Tämä on Kouvolan Lyseon lukion ympäristöekologian kurssin blogi.
Koulun viralliset kotisivut löydät tästä linkistä ja opettajan henkilökohtaisen blogin täältä.



lauantai 1. joulukuuta 2012

Opiskelijapalautteita ympäristöekologian kurssista

Säilöttyjä unelmia: karuja ihmis- ja eläinkohtaloita



Elokuvatraileri Filmtrailer.com in kanssa

Syksyn 2012 ympäristöekologian kurssin aluksi osa opiskelijoista kävi katsomassa Kouvolan kaupunginkirjasto-maakuntakirjaston Mediamajassa yleisönäytöksenä esitetyn "Säilöttyjä unelmia" -elokuvan. Tässä opiskelijoiden kurssipalautteita elokuvasta:

”Elokuva 'Säilöttyjä unelmia' oli dokumentti säilyketölkin ja sen sisällön matkasta kaupan hyllylle. Siinä kuvattiin ihmisten ankeita oloja ja myös eläinten raakaa kohtelua. Itse olin vaikuttunut siitä, ettei mitään kaunisteltu. Eläinten huonot olot ja teurastukset näytettiin. Tämä todennäköisesti sai ihmiset miettimään lihansyöntiä tai sitten sitä, miten voimme parantaa eläinten olosuhteita. Elokuva sai myös miettimään, miten voimme parantaa toisten ihmisten olosuhteita, esimerkiksi kaatopaikalla elävien ihmisten olosuhteita. Itse pidin dokumentista ja se sai myös minut miettimään.”

”Elokuva 'Säilöttyjä unelmia' on ruuan, yksityiskohtaisemmin purkkivalmisteiden, valmistamisesta kertova ja ihmisten elämänoloihin paneutuva mielenkiintoinen katselukokemus. Tässä elokuvassa näytetään, kuinka paljon raaka-aineita ja aikaa menee kaupasta löytyvän säilykkeen valmistamiseen ja millaisia ihmisiä työskentelee tämän valmistusprosessin eri vaiheissa. Omalla tavallaan pidin tästä elokuvasta, koska se näyttää hyvin, mitä oikeasti tavaroiden valmistuksen takana piilee, eikä jätä sitä vain siihen, kuinka helppoa tällaisen säilykkeen saanti kaupan hyllyltä on – ja suhteellisen halvalla. Elokuva oli myös hyvin erilainen kuin elokuvat ja dokumentit, joita olen aikaisemmin katsonut. Ihmisten tarinat olivat myös hyvin mielenkiintoisia. Sai tietää heidän taustaansa ja kuinka tai miksi he ovat tekemässä tätä työtään. Huonoksi sanoisin hyppimisen; ensin oltiin paikassa A, mentiin paikkoihin B ja C, sitten palattiin taas A:han. Se teki välillä katsomisesta sekavaa. Toinen huono puoli ainakin henkilökohtaisesti oli eläinten tappaminen, mitä ei kestänyt katsoa. Kokonaisuutena elokuva oli mielenkiintoinen ja herätti kyllä ajattelemaan. Tarinoiden ansiosta se sai tajuamaan, kuinka paljon tarvitaan tavaroiden valmistamiseksi.”

”Elokuva 'Säilöttyjä unelmia' oli melko huono. Ihmisiä pyrittiin sympatisoimaan, mutta ainakaan minua ihmisten 'synkät kohtalot' eivät juuri kiinnostaneet. Eläinten kohtelusta sai todenmukaisen kuvan, mutta silti otokset olivat erittäin raakoja. Elokuvakokemukseen vaikutti myös se, ettei tekstityksiä nähnyt lukea muiden takaa ja kielet olivat tuntemattomia. Myös äänet olivat huonot, ja elokuva oli liian pitkä.”

