei tarvitse olla paluuta vanhaan ja kaikesta kivasta luopumista. Olisi varmaankin mahdollista löytää jonkinlainen kompromissi puutteessa elämisen (eikä 1970-luvullakaan mitään pula-aikaa eletty!) ja kulutushysterian väliltä.<br />
<br />
Miksi <a href="http://www.hs.fi/blogi/lujastilempea/a1305901127401" target="_blank">kaikilla on niin kamala kiire</a>? Olisiko <a href="http://biologia-maantiede.wikispaces.com/Slow+-+El%C3%A4+hitaammin" target="_blank">syytä hieman hidastaa</a> ja käyttää aikaa rahan sekä materian hankkimisen sijaan lähimmäisiimme? Älä osta mitään -päivän ja Krääsättömän joulun kampanjakoordinaattori <b><a href="http://www.kulutus.fi/artikkelit/annatko-lahjaksi-aikaa-vai-tavaraa/" target="_blank">Suvi-Anne Kinnunen</a></b> toteaakin näin: <i>"Näyttää siltä, että tavaran arvostus on vähentynyt. Ajan arvo taas tuntuu kasvaneen. Minä ainakin olisin positiivisesti yllättynyt, jos joku haluaisi lahjoittaa minulle kodinhoitoapua tai vaikka jostain osaamastaan taidosta hyödyllisen oppitunnin!"</i><br />
<br />
Me jokainen voisimme ehkä edes hieman miettiä päivittäisiä kulutusvalintojamme. Jos luonnonvarojen käyttöä ja luonnon saatuttamista olisi mahdollista vähän rajoittaa, voisimme elää nyt <a href="http://biologi-jari.blogspot.fi/2013/12/2013-paras-vuosi.html" target="_blank">ihmiskunnan historian parasta aikaa</a>. Tähän Älä osta mitään -päivä herättelee hyvin.<br />
<br />
<b>Ajatuksia Älä osta mitään -päiväksi</b><br />
<b></b><br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjAKebGqU2L64GTDrZkPYRVhgN3l60-CBbO80zPXqWDlVa1lBrHqwFuMM3ycshn98xMtq29PvXCH5wMymwHBqtrmN4-_XLmzoX0XwUJWUjh0ryM1HmAKboRDSudrYBLIMYfBSyN4Pr6efhc/s1600/%C3%A4om.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjAKebGqU2L64GTDrZkPYRVhgN3l60-CBbO80zPXqWDlVa1lBrHqwFuMM3ycshn98xMtq29PvXCH5wMymwHBqtrmN4-_XLmzoX0XwUJWUjh0ryM1HmAKboRDSudrYBLIMYfBSyN4Pr6efhc/s1600/%C3%A4om.jpg" height="640" width="572" /></a></div>
<br />
<span style="font-family: inherit;">Olen kerännyt tähän joitakin sitaatteja, joiden toivon herättävän ajatuksia. Kannattaa tutustua myös lähteenä käytettyihin laajempiin kirjoituksiin.</span><br />
<span style="font-family: inherit;"><br /></span><span style="font-family: inherit;"><i>"Liite on pullollaan lähinnä Pelle Pelottoman keksinnöiltä kuulostavia turhakkeita. On popcorn- ja hot dog -konetta, pizzauunia, herätysvaloa, hierovaa tyynyä ja jäähilejuomamukia. Kaikkea sellaista maapalloa kiihtyvällä vauhdilla tuhoavaa roinaa, joka muutaman vuoden kuluttua siirtyy jäteasemalle prässättäväksi. -- Mutta jos tervekätisenä ihmisenä joskus toivon joulupukilta grillinputsausrobottia, minulla on todennäköisesti aivan liikaa kaikkea — paitsi suhteellisuudentajua." </i>Lähde: <a href="http://www.kouvolansanomat.fi/Online/2014/11/27/Kolumni%3A%20Turhuuden%20joulumarkkinat/2014218245922/4" target="_blank">Katariina Hakaniemi, Kouvolan Sanomien kolumni</a></span><br />
<span style="font-family: inherit;"><br /></span><span style="font-family: inherit;"><i>"Ostoksillekin menimme kävellen, emmekä hypänneet 300-hevosvoimaiseen autoon aina kun piti mennä parin korttelin päähän lähikauppaan.Me pidimme lihaskuntoa yllä työnteolla, emmekä kuntosalin sähköisillä juoksumatoilla. Mutta kassa oli ihan oikeassa, emme me mitään vihreitä ajatuksia miettineet."</i> Lähde: <a href="http://www.ilkka.fi/mielipide/kolumnit/hirveeta-kun-ei-ollut-vihreita-ajatuksia-1.1131381" target="_blank">Markku Leiwo, Ilkan kolumni</a></span><br />
<span style="font-family: inherit;"><br /></span><span style="font-family: inherit;"><i>"Nyt keskiluokka määrittelee itseään kokonaisen elektroniikka- ja laitevuoren avulla. -- Katsotaanpa ensin olohuoneeseen. Sieltä löytyy luonnollisesti vähintään 42-tuumainen litteä televisio, mieluiten Sony tai Samsung. Sen alla on pelikonsoli, johon on liitetty sekä karaokemikit että liiketunnistin. Kaiuttimet ovat kotimaiset Genelecit tai Amphionit, äänenlaatuun vähemmän vakavasti suhtautuneilla ne ovat Boset. -- Keittiöt ovat aiempaa suurempia yksinkertaisesti siksi, että kaikki laitteet tarvitsevat omat tasonsa. Mehupuristin, SodaStream, Juran pavut jauhava espressokone ja jotain Kitchen Aidin erikoiskoneita. Vieressä induktioliesi ja Smegin jääkaappi, jossa on jääpalakone. -- Ajotiellä on navigaattorilla, kaistavahdilla, peruutuskameralla, langattomalla bluetooth-yhteydellä, sadesensoreilla ja vireystilavahdilla varustettu saksalainen auto. Ruohon leikkaa kesällä ruohonleikkuurobotti ja talvella lumi poistetaan mönkijällä."</i> Lähde: <a href="http://www.hs.fi/kotimaa/a1305604170607?jako=3472327deb3dee1d9d67c25f228bbf8f&ref=tw-share" target="_blank">Pekka Pekkala, Helsingin Sanomien kolumni</a></span><br />
<span style="font-family: inherit;"><br /></span><span style="font-family: inherit;"><i>"Luokkahuoneen ilman edullisin lämpömäärä on 16-18 C. -- Tässä lämpötilassa kykenee tavallisiin vaatteisiin puettu, koulutyössä oleva terve oppilas vaikeudetta ylläpitämään ruumiinsa lämpötilan normaalisena +37 C. -- Mutta toiselta puolen, kuten edellä jo huomautettiin, luokkahuoneen ilma ei saisi nousta paljon normaalimäärää korkeammallekaan (ei yli 20 C). -- Kouluhallituksen kiertokirjeessä heinäkuun 23 p:ltä 1913 määrätään, että kouluhuoneita ei saa lämmittää yli 18 lämpöasteen Celciusta."</i> Lähde: Kouluhygienia-kirja vuodelta 1945</span><br />
