Tämä on Kouvolan Lyseon lukion ympäristöekologian kurssin blogi.
Koulun viralliset kotisivut löydät tästä linkistä ja opettajan henkilökohtaisen blogin täältä.



lauantai 24. marraskuuta 2012

Uusi tutkimus : Ilmastonmuutos aiheuttaa siirtolaisuutta

Maailma.net on julkaissut artikkelin jonka mukaan Ilmastonmuutos aiheuttaa paikallista siirtolaisuutta! 

Myrskyjen, tulvien ja kuivuuden takia kotinsa jättäneet muuttavat yleensä lähialueille, kerrotaan Worldwatch-instituutin tekemässä raportissa. Tutkimustuloksia ei nähdä mullistavina, mutta ne auttavat ymmärtämään yhteyksiä ihmisten muuttoliikkeen ja ilmastonmuutoksen välillä.

Matalat rannikkoalueet  sekä kuivat alueet kuuluvat riskiryhmään, johon ilmastonmuutos aiheuttaa voimakkaimmin. Kuivien alueiden kohdalla ongelmallisia etenkin ne alueet, joilla ei ole toimivaa vedenjakelu systeemiä. Ympäristötekijät ovat harvoin syy muuttamiseen, eli muuttoliikkeen prosentuaalisena osuutena ilmastonmuutoksen aiheuttamien luonnonkatastrofien syystä muuttaminen ei kohoa korkealle listalle.

Pieneenkin muuttoliikkeeseen kuitenkin on syytä kiinnittää huomiota, sillä ilmastonmuutosten aiheuttamat ongelmat ovat marginaalisesti nousussa. Jatkossa yhä useampi ja useampi joutuu siirtolaiseksi menetettyään kotinsa luonnonkatastrofeille, jotka yleistyvät ilmaston epävakaistuessa ja lämmetessä.

Ilmiö ei ole uusi vaikka se onkin noussut otsikoihin vastikään. Nähtäväksi jää, kuinka iso ongelma aiheesta tulevaisuudessa tulee. Saasteiden lisääntyessä jatkuvasti ilmastonmuutokseen olisi syytä kiinnittää huomiota. Tämä on taas kerran yksi varoittava esimerkki siitä, kuinka teoilla on vaikutus moniin asioihin, joihin esimerkiksi autolla ajon ei tulisi mieleenkään vaikuttavan
.
Siis taas kerran loppumaton kiertokulku lähtee viattomasta autoilusta tms. saasteesta ja johtaa siihen, että ihminen jää kodittomaksi, kuolee tai voi pahoin. Vaikutukset eivät ole suoranaisia, joten niihin ei kiinnitetä huomiota. Muutokset tapahtuvat hitaasti jälkikäteen, mutta niitä tulisikin pohtia etukäteen. Mistä edes tiedämme, mihin kaikkeen muuhun tekemisemme vaikuttaa tietämättämme? Milloin tutkimustulokset taas todistavat uusia yhteyksiä ilmastonmuutoksen ja ympäristön välillä? 

"Valkealan tulva" ei ehkä aiheuta siirtolaisuutta, mutta ehkä ilmastonmuutoksella on jotain tekemistä tämän kanssa.





keskiviikko 21. marraskuuta 2012

Kasvihuonepäästöt suuremmat kuin koskaan ennen!

