Tämä on Kouvolan Lyseon lukion ympäristöekologian kurssin blogi.
Koulun viralliset kotisivut löydät tästä linkistä ja opettajan henkilökohtaisen blogin täältä.



lauantai 6. marraskuuta 2010

Luontoarvot ja raha vastakkain Repovedellä

Kansallispuistoilla on lain mukaan kaksi tehtävää: suojella luontoa ja toisaalta toimia retkeilykohteina. Suomessa on 35 kansallispuistoa. Niitä hoitaa Metsähallitus.

Metsätutkimuslaitos Metla tekee parhaillaan tutkimusta, jossa selvitetään kasallispuistojen merkitystä maaseutumatkailulle. Yksi tutkimuksen kohteista on Valkealassa sijaitseva Repovesi.

Repoveden kansallispuisto perustettiin vuonna 2003. Se on 15 neliökilometrin kokoinen metsäinen, järvinen ja karu alue, joka syntyi, kun metsäyhtiö UPM:n maista perustettiin Aarnikotkan luonnonsuojelualue valtion maiden yhteyteen. Repovedellä käy vuosittain n. 75 000 ihmistä, ja se on Espoon Nuuksion ohella vilkkaimpia kansallispuistoja Suomessa. Repovedellä on 44 kilometriä merkittyjä retkeilyreittejä.

Helsingin Sanomissa 1.11 julkaistun uutisen mukaan Kouvola haluaa tuloja ja hyötyä Repoveden kansallispuistosta houkuttelemalla sinne lisää matkailijoita. Metlan mukaan runsaatkaan kävijämäärät eivät tuo rahaa alueelle, jos seudulta puuttuvat matkailupalvelut. Metlan tutkimuksen mukaan Linnansaaren kansallispuistossa kävijät käyttivät rahaa keskimäärin 108 euroa, Repovedellä vain 22 euroa.

Metlan tekemän selvityksen mukaan Repovedellä kävijät ovat toivoneet enemmän palveluja, ja Kouvola kehitysyhtiö suunnitteleekin parhaillaan luonto- ja opastuskeskusta Repovedelle. Kouvolan Innovationin kehityspäällikkö Petri Salmen mukaan keskusta on ajateltu Hillosensalmelle kansallispuiston ulkopuolelle. Metsähallitus rakentaa puistoon portaita, opasteita ja teitä. Tavoitteena olisi siis saada uusia asiakkaita ja hyviä houkuttimia, jotka tuovat seutukunnalle rahaa.

Uutisen mukaan luonnonsuojelijat kuitenkin etenisivät asiassa varovaisemmin. Asiantuntijoiden, kuten Pohjois-Kymen Luonto ry:n puheenjohtajan Riku Rinnekankaan mukaan Repovettä uhkaavat hakkuiden sijasta toisenlaiset vaarat, kun päätöksiä tehdään aluetaloudesta käsin. Kasvavat kävijämäärät voivat vaikuttaa haitallisesti alueen ekosysteemiin ja eläimistöön, sillä yhä useammat kävijät eivät ole tottuneet liikkumaan luonnossa. Viime kesänä Olhavanlammen kaakkurit eivät saaneet yhtään poikasta.

Helsingin Sanomat 1.11.2010

www.luontoon.fi