<span style="font-family: inherit;"><br /></span><span style="font-family: inherit;"><i>"Pesukone ja jääkaappi ja nauhuri ovat tietysti asioita, jotka ovat vain pienen kansanosan ulottuvilla, niiden hyvinvoivien."</i> Lähde: Apu-lehti 19/1971 (14.5.1971)</span><br />
<span style="font-family: inherit;"><br /></span><span style="font-family: inherit;"><i>"Avun Katseluviikko 16.5.-22.5.1971 -osuudesta selviää, että televisio-ohjelmia lähetettiin kahdella kanavalla, pääosin mustavalkoisena ja vain reilut kuusi tuntia vuorokaudessa. Uutiset ja Urheiluruutu tulivat varmuuden vuoksi samanaikaisesti kummaltakin kanavalta, ettei kukaan katsellut niiden aikaan mitään muuta. MTV sai muutaman tunnin päivässä lähetysaikaa Ylen kanavilta. Lauantai-iltana kakkoskanavalla nähtiin vain kaksi ohjelmaa, nimittäin kotimainen elokuva ja uutiset."</i> Lähde: <a href="http://biologi-jari.blogspot.fi/2013/06/DDT.html" target="_blank">Jarin blogi</a></span><br />
<span style="font-family: inherit;"><br /></span><span style="font-family: inherit;"><i>"Alison muovimaassa: Noin 6,5 kilometrin päässä Malediivien pääkaupunki Malésta sijaitsevalle Thilafushi-jätesaarelle viedään noin 330 000 kg jätettä päivittäin. Suuri osa tästä tulee turismista, joka on alueen pääelinkeino. Malediiveilla vierailee vuosittain yli 750 000 turistia, mikä on kaksinkertaisesti valtion oman väkiluvun verran. Jokainen turisti tuottaa noin 3,5 kg jätettä päivässä."</i> Lähde: <a href="http://biologi-jari.blogspot.fi/2014/10/alison-muovimaassa.html" target="_blank">Jarin blogi</a></span><br />
<span style="font-family: inherit;"><br /></span><span style="font-family: inherit;"><i>"Ihmisten elintaso perustuu monilla alueilla toisten alueiden luonnonvarojen riistämiseen. Jos koko maapallon ihmisillä olisi qatarilaisten kulutustottumukset, tarvittaisiin peräti 4,8 maapalloa näiden luonnonvarojen tuottamiseen! Tanskalaisten elintasolla maapalloja tarvittaisiin 4,3, yhdysvaltalaisten elintasolla 3,9, suomalaisten elintasolla 3,1 ja thaimaalaistenkin elintasolla 1,3. Sen sijaan tansanialaisten elintasolla riittäisi 0,7 maapalloa ja nepalilaisten elintasolla 0,5 maapalloa."</i> Lähde: <a href="http://biologi-jari.blogspot.fi/2014/10/living-planet.html" target="_blank">Jarin blogi</a></span><br />
<span style="font-family: inherit;"><br /></span><span style="font-family: inherit;"><i>"Jos oletetaan epärealistisesti, että kaikki (Suomen) maito ja piimä juodaan korkillisista yhden litran tölkeistä, korkkien aiheuttamat kasvihuonekaasupäästöt hiilidioksidiekvivalentteina ovat 3 861 304 355 grammaa. Vuonna 2013 Suomessa myytyjen henkilöautojen hiilidioksidipäästöt olivat keskimäärin vajaat 139 grammaa kilometrillä. Siten maitotuotteiden korkkien hiilidioksidipäästöt vastaavat noin 27 779 168 kilometrin autoilua.Kun suomalainen autoilija autoilee keskimäärin 16 000 kilometriä vuodessa, maitotuotteiden korkit vastaavat siis noin 1736 suomalaisen henkilöauton koko vuoden kasvihuonekaasupäästöjä."</i> Lähde: <a href="http://biologi-jari.blogspot.fi/2014/04/maitopurkkien-muovikorkit.html" target="_blank">Jarin blogi</a></span><br />
<br />
Ajatuksia herättävää Älä osta mitään -päivää!Jari Kolehmainenhttp://www.blogger.com/profile/18075633308471165296noreply@blogger.com1tag:blogger.com,1999:blog-317943738112240091.post-92226161260485750342014-11-03T17:50:00.001+02:002014-11-03T17:50:38.625+02:00On metsäteollisuus elinkeinona arvokkaampaa kuin kulta<strong>Kouvolan Lyseon lukion opiskelijat osallistuivat <a href="http://kouvolanlyseonlukio.blogspot.fi/2014/10/tyo-kasvaa-puissa.html" target="_blank">Työ kasvaa puissa -kilpailuun</a> useammallakin työllä. Tässä julkaisemme toisen kilpailutyön.</strong><br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="http://4.bp.blogspot.com/-Ekugu4KbVRY/VFei7zmKfII/AAAAAAAAIH8/5q4OlH0yBVw/s1600/tp1.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="http://4.bp.blogspot.com/-Ekugu4KbVRY/VFei7zmKfII/AAAAAAAAIH8/5q4OlH0yBVw/s1600/tp1.jpg" height="360" width="640" /></a></div>
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="http://3.bp.blogspot.com/-2RswkLlkd3M/VFei9wLnFBI/AAAAAAAAIII/NSAjoIpkqLI/s1600/tp2.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="http://3.bp.blogspot.com/-2RswkLlkd3M/VFei9wLnFBI/AAAAAAAAIII/NSAjoIpkqLI/s1600/tp2.jpg" height="358" width="640" /></a></div>
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="http://1.bp.blogspot.com/-34Dngc-Tu94/VFei9p7bZ2I/AAAAAAAAIIE/zIfLxJLAra4/s1600/tp3.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="http://1.bp.blogspot.com/-34Dngc-Tu94/VFei9p7bZ2I/AAAAAAAAIIE/zIfLxJLAra4/s1600/tp3.jpg" height="358" width="640" /></a></div>