Helsingin sanomat uutisoivat kun YK:n alainen Maailman meteorologinen WMO järjestö tiedotti tiistaina ilmaston lämpenemistä aiheuttavien kasvihuonekaasujen päästöjen nouseen suuremmiksi kuin koskaan ennen. Vuonna 2011 hiilidioksidi päästöt nousivat kaksi yksikköä vuoden 2010 päästöistä ja ihmisen aiheuttaman ilmastonmuutoksen pahin yksittäinen kaasu onkin juuri hiilidioksidi. Päästöt ovat kasvaneet 140 prosenttia ajasta ennen teollistumisen aikakautta, eli vuoden 1750 jälkeen. Ilmakehään on päässyt 375 miljardia tonnia hiilidioksidia, suurin osa on vapautunut hiilen ja muiden fossiilisten polttoaineiden käytön seurauksena.
      "Nämä miljardit tonnit ylimääräistä hiilidioksidia pysyvät ilmakehässä satoja vuosia. Niiden vuoksi planeettamme lämpenee edelleen ja se vaikuttaa kaikkeen elämään maapallolla", WMO:n pääsihteeri Michel Jarraud sanoi. Jarraud kertoo "hiilinielujen", kuten metsien ja merien kuluttaneen tähän mennessä lähes puolet hiilidioksidipäästöistä , mutta muistuttaa tämän mahdollisesti loppuvan. Tämä on tulevaisuudessa luultavasti suuri ongelma, sillä metsiä tuhotaan koko ajan ympäri maailmaa.
     Metaani on toiseksi tärkein kasvihuonekaasu ja myös metaania vapautui vuonna 2011 ilmakehään enemmän kuin koskaan ennen. Metaania vapautuu luonnosta karjankasvatuksen ja kaatopaikkojen sivutuotteina.
     Myös Maailmanpankki varoitti kattavassa raportissaan, että maapallon ilmakehä voi lämmetä neljällä asteella tämän vuosisadan aikana, ellei kasvihuonekaasujen päästöjä rajoiteta. Saksalainen tutkimuslaitos IWR listasi viime viikolla kasvihuonekaasujen tärkeimmät tuottajat ja kun katsotaan kokonaispäästöjä teollistumisen jälkeen, on johtavan teollisuusmaan Yhdysvaltain osuus ylivertaisesti suurin.
     YK-raportti edeltää marraskuun lopulla alkavaa YK:n ympäristökokousta, joka pidetään Dohassa, Qatarissa. Toivottavasti kokouksessa saadaan aikaan päätöksiä jotka todella vaikuttavat kasvihuonepäästöjen määriin!

Lähde: http://www.hs.fi/ulkomaat/YK+Kasvihuonep%C3%A4%C3%A4st%C3%B6t+enn%C3%A4tystasolla/a1305620670982

Teollisuuden saastuttama maaperä voidaan puhdistaa!




Saastuneiden maiden puhdistukseen on keksitty uusi tekniikka. Yle.fi uutisoi tästä uudesta Kemin Holstinharjulla käytettävästä edistyneestä keinosta puhdistaa maata. Menetelmä täyttää myös EU:n jätteenpolttodirektiivin vaatimukset.

Tällä käytännöllä poistetaan maaperästä mm. mineraaliöljy, kloorifenoli, dioksiini, torjunta-aineet ja PCB-yhdisteet.
Saastunutta, puhdistusta kaipaavaa maata löytyy mm. huoltoasemien ja teollisuuslaitosten ympäristöstä.


Uutta menetelmää käyttävän yhtiön tekninen johtaja paljastaa, että tarkoituksena olisi laajentaa toimintaa ulkomaille.Johtaja Uotinen kehuu firmansa olevan ainoa laatuaan, joka pystyy puhdistaa maaperästä pahimmatkin ”pöpöt”.


Nykypäivänä maan saastutus on laitonta, mutta vanhoja saasteita on runsaasti ja ne tulisi poistaa maaperästä.


Ihmisten itse aiheuttamat saasteet maaperässä vahingoittavat luontoa ja vastuullista olisikin tehdä kaikkensa pelastaakseen itse pilaamansa maa. Uotisen firman kaltaisia yrityksiä tulisi olla useampiakin ja valtion tulisi olla velvollinen kustantamaan saastuneen maaperän puhdistus. Miksi firma tuli uutisiin vasta nyt?! Eikö aiemmin ole tullut mieleen, että pilatulle luonnolle voisi tehdä jotain, jos se on kerta mahdollistakin.


Jos luonnon hyväksi on mahdollista tehdä jotain näin merkittävää, olisi se ehdottomasti toteutettava!





http://yle.fi/uutiset/uusi_tekniikka_puhdistaa_maan/6350436


tiistai 20. marraskuuta 2012

Ilmasto muuttuu!