”Kävin katsomassa elokuvan 'Säilöttyjä unelmia'. Se kertoi säilykepurkin ja sen sisällön matkasta meidän kauppoihimme. Elokuva antoi miettimisen aihetta. Ennen elokuvan näkemistä minulla ei ollut harmainta aavistustakaan raaka-aineiden alkuperästä. Pieni järkytys oli se, että raaka-aineet tulevat niin eri puolilta maailmaa vain yhden säiulykepurkkimuonan takia. Elokuvan haittapuolena oli ehkä lievähkö pitkäveteisyys. Kaikista raaka-aineiden tuottajista kerrottiin pitkät tarinat. Jos elokuva olisi ollut hieman tiiviimpi, sen sanoma olisi iskostunut katsojien päähän paremmin. Nykyisessä muodossaan elokuvan lopussa iski pieni väsymys, mikä taas vaikuttaa keskittymiseen ja sitä kautta ajattelemiseen. Tärkeä voimakeino elokuvasa oli eläinten kohtelun näyttäminen. Se antoi varmasti monelle katsojalle ajattelemisen aihetta. Myös minulle.”

”Kävin katsomassa elokuvan 'Säilöttyjä unelmia', joka esitettiin maakuntakirjaston Mediamajassa. Elokuvaan mennessäni ajattelin, ettei elokuva ole mielenkiintoinen, mutta kun elokuva alkoi, kiinnostuin heti ja seurasin tarkasti koko elokuvan. Elokuvasta minulle jäi päällimmäisenä mieleen eläinten tappaminen. Ne olivat elokuvan kannalta tärkeitä, koska niiden avulla katsoja saatiin ymmärtämään, mistä on kyse. Huonojakin puolia elokuvalla oli. Elokuvassa oli keskellä tylsä vaihe, jolloin elokuva ei edennyt mihinkään. Myös eläinten tappamista olisi voitu edes vähän sensuroida. Huomasin elokuvan aikana, etteivät kaikki edes pystyneet katsomaan sitä kokonaan, koska kaikki näytettiin niin suoraan. Mitään ei jätetty näyttämättä. Kaiken kaikkiaan elokuva on katsomisen arvoinen, jos on pohtinut, mistä ruoka ja liha ovat peräisin, millaisissa olosuhteissa eläimet kasvavat ja kuinka suuren hiilijalanjäljen ne saavat aikaan. Suosittelen elokuvaa siis kaikille, jotka ovat kiinnostuneet maataloudesta ja biologiasta! ****”

Webinaari ilmastonmuokkauksesta

Filosofian tohtori Hannele Korhosen webinaari "Lyhyt katsaus ilmastonmuokkaukseen" 8.11.2012.
Marraskuun alussa saimme nauttia suorasta webinaarista (live-luennosta netin kautta), jossa Ilmatieteen laitoksen tutkija Hannele Korhonen kertoi ilmastonmuokkauksesta. Webinaari oli osa TULUVAT-hanketta. Kouvolan Lyseon lukion 110-vuotisen historian ilmeisesti ensimmäinen webinaari ihastutti opiskelijoita:

”Nykyaika on toden totta kohdannut Lyseon lukion! Kouvolan Lyseon lukion opiskelijoilla oli mahdollisuus osallistua luennolle, joka pidettiin toisesta kaupungista Internet-yhteyden avulla. Luennon piti Ilmatieteen laitoksen tutkija Hannele Korhonen ja aiheena oli ilmastonmuokkaus. Luennolla käytiin läpi muutamia ideoita, joilla voitaisiin estää maapallon lämpenemistä. Näistä kahteen keskityttiin eniten, koska niiden toteuttaminen olisi taloudellisesti kannattavinta. Korhonen kertoi laajasti ilmastonmuokkaussuunnitelmista. Esitystä oli myös mukava seurata, koska opiskelijoille annettiin paperiversiot kuvista, joita Korhonen näytti Internetin kautta. Tämä oli ensimmäinen webinaarini, eikä minua haittaisi, vaikka näitä olisi enemmänkin. Kuva- ja ääniyhteys toimivat hyvin ja yleisön kysymyksetkin otettiin huomioon. Toisaalta vierailevat luennoitsijat ovat yhä suosiossani.”