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEi236pCOLDg5CvcqwLIjUll03wWReYCf06F_f4RjaTFJ7hJ4aRWIT3g6qPmgTaJxU5dAAVE6UqE7pl0bNmW12LDgJttdqlW4lBzypo5W1msBfvt9trZ1ZDgn_lITXXh4esiHi9bAvTPoTgK/s1600/tp4.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEi236pCOLDg5CvcqwLIjUll03wWReYCf06F_f4RjaTFJ7hJ4aRWIT3g6qPmgTaJxU5dAAVE6UqE7pl0bNmW12LDgJttdqlW4lBzypo5W1msBfvt9trZ1ZDgn_lITXXh4esiHi9bAvTPoTgK/s1600/tp4.jpg" height="360" width="640" /></a></div>
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjUYVFhx568SAg-hMTMX-5VO8I8qFvsh_dJZvqV__s2J32FC4muaX4C31wwSrvMFW0bTRYjMYBaaWe6-7xddGKudCVygSCrUgt6K6r3dDg9ogn-A3ruwYWtEoVNINhNZka91VcUnzeI_DFv/s1600/tp5.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjUYVFhx568SAg-hMTMX-5VO8I8qFvsh_dJZvqV__s2J32FC4muaX4C31wwSrvMFW0bTRYjMYBaaWe6-7xddGKudCVygSCrUgt6K6r3dDg9ogn-A3ruwYWtEoVNINhNZka91VcUnzeI_DFv/s1600/tp5.jpg" height="360" width="640" /></a></div>
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="http://4.bp.blogspot.com/-Pcygp2bftHM/VFejAWMO5gI/AAAAAAAAIIk/t-jiSwkdTrE/s1600/tp6.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="http://4.bp.blogspot.com/-Pcygp2bftHM/VFejAWMO5gI/AAAAAAAAIIk/t-jiSwkdTrE/s1600/tp6.jpg" height="358" width="640" /></a></div>
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="http://4.bp.blogspot.com/-RegXhCr9uzY/VFejA8mrlhI/AAAAAAAAIIs/ljSZjGCddDE/s1600/tp7.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="http://4.bp.blogspot.com/-RegXhCr9uzY/VFejA8mrlhI/AAAAAAAAIIs/ljSZjGCddDE/s1600/tp7.jpg" height="360" width="640" /></a></div>
Jari Kolehmainenhttp://www.blogger.com/profile/18075633308471165296noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-317943738112240091.post-10061569021233273102014-10-26T18:46:00.001+02:002014-11-07T18:35:17.441+02:00Ympäristöekologian opiskelijamme mukana Työ kasvaa puissa -kilpailun finaalissa<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgi38todnL8Iy3wHiUbLvoMks3gZU4vGRveBRpG7S7-Pygome7C1KxT4XlGTTcmnXGSPQkT4qL8RlM_cO4CJph32lUOtt-ZEAP-mv16tNS6A0dTOITEwTphFxyENIJ6dgG8cXfGWHIUAo2f/s1600/metsa_puhuu.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgi38todnL8Iy3wHiUbLvoMks3gZU4vGRveBRpG7S7-Pygome7C1KxT4XlGTTcmnXGSPQkT4qL8RlM_cO4CJph32lUOtt-ZEAP-mv16tNS6A0dTOITEwTphFxyENIJ6dgG8cXfGWHIUAo2f/s1600/metsa_puhuu.jpg" height="640" width="484" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Kouvolan Lyseon lukion ympäristöekologian kurssilaisten kilpailutyö pääsi valtakunnallisesti kymmenen parhaan joukkoon ja on mukana kaikille avoimessa verkkoäänestyksessä. Lyseolaisten kilpailutyö on näyttävästi maalattu A2-kokoinen juliste.</td></tr>
</tbody></table>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
</div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: left;">
Valtakunnallisessa <em>Työ kasvaa puissa</em> -kilpailussa tehtävänä oli kuvitella ja kuvata oma luokka metsäalan töissä vuonna 2024. Kilpailuun osallistui 71 työtä. Metsäteollisuusyritysten edustajista koostunut raati valitsi näistä 10 parasta netissä tapahtuvaan kaikille avoimeen verkkoäänestykseen.</div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: left;">
</div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: left;">
Äänestys on avoinna osoitteessa <a href="http://www.metsapuhuu.fi/index/191">http://www.metsapuhuu.fi/index/191</a>. Äänestysaika päättyy keskiviikkona 29.10.2014. </div>
<br />Jari Kolehmainenhttp://www.blogger.com/profile/18075633308471165296noreply@blogger.com2tag:blogger.com,1999:blog-317943738112240091.post-24465138289105687322014-10-14T10:18:00.000+03:002014-10-14T10:18:29.287+03:00Kouvolan Lyseon lukion ympäristöekologian kurssin opiskelijan vetoomus kansanedustajille<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="http://4.bp.blogspot.com/-01--h6CRusk/VDvL-N4u9yI/AAAAAAAAH3c/0TFDq4ZS-LI/s1600/eduskuntatalo.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="http://4.bp.blogspot.com/-01--h6CRusk/VDvL-N4u9yI/AAAAAAAAH3c/0TFDq4ZS-LI/s1600/eduskuntatalo.jpg" height="382" width="640" /></a></div>
<br />
<em>"Hyvät kansanedustajat, </em><br />
<em></em><br />
<em>asiani koskee ilmastonmuutosta ja sen merkitystä suomalaisille ja etenkin suomalaisille nuorille. Vaikka mielestäni Suomessa on ryhdytty sopiviin toimenpiteisiin, aina on tietysti mahdollisuus parempaan. Mitä maapallolle tapahtuu, sitä meistä kukaan ei voi etukäteen ennustaa. Mielestäni on hyvä, että asia otetaan vakavasti, mutta asiaa tulisi vielä hioa.</em><br />
<em> </em><br />
<em>Ilmastonmuutoksesta on paljon tietoa, mutta olen sitä mieltä, ettei se kuitenkaan ole tarpeeksi esillä. Siksi ehdotankin, että te, hyvät kansanedustajat, alkaisitte ajaa ilmastonmuutokseen liittyviä asioita entistä enemmän. Mielestäni asian mainostaminen on tärkeää. Mainosten ja muunkin materiaalin tulisi olla pysäyttävämpää ja huomiota herättävämpää kuin aiemmin. </em><br />
<em> </em><br />
<em>Ilmastonmuutos koskee meitä kaikkia. Kaikki varmasti ovat tietoisia siitä, mutta ottavatko ihmiset sitä tarpeeksi vakavasti? Siitä voi olla montaa mieltä. Uskon kuitenkin, että siihen liittyvien tapahtumien ja mainostuksen avulla suomalaisia - etenkin suomalaisia nuoria - olisi helpompi koskettaa ja saada heidät ajattelemaan. Nuoret eivät välttämättä aina koe ympäristöön liittyviä asioita kovinkaan kiinnostavina. Siksi olisikin tärkeää saada nuoret kiinnostumaan ilmastonmuutoksesta jollakin keinolla, mistä tapahtumat voisivat olla hyvänä esimerkkinä. Olen sitä mieltä, että tapahtumien ei tarvitsisi olla välttämättä niin asiallisia ja virallisia vaan ennemminkin rentoja, mutta ajatus tulisi kuitenkin kaikille selväksi.</em><br />