Mikä ilmastonmuutos?

Tämänhetkisellä ilmastonmuutoksella tarkoitetaan ilmaston maailmanlaajuista lämpenemistä. Lämpeneminen johtuu ihmisen aiheuttamista kasvihuonepäästöistä, joita ovat muun muassa hiilidioksidi ja metaani. Kyseiset kaasut voimistavat kasvihuoneilmiötä. Auringosta lähtöisin olevasta lämpösäteilystä vain pieni osa pääsee karkaamaan takaisin avaruuteen. Tällöin suuri osa säteilystä jää lämmittämään maapalloa. Keskilämpötilan uskotaan nousevan 1,1-6,4 °C vuoteen 2100 mennessä verrattuna vuosien 1980-1999 keskilämpötilaan.

Vesihöyryn aikaansaama luonnollinen kasvihuoneilmiö on kuitenkin planeetallemme elintärkeä. Maapallon keskimääräinen pintalämpötila on 14 °C, mutta ilman kasvihuoneilmiötä se olisi vain noin -18 °C(!) Vesi on elämän edellytys. Jos planeetallamme ei olisi nestemäistä vettä, se olisi yhtä eloton kuin aurinkokuntamme muut planeetat.

Ennusteiden mukaan lämpötilat tulevat kohoamaan eniten Amerikan ja Aasian pohjoisosissa sekä Pohjois-Euroopassa kuten Suomessa. Lisäksi uskotaan, että veden kiertokulkuun tulisi lämpenemisen myötä muutoksia.




Mitä voimme tehdä?

Meidän tulisi vähentää ilmaan vapautuvien kasvihuonekaasujen määrää. Tämä onnistuisi parhaiten vähentämällä fossiilisten polttoaineiden käyttöä. Kansainvälisistä sopimuksista huolimatta niiden käyttö jatkaa kuitenkin kasvuaan. Tarvitsemme vaihtoehtoisia energianlähteitä, jotka eivät aiheuta ilmastoa kuormittavia saasteita. Näitä ovat esimerkiksi uusiutuvat energialähteet kuten tuuli- ja vesivoima. Ydinvoimaa voidaan pitää parempana vaihtoehtona ilmastonmuutoksen kannalta, vaikka edellä näkyvä video hämäävästi kertookin toista. Kaikki kuitenkin tiedämme, että ydinvoimassa on aina omat riskinsä. Monet kasvihuonekaasut ovat kuitenkin pitkäaikaisia. Vaikka niistä luovuttaisiin, muutosten huomaamiseen kuluisi vuosia.

Ilmastonmuutosta voidaan torjua myös lisäämällä hiilinieluja. Meret, mannerten kasvillisuus ja suot sitovat hiilidioksidia itseensä. Ilmastonmuutosta ei kuitenkaan pysäytetä pelkästään lisäämällä metsiä, mutta ei siitä haittaakaan ole. Huolestuttavaa on se, että merten kyky sitoa hiilidioksidia heikkenee samalla kun lämpötila nousee. 

Uusia apukeinoja ilmastonmuutoksen hillitsemiseen on kuitenkin kehitteillä. Tulevaisuudessa voi olla mahdollista valkaista pilviä, jolloin ne heijastavat aurinonsäteitä paremmin. On myös mahdollista johtaa happoa ilmakehään, joka myös vähentäisi lämpösäteilyn määrää. Näihin ilmastonmuokkaus suunnitelmiin liittyy kuitenkin omat ongelmansa ja riskinsä. Ne eivät vähennä kavihuonekaasujen määrää ja menetelmiä tulee ylläpitää jatkuvasti, jotta lämpötila ei pääsisi kohoamaan äkisti. Tutkijat tekevät kuitenkin jatkuvasti töitä uusien ideoiden luomiseen. 


Meidän täytyy toimia!



Otetaanko ilmastonmuutos huomioon päätöksenteossa?