"Haluaisin vielä antaa positiiviset kommentit web-luennosta, joka oli jokaisen minuutin arvoinen. Puhuja esitti asiat selkeästi ja johdonmuksisesti, mistä tietysti aiheen lisäksi tykkäsin tosi paljon (tuli taas sellainen 'ah, yliopisto' -hetki)."

Vierailevat luennoitsijat

Norppakuvaaja Juha Taskinen esiintyi 5.11.2012 kahteen kertaan omassa koulussamme sekä kertaalleen kirjaston Mediamajassa, jossa kaksi opiskelijaamme haastatteli Taskista. Kuva: Sami Hammouda, Mediamaja.
Eniten kiitosta saivat vierailevat luennoitsijat. Meillä kävi esitelmöimässä mehiläistenhoitaja ja eläinoikeusjärjestön edustaja. Kohokohtana saimme vieraaksemme myös norppakuvaaja Juha Taskisen. Illalla kaksi opiskelijaamme vielä haastatteli Taskista kirjaston Mediamajassa.

Opintoretki Hartwallin tehtaille

Limsapullojen aihioita, joista kuumassa paineilmalla puhaltamalla saadaan muotin avulla tehtyä virvoitusjuomapulloja.
Kurssin lopuksi vierailimme 30.11.2012 Hartwallin Lahden tehtailla. Tavanomaisen tuotantolaitoskierroksen ja maistiaisten lisäksi saimme nauttia erityisluennosta, jossa esiteltiin Hartwallin ympäristövastuuta. Hartwallin tehdas Lahdessa on yksi maailman automatisoiduimpia virvoitusjuomatehtaita.

Valmistetun tuotteen vesijalanjälki on noin kolminkertainen lopputuotteen määrään verrattuna eli virvoitusjuomalitran valmistamiseen on kulunut noin kolme litraa vettä, mikä on yksi maailman tehokkaimmista luvuista. Yhden virvoitusjuomapullollisen hiilijalanjälki on noin 200 grammaa. Maustamattoman pullotetun kivennäisveden hiilijalanjälki on noin 38,4 grammaa (hiilidioksidiekvivalentteina) per 0,5 litraa.

Makeutusaine stevia tuodaan Etelä-Amerikasta ja Pepsin makusiirappi Isosta-Britanniasta. Tölkit tulevat kokonaisina (kansi irti) lähinnä ulkomaisilta tehtailta. Muovipullot tulevat pieninä aihioina (kuva), joissa kierteet ovat valmiina. Muovipullosta puolet voi olla kierrätettyä muovimateriaalia, kun taas tölkkien alumiinia on mahdollista kierrättää lähes loputtomasti. Käytetyistä muovikorkeista voidaan valmistaa esimerkiksi fleece-kangasta. Yksi lasipullo kiertää hieman yli 30 kertaa eli se voi olla kierrossa vaikkapa 30 vuotta.

Kirja-arvosteluja


Oppikirjojen lisäksi opiskelijat lukivat myös kaunokirjallisia teoksia, joissa käsitellään ympäristöekologisia aiheita, esimerkiksi ilmastonmuutosta ja eläinten oikeuksia. Näin pääsimme tarkastelemaan sitä, kuinka tieteellisiä asioita käsitellään romaaneissa ja kuinka kaunokirjallisilla teoksilla on mahdollista vaikuttaa ihmisten asenteisiin. Seuraavista kirjoista julkaisimme arvosteluja myös nettisivuillamme:

-Risto Isomäki: Herääminen (arvostelu löytyy tästä linkistä)
-Risto Isomäki: Sarasvatin hiekkaa (arvostelu löytyy tästä linkistä)
-Risto Isomäki: Litium 6 (arvostelu löytyy tästä linkistä)
-Jussi Viitala: Miten maailma loppuu? (arvostelu löytyy tästä linkistä)
-Antti Tuomainen: Parantaja (arvostelu löytyy tästä linkistä)
-Johanna Sinisalo: Linnunaivot (arvostelu löytyy tästä linkistä)
-Eija Lappalainen & Anne Leinonen: Routasisarukset (arvostelu löytyy tästä linkistä)
-Carl Honoré: Slow - Elä hitaammin (arvostelu löytyy tästä linkistä)
-Colin Beavan: Ekovuosi Manhattanilla (arvostelu löytyy tästä linkistä)
-Alan Weisman: Maailma ilman meitä (arvostelu löytyy tästä linkistä)
-Stephen Mills & Roger Fouts: Simpanssini Washoe - yhteinen matkamme (arvostelu löytyy tästä linkistä)
-Shirley C. Strum: Melkein ihmisiä - matka paviaanien maailmaan (arvostelu löytyy tästä linkistä)
-Dian Fossey: Sumuisten vuorten gorillat (arvostelu löytyy tästä linkistä)
-Eugene Linden & Francine Patterson: Koko - puhuva gorilla (arvostelu löytyy tästä linkistä)
-Joy Adamson: Perheeseemme kuuluu leijona (arvostelu löytyy tästä linkistä)
-Joy Adamson: Elsa perustaa perheen (arvostelu löytyy tästä linkistä)
-Veikko Huovinen: Puukansan tarina (arvostelu löytyy tästä linkistä)

torstai 29. marraskuuta 2012

Vuosi 2012 historian lämpimimpiä


Maailman ilmatieteen järjestö ilmoitti keskiviikkona vuoden 2012 mahtuvan mukaan kymmenen lämpimimmän mitatun vuoden joukkoon. WMO:n johtaja Michael Jarraud kommentoi, että ilmastonmuutos etenee silmiemme alla. Qatarin Dohassa valtiot neuvottelevat, miten edetään kaikkia sitovaan ilmastosopimukseen vuonna 2015. 

Tammikuun ja lokakuun välinen aika oli yhdeksänneksi lämpimin vuoden 1850 jälkeen, jolloin ilmastotietoja alettiin kerätä. Myös mantereiden ja merian pintalämpötila oli vuonna 2012 0.45 astetta korkeampi kuin vuosina 1961-1990. 

Ilmastokokouksessa  WMO nosti esille useita erilaisia ja äärimmäisiä sääilmiöitä vuodelta 2012. Maaliskuun aikana mitattiin paikallisia lämpäennätyksiä jopa 15 000 kertaa eri puolilla Yhdysvaltoja. Poikkeuksellista hellettä oli myös Venäjällä ja Etelä-Euroopassa. 

Myös kuivuus kiusasi Yhdysvaltoja ja  joitakin alueita Kiinassa esimerkiksi Yunnanin maakuntaa vuoden 2012 aikana. Toisaalta Etelä-Kiinassa oli keväällä kovimmat sateet yli kolmeenkymmeneen vuoteen.
Tulvat vaivasit läntistä Afrikkaa, Sahelin aluetta ja Länsi-Venäjän Krasnodaria. Tulvat tappoivat kyseisissä paikoissa yhteensä useita satoja ihmisiä.

Sen sijaan myrs­kyt piis­ka­si­vat Ka­ri­bian­me­ren val­tioi­ta ja Yh­dys­val­tain itä­ran­nik­koa, hur­ri­kaa­ne­ja oli jo kol­matta vuotta pe­räk­käin ta­val­lis­ta enem­män. New Yorkin kuvernööri Andrew Cuomo arvioi hirmumyrsky Sandyn aiheuttaneen pelkästään New Yorkissa ja New Jerseyssa jopa 47 miljardin euron edestä vahinkoa. 