<em> </em><br />
<em>Jos mietitään suomalaisia yleisesti, ei pelkästään nuoria, uskon, että monet ovat kiinnostuneita hidastamaan kasvihuoneilmiön voimistumista. Toivoisin teiltä kansanedustajilta sitä, että asiasta tiedotettaisiin enemmän ja kansaa rohkaistaisiin osallistumaan. Tietoa toki löytyy, mutta jaksavatko tai osaavatko ihmiset todella hakea tietoa? Toivoisin, että osallistumisesta tehtäisiin helpompaa, mikä varmasti kannustaisi yhä useampia osallistumaan ilmastonmuutoksen hidastamiseen. </em><br />
<em></em><br />
<em>Toivon teille onnea matkaan, osoittautukaa kansalaisten luottamuksen arvoisiksi!" </em><br />
<em></em><br />
<em><strong>Julia Laurila</strong></em>Jari Kolehmainenhttp://www.blogger.com/profile/18075633308471165296noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-317943738112240091.post-55743254391819731282014-10-13T14:23:00.001+03:002019-02-09T19:38:39.527+02:00Puurakentaminen Kouvolassa: Myllykosken päiväkoti<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
</div>
<div style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;">
</div>
<br />
<br />
<img height="426" src="https://farm3.staticflickr.com/2947/15308597868_baf360839d_c.jpg" width="640" /><br />
<div style="text-align: center;">
Kävin tutustumassa Myllykosken uudelleen rakennettuun päiväkotiin. Päiväkoti on rakennettu suurimmaksi osaksi puusta, joka on mielestäni hieno asia. Puurakentamista on nimittäin melko niukasti näinä päivinä. Johtuuko asia sitten, ettei uskalleta rakentaa puusta vaiko mistä, mutta kun tieto ja positiiviset kokemukset puurakentamista kohtaan nousevat, niin varmasti myös puu rakennusmateriaalina lisääntyy huomattavasti. Minulle jäi ainakin hyvä ja lämmin fiilis kyseisestä rakennuksesta. Puuta oli käytetty nimittäin myös sisäpintoihin, jolloin sisällä oli hyvin vastaanottava, ei niinkään teollinen tuntu. </div>
<img height="216" src="https://farm4.staticflickr.com/3942/15492431161_daf829e0bb_c.jpg" width="640" /><br />
<img height="426" src="https://farm4.staticflickr.com/3933/15308672630_0425ba1bf0_c.jpg" width="640" /><br />
<div style="text-align: center;">
Myös sisällä pystyi näkemään konkreettisesti, että puuta oli pyritty käyttämään moneen asiaan mm. keittiön kalustus, ovet, hyllyt, katto ym.</div>
<img height="480" src="https://farm6.staticflickr.com/5598/15495497885_3f499cf804_c.jpg" width="640" /><br />
<img height="480" src="https://farm3.staticflickr.com/2946/15308837270_5bf9417372_c.jpg" width="640" /><br />
<img height="426" src="https://farm3.staticflickr.com/2948/15308589378_28e7807ee2_c.jpg" width="640" /><br />
<img height="480" src="https://farm4.staticflickr.com/3951/15308897327_714fc88289_c.jpg" width="640" /><br />
<div style="text-align: center;">
Toki käytännöllisyyden nimissä aivan kaikki ei voida puustakaan valmistaa ( palo-ovet, keittiö ja vessojen kaakelit ym.)</div>
<img height="312" src="https://farm6.staticflickr.com/5608/15308989437_5bbbb4b109_c.jpg" width="640" /><br />
<img height="214" src="https://farm4.staticflickr.com/3947/15308783338_97b28fd916_c.jpg" width="640" /><br />
<img height="480" src="https://farm3.staticflickr.com/2946/15308880547_0740181e21_c.jpg" width="640" /><br />
<div style="text-align: center;">
Päiväkodin ulkoseinät on maalattu kauttaaltaan eri väreillä. Tästä huomaa, että puun saa muutettua melkeinpä väriin kuin väriin ja se näyttää siltikin hyvältä. Materiaali on siis muuntautumis kelpoinen ja se taas luo paljon mahdollisuuksia erilaisiin lopputuloksiin.</div>
<img height="426" src="https://farm4.staticflickr.com/3949/15308596510_8560b1ef82_c.jpg" width="640" /><br />
<img height="480" src="https://farm4.staticflickr.com/3950/15308604709_b8108870a3_c.jpg" width="640" /><br />
<img height="426" src="https://farm6.staticflickr.com/5610/15495306045_04c0893384_c.jpg" width="640" /><br />
<img height="426" src="https://farm4.staticflickr.com/3945/15495295115_62fac90a3c_c.jpg" width="640" /><br />
<img height="213" src="https://farm4.staticflickr.com/3927/15309167237_4e5eae2e6e_c.jpg" width="640" /><br />
<img src="https://farm6.staticflickr.com/5605/15495791825_fc62ac048d_c.jpg" /><br />
<div style="text-align: center;">
Puusta voidaan myös tehdä paljon erilaisia yksityiskohtia jotka miellyttävät varmasti niin aikuisen kuin lapsenkin silmää.</div>
<img height="640" src="https://farm4.staticflickr.com/3941/15308676978_ba8991b764_b.jpg" width="426" /><br />
<img height="196" src="https://farm4.staticflickr.com/3933/15308991430_dc1a223cef_c.jpg" width="640" /><br />
<div style="text-align: center;">
Rakennus on myös näyttävä ulkoapäin katsottaessa. Väriltään punertavan ruskea, paljon ikkunoita, sekä leikittelyä korkeuksien ja puupintojen/ lautojen asettelujen kanssa on mielestäni erittäin kekseliästä.</div>
