Tämä on Kouvolan Lyseon lukion ympäristöekologian kurssin blogi.
Koulun viralliset kotisivut löydät tästä linkistä ja opettajan henkilökohtaisen blogin täältä.



lauantai 17. marraskuuta 2012

Ilmastonmuutos vaikuttaa tulevaisuudessa Intian monsuunisateisiin

Maailma.netin 12.11.2012 julkaiseman uutisen mukaan ilmastonmuutos tulee merkittävästi vaarantamaan Intian monsuunisateita, jotka ovat elintärkeitä yli miljardin ihmisten ruoantuotannolle. Ilmaston lämpeneminen johtaa yhä suurempaan veden haihtumiseen meristä, mikä lisää sateita joillakin alueilla. Kuitenkin muutokset häiritsevät ilmavirtoja, jolloin sateet Intiassa heikentyvät.

Uutisessa kerrotaan, että Environmental Research Letters -julkaisussa ilmestyneen arvion mukaan jopa joka viides monsuunikausi saattaa epäonnistua vuoden 2150 jälkeen, mikä vaarantaa samalla yli miljardin ihmisen ruokaturvan. Monsuunisateet kestävät Intiassa tavallisesti kesäkuusta syyskuuhun, ja ne ovat erittäin tärkeitä riisin, vehnän ja maissin viljelylle.

"Viime vuosisadan aikana Intian monsuunisateet ovat olleet vakaita. Kymmenen prosentin väheneminen sateissa aiheuttaa jo katastrofin", sanoo Anders Levermann, ilmastoasioiden prfessori ja yksi selvityksen kirjoittajista.

Lähde: http://maailma.net/artikkelit/ilmastonmuutos_vaarantaa_intian_monsuunisateet

torstai 15. marraskuuta 2012

Sateet voimistuvat luultua enemmän

Miksi ilmastonmuutos tapahtuu niin nopeasti? Mitkä asiat vaikuttavat ilmastonmuutoskseen?

 Tiede-lehti julkaisi 29.4. nettisivuillaan uutisen, jonka mukaan ilmastonmuutos on jo voimistanut veden haihtumisen ja sateiden vaihtelua maapallolla. Tutkijoiden havainnot kertovat, että vedenkierto kiihtyy enemmän kuin mitä uskottiin.

 Tutkijat uskovat, että ilmaston lämpeneminen voimistaa vedenkiertoa ilmakehässä, koska lämmin ilma pystyy varastoimaan enemmän vettä ja liikuttamaan sitä eri paikkoihin. Tutkijoiden laskelmat kertovat, että kierto kasvaisi kaksi kertaa enemmän kuin nykyiset ilmastomallit ennakoivat. Uudet havaintosarjat valtamerien suolaisuuden muutoksista vuosilta 1950–2000 antavat tukea  laskelmille. Suolaisuuden erot kertovat veden haihtumisen ja sateiden jakautumisen merillä.

 Australialaisen tutkimuslaitoksen Paul Durack ja hänen työtoverinsa arvioivat, että maapallon vedenkierto kasvaa16–24 prosenttia, mikäli ilma lämpenee 2-3 astetta. Tämä muutos muuttaisi vähäsuolaiset meret entistä vähäsuolaisemmiksi ja suolaiset entistä suolaisemmiksi.

keskiviikko 14. marraskuuta 2012

Lyheneekö maapallon elinikä kuten kalojen koko?

Itse ollessaan kalastamassa on huomannut, että ärsyttävän usein onkeen tai virveliin tarttuvat todellakin vain kaikista pienimmät kalat. Kalojen kutistuminen on todistettu trooppisilla alueilla mutta voisiko sama tapahtua Suomessa?

Tiede-lehdessä uutisoitiin 30.09 kanadalaistutkijoiden tutkimustuloksesta Nature Climate Change-julkaisussa, jonka mukaan ilmastonmuutoksen seuraukset näkyvät nyt myös merissä yhä selkeämmin. Toisin sanoen ilmastoa lämmittävien päästöjen seuraukset ovat paljontikin luultua suuremmat. Vaikutukset näkyvät varsinkin trooppisten alueiden kaloissa.

Brittiläisen Columbian yliopiston tutkija William Cheung ja hänen kollegansa olivat mallintaneet yli 600 kalalajiin ilmastonmuutoksen vaikutuksia kalojen levinneisyyden, koon ja kantojen suhteen. Heidän mallinsa tulos on huomiota herättävä; kalojen koon arvioidaan pienenevän noin 20%.

Ilmastonmuutos ei vaikuta kaloihin suoraan, vaan välillisesti. Ilmaston lämpenemisen takia merien biokemialliset ominaisuudet muuttuvat, joka vaikuttaa kalojen kokoon, ja vuoteen 2050 mennessä maksimikoon arvioidaan pienenevän 14-24%. Koon pieneneminen johtuu monista eri seikoista, kuten levinnäisyyden muutoksista ja fysiologisista syistä.

Tutkimustulos koskee trooppisten alueiden kalalajeja, mutta hyvinkin todennäköistä on, että samanlaisia muutoksia on havaittavissa myös Suomen kalakannoissa seuraavien vuosikymmenten tai -satojen aikana.

Lähteet:

Tiede.fi http://www.tiede.fi/uutiset/4819/ilmastonmuutos_kutistaa_kalat


Ilmastonmuutos nopeutti mayojen katoamista

Miksi kehittynyt ja älykäs maya-yhteiskunta hävisi niin nopeasti? Pennsylvanian yliopiston tutkijat epäilevät syyn olevan ainakin osittain ilmastonmuutoksessa.

Tiede -lehti julkaisi 8.11. nettisivuillaan uutisen, jonka mukaan 2000 vuotta vanhoista belizeläisistä tippukivistä on saatu selville, että ilmastonmuutoksella oli suuri vaikutus maya-yhteiskuntaan. Mayat elivät nykyisessä Keski-Amerikassa ja hakkasivat runsaasti tietoa kiviin 300-1000 jaa. Vuosina 800-1000 merkinnät kuitenkin vähenivät huomattavasti ja loppuivat kokonaan kun maya-yhteiskunta lopulta romahti.

Doug Kennett ja hänen kollegansa Pennsylvanian yliopistosta tutkivat Yok Balumin tippukiviä ja saivat selville muinaisten mayojen aikaiset sademäärät. Tippukivistä saatujen tutkimustulosten ja kivipaasimerkintöjen vertailussa kävi ilmi, että runsaiden sadekausien aikana vahvistunut maya-yhteiskunta kohtasi tuhonsa sadekausia seuranneen kuivuuden aikana.

Kennett kollegoineen epäilee, että ilmaston kuivuminen aiheutti maya-yhteiskuntaan vakavia ongelmia, jotka johtivat lopulta maya-yhteiskunnan poliittisen järjestelmän murtumiseen.

Lähteet:

Tiede.fi http://www.tiede.fi/uutiset/4861/ilmastonmuutos_vauhditti_mayojen_haviota