Ilmastonmuutoksen torjunta käsitetään ja siitä puhutaan usein omana, muusta yhteiskunnallisesta toiminnasta erillisenä asiana. Sama on todettu Suomen ympäristökeskuksen tänään (20.11.2012) julkaistussa tutkimuksessa Ilmastonmuutoksen ja muun yhteiskuntapolitiikan koherenssi. Julkaisu on sähköisessä muodossa luettavissa (ja tulostettavissa) ympäristöhallinnon www-sivuilla osoitteessa http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=423930&lan=fi&clan=fi.

Valtioneuvoston vuonna 2009 julkaiseman ilmasto- ja energiapoliittisessa selonteon (löytyy osoitteesta http://vnk.fi/julkaisukansio/2009/j28-ilmasto-selonteko-j29-klimat-framtidsredogoerelse-j30-climate_/pdf/fi.pdf) mukaan vähäpäästöinen yhteiskunta on keino, jolla ilmastonmuutosta hallitaan. Tässä selonteossa valtio sitoutuu toimimaan aktiivisesti sen puolesta, että ilmaston lämpeneminen saadaan globaalisti rajoitettua kahteen asteeseen. Vähäpäästöisen yhteiskunnan rakentaminen vaatii selonteon mukaan ripeitä ja vahvoja toimia kaikilla aloilla. Nyt julkaistussa tutkimuksessa tarkasteltiin, miten on onnistuttu yhdistämään ilmastonmuutoksen hallinta metsäbioenergiaan ja elintarvikeketjuihin kohdistuvissa päätöksissä.

Kuten arvata saattaa, kilpailevat intressit eivät ole tulleet huomioon otetuksi. SYKE onkin otsikoinut tutkimusta koskevan tiedotteensa toteamalla, että ilmastopoliitiikan ja muun yhteiskuntapolitiikan välisten ristiriitojen tunnistamisessa on puutteita. Keino, jolla ilmastonmuutosaspekti on mahdollista saada paremmin mukaan päätöksentekoon, on tutkimuksen mukaan eri tavoitteiden välisten ristiriitojen avoimempi käsittely ja tavoitteiden selkeä priorisointi. Kannatan!

Heini Pyysaari

maanantai 19. marraskuuta 2012


Suomen sää jälleen epänormaalia?  – ennätyksellisen sateinen lokakuu

Ylen kotimaan uutisen raportoivat jälleen kuukauden keskiverrosta poikkeavaa säätä Suomessa.

Kulunut lokakuu oli jopa ennätyksellisen sateinen. Myös ilman lämpötila heittelehti merkittävästi kuun alkaessa poikkeuksellisen lämpimänä ja päättyessä poikkeuksellisen kylmänä. Keskilämpötila kuitenkin näyttää normaalille, sillä suuret lämpötilan muutokset tasoittivat keskiarvon.

Sadetta tuli lokakuun ensimmäisten viikkojen aikana lähes kaksinkertainen määrä keskivertoon katsottuna.

Kuukauden yli lämpötila oli 16C (Hämeenlinna), matalin taas -25C (Salla). Edellisen kerran näin kylmää on ollut lokakuussa 1995.

Mittausten mukaan koko syksy alkoi myöhässä: etelässä 2 viikkoa normaalia myöhemmin.

Poikkeuksellisen sateinen lokakuu ja heittelehtivät lämpötilat voidaan selittää sattuman avulla, mutta on huolestuttavaa kuinka yhä useammin kuukausien ja vuosien keskilämpötilat poikkeavat keskiverrosta ja normaalista. Tätä ei pystytä selittämään pelkällä sattumalla vaan syyllinen on todennäköisemmin ihmisen itse aiheuttama ilmastonmuutos.

Syy, miksi kuukausien keskilämpötilojen muutokset tuntuvat yleistyvän on toisaalta myös se, että niihin kiinnitetään yhä enemmän huomiota entiseen verrattuna, kun ilmastonmuutoksesta on alettu kiinnostua.
Alkava talvi kuitenkin muistuttaa huolestuttavasti edeltävää, jolloin pysyvä lumi satoi vasta tammikuun alussa.