<img height="426" src="https://farm4.staticflickr.com/3935/15495236762_c2ed43e599_c.jpg" width="640" /><br />
<div style="text-align: center;">
Kaiken kaikkiaan rakennus näyttää erittäin vankalta ja vahvalta, siltä että siinä se tulee seisomaan vielä monia monia vuosia.</div>
Lähteet: <a href="http://yle.fi/uutiset/puinen_paivakoti_keraa_kiitosta/6512761" style="color: #783f04;" target="_blank">Yle uutiset Kymenlaakso</a><span style="color: #783f04;"> , </span><a href="http://www.kouvolansanomat.fi/Online/2012/07/17/Myllykosken+p%C3%A4iv%C3%A4koti+rakentuu+palasista/2012213774828/4" style="color: #783f04;" target="_blank">Kouvolan Sanomat</a><br />
(kaikki kuvat ovat oma ottamia)<br />
<br />Unknownnoreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-317943738112240091.post-77216658065210605582014-05-30T15:42:00.001+03:002014-05-30T21:50:24.161+03:00Kiitos, hyvät opiskelijamme!<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="http://2.bp.blogspot.com/-TwyF1Pjo0IQ/U4h7e6_f75I/AAAAAAAAFyU/UzM3ApMKe-w/s1600/omppu.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="http://2.bp.blogspot.com/-TwyF1Pjo0IQ/U4h7e6_f75I/AAAAAAAAFyU/UzM3ApMKe-w/s1600/omppu.jpg" height="480" width="640" /></a></div>
<br />
Tämän vuoden (2014) reaalikoetuloksissa Kouvolan Lyseon lukio oli MTV:n listalla <a href="http://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/lukiovertailu-2014-nain-kirjoitettiin-maantieto/3409346" target="_blank">maantieteessä Suomen 18. paras</a> (itse asiassa jaettu 16. sija) ja <a href="http://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/lukiovertailu-2014-nain-kirjoitettiin-biologia/3409374" target="_blank">biologiassa Suomen 21. paras</a> (jaettu 18. tila). <a href="http://kouvolanlyseonlukio.blogspot.fi/2013/05/kouvolan-lyseon-lukio-menestyi.html" target="_blank">Viime vuonna</a> sijoitus oli maantieteessä 28. ja biologiassa 17. <br />
<br />
Kiitos teille, erinomaiset opiskelijamme ja onnittelut uusille ylioppilaille!<br />
<br />
Hyvää ja rentouttavaa kesälomaa kaikille!Jari Kolehmainenhttp://www.blogger.com/profile/18075633308471165296noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-317943738112240091.post-76129956360778604112013-12-04T11:05:00.003+02:002013-12-05T17:15:02.930+02:00Outoja kalakuolemiaRiihimäellä Juppalan lammella on tapahtunut outoja kalakuolemia. Riihimäen kaupungin ympäristöyksikkö tutkii asiaa.
<br />
<br />
<em>"Lampeen tulee avo-oja, joka haiskahtaa lievästi viemäriltä. Lampi on suurimmaksi osaksi jäässä mutta ojan puoleinen ranta on sulana. Lampi yhdistyy Riihiviidanojan kautta Puujokeen ja Vanajaveden vesistöön. Aamupostin mukaan ympäristötarkastaja Riina Tamminen sanoo, että avoimia kysymyksiä on vielä useita. Lammesta on saatu ainakin haukea, särkeä, ahventa ja ruutanaa."</em>
<br />
<br />
Maarit Piri-Lahti
<br />
Yle Häme
<br />
<a href="http://yle.fi/uutiset/outoja_kalakuolemia_joulukuussa/6967725">http://yle.fi/uutiset/outoja_kalakuolemia_joulukuussa/6967725</a>
Unknownnoreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-317943738112240091.post-74028429547638077242013-12-04T11:00:00.001+02:002013-12-05T17:17:33.135+02:00Vuoden luontovapaaehtoinen LapistaTämän vuoden luontovapaaehtoiseksi on valittu maakotkamies Lapista. Metsähallituksen luontopalvelut haluavat kiittää vapaaehtoisia heidän Suomen luonnon kannalta tärkeästä työstä. Uhanalaisten lajien seuranta on erittäin tärkeä osa lajien suojelua. 48 vapaaehtolaisen voimin Metsähallitus koordinoi Suomen eri haukka kantojen seurantaa ja suojelua
<br />
<br />
<em>"- Tämä on elämäntapa, ja tuntuu että olen etuoikeutettu, kun pääsen tekemään näitä hommia upeilla alueilla. Jo kevättalvella polttelee päästä hangille hiihtelemään ja kotkanpesiä etsimään. Palkinto on kunnianosoitus kaikille meille vapaaehtoisille pesätarkastajille, sanoo Jarmo Ahtinen."</em><br />
<br />
Raimo Torikka
<br />
Yle Lappi
<br />
<a href="http://yle.fi/uutiset/vuoden_luontovapaaehtoiseksi_maakotkamies_lapista/6967960">http://yle.fi/uutiset/vuoden_luontovapaaehtoiseksi_maakotkamies_lapista/6967960</a>Unknownnoreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-317943738112240091.post-89189660642947074472013-12-04T10:52:00.002+02:002013-12-05T17:21:18.060+02:00600 ihmisen jätevedet vuotaneet järveen!Lahdessa Joutjärven jätevesivuoto oli odotettua pienempi. Vuodon oletettiin kestävän kolme viikkoa, mutta kestikin vain 2 päivän ajan. Järvestä otetaan vielä bakteeri ja ravinne näyteteitä, jotka kertovat sen nykyisen tilanteen. Joutjärven pienen koon ja pienen valuma alueen takia vesistö on oletettavasti puhdas 4 vuoden kuluessa, kun järven vesi on kokonaan vaihtunut.<br />
<br />
<em>"Vesiensuojelupäällikkö Ismo Malin kertoo, että jätevesiputken rikkoutumisen johdosta on Lahden Joutjärveen päässyt arviolta 200–300 kuutiota jätevettä. Vahinko on pelättyä pienempi, sillä aluksi epäiltiin, että vuoto olisi jatkunut jopa kolme viikkoa. Tällä hetkellä näyttää siltä, että vuoto olisi kestänyt vain pari päivää."</em>
<br />
<br />
Katariina Luoma
<br />
Yle Lahti
<br />
<br />