Äärimmäisten sääilmiöiden lisäksi WMO muistutti, että Pohjoisen jäämeren jää kutistui ennätyksellisen pieneksi syyskuussa. Jää­tä oli puo­let vä­hem­män kuin keskimäärin vuo­si­na 1979–2000. Tiedelehti Environmental Research Letters julkaisi artikkelin, jossa kerrottiin merenpinnan nousevan 60 prosenttia nopeammin kuin tähän asti on arvioitu.

Sak­sa­lai­sen Pots­da­min il­mas­to­ins­ti­tuu­tin tut­ki­joi­den mu­kaan maa­pal­lo läm­pe­nee luo­tet­ta­van ar­vion mu­kaan 0,16 as­tet­ta vuo­si­kym­me­nes­sä.

Voinko vaikuttaa ilmastonmuutokseen?

Monet ajattelevat, ettei heidän tarvitse muuttaa käyttäytymistään mitenkään, sillä eiväthän muutkaan tee niin.
Totuus kuitenkin on, että pienilläkin valinnoilla voi vaikuttaa, sillä jos jokainen ihmisen tekisi pienen ekologisen teon, olisi pian koossa aika suuri määrä ihmisiä ja suuri määrä ekologisia valintoja. Näin ilmastonmuutos saataisiin kuriin tai ainakin hidastumaan.

Mitä sitten voit tehdä? Helpoin ja arkisin tapa on välttää turhaa sähkönkulutusta esimerkiksi sammuttamalla valot lähtiessäsi huoneesta, sammuttaa televisiot ja tietokoneet kun niitä ei käytä sekä vaihtaa hehkulamput energiansäästölamppuihin. Myös jätteiden kierrättämisellä on suuri vaikutus. Näin tuotteita voidaan uusiokäyttää ja säästetää uusiutumattomia luonnonvaroja. Biojätteet on tärkeää pistää kompostiin ja saada maatumaan, sillä jos ne hajoavat kaatopaikalla, syntyy runsaasti metaania. Metaania syntyy myös lihantuotannossa, joten suosi kasvisruokaa ja valitse kasviksistakin ne, jotka on tuotettu mahdollisimman lähellä. Näin säästät energiaa, joka kuluisi ruuan kuljettamiseen mm. rekoilla.

Lentomatkailu ja autoliikenne ovat yhtiä suurimpia hiilidioksidipäästöjen lähteitä, joten suosi junaa matkustaessasi pitempiä matkoja, sillä sen päästöt ovat yli viisi kertaa pienemmät kuin esimerkiksi lentokoneen. Lyhyillä matkoilla ympäristöystävällisimpiä ja tietenkin myös terveellisimpiä vaihtoehtoja olisivat kävely ja pyöräily, mutta myös julkinen liikenne on parempi vaihtoehto kuin yksityisautoilu.

Ilmastonmuutoksen estämiseen vaikuttavia arkisia valintoja on vielä paljon enemmänkin. Yksi niistä on tupakoinnin lopettaminen. Tupakantuotannon takia kaadetaan maailmassa vuosittain 200 000 hehtaaria metsää, joka poltetaan tupankanlehtien kuivaamiseksi. Metsät ovat maapallon tärkeä hiilinielu, sillä ne sitovat hiilidioksidia itseensä yhteyttäessään ja näin vähentävät kasvihuoneilmiötä. Tee siis palvelus ympäristölle äläkä tupakoi!

Lähde: http://ilmasto.org/vaikuttaminen/mita-sina-voit-tehda

keskiviikko 28. marraskuuta 2012

Merenpinta nousee enemmän kuin ennustettu

Merenpinnan nousu on aina ollut yksi väistämättömistä ilmastonmuutoksen haitoista.Nyt tuore tutkimus kertoo,että merenpinta nousee 60 prosenttia YK:n ennustetta nopeammin. Raportti julkaistiin  Environmental Research Letter-lehdessä.