Toivottavasti ilmastonmuutos voisi odottaa edes sen verran, että saataisiin luminen joulu 2012 !



Kuva on otettu tammikuussa 2012, ei vastaa ihan perinteistä käsitystä tammikuusta? 


sunnuntai 18. marraskuuta 2012

Maatalous ja ruoantuotanto aiheuttavat jopa kolmanneksen kasvihuonekaasupäästöistä

CO2-raportin julkaisema nettiartikkeli (12.11.2012) "Maatalous ja ruoantuotanto aiheuttavat jopa kolmanneksen kasvuhuonekaasupäästöissä" käsittelee maanviljelyn sopeutumista ilmastonmuutokseen. Artikkelin mukaan maanviljely ja ruoantuotanto vastaa 29% kaikista päästöistä. Tutkijoiden mukaan ilmastonmuutoksen hillitseminen vaatii koko ruoantuotantoketjun päästöjen vähentämistä. Maapallon väkiluku on jatkuvassa nousussa, jolloin myös ruoantarve lisääntyy, josta seuraa että päästöjen vähentyminen vaikeutuu.

Arviot maailmanlaajuisista ruoantuotannon päästöistä perustuvat Consultative Group on International Agricultural Research (CGIAR)-tutkimuslaitoksen Climate Change, Agriculture and Food Security (CCAFS)- tutkimusohjelman julkaisemaan raporttiin.

Ruantuotannon lisääminen niin että päästöjä vähennettäisiin vaatii uuden analyysin mukaan koko ruoantuotantoketjun uudelleensuunnittelua. CCAFS-ohjelman johtaja Bruce Campbell sanoo, että ilmastonmuutoksen hillintä ja muutokseen sopeutuminen on yhteiskuntien tärkeimpiä tehtäviä. Erityisesti maanviljelijät tarvitsevat tietoa ja teknistä taitoa yhä enemmän.

Ilmaston muutoksessa oleellinen tekijä on maanviljely. Päästöt ovat kasvaneet odotettua nopeammin ja myös sään ääri-ilmiöt ja muuttuvat olosuhteet aiheuttavat maanviljelijöille sopeutimisessa vaikeuksia. Tutkimuksessa otettiin huiomioon koko globaalin ruokajärjestelmän hiilijalanjälki.

Mitä milläkin alueella kannattaa viljellä?

Tutkimuksen mukaan ilmaston lämmetessä ja sademäärien muuttuessa monet sadot pienenevät mm. maissin, riisin ja vehnän. Tämän seurauksena hinnat nousevat ja karjan kasvatus vaikeutuu. Myös monet kalalajit karsivät lämpenevästä merestä ja sen happamoitumisesta.

Pääsääntöisesti lämpötilan nousu tietää ylimääräisiä ongelmia. Ruokaan liittyvät sairaudet lisääntyvät erityisesti tulvaherkillä alueilla. Myöskin logistiikka ja ruoansäilytys vaikeutuu.Tutkijoiden mielestä ruokaan liittyvissä keskusteluissa pitäisi kiinnittää huomiota päästöjen ja kestävän kehityksen lisäksi ruokaturvallisuuteen.

Tutkimuksen mukaan haasteisiin on mahdollista sopeutua, mutta se vaatii sen, että viljelijöitä opastetaan viljelemään oikeanlaisia ravintoa olosuhteisiin nähden. Tilanne teollisuusmaissa näyttää paljon valoisammalta, kun taas kehitysmaissa väkiluku kasvaa huimaa tahtia.

Tutkijoiden mukaan viljelijät pystyvät vaikuttamaan paljon, mutta se vaatii päätöksentekijöiltä ja poliitikoilta oikeanlaista ohjausta ja kannustusta. Sopeutumistoimet olisi aloitettava mahdollisimman pian.

http://www.co2-raportti.fi/?page=ilmastouutisia&news_id=3607