<a href="http://yle.fi/uutiset/jarveen_vuoti_600_ihmisen_jatevedet_-_vaikutukset_voivat_nakya_viela_pitkaan/6966486">http://yle.fi/uutiset/jarveen_vuoti_600_ihmisen_jatevedet_-_vaikutukset_voivat_nakya_viela_pitkaan/6966486</a>Unknownnoreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-317943738112240091.post-8279170110841080162013-12-04T01:49:00.000+02:002013-12-04T23:33:07.224+02:00Järvilohien suojelu<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhzgeiZMtIMejvsiq9uyjy9jEYeV4Zvf-o4_VZzK11MENA5S1-l2MPkuaXoGt9vw933TgBJS4ZYnW2Jo6jKs4T8sJLlKB7_tal626BDDvvo_AFpFx9lLb5ZmFY4mIn6rJQQaEUAywbSFfo/s1600/WP_20131204_021.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="180" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhzgeiZMtIMejvsiq9uyjy9jEYeV4Zvf-o4_VZzK11MENA5S1-l2MPkuaXoGt9vw933TgBJS4ZYnW2Jo6jKs4T8sJLlKB7_tal626BDDvvo_AFpFx9lLb5ZmFY4mIn6rJQQaEUAywbSFfo/s320/WP_20131204_021.jpg" width="320" /></a></div>
Referaatti YLEn nettisivujen uutisesta "Vattenfall käynnistää järvilohen suojeluhankkeen", julkaistu 3.12.2013, kirjoittanut Riikka Heikkilä. Vattenfall lisäsi Koitereesta Ala-Koitajokeen juoksutetun veden määrää patoturvallisuuden takia. Kutujoen ylemmissä koskissa järvilohen kutupesät tuhoutuivat juoksutuksen seurauksena. Vattenfall käynnistää ennaltamis- ja suojeluhankkeen kutupesien turvaamiseksi ja yhteistyötä tehdään viranomaisten ja Suomen luonnonsuojeluliiton kanssa.<br />
<br />
Vattenfall aikoo tutkia ensi kesänä Suomen luonnonsuojeluliiton kanssa mahdollisuutta rakentaa uusia kutualueita esimerkiksi soraistamalla soveltuvia alueita ja kunnostamalla olemassaolevia alueita. Uusia alueita aiotaan myös etsiä. Muun muassa hankkeeseen liittyy virtaamamallinnusta, kenttätutkimuksia ja erilaisia kalastoselvityksiä, jota toteutetaan yhteistyössä tutkijoiden ja viranomaisten kanssa.<br />
<br />
Lue uutinen täältä:<a href="http://yle.fi/uutiset/vattenfall_kaynnistaa_jarvilohen_suojeluhankkeen/6966205">http://yle.fi/uutiset/vattenfall_kaynnistaa_jarvilohen_suojeluhankkeen/6966205</a> <br />
<br />
Kaikillehan sattuu virheitä ja Vattenfall teki oikean päätöksen ryhtyä järvilohen kannan eheyttämiseen.<br />
<br />
<br />
<br />Unknownnoreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-317943738112240091.post-54160216300453904282013-12-04T01:05:00.002+02:002013-12-04T23:35:10.891+02:00Tunturilinnut <div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiBJIS3ZwNvGiiWWoIA-aaMVi5d-lNq1tjI_SsBxyxSAyEfIEJsgDFB_gFcT1MoWAkXr8zczZ4SXdWi7xnNCWHy5Ax-lKX2nvQA7qiNa4jJMZ9pmGDCb6tcRXLMfynSndk5dMiN209RvJE/s1600/WP_20131204_029.jpg" imageanchor="1" style="clear: right; float: right; margin-bottom: 1em; margin-left: 1em;"><img border="0" height="180" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiBJIS3ZwNvGiiWWoIA-aaMVi5d-lNq1tjI_SsBxyxSAyEfIEJsgDFB_gFcT1MoWAkXr8zczZ4SXdWi7xnNCWHy5Ax-lKX2nvQA7qiNa4jJMZ9pmGDCb6tcRXLMfynSndk5dMiN209RvJE/s320/WP_20131204_029.jpg" width="320" /></a></div>
Referaatti MTV3:n nettisivujen uutisesta "Pohjois-Euroopan tunturilinnut taantuvat" julkaistu 3.12.2013. Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa pohjoisen tuntureilla viihtyvien lintujen kehitys on ollut melko samanlaista. Suomessa tilanne on parhaimmillaan, mutta yleisesti kolme lajia yhdeksästä laantui ja yhden kanta nousi huomattavasti.<br />
<br />
Syyksi epäillään ilmastonmuutosta ja lintujen on ennustettu paenneen tuntureita ylöspäin ilman lämmetessä, jolloin kannat pieneneisivät. Tutkimusjakson aikana sadanta oli runsaampaa ja kesälämpötilat noin asteen korkeammat kuin aikaisemmilla vuosikymmenillä.<br />
<br />
Luonnontieteellisen keskusmuseon intendentti Aleksi Lehikoisen mukaan taantumisen syy olisi pesimäalueilla, sillä voimakkaimmin taantuivat lyhyen matkan muuttajat ja paikkalinnut, mutta pesimässä piipahtaneilla kaukomuuttajilla meni hieman paremmin. Paljakalla ja tunturikoivikossa elävillä lajeilla ei ollut kehityksessä eroja. Heikoimmin meni tuntureiden riekolla, kiirunalla ja kanalinnuilla, joiden kannat putosivat neljännekseen.<br />
<br />
Ainutlaatuisessa pohjoismaisessa yhteisprojektissa käytettiin yli 260 paikalta kerättyjä lintutietoja. Kaukaisimmat niistä olivat 1600 kilometrin päässä toisistaan. Helsingin yliopiston Luonnontieteellinen keskusmuseo oli mukana projektissa joka koordinoi Suomessa lintulaskentoja.<br />
<br />
Uutinen nähtävissä:<a href="http://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/pohjois-euroopan-tunturilinnut-taantuvat/2425954">http://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/pohjois-euroopan-tunturilinnut-taantuvat/2425954</a><br />
<br />
Pienetkin lämpötilojen vaihtelut saattavat vaikuttaa elinoloihin. Unknownnoreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-317943738112240091.post-8241338130377310132013-12-04T00:25:00.001+02:002013-12-04T22:56:11.214+02:00Uusia lajeja löytyi Lapista<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<img border="0" height="180" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhBuqi9HmVOUhS5E_WrECoFjHsmKoRaHsQGed34YP8Q3dQD6-AqWD93MYgcVYdxYtAg7RsPEU97tkgZwmxm7zkGP5YII20Q6O0umcUBmkMpbuLGf4a0SrDulMQQz2aagk6tn3Ygf4KZFmA/s320/WP_20131204_004.jpg" width="320" /></div>