YK:n ilmastopaneeli IPCC ennusti viisi vuotta sitten,että merenpinta nousisi 2 millimetriä vuodessa.Kansainvälisen tutkijakolmikon tekemän raportin mukaan nousua tällä hetkellä on kuitenkin enemmän,jopa noin 3,2 millimetriä vuodessa.Ero on siis huomattava, ja herättääkin monia kysymyksiä.On arvioitu, että suurempi merenpinnan nousu voisi johtua siitä,että aikaisemmin ei tiedetty jäätiköiden sulamisesta.

Tutkija Grant Letter arvioi uutistoimisto AFP:lle merenpinnan nousevan noin metrin tämän vuosisadan loppuun mennessä.Merenpinnan noustua, monet alavilla alueilla asuvat joutuvat jättämään kotinsa ja heistä tulee ilmastopakolaisia.Esimerkiksi jatkuvat tulvat uhkaavat panamalaisen Kuna-heimon asumuksia San Blasin saaristossa.

Vaikka kaikki syyt eivät olekaan selviä, miksi pinta nousee nopeammin kuin ennen, tieto on silti hyvin huolestuttavaa. Tulevaisuudessa yhä useampi jää ilman kotia ja lisää maata vajoaa mereen.Vaikka tulvien estämiseksi on rakennettu valleja,eivät nekään riitä tulevaisuudessa, ellei ilmaston lämpenemistä yritetä pysäyttää.

Lähde:http://www.hs.fi/ulkomaat/Merenpinta+nousee+60+prosenttia+YKn+ennustetta+nopeammin/a1305623144528


tulevaisuuden uhka on merenpinnan nousu(Madeira 2010)

sunnuntai 25. marraskuuta 2012

Ilmaston lämpenemisen ennusteet ovat karua luettavaa

Kaikki ovat kuulleet puhuttavan ilmastonmuutoksen yhteydessä ilmaston lämpenemisestä. Monet ajattelevat että kyse on pienistä luvuista, eivätkä lämpenemisen vaikutukset tule näkymään heidän elämänsä aikana. Kuinka suurista vaikutuksista oikeasti puhutaankaan?

Maailma.net julkaisi 22.11 artikkelin, joka käsittelee Maailmanpankin ennusteita ilmaston lämpenemisestä. Artikkeli pelästyttää yllättävän karuilla faktoilla. Turn the Heat Down- raportin mukaan tämän hetkiset ilmaston lämpenemistä estävät toimet ovat täysin riittämättömiä. Tämän vuoden loppuun mennessä puhutaan jopa neljän asteen lämpenemisestä.

Neljän asteen lämpeneminen on maailmanpankin mukaan koko ajan todennäköisempää ja sillä tulee olemaan erittäin vakavia seurauksia. Tälläkin hetkellä maailmassa on kovaa vesipulaa ja tulvia. Jos ilmasto lämpenee ennusteiden mukaisesti se tulee lisäämään rannikkoalueiden tulvia, lisäämään vesipulaa, aiheuttamaan todella kuumia helleaaltoja ja vaarantamaan ruokatuotantoa. Koko maailman väestö tulee kärsimään seurauksista, mutta eniten ne vaikuttavat köyhään väestöön, jolla on jo nyt vaikeuksia hankkia ruokaa ja saada puhdasta vettä.

Maailmanpankin johtaja Jim Yong Kim toteaa ilmastonmuutoksen olevan suurin yksittäinen haaste sosiaalisen oikeudenmukaisuuden toteuttamisessa. Hän on aivan oikeassa, sillä meillä ei hetkeen pitäisi tulla pulaa vedestä eikä ruuasta, mutta jos pula kovenee siellä päin maailmaa, missä ei nytkään ole tarpeeksi ruokaa ja vettä, ongelmat sen kuin kasaantuvat. Maailmanpankki on suurentanut viime vuosina avustuksiaan kehitysmaille, jotka pyrkivät sopeutumaan ilmastonmuutokseen.

Lähde: http://maailma.net/artikkelit/maailmanpankki_hatkayttaa_karulla_ilmastoennusteella