Referaatti YLEn nettisivujen uutisesta "Lapin luonnosta löytyi Suomelle ja Euroopalle uusia lajeja", julkaistu 2.12.2013, kirjoittanut Raimo Torikka. Savukosken Törmäojalta on löydetty sienisääskiin kuuluva hyönteislaji, jolla ei ole suomenkielistä nimeä. Boletina hymenophalloides on tavattu aiemmin Japanissa. Törmäojalta on löydetty yli 500 hyönteislajia, joista parikymmentä on Suomelle uusia.<br />
<br />
Uusi sammallaji Grimmia alpestris havaittiin tarkastuksessa Urho Kekkosen kansallispuiston lumettomilla kallioilla kevättalvella ja laji varmennettiin syksyllä. Sama laji havaittiin kesällä Oulun yliopiston kasvimuseon kokoelmien vanhasta näytteestä.<br />
<br />
Ruostevinokkaisiin (Crepidotus stenocystis) kuuluva sienilaji löydettiin Pallas-Yllästunturilta. Se viihtyy rehevillä puronvarsilla lahopuissa. Laji on Euroopassa todella harvinainen eikä sillä suomenkielistä nimeä. Muissa pohjoismaissa lajista on vain muutama havainto.<br />
<br />
Lue uutinen täältä: <a href="http://yle.fi/uutiset/lapin_luonnosta_loytyi_suomelle_ja_euroopalle_uusia_lajeja/6964962">http://yle.fi/uutiset/lapin_luonnosta_loytyi_suomelle_ja_euroopalle_uusia_lajeja/6964962</a><br />
<br />
Suomenkaan lajistoa ei vielä täysin tunneta. <br />
<br />Unknownnoreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-317943738112240091.post-54808809359233770542013-12-03T23:54:00.001+02:002013-12-04T23:50:54.337+02:00Jätevesiä valunut Lahden Joutjärveen<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEi2Xzneu-xxOWS6l54SJxp0T4dkRZmPaAzMQIFFRA9bZCVrBuDqbI3DfA2bNeKgv_xt7jDisPV0pAiIWlE9KC238PVuKPCoW1x8Wk4JS3T4NM-lZb18081H9VRg5uZi6J_7_ysyoe9tz7w/s1600/WP_20131204_034.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="180" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEi2Xzneu-xxOWS6l54SJxp0T4dkRZmPaAzMQIFFRA9bZCVrBuDqbI3DfA2bNeKgv_xt7jDisPV0pAiIWlE9KC238PVuKPCoW1x8Wk4JS3T4NM-lZb18081H9VRg5uZi6J_7_ysyoe9tz7w/s320/WP_20131204_034.jpg" width="320" /></a></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<br /></div>
Referaatti YLEn nettisivujen uutisesta "Jätevettä valui Lahden Joutjärveen melkein kuukauden" julkaistu 2.12.2013, kirjoittanut Vihtori Koskinen. Yleiselle uimarannalle on valunut jätevettä lähellä olevasta rikkoutuneesta viemariputkesta Lahden Joutjärvellä. Vuotokohta tukittiin heti sen löytymisen jälkeen ja jätevesi ohjattiin erillisiin talteenottosäiliöihin.<br />
<br />
Viemärilinjalla kulkee useiden kotien jätevedet, mutta se ei ole mikään päälinja. Lahden terveysvalvonnan johtajan Pekka Patrikan mukaan tuloksia vedestä saadaan jo muutamassa päivässä, mutta koko järven tilan tutkiminen vie useita viikkoja.<br />
<br />
Patrikan mukaan Joutjärven pohjoisrannalla on tehty maansiirtotöitä kaivinkoneella samoihin aikoihin putken rikkoutumispaikalla. Kaivinkoneenkuljettaja kiistää rikkoneensa putkea, mutta syy voi olla kivi, joka kaivinkoneen painon avulla on rikkonut putken.<br />
<br />
Lue uutinen täältä:<a href="http://yle.fi/uutiset/jatevetta_valui_lahden_joutjarveen_melkein_kuukauden/6964449">http://yle.fi/uutiset/jatevetta_valui_lahden_joutjarveen_melkein_kuukauden/6964449</a><br />
<br />
Putken hajoaminen saattoi olla huonoa tuuria. Unknownnoreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-317943738112240091.post-54967321767663533842013-12-03T23:26:00.003+02:002013-12-04T23:04:19.130+02:00Lapin lohijokien poikastuotanto<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgN-eYjsSQ9_CNPHsiAOCiic-rYBA65uyB4IwTC7G_-Q5unG_T4HcQf9b7TD0LEpbwTfkZVtrJQ6w-j_3wNEnQkSCGhdxH0GBhehCJ872CYQrEUS_U0cc9zmRtFcJTiPszW6nR8X9rXoA4/s1600/WP_20131204_008.jpg" imageanchor="1" style="clear: right; float: right; margin-bottom: 1em; margin-left: 1em;"><img border="0" height="180" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgN-eYjsSQ9_CNPHsiAOCiic-rYBA65uyB4IwTC7G_-Q5unG_T4HcQf9b7TD0LEpbwTfkZVtrJQ6w-j_3wNEnQkSCGhdxH0GBhehCJ872CYQrEUS_U0cc9zmRtFcJTiPszW6nR8X9rXoA4/s320/WP_20131204_008.jpg" width="320" /></a></div>
Referaatti Antti Heikinmatin uutisesta "Lapin lohijokien poikastuotanto ei kasvanut viime kesänä" YLEn nettisivuilla julkaistu 27.11.2013. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen mukaan lohenpoikasten määrä on pysynyt edellisvuoden tasolla Tornion- ja Simojoen kutulohimäärien kolminkertaistumisesta huolimatta. Sähkökalastuksen perusteella Tornionjoen kesänvanhojen poikasten määrä on ennallaan, mutta Simojoella määrä on vaihdellut ja jopa laskenut edellisvuodesta.<br />
<br />
RTKL:n mukaan poikasten tavanomaista huonommat luonnonolot ja paikoittain tuotantokyvyn ylärajan saavuttaminen ovat syitä poikasten määrän pysymisenä samassa.<br />
<br />
Torniojoen merelle vaeltavien poikasten määrä on ennallaan reilussa miljoonassa. Simonjoen määrä 37000 on hieman noussut edellisvuosien keskiarvosta.<br />
<br />
Lue juttu tästä <a href="http://yle.fi/uutiset/lapin_lohijokien_poikastuotanto_ei_kasvanut_viime_kesana/6956429">http://yle.fi/uutiset/lapin_lohijokien_poikastuotanto_ei_kasvanut_viime_kesana/6956429</a><br />
<br />
Järvien elinolot vaikuttavat suuresti kalojen hyvinvointiin.<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
</div>
Unknownnoreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-317943738112240091.post-33881946077362724642013-12-03T21:54:00.005+02:002013-12-05T17:22:49.516+02:00IlmastonmuutosluentoKatsoin Jouni Räisäsen luennon "Ilmastonmuutoksen perusteet" Biologian ja maantieteen sivuilla 3.12.2013 <a href="https://sites.google.com/site/biologiajamaantiede/s%C3%A4%C3%A4-ja-ilmasto/ilmastonmuutosvideot">https://sites.google.com/site/biologiajamaantiede/s%C3%A4%C3%A4-ja-ilmasto/ilmastonmuutosvideot</a>. Luento alkoi lyhyellä esittelyllä aiheesta, jonka jälkeen siirryttiin syvempään käsittelyyn. Räisänen pureutui aiheeseen monelta osa-alueelta. Hän aloitti luentonsa selvittämällä mitä ilmastonmuutos ja kasvihuoneilmiö tarkoittavat. Esituksen rakenne oli kaiken puolin hyvä sillä hän selvitti aluksi käsitteet. Tämän jälkeen hän esitteli ongelman ja sen osatekijät. Räisänen huomioi myös osatekijöiden myötävaikutukset ilmastonmuutoksen ehkäisyyn, kuten fossiilisten polttoaineiden hyödyntämisestä syntyvät pienhiukkaspäästöt. Hän toi esille myös sen faktan että ilmaston olosuhteet ovat vaihdelleet miljoonien vuosien aikana useasti riippumatta ihmisten toiminnasta. Lopuksi Räisänen toi esille ratkaisuja joilla ilmastonmuutonmuutosta voitaisiin ehkäistä. Esitystapa sekä puhe oli rauhallista ja mielenkiinto säilyi luennon loppuun saakka. Tilastot ja kuvat havainnollistivat sekä selkeyttivät esitystä. Räisäsen luennosta pystyi päättelemään että ihmisten toiminta kiihdyttää ilmastonmuutosta esimerkiksi fossiilisten polttoaineiden käytöllä. Ekologisemmilla valinnoilla ja toimilla ihminen voi myös hidastaa ilmastonmuutoksen vaikutuksen etenemistä.Unknownnoreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-317943738112240091.post-80251499285137549032013-12-03T21:53:00.000+02:002013-12-03T21:56:43.579+02:00Women are from Venus, men are from Mars.<i>"Onko maapallo lämpenemässä, ja jos on, kuinka paljon? Voiko planeettamme muuttua Venuksen kaltaiseksi kuumaksi pätsiksi? Mitä ihmiskunnan aiheuttama ilmastonmuutos oikein tarkoittaa maapallolle? Kotimainen dokumenttielokuva Venus-teoria haastattelee maailman johtavia ilmastotutkijoita ja piirtää uusimman tiedon valossa kasvihuoneilmiön kokokuvaa."</i><br /><br /> Katsoin suomalaisen dokumenttielokuvan nimeltään Venus-teoria (2004), jonka on ohjannut ja käsikirjoittanut Pasi Toiviainen. Tuottajana Toiviaisen lisäksi on toiminut Jarkko Hentula. Venus-teoria on myös palkittu kansainvälisellä dokumenttipalkinnolla Ranskassa samaisena vuonna kun elokuva ilmestyi.<br /><br /> Mielestäni Venus-teoria oli kuvattu hyvin yksinkertaisesti, elokuvaa ymmärtääkseen ei tarvitse olla hurja ydinfyysikko, koska vaikeat termit oli kierretty huomaamattomasti ja kaikki asiat selitettiin yksinkertaisesti kuvia ja animaatioita hyväkikäyttäen.<br /><br /> Elokuvassa puhuttiin paljon niin luonnollisesta kuin ihmisen aiheuttamasta ilmastonmuutoksesta ja siitä, voisiko maapallo muuttua Venuksen kaltaiseksi hohkaavan kuumaksi saunaksi.<br /><br /> Jos kiinnostuit, katso noin tunnin mittainen Venus-teoria dokumenttielokuva <a href="http://www.youtube.com/watch?v=C5LOpOTkycQ">tästä linkistä</a> klikkaamalla. :)Unknownnoreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-317943738112240091.post-91962648408465687972013-12-03T21:18:00.001+02:002013-12-05T17:29:31.907+02:00Arvostelu "Muuttuva ilmasto" -luennosta "Kasvit ja eläimet"Katsoin syksyn 2013 Studia Generalian luennon, joka käsitteli ilmastonmuutoksen seurauksia kasvi- ja eläinkunnalle. Luennolla puhuivat professori Mar Cabeza, joka keskittyi esityksessään eläinlajiston muuttumiseen, sekä professori Jouko Rikkinen, joka puolestaan keskittyi ilmastonmuutoksen vaikutuksia metsäluontoon.<br />
<br />
Ensinnäkin vaikka Mar Cabezan suomen kielen osaaminen ei ollut aivan täydellistä, hänen ajatuksensa ja ne asiat, jotka hän pyrki tuomaan esille, olivat helposti ymmärrettävissä ja sisäistettävissä. Cabeza kertoi kattavasti eri näkökulmista, mitä eliölajeille tapahtuu, jos ilmasto lämpenee esimerkiksi miten niiden levinneisyysalue voi kutistua, siirtyä tai hävitä kokonaan. Hänen esityksessään käyttämänsä erilaiset diagrammit konkretisoivat ja tukivat hyvin hänen selityksiään. Jouko Rikkinen puolestaan elävöitti esitystään oma ottamilla valokuvilla ympäri maailmaa.<br />
<br />
Molemmat esitykset olivat perussisällöltään melko samankaltaisia ja ne pyrkivät lähinnä tiedottamaan ja herättämään ajatuksia ilmastonmuutoksen seurauksista, eli ei varsinaisesti pyrkinyt vaikuttamaan ihmisten toimintaan. Kokonaisuudessaan luento oli hyvin rakennettu ja siitä sai paljon uutta ja hyödyllistä tietoa, siitä miten eliöt konkreettisesti kärsivät ilmastonmuutoksesta.<br />
<br />
<a href="http://video.helsinki.fi/Arkisto/tallenne.php?ID=20235" target="_blank">http://video.helsinki.fi/Arkisto/tallenne.php?ID=20235</a><br />
<a href="http://video.helsinki.fi/Arkisto/tallenne.php?ID=20235" target="_blank">(Linkki videoon)</a>Unknownnoreply@blogger.com0